No. 205
KESIOVUKKONA, SYYSK. 1 P.—WEDNESDAY, SEPT. 1
TOVERI
(T H E CO M RAD E)
The organ of the Finnish workers in
the Western States. The only Finnish
Daily in the West. Published Daily,
except Sunday, at Astoria, Oregon,
by the Western Workmen’s Publishing
Society.
Office Seventh and Commercial StJ
Opposite Post Office.
Phone: Office 365, Editorial Dep’t 832
Post Office Address:
TO VE R I, Box 99, Astoria, Ore.
ED1TORIAL STAFF
Elia Sulkanen, Managing Editor, Sulo
Syvänen, Alex Sevo, Toivo A . Johnson.
Leo Leino
Entered as second-class mail matter
July 18, 1912, at the Post Office at
Astoria, Oregon, under the Act of
March 3, 1879.
Asemasta Puolassa
Puolan tilanteesta viime päi
vien aikana annettujen tietojen
pääpiirteenä on sekayuus, joka
luo vain vähän valoa todellisiin
tapahtum iin.
M utta muutamia
varmoja johtopäätöksiä voidaan
kumminkin tehdä.
Neuvosto-Venäjän * pohjoisen
armeijan etujoukkojen nopea e-
teneminen Varsovaan ja kieltäy
tyminen kaupunkia valtaamas
ta väkivaltaisesti, koska tahdot
tiin estää hävitystä johtivat to
dennäköisesti ainakin tilapäi
seen sotilaalliseen tappioon, jo
ka kumminkaan yhteiskunnalli
sessa ja yleispoliittisessa m erki
tyksessä ei ole rahtuakaan m uut
tanut tilannetta.
Ivangorodin
seuduille keskitetty puolalais
ten valiojoukko upseereita ja
luotettavia vapaaehtoisia onnis
tui vastahyökkäyksessä katka-
semaan Varsovan ja Bjelostokin
välisen radan ja samalla pääsi
vät tunkeutum aan Narev-joen
ylitse katkaisten siten Vahso-
van pohjois- ja länsipuolella se
kä Danzigin koridoorissa olevi
en punaisten joukkojen yhtey
den.
Samaan aikaan onnistui
puolalaisten tunkeutua Varso
vasta Veikselin yli, josta seura
uksena oli pohjoisessa olevien
punasten joukkojen jakaantum i
nen kahtia.
Jos puolalaiset olisivat jaksa
neet seurata näitä saavutuksi
aan, olisi Neuvosto-Venäjän so
tilaallinen tappio ollut tuntuva
kin — kapitalistit jo yli mail
man riem uitsivatkin tämmöises
tä mahdollisuudesta, m utta uu
siintuneesta pessim istisyydestä
selviää, että tämmöistä m ahdol
lisuutta ei ole olemassa.
On* puhuttu myös Puna-ar
meijan kom ennuskuntien petol-
lisuudeVa, ' m utta näitä kerto
muksia ei voida ottaa nim ellis
arvostaan. M utta vissejä perus
teita on näillekin jutuille, kun
käsittää
Puna-armeijan luon
teen. On selvää, ettei kommu
nistinen kasvatus ole en n ättä
nyt leipoa kaikkia osastoja teh
tävästään tietoiseksi — ja kun
tiedämme upseeristossa olevan
vanhoja tsaariarm eijan upsee
reita, jotka persoonallisista syis
tä ovat antautuneet Puna-arm ei
jan palvelukseen, ei ole ihme
teltävää, että pakotien tultua
katkaistuksi
suuria
osastoja
marssi Itä-Preussin puolueetto
malle alueelle. M utta esim. Na-
rew joella toim inut neljäs ar
meija teki vastahyökkäyksen ja
raivasi itselleen perääntym istien
ja yhtyi pääjoukkoihin, jotka
asettuivat lujaan vastarintaan
Augustovon ja Grodnon välille,
kunnes reservijoukot saapuivat
avuksi. Niin paljon on siis var
maa, että joskin Varsovan saar-
toliike
luhistui, puolalaisten
vastahyökkäys on myös luhis
tunut. M uuttunut asema ei
Puolan im perialisteja auttanut,
sillä venäläisillä on rajaton mää
rä reservijoukkoja, kun puola
laisilta niitä tykkänään m uut
tuu.
