Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Sept. 1, 1920)
No. 205 KESIOVUKKONA, SYYSK. 1 P.—WEDNESDAY, SEPT. 1 TOVERI (T H E CO M RAD E) The organ of the Finnish workers in the Western States. The only Finnish Daily in the West. Published Daily, except Sunday, at Astoria, Oregon, by the Western Workmen’s Publishing Society. Office Seventh and Commercial StJ Opposite Post Office. Phone: Office 365, Editorial Dep’t 832 Post Office Address: TO VE R I, Box 99, Astoria, Ore. ED1TORIAL STAFF Elia Sulkanen, Managing Editor, Sulo Syvänen, Alex Sevo, Toivo A . Johnson. Leo Leino Entered as second-class mail matter July 18, 1912, at the Post Office at Astoria, Oregon, under the Act of March 3, 1879. Asemasta Puolassa Puolan tilanteesta viime päi vien aikana annettujen tietojen pääpiirteenä on sekayuus, joka luo vain vähän valoa todellisiin tapahtum iin. M utta muutamia varmoja johtopäätöksiä voidaan kumminkin tehdä. Neuvosto-Venäjän * pohjoisen armeijan etujoukkojen nopea e- teneminen Varsovaan ja kieltäy tyminen kaupunkia valtaamas ta väkivaltaisesti, koska tahdot tiin estää hävitystä johtivat to dennäköisesti ainakin tilapäi seen sotilaalliseen tappioon, jo ka kumminkaan yhteiskunnalli sessa ja yleispoliittisessa m erki tyksessä ei ole rahtuakaan m uut tanut tilannetta. Ivangorodin seuduille keskitetty puolalais ten valiojoukko upseereita ja luotettavia vapaaehtoisia onnis tui vastahyökkäyksessä katka- semaan Varsovan ja Bjelostokin välisen radan ja samalla pääsi vät tunkeutum aan Narev-joen ylitse katkaisten siten Vahso- van pohjois- ja länsipuolella se kä Danzigin koridoorissa olevi en punaisten joukkojen yhtey den. Samaan aikaan onnistui puolalaisten tunkeutua Varso vasta Veikselin yli, josta seura uksena oli pohjoisessa olevien punasten joukkojen jakaantum i nen kahtia. Jos puolalaiset olisivat jaksa neet seurata näitä saavutuksi aan, olisi Neuvosto-Venäjän so tilaallinen tappio ollut tuntuva kin — kapitalistit jo yli mail man riem uitsivatkin tämmöises tä mahdollisuudesta, m utta uu siintuneesta pessim istisyydestä selviää, että tämmöistä m ahdol lisuutta ei ole olemassa. On* puhuttu myös Puna-ar meijan kom ennuskuntien petol- lisuudeVa, ' m utta näitä kerto muksia ei voida ottaa nim ellis arvostaan. M utta vissejä perus teita on näillekin jutuille, kun käsittää Puna-armeijan luon teen. On selvää, ettei kommu nistinen kasvatus ole en n ättä nyt leipoa kaikkia osastoja teh tävästään tietoiseksi — ja kun tiedämme upseeristossa olevan vanhoja tsaariarm eijan upsee reita, jotka persoonallisista syis tä ovat antautuneet Puna-arm ei jan palvelukseen, ei ole ihme teltävää, että pakotien tultua katkaistuksi suuria osastoja marssi Itä-Preussin puolueetto malle alueelle. M utta esim. Na- rew joella toim inut neljäs ar meija teki vastahyökkäyksen ja raivasi itselleen perääntym istien ja yhtyi pääjoukkoihin, jotka asettuivat lujaan vastarintaan Augustovon ja Grodnon välille, kunnes reservijoukot saapuivat avuksi. Niin paljon on siis var maa, että joskin Varsovan saar- toliike luhistui, puolalaisten vastahyökkäys on myös luhis tunut. M uuttunut asema ei Puolan im perialisteja auttanut, sillä venäläisillä on rajaton mää rä reservijoukkoja, kun puola laisilta niitä tykkänään