Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Aug. 26, 1920)
_ _ _ _ _ 200 koituksessa ja valloittavassa siali-chauvinistisien johtajen arvostella kuin tehdä vakavaa p^Ötöksien kanssa, jossa selite (T H E C O M R A D E ) mielessä, niin tämä loistava ja kanssa käymme saadaksemme The organ of the Finnish workers in proletaarista työtä”, lausuu S. tään, ettei A . F . L . ryhdy mi asiallisena tehtävänä on du U? Ien in i Iäisyyteen vivahtava py- suurporhojen riistäminen nykvi työväenluokan puolellemme. O - Ja ennen kaikkea Amerikan W eitern States. The only Finnish _ rintöperä kuitenkin särkyy kuin lisi typerää unohtaa tämä aivan suomalaisten unionistisen liik hinkään toimenpiteisiin, jotka sen uuden orjuuden lakimul“ Daily in the W e « . Published Daily, voitaisiin tulkita Venäjän Neu toisiin muotoihin. exceot Sunday, at Astoria. Oregon’ kupla, kun Rekce kysymyksen: alkeellinen ja silmään, pistävä keen keskuudessa on paljon ai . e W e,tern W orkm en's Publishing mihin sitte agi tee rataan ja mi- totuus. vastus.. Ja juuri tuollaisen ty neksia, jotka todellakin luule vostohallituksen hyväksymisek Luokkahallituksen Soctety. si. Myöskin vanhoillisten unio- hin valloitetaan. Vaikka van peryyden tekevät ne saksalaiset vat pelkän pihkan ja edesvas nistien kansainvälisessä koko Office Seventh and Commercial St., hoillinen sosialismi voittaisikin ‘vasemmistokommunistit’, jotka kieltäm istä ja kapitalistisen tuuttoman kiihkoilemisen riit uksessa Amsterdamissa gomper- jestelmän Opposite Post Office. todellisen luonuJ» ammattiunioissa, niin se ei tuo- suhteestaan a m m a ttiliitto je n Ja se menee niin pitkäl silaiset voittivat ja kumosivat pim ittäm istä. tcen Phone: Office 365, Editorial Dep’t 832 ta mitään toivomisen syytä. E i , taantumuksellisiin ja vastaval- tävän. le, että tämmöisten kuten näi- esityksen, jossa vaadittiin mie- Leslie’s W eekly’ll! on tässä Post Office Address: valtiollinen opportunismi ole lankumouksellisiin johtajiin te- den Leninin ja Sinovjevin ar lenosotuksia Venäjän saarron T O V E R I, Box 99, Astoria, Ore. kunniakas osa. Muuan veitikka sen parempaa kuin taloudelli- kevät johtopäätöksen: “ . . pois tikkelien sisältö ja opetus jäte- poistamiseksi. M utta nyt Eu- nenkaan. Ja kun nämä entiset ammattiliitoista.” “ ...o n kiel- tään kylm ästi ja ylim ielisesti ropan unionistit ovat jättäneet sanoi kerran: “Antakaa minulk EDITOR1AL STAFF .kuudeksi kuukaudeksi ylival ! sosialistiset “ valloittajat” itse täydyttävä niissä toimimasta. Elis Sulkanen, Managing Editor, Sulo huomioon ottam atta. N iitä ei nämä gom persilaiset päätökset olivat auttamattomasti vanhoil- . . .on perustettava uusia kek pidetä sen arvoisena, että edes j a uhittelevat niin, että hallitus- k o k k iin Yhdysvaltain sanonta Syvänen, Alex Savo, Toivo A. Johnson, lisuuden saastuttam ia, niin hei Leo Leino sittyjä muotoja työväen järjes- hetkeksi syvennyttäisiin itse-.herrojen on täytynyt m.m. va- lehtiin ja julkaisuihin ja minä dan menestymisensä vanhoilli ta y ty m ise lle ... . Tama on sei- k ritiikkiin näissä ilm aistujen rottaa Puolaa ja selittää