Samalla kun nämä m ilitaariset
liikkeet tapahtuivat, julistivat
Danzigin työläiset yleislakon,
kieltäytyen avustamasta sota-
tarpeiden kuljettam ista Varso
vaan. Liike sai kumouksellisen
luonteen ja näyttää temmanneen
mukaansa
koko Itä-Preussin,
jossa väestö on venäläisille suo
siollista.
Kumouksellinen ti
lanne vallitsee samalla myös
Posenissa.
Puolueettom alle a-
lueelle marssineet venäläiset o-
tettiin ystävällisesti vastaan ja
niinkuin on ilm otettu, jatkui
siellä taistelua.
Alueen puolueettom uus on
täällä kokonaan kadottanut mer
kityksen tällaisen tilanteen val
litessa ja aseiden riisum inen on
mahdotonta, kun ei ole jä rje s
tettyä voimaa sen toim ittam i
seen. Saksan junkkerit ovatkin
nostaneet hälyytyshuudon. että
rajan yli marssineet venäläiset
eivät ole saapuneet riisu u n tu
maan aseista, vaan harjottam aan
vallankumoustyötä. niinkuin e-
raassä uutisessa kerrottiin
Sillä aikaa on Puolan rau-
hanilveily jatkunut Minskissä
tuloksettomasti. l*odellista rau
haa eivät onnettoman Puolan
diktaattorit halua niin kauan
kuin on mahdollisuutta vuodat
taa työläisten verta.
Mutta vallankumous on levin
nyt kaikkiin b alilaisiin mai
hin, Itä-Preussiin ja Poaeniin.
Yhä enemmän kaaosta vain saa
vutettujen “voittojen” tulokse
na.
SELOSTUSTA TOVERIN KANNASTA
Meidän huomiotamme on vii
me aikoina muutamissa sanoma
lehtiuutisissa kiinnitetty siihen,
että joku ryhmittymä uudelleen
toimii tutkijana Toverin kannan
suhteen. Tähän perustautuen
muutamat liikemiehet — kuule
mien mukaan .— yhä kieltäyty
vät ilmoittamasta lehdessä ja
taistelevat Toverin hävittämi
seksi yleensä.
Kysymyksessä asettuvat tutki
jat “täydellisen lojaalisuuden"
kannalle a merikalat suutta koh
taan. Heidän tarkoituksensa on
väittää tätä liikettä epälojaali-
seksi.
Tässä ’ asiassa me voimnje e-
siintvä täydellisellä vilpittömyy
dellä ja avoimella rehellisyydel
lä. Voimme auttaa asiaan in
nostuneita ymmärtämään itse
ämme oikein.
Toveri (»n sosialistipuolueen
lehti. Sosialistipuolueen ohjel
ma sanoo mitä se tarkoittaa. Sen
periaatejulistukset osuttavat so
sialistien yleistä yhteiskuntakä
sitystä ja esittävät sitä aatemaa
ilmaa. joka yleensä muodostaa
sosialistien elämän ymmärryk
sen.
Puolueen käytännöllinen
toiminta ja päätökset osottavat
miten sosialistit toimivat. So
sialistit voivat joissakin asioissa
olla eri mieltä kuten muutamissa
periaatteitten tulkintakysymyk
sissä ja etenkin taktillisissa me
nettelytavoissa, mutta yleensä
ne edustavat samaa: kapitalisti
sen yhteiskuntajärjestelmän pois
tamista. s .‘ o. sellaisen yhteis
kuntajärjestelmän
poistamista,
joka perustuu tuotantovälinei
den ja yleisten luonnon rikkauk
sien yksityiselle omistukselle,
joita välineitä ja rikkauksia muu
tamat yksityiset ja ryhmät voi
vat käyttää välineenään koko
kansan riistämiseksi ja sortami
seksi taloudellisessa ja valtiolli
sessa suhteessa. Sosialismi tar
koittaa näiden välineiden kansan
omistusta, yhteiskunnallista o-
mistusta, johtoa ja kontrollia ko
ko kansan hyödyksi.
Muutamat haluaisivat kieltää
meiltä ulkomaalaisilta kaiken oi
keuden harrastaa yhteiskunnalli
sia ja valtiollisia asioita tässä
maassa. Se on surullista oikeus-
sortoa. Me huomautamme vain.
että koko Amcrika on kuten
poismuuttanut Europa. Amc
rika muodostuu Europan lihasta
ja sen suonissa kulkee Europan
verta. Se on historiallinen tosi
asia. Älkäämme unohtako tätä.