m uut tuu. Samalla kun nämä m ilitaariset liikkeet tapahtuivat, julistivat Danzigin työläiset yleislakon, kieltäytyen avustamasta sota- tarpeiden kuljettam ista Varso vaan. Liike sai kumouksellisen luonteen ja näyttää temmanneen mukaansa koko Itä-Preussin, jossa väestö on venäläisille suo siollista. Kumouksellinen ti lanne vallitsee samalla myös Posenissa. Puolueettom alle a- lueelle marssineet venäläiset o- tettiin ystävällisesti vastaan ja niinkuin on ilm otettu, jatkui siellä taistelua. Alueen puolueettom uus on täällä kokonaan kadottanut mer kityksen tällaisen tilanteen val litessa ja aseiden riisum inen on mahdotonta, kun ei ole jä rje s tettyä voimaa sen toim ittam i seen. Saksan junkkerit ovatkin nostaneet hälyytyshuudon. että rajan yli marssineet venäläiset eivät ole saapuneet riisu u n tu maan aseista, vaan harjottam aan vallankumoustyötä. niinkuin e- raassä uutisessa kerrottiin Sillä aikaa on Puolan rau- hanilveily jatkunut Minskissä tuloksettomasti. l*odellista rau haa eivät onnettoman Puolan diktaattorit halua niin kauan kuin on mahdollisuutta vuodat taa työläisten verta. Mutta vallankumous on levin nyt kaikkiin b alilaisiin mai hin, Itä-Preussiin ja Poaeniin. Yhä enemmän kaaosta vain saa vutettujen “voittojen” tulokse na. SELOSTUSTA TOVERIN KANNASTA Meidän huomiotamme on vii me aikoina muutamissa sanoma lehtiuutisissa kiinnitetty siihen, että joku ryhmittymä uudelleen toimii tutkijana Toverin kannan suhteen. Tähän perustautuen muutamat liikemiehet — kuule mien mukaan .— yhä kieltäyty vät ilmoittamasta lehdessä ja taistelevat Toverin hävittämi seksi yleensä. Kysymyksessä asettuvat tutki jat “täydellisen lojaalisuuden" kannalle a merikalat suutta koh taan. Heidän tarkoituksensa on väittää tätä liikettä epälojaali- seksi. Tässä ’ asiassa me voimnje e- siintvä täydellisellä vilpittömyy dellä ja avoimella rehellisyydel lä. Voimme auttaa asiaan in nostuneita ymmärtämään itse ämme oikein. Toveri (»n sosialistipuolueen lehti. Sosialistipuolueen ohjel ma sanoo mitä se tarkoittaa. Sen periaatejulistukset osuttavat so sialistien yleistä yhteiskuntakä sitystä ja esittävät sitä aatemaa ilmaa. joka yleensä muodostaa sosialistien elämän ymmärryk sen. Puolueen käytännöllinen toiminta ja päätökset osottavat miten sosialistit toimivat. So sialistit voivat joissakin asioissa olla eri mieltä kuten muutamissa periaatteitten tulkintakysymyk sissä ja etenkin taktillisissa me nettelytavoissa, mutta yleensä ne edustavat samaa: kapitalisti sen yhteiskuntajärjestelmän pois tamista. s .‘ o. sellaisen yhteis kuntajärjestelmän poistamista, joka perustuu tuotantovälinei den ja yleisten luonnon rikkauk sien yksityiselle omistukselle, joita välineitä ja rikkauksia muu tamat yksityiset ja ryhmät voi vat käyttää välineenään koko kansan riistämiseksi ja sortami seksi taloudellisessa ja valtiolli sessa suhteessa. Sosialismi tar koittaa näiden välineiden kansan omistusta, yhteiskunnallista o- mistusta, johtoa ja kontrollia ko ko kansan hyödyksi. Muutamat haluaisivat kieltää meiltä ulkomaalaisilta kaiken oi keuden harrastaa yhteiskunnalli sia ja valtiollisia asioita tässä maassa. Se on surullista oikeus- sortoa. Me huomautamme vain. että koko Amcrika on kuten poismuuttanut Europa. Amc