sille Valitutan Yhdysvaltain prcs? Entered as second-class mail matter July 18, 1912, at the Post Office at sissa unioissa olisi m erkinnyt lainen anteeksiantam aton type- ajatuksien ja ohj<\den johdosta että se ei saa hyökätä Venäjän dentiksi kenen hyvänsä, vaikka Astoria, Oregon, under the A c t of ja m erkitsi vain tämän saman ryys joka jaa suurim m aksi pal-j Vieläpä kehdataan tulkita niitä alueille, koska heidän maidensa pa nyrkkeilijä Jack Johnsonin " March 3, 1879. aatemailman levittäm istä. Ja velukseksi minkä kommunisti väärin tarkotuksella viedä jouk- työläiset siinä tapauksessa tuli- Tässä lausunnossa on paljon tot- näitä molempia vastustaa nyky voi tehdä porvaristolle nnruar,.*» - koja harhaan, että ei vain tar- sivat käyttäytym ään tavalla jo- ta. Kansanjoukot antavat vai aikainen sosialistinen liike ja vm Ja a jos a tämä heiden johtaa itseänsä. He ei on typeryys val vitsisi luopua tai edes ajatella * ka “ tekisi " ’ " ' kaiken 1 - avun annon vät ole tietoisia todellisesta ka vallankum oustaistelujen koke tiolliselle liikkeelle, on se sitä luopum ista niistä niin kalliiksi Puolalle mahdottomaksi. Suhde unioihin mukset. Lenin ja Sinovjev y. samaa pitalism in diktatuurista, jonka pienille taloudellisten ■ m uodostaneista valheellisista Kaikki, nämä seikat aiheutta alaisena he elävät ja siitä syystä m. m arxilaiset teoreetikot tuo järjestöjen ryhm ille J fraaseista ja epäjumalan kuvista vat yhdessä sen, että Gompers ju lk a ise m m e taaskin Sinovje- mitsevat sekä vanhan sosialis * i i n ! ? niP J tta ?.. hully tuks.eksi¡mitä monta kertaa on mieleen valmistelee julistautua A. F. L. kaikki seikkailijat saavat heitä johtaa. vin kirjoituksen sosialistien svih min että vanhoillisen ammatti- taktiikkaa, joka jattaa huomioon painettu aivan ryhm äriitojen ia eronneeksi kansainvälisestä Hi Sosialistien tehtävänä on kan tta m a tta lA llIr A t c iin r » + J tautum isesta taantum uksellisiin unionismin. M utta siitä huoli- O ottam atta joukot, suuret järjes- sitä seuranneen katkeruuden tosta — vanhoillisesta ammatti ,..?ieidän vanh°rt;isim m illa föt, ja huutaa vain “taantum uk- sen enemmistön joukkojen its/ am mattiunioihin. Tässä artik seurauksena. T otisesti silloin unioiden Internationalestakin. tietoiseksi saattaminen. HeS-‘ kelissa painostetaan sitä samaa pnreillam m e näyttää olevan tai- sellisuudesta” ju u ri kuin työ- olisi vallankum ousliike surkeis- Gompers pelkää, että yhteys tää ihmiset ja he tietävät mitä kantaa, mitä Lenin jo ennemmin purnusta vetäytyä tässä asiassa läisjoukot sen kautta lähtisivät sa käsissä jos tuollinen ymmär- sen kanssa vie liian paHon va- he tekevät. u leniniläiseksi, koska hekin mu- kaikista vanhoista unioista. Le- julaistussa kirjotuksessa esittää. tämättömyys ja pelkkä pirulli- semmalle ja siitä syystä hän nyt firiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii --- --- ------ He vaativat radikaalisia unio K3 ,,0™.