Jokainen siirtolaisryhmä on luon
nollisesti omien kansallisten ta-
pojensa puolelta orjuutettu, joka
seikka estää niiden nopeaa su
lautumista n. s. amerikkalaiseksi
kansakunnaksi. Siihen asti kun
nämä kansalliset seikat vaikutta
vat kaikki amerikalaiset histo
rialliset periaatteet, koko tämän
kansakunnan oikeustajunta ja y-
leensä inhimillinen moraali ei
näe rikosta siinä, että me käy
tämme omaa kieltämme ja kuu
lumme erikoisiin' ryhmiin, joilla
kielenkäytön ja muun puolesta
on erikois kansallisuutemme lei
ma.
Vain pintapuolinen ymmärrys
tai kiihkeä järjestön suvaitse
mattomuus näkee tässä asian ti
lassa jotain pahaa.
Amerikan
yhteiskunnallinen
elämä suuremmilla mahdolli
suuksilla un houkutellut siirto-
laisjoukkoja tänne. Mutta nyj
ci emiä \merika voi tarjota ta
valliselle kovan työn tekijälle
sen suurempia etuja kuin yleen
sä muutkaan maat. Amerikan
yhteiskunnallinen
elämä
o:i
muuttunut nopeasti. Me tun
nemme taloudellista puristusta
ja valtiollista sortoa. Se on seu
raus pääoman omistajien vallan
lisääntymisestä.
Miljoonat tämän maan raata
jat, tämän maan teollisuuden ra
kentajat. ovat todellisessa hä
dässä. Hinnat nousevat alino
maa. Palkkataso ei kohoa vas
taavassa määrässä. Työväen a-
sunto-olot ovat kurjat. He ei
vät voi pukea itseään kunnolli
sesti. Työnantajat ja korporat-
sionit ovat heidän todellisia hal
litsijoitaan. Joillakin teollisuu
den aloilla vallitsee työnteettä-
jien täydellinen mielivalta. Se
lähtee työn kontrollista ja jat
kuu väkivaltaiseen kurittamiseen
ja henkisten katsomuksien kortt-
rolleeraamiseen asti.
Suuret korporatsionit ovat teh
neet miljoonia ylimääräistä voit
toa. Voittoilua he pitävät “ame-
rikalaisuuden"
edistämisenä.
Rautatiet saavat taas tilaisuuden
riistää kansalta muutamia kym
meniä miljoonia. Kivihiiliparot-
nit ovat saaneet tuhansia pro
leisten töiden teettäjät pettävät
kansaa ja hallitusta. Elintar
peilla keinottele.vat suuret raha-
miehet. Wall-katu hallitsee mil
joonillaan koko maata, se kont-
rolleeraa kansakuntaa taloudelli
sesti ja yhteiskunnallisesti muu
tamien suurimpien Amerikan
kansan todellisten vihollisten
hyödyksi.
Tämä asia on niin ilmeinen,
että vain täydellinen sokeus tai
olevien olojen täydellinen ym
märtämättömyys voi sen jättää
huomioon ottamatta. Kun asia
näin on, niin meidän mielestäm
me meillä on oikeus työntekijöi
nä, raatajina ja kärsivinä ihmisi
nä protesteerata tätä vastaan ja
toimia niin, että tällainen asian
tila loppuisi.
Valtiollinen
suvaitsematto
muus on ilmeinen. Rinnan ta
loudellisen taantumuksen kanssa
kulkee valtiollinen taantumus.
Työväenjärjestöt ovat ahdistet
tuja. vainottuja . ja sorrettuja.
Työläisiltä kielletään oikeus jär
jestyä.
Heidän järjestöiltään
kielletään oikeus esiintyä. Työ
läisiä vangitaan syyttömästi. Po
liittisia viruu sadottain vanki
loissa. Lakot julistetaan laitto
miksi.
Estetuomioita jaellaan
lakkolaisia vastaan. Pyssvhur-
tat rääkkäävät syyttömiä ihmi
siä. Edustajat karkoitetaan la
kia säätävistä laitoksista. Kan
sanvaltaisen oikeusvaltion peri
aatteita vastaan hyökkää valtiol
linen taantumus.
Muutamien
pääoman omistajien raaka yh
teiskunnallinen valta näyttää a-
settuvan maan todelliseksi hal
litsijaksi.