rika muodostuu Europan lihasta ja sen suonissa kulkee Europan verta. Se on historiallinen tosi asia. Älkäämme unohtako tätä. Jokainen siirtolaisryhmä on luon nollisesti omien kansallisten ta- pojensa puolelta orjuutettu, joka seikka estää niiden nopeaa su lautumista n. s. amerikkalaiseksi kansakunnaksi. Siihen asti kun nämä kansalliset seikat vaikutta vat kaikki amerikalaiset histo rialliset periaatteet, koko tämän kansakunnan oikeustajunta ja y- leensä inhimillinen moraali ei näe rikosta siinä, että me käy tämme omaa kieltämme ja kuu lumme erikoisiin' ryhmiin, joilla kielenkäytön ja muun puolesta on erikois kansallisuutemme lei ma. Vain pintapuolinen ymmärrys tai kiihkeä järjestön suvaitse mattomuus näkee tässä asian ti lassa jotain pahaa. Amerikan yhteiskunnallinen elämä suuremmilla mahdolli suuksilla un houkutellut siirto- laisjoukkoja tänne. Mutta nyj ci emiä \merika voi tarjota ta valliselle kovan työn tekijälle sen suurempia etuja kuin yleen sä muutkaan maat. Amerikan yhteiskunnallinen elämä o:i muuttunut nopeasti. Me tun nemme taloudellista puristusta ja valtiollista sortoa. Se on seu raus pääoman omistajien vallan lisääntymisestä. Miljoonat tämän maan raata jat, tämän maan teollisuuden ra kentajat. ovat todellisessa hä dässä. Hinnat nousevat alino maa. Palkkataso ei kohoa vas taavassa määrässä. Työväen a- sunto-olot ovat kurjat. He ei vät voi pukea itseään kunnolli sesti. Työnantajat ja korporat- sionit ovat heidän todellisia hal litsijoitaan. Joillakin teollisuu den aloilla vallitsee työnteettä- jien täydellinen mielivalta. Se lähtee työn kontrollista ja jat kuu väkivaltaiseen kurittamiseen ja henkisten katsomuksien kortt- rolleeraamiseen asti. Suuret korporatsionit ovat teh neet miljoonia ylimääräistä voit toa. Voittoilua he pitävät “ame- rikalaisuuden" edistämisenä. Rautatiet saavat taas tilaisuuden riistää kansalta muutamia kym meniä miljoonia. Kivihiiliparot- nit ovat saaneet tuhansia pro leisten töiden teettäjät pettävät kansaa ja hallitusta. Elintar peilla keinottele.vat suuret raha- miehet. Wall-katu hallitsee mil joonillaan koko maata, se kont- rolleeraa kansakuntaa taloudelli sesti ja yhteiskunnallisesti muu tamien suurimpien Amerikan kansan todellisten vihollisten hyödyksi. Tämä asia on niin ilmeinen, että vain täydellinen sokeus tai olevien olojen täydellinen ym märtämättömyys voi sen jättää huomioon ottamatta. Kun asia näin on, niin meidän mielestäm me meillä on oikeus työntekijöi nä, raatajina ja kärsivinä ihmisi nä protesteerata tätä vastaan ja toimia niin, että tällainen asian tila loppuisi. Valtiollinen suvaitsematto muus on ilmeinen. Rinnan ta loudellisen taantumuksen kanssa kulkee valtiollinen taantumus. Työväenjärjestöt ovat ahdistet tuja. vainottuja . ja sorrettuja. Työläisiltä kielletään oikeus jär jestyä. Heidän järjestöiltään kielletään oikeus esiintyä. Työ läisiä vangitaan syyttömästi. Po liittisia viruu sadottain vanki loissa. Lakot julistetaan laitto miksi. Estetuomioita jaellaan lakkolaisia vastaan. Pyssvhur- tat rääkkäävät syyttömiä ihmi siä. Edustajat karkoitetaan la kia säätävistä laitoksista. Kan sanvaltaisen oikeusvaltion peri aatteita vastaan hyökkää valtiol linen taantumus. Muutamien pääoman omistajien raaka yh teiskunnallinen