* vaa*in.e *t ‘valloitetta- n in nim ittää suvaitsem attom uut- suus sitä johtaisi. M utta onnek- puhuu erikoisista amerikalaisis- nisteja ja ja tehtävästään tietoisia Vl.a . toirn£,r}P’te.l ta vanhoissa u- ta ja kuoreensa sulkeutum ista OLKAA VALVEILLA unionistisen liikkeen p e n sosialisteja toimimaan vanhois- nioissa- El heiltä puutu sisua, typeryydeksi. Ennen kaikkea si asian laita ei kuitenkaan ole Vain joskus voi näyttää aatteista. T ietoja saapuu sieltä täältä E ntä toinen ryhm ittym ä. | olisi tuplajuulaisille tästä se o- niin. sa unioissa tarkoituksella voit siltä kuin väärinymmärrys, pin- Gompersin kätyrim äisyys taas puutavarateollisuus alueilta et Ind u strialisti julkaisi L e n in in , pittava, että edes suhtautuisi- taa alaa edistysm ielisille katso tä työnteettäjät ovat ottaneet mukaille. kirjoitujesen, tästä asiasta, m ut-¡vat solidaarisesti toisia indus- tapuolinen tieto tai valhe voit- tulee erikoisen selvästi ilmi. käytäntöön tavan teettää kym taisi historiallisen tosiasian. S | ■H IIIIIIIIIH IIIIIIM II Tämä asia sietäisi täkäläisis- ta lehden toim itus elok. 4 p :n trialistisia unioita kohtaan. m entuntisia työpäiviä. kean ennakkoluuloisuuden arvo I IIA V Y A lJA i 1 i t i t o LUOKKAHALLITUS säkin työläispiireissä ottaa va v etT ä rik ä S n k“ k° kf . as‘an..,ja; Tässä «i oi« kysymys teorias- ei tule sen suuremmaksi vaikka Työpäivän jatkaminen on teh JohtoPaa,ok: ta. Tässä ei ole kysymys millä joissakin tilanteissa se saisi pal< Porvaristo pelkää sanaa: luok- ty sillä ovelalla selityksellä, et kavan harkinnan alaiseksi. « n „ 7 T • Meillä näyttää orjamainen us sen, että L enin tarkottaa ju u ri I agtetlla jonkun maan työväen- joakin kannatusta. Yhteiskun- kahallitus. tä kahdesta tunnista maksetaan sila samaa, mitä hekin ovat edts- ]uokan yleinen luokkatietoisuus kominen joihinkin term eihin ja täneet. Ei voi olla suurenwaa! •««»»-uciuw uu’s nallisen • luokkataistelun teori- Taantum uksellinen aikakaus- ylityömaksu. Joillakin työmail otaksuttuihin käsityksiin niin väärinkäsitvstä . k u ... in M a . t s iin p » o«. ,, Tässä ,, on kysymys «vyoymya millä moiti an «ui kumoavaa Kumoavaa voimaa voimaa ei löydy!leh tl» “Leslies W eekly", puhu- la on m aksettukin näistä kah vakaantuneelta, . että ... järkevä asi .että Venäjän kom m unistit ovat’ tavalla ' rallankujyoukseI1,sten ai-!eikä luokkavaistoihin perustu- essaan äsken perustetusta" työ- desta tunnista, mutta ei mitään aan tutustum inen käy mahdotto- samalJa kannalla suhtautum ises-1 t “ le®. suhtautua vanhoil-jV fraasit korvaa sen ym m ärtä-; vaenPuolueesta lausuu: “Tä- yhtyom aksua vaan n.s. suora ai- maksi. Toiset ovat silla k an -lsa eri taloudellisiin järjestö ih in ’? 8— uniolhl” - J a nykyaikaiset misen tarpeellisuutta. man uuden puolueen todellinen ka; Toisissa työpaikoissa ei e- j Lar.j es^°!niR tumin tvovaen - arvo on sjjnä että ge haIuaa nää m akseta kymmenestä nalla, että nämä opportunism in ‘ työväen vallankum ousliikkeen . . tun- < iiuiiifiiiiiiiiiriiuir huomatuimmat viholliset ovat Eikä „ £ . . . * '*, laJuuia,s' ‘- todelliset johtajat selittävät ko- pystyttää luokkahallituksen ja nista m uuta kuin sama mitä en- sen vanhan Amerikan suomalai- käsitvstä kuin iT ? 