Tätä kaikkea*me vastustam
me. Mc vaatisimme kaikkien
niiden vapauksien täydellistä pa
lauttamista, mitä ilmeinen taan
tumus on riistänyt. Me luotam
me ihmisjoukkojen kykyyn, oi
keuden tuntoon ja moraaliin
käyttää oikeuksiaan. Me luo
tamme työväenluokan ihantei
siin, ja vaadimme työväen jou
koille suurempaa oikeutta ¡a
määräämisvaltaa ei ainoastaan
tvon ja pääoman keskinäisissä
suhteissa, mutta koko yhteiskun
nallisessa elämässä.
Me emme luota väkivallan oi
keuteen vaan historialliseen ke
hitykseen, joka luonnon lain
välttämättömyydellä
taivuttaa
jalkoihinsa vanhentuneet muo
dot ja järjestelmät ihmisten yh
teiskunnallisessa elämässä. Ih
miskunnan historia kertoo meil
le vallan vaihdoista ja vallanku
mouksista. Me pidämme sellai
set
ihmi^unnan
kehityksen
luonnollisina ja välttämättöminä
ehtoina. Rehellisinä historialle
ja itsellemme, emme voi kieltää
edistysaskeleita, joiden merkki
vuosina voidaan pitää 1648, 1776,
1789, 1848 ja taas vuotta 1917.
Yhtä tarpeellinen kuin oli järjes
telmän uudistuminen vanhan
Rooman orjayhteiskunnassa, me
luulemme sen olevan nytkin. Me
pidämme sellaisia historian luon
nollisena kulkuna. Me hyvin
ymmärrämme minkä äärettömän
ennakkoluuloisuuden ja ärjyvän
vihan vimman jokainen histo
riallinen uudistusliike on syn
nyttänyt vanhoiUisimmissa ja
vallitsevissa luokissa. Mutta me
emme voi sen edessä luopua va-
kaumuksistamme. 20:nen vuo
sisadan sivistyksen olisi pitänyt
aikaan saaman valtiollisiin ihan
teisiin ja muotoihin niin paljon
tilaa ja ilmaa, että ne tekisivät
mahdolliseksi tunnustaa tarpeel
liseksi sen. mikä on edessä oleva
pakko ja meistä ihmisyksilöistä
riippumattoman kehityksen vält
tämätön tulos.
Tässä mielessä meidän sym
patiamme on niillä Europan val
lankumouksellisilla, jotka siellä
taistelevat uuden järjestelmän
puolesta. Tämän takia me jul
kaisemme niiden toimintaa se
lostavia kirjoituksia. Me emme
usko poryarilehtien levittämiä
tietoja noiden taistelijoiden to
dellisesta luonteesta. Me tie
dämme, että heidän taisteluaan
vääristellään ja heidän päälleen
valehdellaan.
Pidämme surullisena sitä, että
tämän vuosisadan sivistys ei voi
nut vaikuttaa ihmisiin, jotka po
Bittisiä asioita käsittelevät niin,
että ne luokkaiutresserstä huoli
matta voisivat auttaa historian
työtä järjestelmien uudistami
sessa mahdollisimman vähillä
uhrauksilla .ilman väkivaltaisia
taisteluita ja ilman tuota suur
ta tyysillistä ja henkistä kärsi
mystä. Vallankumoukset muo
dostuvat hävittäväksi taisteluksi
vain siitä syystä, että vanhoilli
set ennakkoluulot ja luokkain-
tressit johtavat ihmisia. Jos he
sentteja voittoa pääomilleen. Y- olisivat vapaita niistä voisivat
he katsoa tuota historian työtä
avoimesti silmiin ja ym m ärtää
sen persoonallisuuksista riippu
mattomuuden. .
Liian usein valtiollisia käsi
tyksiä johtaa itsekkyys, ahdas ja
väärin ymmärretty oma etu. Ei
voi säälittelemättä katsoa ihmi
siä, jotka luulevat sosialistisen
aatteen tuovan heille jotain kau
histusta. He pelkäävät sos. liik
keen edistämisen tuottavan heil
le mahdottoman tulevaisuuden.
Heidän järkeään ei voi epäillä,
mutta heidän tietonsa on onnet
tomasti väärä. Mutta se ei kui
tenkaan estä heidän omaa luot
tamustaan siihen. Ja silloin nm
näemme suvaitsemattoman, ah
taan ja kaiken peräti kevytmieli
syyden hakevan aseita kostaa
noille, jotka kannattavat yhteis
kunnallista uudistamista. Kosto
on jäännös ihmiskunnan raaka-
laisuudesta. Ja se on niin sokea,
että se luulee sosialisminkin tar
koittavan kostamista. Kadonnut
on kaikki selvä ja terve asioiden
ymmärtäminen ja puolinainen
viileys johtaa yhteiskunnallisten
kysymysten ratkaisemista. Se
on traakillrsta, se on häpeäksi
kannattajilleen. Kerran on his
toria synkästi ivaava noita tyh-
meliinejä.