valta näyttää a- settuvan maan todelliseksi hal litsijaksi. Tätä kaikkea*me vastustam me. Mc vaatisimme kaikkien niiden vapauksien täydellistä pa lauttamista, mitä ilmeinen taan tumus on riistänyt. Me luotam me ihmisjoukkojen kykyyn, oi keuden tuntoon ja moraaliin käyttää oikeuksiaan. Me luo tamme työväenluokan ihantei siin, ja vaadimme työväen jou koille suurempaa oikeutta ¡a määräämisvaltaa ei ainoastaan tvon ja pääoman keskinäisissä suhteissa, mutta koko yhteiskun nallisessa elämässä. Me emme luota väkivallan oi keuteen vaan historialliseen ke hitykseen, joka luonnon lain välttämättömyydellä taivuttaa jalkoihinsa vanhentuneet muo dot ja järjestelmät ihmisten yh teiskunnallisessa elämässä. Ih miskunnan historia kertoo meil le vallan vaihdoista ja vallanku mouksista. Me pidämme sellai set ihmi^unnan kehityksen luonnollisina ja välttämättöminä ehtoina. Rehellisinä historialle ja itsellemme, emme voi kieltää edistysaskeleita, joiden merkki vuosina voidaan pitää 1648, 1776, 1789, 1848 ja taas vuotta 1917. Yhtä tarpeellinen kuin oli järjes telmän uudistuminen vanhan Rooman orjayhteiskunnassa, me luulemme sen olevan nytkin. Me pidämme sellaisia historian luon nollisena kulkuna. Me hyvin ymmärrämme minkä äärettömän ennakkoluuloisuuden ja ärjyvän vihan vimman jokainen histo riallinen uudistusliike on syn nyttänyt vanhoiUisimmissa ja vallitsevissa luokissa. Mutta me emme voi sen edessä luopua va- kaumuksistamme. 20:nen vuo sisadan sivistyksen olisi pitänyt aikaan saaman valtiollisiin ihan teisiin ja muotoihin niin paljon tilaa ja ilmaa, että ne tekisivät mahdolliseksi tunnustaa tarpeel liseksi sen. mikä on edessä oleva pakko ja meistä ihmisyksilöistä riippumattoman kehityksen vält tämätön tulos. Tässä mielessä meidän sym patiamme on niillä Europan val lankumouksellisilla, jotka siellä taistelevat uuden järjestelmän puolesta. Tämän takia me jul kaisemme niiden toimintaa se lostavia kirjoituksia. Me emme usko poryarilehtien levittämiä tietoja noiden taistelijoiden to dellisesta luonteesta. Me tie dämme, että heidän taisteluaan vääristellään ja heidän päälleen valehdellaan. Pidämme surullisena sitä, että tämän vuosisadan sivistys ei voi nut vaikuttaa ihmisiin, jotka po Bittisiä asioita käsittelevät niin, että ne luokkaiutresserstä huoli matta voisivat auttaa historian työtä järjestelmien uudistami sessa mahdollisimman vähillä uhrauksilla .ilman väkivaltaisia taisteluita ja ilman tuota suur ta tyysillistä ja henkistä kärsi mystä. Vallankumoukset muo dostuvat hävittäväksi taisteluksi vain siitä syystä, että vanhoilli set ennakkoluulot ja luokkain- tressit johtavat ihmisia. Jos he sentteja voittoa pääomilleen. Y- olisivat vapaita niistä voisivat he katsoa tuota historian työtä avoimesti silmiin ja ym m ärtää sen persoonallisuuksista riippu mattomuuden. . Liian usein valtiollisia käsi tyksiä johtaa itsekkyys, ahdas ja väärin ymmärretty oma etu. Ei voi säälittelemättä katsoa ihmi siä, jotka luulevat sosialistisen aatteen tuovan heille jotain kau histusta. He pelkäävät sos. liik keen edistämisen tuottavan heil le mahdottoman tulevaisuuden. Heidän järkeään ei voi epäillä, mutta heidän tietonsa on onnet tomasti väärä. Mutta se ei kui tenkaan estä heidän omaa luot tamustaan