33 va?rin' ; kemuksen perusteella, että on vastustaa kansan enemmistön nen m aksettiin kahdeksasta tun A. F. L. KANSAIN k „ < työskenneltävä niiden sisällä sen sosialistisen liikkeen op i hallitusta. Meille on tarpeellsi- nista. Sellainen työpaikka on portunism in kaltaisia, joka vaa kunnalliseen VÄLISYYS luokkataisteluun1" ■■ ™llo i,,a ™ « ks‘- joukko .......... ta vetää tämän uuden puolueen esim. Kent Lumber Company- tii lojaalista suhtautum ista e- nähden, kuin ovat ne jotka luu- ^ . ¡ " ''^ T n i T i v L « ? '" Amerikan kapitalistien s u u rin ! r 3™ ePaam«rik ala|set ja vaaral työmaa Bonistonissa, Wash. sim. American Federation of levät pelkän taloudellisen tais- ,. J „ 7 ™ Vatko - * ™ r,k “ apuri ja A. F. of Laborin presi ' ' S'k k Pnr I u' kisuu'« " - •»« Sieltä on annettu Seattle Uni Laboria kohtaan ja joka aina on telun riittävän. Ei luulisi ke- ,u° kkatl.«t01s«>. unionist« nain. dentti puj,uu vakavasti m ainitun a a,1,k kl volvat nahda m «ä se to on Recordille tietoja kuinka odottanut ja yhä odottaa tämän tään niin sokeaksi, eikä ni.n h X ^ T h r i n i m ^ h“ “ , ° " liito " luopum isesU k a i k X vh ¡<? ^ ,SUUd.eSSa ° n " . siellä teetetään kymmentuntisia liiton m uodostumista selväksi kaikenlaisten ennakkoluulojen u 7 h ] p ™P huutaa. « - teydestä kansainvälisen iä rie s-; Kannatamm« esitystä. E ntä työpäiviä kahdeksan tunnin ja työläisomaiseksi taloudelli orjaksi .ettei ym m ärtäisi m itäl i u ".lolsta tön kanssa. Siitä asri kuin im - ,W alkka,.U- , Eikö ° ,isi ,arP " ‘- maksulla. Vielä kielletään työ seksi järjestöksi. T otta kuiten Lenin tarkoittaa esim. seuraa-i £ * 5 ^ J??3 UUS1* Jar*’m atillinen Internationale aikoi llsta ^Staa luklJ0lden eteen sitä läisiltä, kuten Valkoisen Suo kin on, että kokonaan erilaisel VaSSa: ’ja viidä t T k a X a^ia^M v™ta !,Oimenpiteisiin vaIkoista U"ka- ” y° sk,n- .e“ a ny‘ halll‘sce Vh men työvankiloissa, omien leh ta pohjalta lähtien ja erilaisiin ja kirjojensa lueskelemi- “ Ei ole epäilystäkään siitä, et ftoon. Niin todellakin. Meidän f ia . vastaan kansainvälisen boi- distynyt kapitalistiluokka, kor- tiensä tuloksiin pyrkien leniniläiset cvuu. x iiiu lu u c iid h iii. lv ie ia a n _ : « .s nen. poratsionit, pankkiirit ja suuret nyt vaativat toim intaa vanhoil ta h e rra t. Gc^ipersit, H enderso tuplajuulaisissam m e on paljon.!ka‘ " * 3 vastaan julistam isen tru st^ kansan enemmistön ni-l Ollaan siis menossa täydellis 8 ?mPt r .slla‘« « » ■»■«- lisissa unioissa. E roitusta ei ole nit ja kumpp. ovat sangen kii jotka luulevat , tehneensä suuri- * ,k * “ « l i o ^ c n u u i u t i . pois koko kan cain vä m essa’• mutta kuitenkin kansaapa orjuusaikaa kohden, tollisia sellaisille ‘vasemmisto’- tämän asian ulkonaisessa muo arvoisen työn kun ovat saaneet lisesta järjestöstä Asia tuli • - L ^ H ^ ^ o llis u u s ty ö lä is te n dossa, m utta asian todellisessa yallankurn°uksellisille, jotka — haukkua sosialisteja tai jotain lakin u-incnii: 1 Tama asia on niin ilmeinen v S i n olisi kiiruhdettava järjestäyty sisällössä. Siinä on se sama e ro lkut,en saksalaiset ‘periaatteelli- m uuta oikein olan ta k a a ' He kauT«a että E n X n ^ J* p Se" että kukaa"' lolla mistään omaan teollisuusuni- mikä yleensä on Toisen Inter- se t. oppositsioniläiset (jum ala oonsa. Vain unionsa avulla, nationalen opportunism in ja ny- varjelkoon sellaisesta pe- voimakkaan järjestönsä tuke kyisen sosialistisen liikkeen vä riaatteellisuudesta) taikka ku mana, voivat täm änkin alan työ lillä. Ja siitä syystä ei kellään ten vallankum oukselliset ameri- ta se hävitään. Iäiset pitää entiset ja saada uu vanhalla Amerikan Työväenlii- n kalaisesta -a v a t n n U I. .a W l . W • :stä — saar- ym m ärtäm ättöm yytensä ajaa vasman0' 2' 0^ ' " 1’1' ? ' ! - VenaJaa muodostaa näkymätön rahamles- sia saavutuksia. Älkää jättäy ton lähentelijällä ole oikeutta m ^ u ' a t ä ^ r i k k r t0Ua hU° K- tykö velttouteen vaan järjesty lyödä rintoihinsa ja sanoa: sitä kää nopeasti. “ viisa’ “ n ki« . johon he luu I S ^ !J >“ ^ i.Ja . k' 1^ ,a n ' e , !kin k ilp .il ' pä me olemme tässä sanoneet. Älkää antako riistäjäin pai V anhoilliset suomalaiset ja ame-j Lenin ruoskii kaiken naa työläisjoukkoja takaisin a- rikalaiset sosialistit ovat todel-l lahkolaisuutta. Hän vihaa semaan, mistä olette taistelu- Usesti antaneet vänhollllselle u- puolisuutta ja dogmien o rju u tta ....... . )aiKeen .x m - r-u- • ’ jenne avulla nousseet. n.om sm .lle perään ja antaneet «yovaenlukkeessä. Hän o so ttaa1 seuraa tavallisesti tilanne: e i!u tskusiäriestö „ “ nl° ,d e n I,ään todellista eroavaisuutta, * HlffllllllfllVIIIIIIIIIII < että yksipuoliset “v a se m m isto - m tää« _____ Keskusjärjestö a — - sen voimakkaampana liikkeenä "vasemmisto- mitään järjestöä, epäluottam us h vaatii koko Ame-j Sanomalehdistö johtaa ja sysätä johtavien toimi- ¡laiset" ovat yhtä kelvottomia kaikkeen ja eletään päivästä' r *kan työväenliittoa läkkoon s ii- jiä . P o litik o itsiia ^ c T h ta v a r^ e l TYÖMIEHEN TOIMITUS henkilöiden kautta vaikutuksia kuin taantum ukselliset oikeisto -to iseen > ajattelem atta m i t ^ tapauksessa, että Yhdysval- j l,e’: Tov. E. P arras on sanonut it iät rytyvät avoimiin soutoVmün k a p Ä i i 'S “ sosialistiseen liikkeeseen ja he laisetkin. Hän lausuu: , siten vieraannutaan kaikesta en- Venäjää vastaan ja tässä tarko- S I sensä irti Työmiehen vastaavan 3P!, “ stllu° kan , ovat vaatineet sosialisteja lähen- ^ .Rt,ta taistelua ‘työväen yli- ^en kaikkea yhteiskunnallisten tuksessa isti toim ittajan toimesta. Avoinna vaativat unionisteia n ? • vaItaan’ kaP»tal._. telemään tätä liittoa liiton k at mystöä vastaan me käymme ty ö asioiden teoreettisesta ymmär neuvottelukokoukseen. Gompeis >'ks' t y s°™>a‘uaoik«u<ielle. olleen hakuajan sisällä on paik somuksien pohjalla. Ja jos he väen joukkojen nimessä ja saa tämisestä. ° " kauhuissaan moisen esityk r “ s‘am ,s«11' y ks" kaa hakenut tov. Y. Halonen ja ovat menneet Amerikan Työ- daksemme joukot puolellemme; on ollut selvää, että sen johdosta. Se on ristiriidas- IXlT* .s“ “ n en faham iesten hy- on hänen valintansa nyt yleis- väenliittoon agitatorisessa tar- taistelua opportunistisien j a so- o ^ ^ Kauvan p a b m ^ h e .p o m p ^ p ilk a ta ja sa M ontrealin konventsion^n