Pelkkä mielipaha tai mielihy
vä annetaan liiankin usein mää
rätä valtiollinen katsantokanta
ja valtiolliset periaatteet. Mi
kään ei kuitenkaan ole suurem
pi erehdys kuin luulo, että me
pirullisuudessamme olisimme sil
lä tai tällä kannalla. Meillä on
aikaa ja syytä joskus perusteel-
liseenkin harkintaan. Ja me so
sialistit yleensä olemme tehneet
valintamme pitäen silmällä ihan
teita, joilla on pohja kapitalisti
sessa tuotannossa kokonaisuu
dessaan, sen yleistaloudellisissa
laeissa, emmekä lainkaan sen pe
rusteella miten meihin suhtau
tuu joku porvarillisen yhteiskun
tajärjestelmän erikoinen piirre
tai siinä oleva liike. Me emme
taistele yksilöitä vastaan, emme
erikoisesti ihmisiä vastaan y-
leensä. Meidän taistelumme on
objektiivistä, kohdistettu oloja
vastaan krtkonaisuudessaan.
Mahdollisesti nämä muutamat
vleisperiaatteellisct rivit autta
vat asiaa harrastavia ymmärtä
mään hiukan sitä aatemaailmaa,
jota me olemme edustamassa.
luonnon parannuskeinoja käyttävä
lääkäri, Peter Kokko, menivät nai
misiin menneellä viikolla. He kävi
vät kauppansa vahvistamassa Van
couverissa.
Joitakin päiviä myö
hemmin muuttivat he Fremont Ho
tellista omaan taloonsa, jossa ta r
jottavat sairaanhoitoa.
Paikka on
puhtaalla ja kauniilla kaupungin o-
salia, johon on varattu uudenaikai
set välineet. Menestystä vaan hei
dän yhteiselämälleen ja uudessa pai
kassa yleisön palveluksessa!
Tri
Kokko on harjottanut menestykseltä
luonnonparannustapa« useita vuosia
mainitussa paikassa. — Klrjeenvaiht.
Kalama, Wash.
Vietiin sairaalaan. Mrs. Salo sai
rastui äkkiä ja vietiin A storiaan vii
me perjan taita vasten yöllä. Sai
rautensa on vaivannut h äntä jo pi
tem m ältä, vaan nyt se oli kehitty
nyt huippuunsa. Täkäläinen tohtori
sanoi hänellä olevan umpisuolen tu
lehduksen. Tähän m ennessä emme
ole saaneet sen enem pää tietoa muu
ta kuin e ttä hän on leikattu jo sta
kin sisäviasta. Kovin ikävä tapaus.
Salotkin ovat vasta hiljattain m uut
taneet tänne m aata raivaam aan.
Ne kenttäjuhlat sateisen ilm an ti-
kla vietettiin Jalob Tuiskun talolla
t. k. 29 p. O hjelm aakin oli kerty
nyt tarpeeksi näin pieniin oloihin
verraten muun m uassa olf tilaisuu
teen saapunut puhujakin A storiasta
tov. Hopeavaara. Hän vaan lyhyes
ti selosteli työväen sanomalehtilii-
kettä Ja sen tarpeellisuutta luokka
taistelussa.
Ehkä tulemme pitäm ään
uudet
k en ttäju h lat lähitulevaisuudessa, e t
tä naapurikylätkin
voisivat ottaa
osaa.
Meillä on mainio kenttäkin
valmiina ja kai niitä on vielä sie
viä ilmojakin ettei tarvitseisi perhe
asuntoja tällaisiin tilaisuuksiin käyt
tää. — Juhan Kustaa.
Mallan, Idaho
F. Vanderveer puolustam aan Etn-
breeta. VVallacessa ilm estyvä ‘^ re t-s
Tim es” kertoo seuraavaa: “Yleinen
s y y ttä jä . H. J. Hull on saanut tiedon
että F. Vanderveer, I. W. W\ liiton
pääneuvonantaja, joka puolusti yllä
m ainittua järjestö ä Chicagon suures
sa kuulustelussa sodan aikana ja jo
ka myöhemmin puolusti C entralian
i.w.w: Iäisiä tulee myös valvomaan
W allacen linnassa olevien. iw.w: Iäis
ten juttua, joka tulee esille syyskuu
lustelussa
paikkakunnan
D istrict
courtissa.”