siihen. Ja silloin nm näemme suvaitsemattoman, ah taan ja kaiken peräti kevytmieli syyden hakevan aseita kostaa noille, jotka kannattavat yhteis kunnallista uudistamista. Kosto on jäännös ihmiskunnan raaka- laisuudesta. Ja se on niin sokea, että se luulee sosialisminkin tar koittavan kostamista. Kadonnut on kaikki selvä ja terve asioiden ymmärtäminen ja puolinainen viileys johtaa yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisemista. Se on traakillrsta, se on häpeäksi kannattajilleen. Kerran on his toria synkästi ivaava noita tyh- meliinejä. Pelkkä mielipaha tai mielihy vä annetaan liiankin usein mää rätä valtiollinen katsantokanta ja valtiolliset periaatteet. Mi kään ei kuitenkaan ole suurem pi erehdys kuin luulo, että me pirullisuudessamme olisimme sil lä tai tällä kannalla. Meillä on aikaa ja syytä joskus perusteel- liseenkin harkintaan. Ja me so sialistit yleensä olemme tehneet valintamme pitäen silmällä ihan teita, joilla on pohja kapitalisti sessa tuotannossa kokonaisuu dessaan, sen yleistaloudellisissa laeissa, emmekä lainkaan sen pe rusteella miten meihin suhtau tuu joku porvarillisen yhteiskun tajärjestelmän erikoinen piirre tai siinä oleva liike. Me emme taistele yksilöitä vastaan, emme erikoisesti ihmisiä vastaan y- leensä. Meidän taistelumme on objektiivistä, kohdistettu oloja vastaan krtkonaisuudessaan. Mahdollisesti nämä muutamat vleisperiaatteellisct rivit autta vat asiaa harrastavia ymmärtä mään hiukan sitä aatemaailmaa, jota me olemme edustamassa. luonnon parannuskeinoja käyttävä lääkäri, Peter Kokko, menivät nai misiin menneellä viikolla. He kävi vät kauppansa vahvistamassa Van couverissa. Joitakin päiviä myö hemmin muuttivat he Fremont Ho tellista omaan taloonsa, jossa ta r jottavat sairaanhoitoa. Paikka on puhtaalla ja kauniilla kaupungin o- salia, johon on varattu uudenaikai set välineet. Menestystä vaan hei dän yhteiselämälleen ja uudessa pai kassa yleisön palveluksessa! Tri Kokko on harjottanut menestykseltä luonnonparannustapa« useita vuosia mainitussa paikassa. — Klrjeenvaiht. Kalama, Wash. Vietiin sairaalaan. Mrs. Salo sai rastui äkkiä ja vietiin A storiaan vii me perjan taita vasten yöllä. Sai rautensa on vaivannut h äntä jo pi tem m ältä, vaan nyt se oli kehitty nyt huippuunsa. Täkäläinen tohtori sanoi hänellä olevan umpisuolen tu lehduksen. Tähän m ennessä emme ole saaneet sen enem pää tietoa muu ta kuin e ttä hän on leikattu jo sta kin sisäviasta. Kovin ikävä tapaus. Salotkin ovat vasta hiljattain m uut taneet tänne m aata raivaam aan. Ne kenttäjuhlat sateisen ilm an ti- kla vietettiin Jalob Tuiskun talolla t. k. 29 p. O hjelm aakin oli kerty nyt tarpeeksi näin pieniin oloihin verraten muun m uassa olf tilaisuu teen saapunut puhujakin A storiasta tov. Hopeavaara. Hän vaan lyhyes ti selosteli työväen sanomalehtilii- kettä Ja sen tarpeellisuutta luokka taistelussa. Ehkä tulemme pitäm ään uudet k en ttäju h lat lähitulevaisuudessa, e t tä naapurikylätkin voisivat ottaa osaa. Meillä on mainio kenttäkin valmiina ja kai niitä on vielä sie viä ilmojakin ettei tarvitseisi perhe asuntoja tällaisiin tilaisuuksiin käyt tää. — Juhan Kustaa. Mallan, Idaho F. Vanderveer puolustam aan Etn- breeta. VVallacessa ilm estyvä ‘^ re t-s Tim es” kertoo