äänestyksen alaisena osakkeen om istajain kesken. TOVERI Vanhoillisiin _______ unioihin suhtautumisesta' m umiiiiacakt kantta tehtal8Sa on voimakas, tit tö istä”. muhkra m .Mmi utta m itä on siinä t a - . parhaat »aantum ukeemsen v .a iu * r- isisiiiu o n « .. Päinvastoin lähettivät he voimansa am m attijärjestö vr . . ---• j Janini t kana? Vasemmistokommunistit itse hin. Jokaiseen am m attiyhdistykseen, selittävä fn«« 8 ’• e? a ,heJ? an tyo,a,sten ,i:' jokaiseen liittoon, jokaiseen osastoon tossaan ei ole yli 100,000 jäsentä. järjestiv ät “ k a m a lla n a . i" ---------- he kom m unistiset ydfn- J listit jakelevat8 tu k u tteln " kohieliai- k” 8 k t - '" ’"t Kolmannen lnternationalen toi llsunlena el ole ainoastaan selittää. )o' ssa’ k ä' tlä e " *ätä järjestö ä omiin meenpanevan komitean puheenJoiPa kuinka reform istiset, pikkuporvarilli tarkotuksiinsa. Mutta järjestö, joka ja G. Sinovjev on julkaissut Kolman set ja m iljoonarikkaat am m attijärjes- pelkää omaa varjoaan, joka ei luota nen Internationalen toiselle kongres föt ovat syntyneet ja kehittyneet ie- oniiin voimiinsa. joka ei ole hyvin raenesf-v k^ l ä sille alustavan klrjotuksen nim eltä formistisen. rauhallisen ja pitkälli- | "Kolmannen Internationalen toinen sen porvarldem okratian puitteissa ja ¡. 1 akt;een vihollisensa demora- I suuksia "k eltaisia” am m attijärjestöjä^ enemnää k-, i k 1' mat kdsittaneet kongressi. Sen tehtävät.” Tämän muodostuneet porvari.uokan ja s e n ! » - e r a a v a a vaikutusta vastaan, v a i, vastaan. Saksan s y n d ik a .is ti,o v a ! | £ X i ^ a , e u l t k T klrjotuksen neljäs osa käsittelee työ lakeijoitten tueksi. Meidän velvol- e,la,nen ja rJcstö tunkeutua ! eronneet puoliporvarillisista paikani- lo Jokaisessa o- väestön am m atillisia järjestöjä. Kun lisuutenaninie on ensinnäkin sitkeän taantu,nukscl 'lseon am m attijärjestö « k ,a »m m attuhdlstykalatä. Ja m iu suunna„ muutokseMa aikaisemmin on julaistu Leninin kir- jä tarm okkaan työn kautta luoda j ^ ’kkeeseen tarkotuksella käyttää sl- sanovat he itse? Ilo itse sanovat, nistiset ryhm ät alkoivat taistelun jotus sam asta kysymyksestä, on mie kom raunistisia ydinjoukkoja ämmät- j U omaksi hyväkseen. e ttä useitten v u c le n Jälkeen he o v it i - k c u h t a - enem m istöä vu.taun SI- lenkiintoista tutustua Kolmannen In tljärjestoihin, m uuttaa suuntaa koin T yö läiset vielä “ keltaisissa a m m a tti j saaneet m ukaansa 250.000 Jäsentä. >,en vähitellen kerääntyivät n äitten ternationalen puheenjohtajankin kan munistien avulla. I J1 K s i : i n m v o m i fo m zl <> •> vasemmis-j a. järjestö issä”. i Tassu on se. mitä meidän pienten ryhm ien ym pärille kalkki re- taan tässä asiassa. Sinovjevin kanta ' ° 1Vat a s' ttaa niitä . i helliset ja ajattelev at työläiset Ve- "Saksan “ keltaiset am inattijä ärjes- i on yleensä sam anlainen kuin Leni- “Osa paperi-“vasem m istolaisia" er tö t” laskevat jäsenm ääränsä yli seit-1 niiljoonaa vastaan, J"*v“ joita Legien Juu’ joh najan am m attijärjestöistä. Syntyi tiinkin. Sinovjev lausuu m.m. seu kanee am m attijärjestöistä joukkona. taa. seinäksi miljoonaksi. On valhetta- j ’ ankaria tappeluja Venäjän ammatti- raa va a: Nämä vasem m isto-fraasilalset usko vaa. am m atillisen virkavallan käsi.