"Järjestön jäsen et jotka tulevat
Osaston kokoukselle elokuun 2*i kuulusteltavaksi ovat Joe Doyle,
p :n ä oli saapunut kirje kansallis- j John McEntee, A. S. Etnbree ja
virastosta
jossa .kehotettiin tilaa Andrew Depre. Syytös heitä vastaan
maan puhuja paikkakunnalle. Kea- on e ttä he ovat 1. W. W :n Järjestä
kusteltlin ja tultiin siihen päätök jiä. A. 8. Embree on yksi niistä
seen e ttä sivuutetaan. Ykaimlellses-1 kolmesta jotka viim eisessä Convent-
ti äänestettiin Yrjö llalö sta Työmie sionissa valittiin järjestön yleisen
hen vastaavaksi toim ittajaksi.
Va kirjurin ehdokkaiksi.”
Iittiin komitea avustam aan Ala-Co
“ Puhuessaan Einbreesta yleinen-
lumbian kesäjuhlia. Komiteaan tu syyttäjä Hull sanoi — : Harold Lord
livat: A. M arkkanen, Carl Kesti, Varney, joka on vuosia ollut I. W.
Ida Siren, Yrjö Tuukkanen.
Yksi W :n johtajia vaan joka hiljakkoin
henkilö valitaan vielä lisää kun näh on tehnyt kääntym yksen, on kirjof-
dään ketä kesäjuhlille menee. Kes tanut moittivan kirjotuksen järjestö s
kusteltiin josko osasto ryhtyy h o r/ tä. joka on “X -säteilyä” punaisesta
m aam aan k enttäjuhiaa yhdessä eng filosofiasta.”
lanninkielisen osaston kanssa Crys-
“ Puhuessaan Em breestä. Varney
tal Lake Parkkiin. Tultiin siihen sanoo että hän on yksi kyvykkäin
päätökseen, että me otam m e osaa taktiikan ajaja I. W. W :ssä ja että
ja voitot tai häviö jaetaan tasan. hänelle on annettava täysi tunnus
Siis järjesty n eet työläiset ottakaa tus I. W. W :n m enestyksestä But-
huomioon ja mennään joukolla ju h tessa. Hän sanoo että vuosien agi-
limaan syyskuun 19 p :n ä Crystal teerauksen jälkeen ei I. W. W. ole
Lake parkkiin. Siellä saa tanssia voinut kontrolleerata Butten asemaa
hyvän soiton mukaan ja kaikenlaista saam alla jäseniä järjestöönsä ennen
muutakin ohjelmaa ja huvia tulee o- kuin Embree rupesi käyttäm ään !si-
lemaan. Luovutettiin haali Suomen sältä’ poraam is-taktiikkaa s. t. s.
hädänalaisten avustuskom itealle. Ko toisten unioiden valloittam isen Joh
mitea pitää jonkunlaisen iltam an tai tam alla i.w.w:Iäisiä toisiin unioihin,
tan ssit syysk. 15 p :n ä varojen kar siten päästen kontrolleeraam aan nii
tuttam iseksi vaatteiden Suomeen lä tä. Täm ä konsti on levinnyt yli A-
hettäm iseksi. Siis silloin mennään m erikan ja vksinpä vanha turvattu
kaikin avustam aan hytfää asiaa e- A. F. L :kln on täydellisesti ravittu
teenpäin. Valittiin uusi vaaliagitat- i.w.w: Iäisyydellä.”
sionikomitea kun vanha ei ollut toi
“ Embree tuli W hllaceen ta itav a
m inut mitään.
Komiteaan tulivat na todistajana Felix Jovanovichin a
O. Hakala, Mrs. Newmalra, Victor siassa. Jota kuulusteltiin viimeisessä
Jaakkola. Komitealle jätettiin valta kuulustelussa, syytettynä syndikalls-
tilata lentolehtisiä tarpeen mukaan. mista, vaan joka teki Itsem urhan en
Kallu.
nenkuin asia päättyi. Ifän (Embree»
viipyi vielä kauntissa hankkien takuu
Portlandin ja ym päristön suoma ta Doylelle ja M cEnteelle. jotka oli
laiset
m uistakaapa
Ala-Columbian vat jo vankilassa kunnes hänet she
kesäjuhlia!