seuraavaa: “Yleinen s y y ttä jä . H. J. Hull on saanut tiedon että F. Vanderveer, I. W. W\ liiton pääneuvonantaja, joka puolusti yllä m ainittua järjestö ä Chicagon suures sa kuulustelussa sodan aikana ja jo ka myöhemmin puolusti C entralian i.w.w: Iäisiä tulee myös valvomaan W allacen linnassa olevien. iw.w: Iäis ten juttua, joka tulee esille syyskuu lustelussa paikkakunnan D istrict courtissa.” "Järjestön jäsen et jotka tulevat Osaston kokoukselle elokuun 2*i kuulusteltavaksi ovat Joe Doyle, p :n ä oli saapunut kirje kansallis- j John McEntee, A. S. Etnbree ja virastosta jossa .kehotettiin tilaa Andrew Depre. Syytös heitä vastaan maan puhuja paikkakunnalle. Kea- on e ttä he ovat 1. W. W :n Järjestä kusteltlin ja tultiin siihen päätök jiä. A. 8. Embree on yksi niistä seen e ttä sivuutetaan. Ykaimlellses-1 kolmesta jotka viim eisessä Convent- ti äänestettiin Yrjö llalö sta Työmie sionissa valittiin järjestön yleisen hen vastaavaksi toim ittajaksi. Va kirjurin ehdokkaiksi.” Iittiin komitea avustam aan Ala-Co “ Puhuessaan Einbreesta yleinen- lumbian kesäjuhlia. Komiteaan tu syyttäjä Hull sanoi — : Harold Lord livat: A. M arkkanen, Carl Kesti, Varney, joka on vuosia ollut I. W. Ida Siren, Yrjö Tuukkanen. Yksi W :n johtajia vaan joka hiljakkoin henkilö valitaan vielä lisää kun näh on tehnyt kääntym yksen, on kirjof- dään ketä kesäjuhlille menee. Kes tanut moittivan kirjotuksen järjestö s kusteltiin josko osasto ryhtyy h o r/ tä. joka on “X -säteilyä” punaisesta m aam aan k enttäjuhiaa yhdessä eng filosofiasta.” lanninkielisen osaston kanssa Crys- “ Puhuessaan Em breestä. Varney tal Lake Parkkiin. Tultiin siihen sanoo että hän on yksi kyvykkäin päätökseen, että me otam m e osaa taktiikan ajaja I. W. W :ssä ja että ja voitot tai häviö jaetaan tasan. hänelle on annettava täysi tunnus Siis järjesty n eet työläiset ottakaa tus I. W. W :n m enestyksestä But- huomioon ja mennään joukolla ju h tessa. Hän sanoo että vuosien agi- limaan syyskuun 19 p :n ä Crystal teerauksen jälkeen ei I. W. W. ole Lake parkkiin. Siellä saa tanssia voinut kontrolleerata Butten asemaa hyvän soiton mukaan ja kaikenlaista saam alla jäseniä järjestöönsä ennen muutakin ohjelmaa ja huvia tulee o- kuin Embree rupesi käyttäm ään !si- lemaan. Luovutettiin haali Suomen sältä’ poraam is-taktiikkaa s. t. s. hädänalaisten avustuskom itealle. Ko toisten unioiden valloittam isen Joh mitea pitää jonkunlaisen iltam an tai tam alla i.w.w:Iäisiä toisiin unioihin, tan ssit syysk. 15 p :n ä varojen kar siten päästen kontrolleeraam aan nii tuttam iseksi vaatteiden Suomeen lä tä. Täm ä konsti on levinnyt yli A- hettäm iseksi. Siis silloin mennään m erikan ja vksinpä vanha turvattu kaikin avustam aan hytfää asiaa e- A. F. L :kln on täydellisesti ravittu teenpäin. Valittiin uusi vaaliagitat- i.w.w: Iäisyydellä.” sionikomitea kun vanha ei ollut toi “ Embree tuli W hllaceen ta itav a m inut mitään. Komiteaan tulivat na todistajana Felix Jovanovichin a O. Hakala, Mrs. Newmalra, Victor siassa. Jota kuulusteltiin viimeisessä Jaakkola. Komitealle jätettiin valta kuulustelussa, syytettynä syndikalls- tilata lentolehtisiä tarpeen mukaan. mista, vaan joka teki Itsem urhan en Kallu. nenkuin asia päättyi. Ifän (Embree» viipyi vielä kauntissa hankkien takuu Portlandin ja ym päristön suoma ta Doylelle ja M cEnteelle. jotka oli laiset m uistakaapa Ala-Columbian vat jo vankilassa kunnes hänet she kesäjuhlia! Me olemme kulkeneet riff Freem an vangitsi toukok. 