«-’ a kalskahfav,a fa a s e ja ja , järjestöjen johdosta. K uulum atto "Toinen tärkeä probleemi kommu vat. e ttä heidän, täyttääkseen tarko- na«! jä rje stö t ovat k,a» S- / huoraautUBten tekem inen mien vaikeuksien ja sitkeän taiste- sa. nistiselle Intern3tlonalelle on kysy tukesnsa. ei tarvitse muuta kuin hal rakennetut siten että am m atillisella! kel ais,a am m attijärjestöjä vastaan iun jälkeen onnistuimme me saa mys am m attiyhdistyksistä. Me olem veksivasti irvistäen antaa Saksan a n valta t a ' v UMa Väl? 8tä mer im a a n ^ o te tu ik s i pahimmat ammatti- me Jo akatsemmin osottaneet. ett t m attijäriestöllle nlmitva’ t h v « » « " “ ' 1* ?" .'e " ’ tehdä " hllä m itä " ’ X X jos Toinen Internationale tu le . s a a -! am m attljarjeatöt. I " tT kansaa, kityksesta. Jos Venäjän kommunis ! järjestö-virkavaltiaat asem iltaan Ja maan Jonkinlaista kannatuata. niin “Niin. am m attliärjeetot Joiden Joh ' sella nitka \ “l#*elta la tuskan,- Ut olisivat taistelussaan menshevike täm än alituisen taistelun kautta pää- riippuu ae am m at,tjarjea,otata Snk- taliin kuuluva, herrat Lee,en Z a s-! e „eöö , raa ten 7 1 ^ i T T t"0 ™ 8im^ ,Opulta että ammatti- traasten tai sellaisten iskusanojen järjestö t Joutuivat meille. Tama «A sa. Enptanniaaa Ja Amerlkaaa». aenharh. Robert Schmid, ja muu, k a -! ä a m r » t , i v X X a ^ V X i ä \ heittelem iseen kuin "irti am m a ttijä r m ahtava ase riistettiin "keltaisten" kam a kun vielä evät keltaisen Tn pilalla,llakeijat - varm astikin ovat ' r i n t a ? ^ m u , ? n , Jes ö " v i e '. / h ZvV am m attijär- kä6isla- Juuri sillä tavoin tosipuolue ternatlonaleu yhteydeaaä. Ehkä ,»■ meidän aikamme ■•keltaista- ammat- i "M utta ok"? V levät jotkut ‘ äarimmäis-vasemmisto- tijarjestojä! Se o n t o t i a \» , , , • a Pauksessa on ote;- estot vielä m enshevikien käsissä, s. . taistelee sosiaalipettureita vastaan t. s. \ enajan Legiemen" käsissä. ) Jo6 me emme olisi tehneet m itään £ : : ; kkkao,m’ : 7 e r : r : : ; ^ : x £ ' e. ole kommunismin m ukaista. Joa y ksi tai toinen asia ei m eitä miel lytä. niin emme saa sitä sivuuttaa silla fraasilla, että sanomme “se on sin« sitä huonompi.” Meidän velvol- lbuutem m e on etsiä selvyys kaikissa naisea asioissa, emmekä me saa nii M iten tap ah tu i V e n ä jä llä . muuta kuin "haukkuneet” ammatti- I vät miljoonia työläisiä. Se viikko Jos meidän vasemmalla olevat ys-1 Järjestöjen luottam usm iehiä. juu Jos me mitä IUlta ne nvt ovat ei meillä itäeUärr IrdlzU vr i yö- * -ww»wuouiiuuia, me ole oikeutta niistä erota „n i h ° , ppm vastavallankum oukset tavim m e tuntisivat taistelum m e his- ’ oiisimme vain rajottuneet enemmän hin kuitenkin kuuluu tu h a n sitta in ' k aaPPaus kukistettiin, osorii toriaa Venäjällä, niin he tietäisivät, i tai vähemmän henkisesti saattam aan m ita suunnatonta osaa nämä "keltai- e lta Venäjän am m attijärjestöt olivat heidät naurunalaiseksi, kuten mef työläisiä. Kun tsaarihallitus santar- set ’ am m attiyhdistykset voivat näy- monta vuotta sosialipetturien käsis-j dan “vasem m isto”-v6tävämme teke- m ieverstiensä avulla (m. m. tunne- tun santarm i -sosialistin” Zubatoff i I tOS,D Va‘D ° ’,Vat t,la! ! K u° tsaarism l kukistettiin, maa ! vät epäjum alia vastaan, niin me em avustam ana) järjesti keltaisen m ’ ® Pelastamaan Ebertin ja Hskuun vallankumouksen jälkeen oli “ e olisi siinä m issä me nyt olemme, m attijärjestoliikkeen. niin b ^lsh ev ’ ! k / L / / / “ enshevikeillä vielä enem m istö V e-! ka,kestA baukktim isestam m e huoli kit ilm ottautuivat jäseniksi t a i t e p ii , P aslam aan P°rvanluokan. najan am m attijärjestöissä. Vieläpä mafta ja ‘keltaisten’ jo h tajat olisivat Iäkseen taantum uksellista vaikutus “J T™ ’ ke' Paa v” tineek« '- ' Moskovan elokuun hallituskonferens-! jaaneet am m attijärjestöihin mlljooni- ta vastaan ja avatakseen ty ö lä is te n '™ « / “ ,ta volvat meidän " ä ä rim -p is s a , jonka porvariluokka järjesti ne japPnineen “ — m attijarjestojen kanta on on n niille jvoiujru Kanta iille sitä SHH huonompi ja että näitten kanssa ei meillä siis saa olla m itään teke- mistä. Mutta sellainen . . . . johtopäätös . . . . ;">”” « 'T '’'" « y - k >w niin bnmamtl.Uen k ~ r Sa~ ~ ’ Ä ehevlkl, m ene,.elivät, kun „ „ r i h . l - j s a n uu. järje.u 1 S Vleis-saltstlatsen 7 " ! tyb. | taistetaaaeen.an jestyneistä ty ö läisistä:” Vanhois a "keltaisissa" am m attijärjestöissä oc koottuna miljoonia tyolasisa He m aavat tuhansia ennakkoluuloja V Fein ovat he täydellisesti niitten l i sissä, jotka tavottelevat virkapair koja ja jotka ovat ammattijärjestö jen johdossa. Ja kelnottelevat näis sä aivan kuin mustalaiset, jotka myyvät hevosensa eniten tarjoavall Mutta nämä miljoonat aminattijärje- töjen jäsen et tulevat elidottoniasu ennemm in tai myöhemmin kaania mään selkänsä virkapaikkoj>-n taroi- telijoille. — ------- Taina on yhtä eit täm ätöntä kuin sosialismin voitto k<! pitalism ista. Kumpikaan ei ole ma dollista ilman toinen toistaan ö,r sialismi ei voi elää ellei naita mil joonia työläisiä, jotka nyt ovat ko koontuneet ammattijärjestöihin, sa; da irtaantum aan porvariston \aiku tusvallasta. Ja tämä työläisten va pauttam inen porvariston vaikutu* «osta ja keltaisista johtajista tapai tuu sitä pikemmin, jos me hei’ imu’ syrjään huudon "irti ammat’ or?” töistä" ja sensijaan sitkeästi t . v kentelemme am attijärjestojen .--t- Iä. Kommunistien tulee olla kail kialia, m issä järjestyneitä proieta* reJa on- Olkoot kommunistit vaaec mietona, m utta käsittäkööt Joka tapauksessa täytyy kommunis teilla olla om at järjestönsä, jotka *• vat riippum attom at kaikesta keität sesta", vapaista ammattijarjeatoirt- niin kaikenlaisista ammattijarje* töistä. "T y ö on vaikeata. se on huom attavastikin vaikeampi • kuin huutaa “irti ammatti)*«e* o”" Y«»’ . »m m uuiJärJeäU IsU " S a k u j a . " Eng‘ ta ” ja jonkinlaiseksi sijakkeek^ muodostaa oikea “työväen ■ bdis'. • pienellä jäsenmäärä:.-ä Kauan on o* tai a. Amerikassa, a m m a t t ì , see a , sa .am kuta b“ ', ^ niin .,“ merkit- " ^ lut selvää että on paljo helpot^1 8