Me olemme kulkeneet riff Freem an vangitsi toukok. 24 p.
ym päristöm m e
osastojen
juhlissa, syytettynä I. W. W :n järjestäm isestä
jotka ovat rik astu ttan eet ja v irkistä tässä kauntissa".
neet kesälomamme viettoa. Niin lo
Ylläolevanlainen ju ttu tulee ensi
pettakaam m e
täm änkesäinen juhli kuussa täällä esille. Yleinensyyttä-
minen suurem m oisesti.
Sen teem jä Hull on kaikesta päättäen niin
me siiloin kun saavumme en6i lau herm ostunut e ttä ei tiedä i.w .w :Iäi
antaina Astoriaan. Silloin alkaa kol siä vastaan m uuta kuin erään I.w .w :-
m ipäiväiset ju h la t
Tämän agitat- luopion kirjoituksen. * Pelkäävät kai
sionialueen parhaat voimat ovat liik tulevansa V anderveerllta nolatuksi.
keellä, sekä taiteellisessa, e ttä tie Lienee täm än kauntin - virkailijoille
teellisessä suhteessa. Ja kun ottaa ensi k e rta kuin saavat kuulla suo
huomioon sen valm istuksen, m itä on raa puhetta. K äikesta päättäen tu
toim ittu juhlien onnistum iseksi, niin lee tä stä huomiota herättävin Juttu
on varma, e ttä saamme nähdä ju mitä on ollut pitkään aikaan tässä
kuulla jotakin arvokasta.
J a kun kauntissa. Kahdelle n ä itä , syytetyis
olemme tietoisia siitä, m inkä eteen tä ovat Mullanin suom alaiset hank
toimimme, se on työväenluokan o r kineet takaukset. Niin e ttä jos me
juudesta vapauteen saattam iseksi, pojat tosissam m e yritäm m e tä tä juo
niin tälläkin juhlalla palvelememmn tua seu rata tulisi ajatella keinoja
yleistä työväenluokan asiaa ja vir miten saadaan varoja taistellessam
kistäm m e itseäm m e arkieläm än tyl me “valtiollista h eijastu sta” vastaan,
syydestä. M itkään pienet seikat ei pelkkä m yötätunto ei riitä. — E K.
tulisi olla estäm ässä juhliin saapu
mista. Siis kaikki m ukaan!
i
Portland, Ore.
L iitty v ä t yhteistoim intaan.
H ilja a
Chiropractic lääkärin tutkinnon suo
rittan u t Anna Karvonen ja lännellä
hyvin tu n n ettu Chiropractic ja muita
le ja yhdy osastoon, valistuneiden
työläisten joukkoon. Yhdy k/qfV*>
me vaatimaan niitä oikeuksia, K*ki
työläisille kuuluvat.
Yhdistyneinä
meillä on voimaa vaan yksilöinä me
kaadumme. Älä jää luopioitten jouk
koon, siellä ei ole meidän paikkani,
me. Ja sinä, joka myyränä pimey
dessä yhä kirkonalttarllle ryömit, a-
vaa silmää tiedonvalolle Ei nyt e-
nää X)le aika palvella pimeyden fraa
seja. Me kyllin olemme jo rukoil
leet, ja kärsineet riistoa ja kurjuutta.
Tule joukkoomme, sinua odottavat
miljoonat työläiset. — Minä.
Woodland, Wash.*
Woodlandin a. a. osaston sunnun
taikoulun lopettajaiset vietetään sun
nuntaina syyskuun 5 päivänä alkaen
kello 1 päivällä. Siellä tulee ole
maan
monipuolinen ohjelma etu
päässä lapsilta.
Sam assa tilaisuu
dessa esitetään näytöskappale nime).
tä “Kunnan e lätti”. Samalla kello
tamme kaikkia em äntiä tuomaan
kahvileivoksia tullessaan.
Osaston
huvitoim lkunta kuulemma varustaa
kahvit Ja kerm an, joita sitten pien
tä m aksua vastsaan myydään sun
nuntaikoulun kulujen korvaamiseksi.
Taaskin suuret tanssit syyskuun
11 päivän iltana. — E. H uttunen.
Deep River, Wash.
..O saston kokouksten ensi sunnun
taina. syysk. 5 p :n ä kaikki jäsenet
ja jäseneksi aikovat. Kokous alkaa
kello 10 a. p. osastot! talolla. Ter
vetuloa. — E. M.