24 p. ym päristöm m e osastojen juhlissa, syytettynä I. W. W :n järjestäm isestä jotka ovat rik astu ttan eet ja v irkistä tässä kauntissa". neet kesälomamme viettoa. Niin lo Ylläolevanlainen ju ttu tulee ensi pettakaam m e täm änkesäinen juhli kuussa täällä esille. Yleinensyyttä- minen suurem m oisesti. Sen teem jä Hull on kaikesta päättäen niin me siiloin kun saavumme en6i lau herm ostunut e ttä ei tiedä i.w .w :Iäi antaina Astoriaan. Silloin alkaa kol siä vastaan m uuta kuin erään I.w .w :- m ipäiväiset ju h la t Tämän agitat- luopion kirjoituksen. * Pelkäävät kai sionialueen parhaat voimat ovat liik tulevansa V anderveerllta nolatuksi. keellä, sekä taiteellisessa, e ttä tie Lienee täm än kauntin - virkailijoille teellisessä suhteessa. Ja kun ottaa ensi k e rta kuin saavat kuulla suo huomioon sen valm istuksen, m itä on raa puhetta. K äikesta päättäen tu toim ittu juhlien onnistum iseksi, niin lee tä stä huomiota herättävin Juttu on varma, e ttä saamme nähdä ju mitä on ollut pitkään aikaan tässä kuulla jotakin arvokasta. J a kun kauntissa. Kahdelle n ä itä , syytetyis olemme tietoisia siitä, m inkä eteen tä ovat Mullanin suom alaiset hank toimimme, se on työväenluokan o r kineet takaukset. Niin e ttä jos me juudesta vapauteen saattam iseksi, pojat tosissam m e yritäm m e tä tä juo niin tälläkin juhlalla palvelememmn tua seu rata tulisi ajatella keinoja yleistä työväenluokan asiaa ja vir miten saadaan varoja taistellessam kistäm m e itseäm m e arkieläm än tyl me “valtiollista h eijastu sta” vastaan, syydestä. M itkään pienet seikat ei pelkkä m yötätunto ei riitä. — E K. tulisi olla estäm ässä juhliin saapu mista. Siis kaikki m ukaan! i Portland, Ore. L iitty v ä t yhteistoim intaan. H ilja a Chiropractic lääkärin tutkinnon suo rittan u t Anna Karvonen ja lännellä hyvin tu n n ettu Chiropractic ja muita le ja yhdy osastoon, valistuneiden työläisten joukkoon. Yhdy k/qfV*> me vaatimaan niitä oikeuksia, K*ki työläisille kuuluvat. Yhdistyneinä meillä on voimaa vaan yksilöinä me kaadumme. Älä jää luopioitten jouk koon, siellä ei ole meidän paikkani, me. Ja sinä, joka myyränä pimey dessä yhä kirkonalttarllle ryömit, a- vaa silmää tiedonvalolle Ei nyt e- nää X)le aika palvella pimeyden fraa seja. Me kyllin olemme jo rukoil leet, ja kärsineet riistoa ja kurjuutta. Tule joukkoomme, sinua odottavat miljoonat työläiset. — Minä. Woodland, Wash.* Woodlandin a. a. osaston sunnun taikoulun lopettajaiset vietetään sun nuntaina syyskuun 5 päivänä alkaen kello 1 päivällä. Siellä tulee ole maan monipuolinen ohjelma etu päässä lapsilta. Sam assa tilaisuu dessa esitetään näytöskappale nime). tä “Kunnan e lätti”. Samalla kello tamme kaikkia em äntiä tuomaan kahvileivoksia tullessaan. Osaston huvitoim lkunta kuulemma varustaa kahvit Ja kerm an, joita sitten pien tä m aksua vastsaan myydään sun nuntaikoulun kulujen korvaamiseksi. Taaskin suuret tanssit syyskuun 11 päivän iltana. — E. H uttunen. Deep River, Wash. ..O saston kokouksten ensi sunnun taina. syysk. 5 p :n ä kaikki jäsenet ja jäseneksi aikovat. Kokous alkaa kello 10 a. p. osastot! talolla. Ter vetuloa. — E. M. SU O M ESTA H E N N A LA N KURJISTA OLOISTA kertoo K. Työ sangen surkeita ku vauksia. Jos ravintokysym ys onkia Jo Jonkun verran korjaantunut sie dettäväm m äksi, niin sitä viheliäisem- mäksi on käynyt vankien asumis- kurjuus. , Vankilat« ovat vanhoja tiillkasar- meja. Joihin on sulluttu ihm isiä e- nemmän kuin niihin oikealla sljoi tuksella mahtuisi. Sen vuoksi on täytynyt ahtaa yksiin huoneisiin niin paljon vankeja, ettei heille jää ed-s kolm atta osaa m iestä kohden m aalisesta huoneen ilmamäärästä. Näissä kehnoissa huoneissa ei sitä paitsi ole m inkäänlaista kalustoa, vaan täytyy vankien esim. ruokailla vuodevaatteiden virkaa toimittavien risojen päällä. Säännöllisesti toimi via klosetteja ei löydy lainkaan, vaan täytyy heidän näissä ahtaissa huoneissa vielä ulostaa rautaisiin, nurkassa seisoviin ja täysinäisiksi tultua tyhjennettäviin ammeisiin, joista leviää kainala löyhkä pilaa maan tyystin huoneiden muutenkin huonon ilman. Vankileiriin sijoitettujen venäläis ten pakolaisten asem a on, Jos mah dollista, vieläkin kurjempi. Heidät on suljettu kaikki sekaisin, miehet, naiset ja keskenkasvuiset lapsukai set yksiin, äärettöm än ahtaisiin huo neisiin. Siivottomuus on suorastaan kauhistuttava; saunassa eivät <ro- nettom at saa käydä kuin kaksi ker taa kuukaudessa, m utta silloinkin on joskus saunassa paikka tai toinen epäkunnossa, niin ettei pesemisestä useinkaan tule m itään. Pyykinpesu on myöskin alkeellista. Pesuamme!- ta ei ole m uita kuin ruoka-asti it, m utta näissä täytyy pestävänsä pes tä, jos mieli vähem m ässäkaan mää rin edes nim ellistä puhtautta yllä pitää. V arsinaiset v a rtijat H ennaU ssa o vat “vapaussodan" aikuisia “sanka re ita ”, jotka alituisesti kehuake!« vat suorittam iaan “urotöitä” sodan aikana. Meidän vankilan viranomaistein-m-* ylim m ät koettavat kaikesta huoli m atta uskotella, että kaikki on lo vin, niin H ennalassa kuin mmialhM kin. M utta tällaiset kuvaukset pn huvat selvää kieltä olojen todelli sesta laadusta. A sianom aisten vankien ja pako laisten huoltajain on käytävä kor jaam aan surkeita epäkohtia, ja teh tävä se pian, sillä m lelestäm in1 avuttom ien ihm isten kiusaam ilta o!«t hetkeäkään vitkastelun vuoksi ■*'• kettä va. SUORI SPRIITAKAVARIKKO Kun eräs viipurilainen tullivirkai lija kesälom aa viettäessään oli ka lastusm atkallaan Pitkällapaadel. i. löysi hän e rä ältä saarelta lähe '<* Pitkää luotoa santaan kätkettynä b astiaa, joissa kussakin oli 25 litraa virolaista spriitä. Spriikannut ja löytäjä H am inan tulllalukseen. jon- m iehistö toim itetussa perusteeni«* ? sa etsinnässä löysi vielä lisäksi ' sam anlaista astiaa Koko takavarik ko nousi siis yhteensä 1,125 litraa'.. MIINA RÄJÄHTÄNYT REPOSAA RESSA SÄRKIEN YLI 100 IKKUNAA. Reposaarella Siikakallion luona m-' rella on räjäh tän y t uiskenteleva n . - na. R äjähdyksen voim akkuutta vaa m. m. se. e ttä noin "5 metr t päähän lenteli suuria kiviä ja ä ijä Työläistoveri, Joko sinä tiedät, et 300 m etrin päässä särkyi ikkunoi^» tä Quincyn s. s. osaston työkokous Särkyneiden ikkunain luku nouse« on 5 p. syyskuuta kello 2 ip ? Tu sataan kappaleeseen. Qaincy, Oregon