SU O M ESTA
H E N N A LA N KURJISTA
OLOISTA
kertoo K. Työ sangen surkeita ku
vauksia. Jos ravintokysym ys onkia
Jo Jonkun verran korjaantunut sie
dettäväm m äksi, niin sitä viheliäisem-
mäksi on käynyt vankien asumis-
kurjuus.
, Vankilat« ovat vanhoja tiillkasar-
meja. Joihin on sulluttu ihm isiä e-
nemmän kuin niihin oikealla sljoi
tuksella mahtuisi. Sen vuoksi on
täytynyt ahtaa yksiin huoneisiin niin
paljon vankeja, ettei heille jää ed-s
kolm atta osaa m iestä kohden
m aalisesta huoneen ilmamäärästä.
Näissä kehnoissa huoneissa ei sitä
paitsi ole m inkäänlaista kalustoa,
vaan täytyy vankien esim. ruokailla
vuodevaatteiden virkaa toimittavien
risojen päällä. Säännöllisesti toimi
via klosetteja ei löydy lainkaan,
vaan täytyy heidän näissä ahtaissa
huoneissa vielä ulostaa rautaisiin,
nurkassa seisoviin ja täysinäisiksi
tultua
tyhjennettäviin
ammeisiin,
joista leviää kainala löyhkä pilaa
maan tyystin huoneiden muutenkin
huonon ilman.
Vankileiriin sijoitettujen venäläis
ten pakolaisten asem a on, Jos mah
dollista, vieläkin kurjempi. Heidät
on suljettu kaikki sekaisin, miehet,
naiset ja keskenkasvuiset lapsukai
set yksiin, äärettöm än ahtaisiin huo
neisiin. Siivottomuus on suorastaan
kauhistuttava; saunassa eivät <ro-
nettom at saa käydä kuin kaksi ker
taa kuukaudessa, m utta silloinkin on
joskus saunassa paikka tai toinen
epäkunnossa, niin ettei pesemisestä
useinkaan tule m itään. Pyykinpesu
on myöskin alkeellista. Pesuamme!-
ta ei ole m uita kuin ruoka-asti it,
m utta näissä täytyy pestävänsä pes
tä, jos mieli vähem m ässäkaan mää
rin edes nim ellistä puhtautta yllä
pitää.
V arsinaiset v a rtijat H ennaU ssa o
vat “vapaussodan" aikuisia “sanka
re ita ”, jotka alituisesti kehuake!«
vat suorittam iaan “urotöitä” sodan
aikana.
Meidän vankilan viranomaistein-m-*
ylim m ät koettavat kaikesta huoli
m atta uskotella, että kaikki on lo
vin, niin H ennalassa kuin mmialhM
kin. M utta tällaiset kuvaukset pn
huvat selvää kieltä olojen todelli
sesta laadusta.
A sianom aisten vankien ja pako
laisten huoltajain on käytävä kor
jaam aan surkeita epäkohtia, ja teh
tävä se pian, sillä m lelestäm in1
avuttom ien ihm isten kiusaam ilta o!«t
hetkeäkään vitkastelun vuoksi ■*'•
kettä va.
SUORI SPRIITAKAVARIKKO
Kun eräs viipurilainen tullivirkai
lija kesälom aa viettäessään oli ka
lastusm atkallaan
Pitkällapaadel. i.
löysi hän e rä ältä saarelta lähe '<*
Pitkää luotoa santaan kätkettynä b
astiaa, joissa kussakin oli 25 litraa
virolaista spriitä. Spriikannut ja
löytäjä H am inan tulllalukseen. jon-
m iehistö toim itetussa perusteeni«* ?
sa etsinnässä löysi vielä lisäksi '
sam anlaista astiaa Koko takavarik
ko nousi siis yhteensä 1,125 litraa'..
MIINA RÄJÄHTÄNYT REPOSAA
RESSA SÄRKIEN YLI 100
IKKUNAA.
Reposaarella Siikakallion luona m-'
rella on räjäh tän y t uiskenteleva n . -
na. R äjähdyksen voim akkuutta
vaa m. m. se. e ttä noin "5 metr t
päähän lenteli suuria kiviä ja ä ijä
Työläistoveri, Joko sinä tiedät, et 300 m etrin päässä särkyi ikkunoi^»
tä Quincyn s. s. osaston työkokous Särkyneiden ikkunain luku nouse«
on 5 p. syyskuuta kello 2 ip ? Tu sataan kappaleeseen.
Qaincy, Oregon