_ _ _ _ _
200
koituksessa
ja valloittavassa siali-chauvinistisien
johtajen arvostella kuin tehdä vakavaa p^Ötöksien kanssa, jossa selite
(T H E C O M R A D E )
mielessä,
niin
tämä
loistava
ja
kanssa
käymme
saadaksemme
The organ of the Finnish workers in
proletaarista työtä”, lausuu S. tään, ettei A . F . L . ryhdy mi asiallisena tehtävänä on du U?
Ien
in
i
Iäisyyteen
vivahtava
py-
suurporhojen riistäminen nykvi
työväenluokan puolellemme. O - Ja ennen kaikkea Amerikan
W eitern States. The only Finnish
_
rintöperä kuitenkin särkyy kuin lisi typerää unohtaa tämä aivan suomalaisten unionistisen liik hinkään toimenpiteisiin, jotka sen uuden orjuuden lakimul“
Daily in the W e « . Published Daily,
voitaisiin tulkita Venäjän Neu toisiin muotoihin.
exceot Sunday, at Astoria. Oregon’ kupla, kun Rekce kysymyksen: alkeellinen ja silmään, pistävä
keen
keskuudessa
on
paljon
ai
. e W e,tern W orkm en's Publishing mihin sitte agi tee rataan ja mi- totuus.
vastus..
Ja juuri tuollaisen ty neksia, jotka todellakin luule vostohallituksen hyväksymisek Luokkahallituksen
Soctety.
si. Myöskin vanhoillisten unio-
hin valloitetaan. Vaikka van peryyden tekevät ne saksalaiset
vat pelkän pihkan ja edesvas nistien kansainvälisessä koko
Office Seventh and Commercial St., hoillinen sosialismi voittaisikin ‘vasemmistokommunistit’, jotka
kieltäm istä ja kapitalistisen
tuuttoman kiihkoilemisen riit uksessa Amsterdamissa gomper- jestelmän
Opposite Post Office.
todellisen luonuJ»
ammattiunioissa, niin se ei tuo- suhteestaan a m m a ttiliitto je n
Ja se menee niin pitkäl silaiset voittivat ja kumosivat pim ittäm istä.
tcen
Phone: Office 365, Editorial Dep’t 832 ta mitään toivomisen syytä. E i , taantumuksellisiin ja vastaval- tävän.
le, että tämmöisten kuten näi- esityksen, jossa vaadittiin mie-
Leslie’s W eekly’ll! on tässä
Post Office Address:
valtiollinen opportunismi ole lankumouksellisiin johtajiin te- den Leninin ja Sinovjevin ar
lenosotuksia
Venäjän
saarron
T O V E R I, Box 99, Astoria, Ore.
kunniakas
osa. Muuan veitikka
sen parempaa kuin taloudelli- kevät johtopäätöksen: “ . . pois tikkelien sisältö ja opetus jäte- poistamiseksi. M utta nyt Eu-
nenkaan. Ja kun nämä entiset ammattiliitoista.” “ ...o n kiel- tään kylm ästi ja ylim ielisesti ropan unionistit ovat jättäneet sanoi kerran: “Antakaa minulk
EDITOR1AL STAFF
.kuudeksi kuukaudeksi ylival !
sosialistiset
“ valloittajat” itse täydyttävä niissä toimimasta.
Elis Sulkanen, Managing Editor, Sulo
huomioon ottam atta. N iitä ei nämä gom persilaiset päätökset
olivat
auttamattomasti
vanhoil-
. . .on perustettava uusia kek pidetä sen arvoisena, että edes j a uhittelevat niin, että hallitus- k o k k iin Yhdysvaltain sanonta
Syvänen, Alex Savo, Toivo A. Johnson,
lisuuden
saastuttam
ia,
niin
hei
Leo Leino
sittyjä muotoja työväen järjes- hetkeksi syvennyttäisiin itse-.herrojen on täytynyt m.m. va- lehtiin ja julkaisuihin ja minä
dan menestymisensä vanhoilli ta y ty m ise lle ... . Tama on sei- k ritiikkiin näissä ilm aistujen rottaa Puolaa ja selittää sille Valitutan Yhdysvaltain prcs?
Entered as second-class mail matter
July 18, 1912, at the Post Office at sissa unioissa olisi m erkinnyt lainen anteeksiantam aton type- ajatuksien ja ohj<\den johdosta että se ei saa hyökätä Venäjän dentiksi kenen hyvänsä, vaikka
Astoria, Oregon, under the A c t of ja m erkitsi vain tämän saman
ryys joka jaa suurim m aksi pal-j Vieläpä kehdataan tulkita niitä alueille, koska heidän maidensa pa nyrkkeilijä Jack Johnsonin "
March 3, 1879.
aatemailman
levittäm istä. Ja velukseksi minkä kommunisti väärin tarkotuksella viedä jouk- työläiset siinä tapauksessa tuli- Tässä lausunnossa on paljon tot-
näitä molempia vastustaa nyky voi tehdä porvaristolle
nnruar,.*» -
koja harhaan, että ei vain tar- sivat käyttäytym ään tavalla jo- ta. Kansanjoukot antavat vai
aikainen sosialistinen liike ja vm Ja a jos a tämä
heiden johtaa itseänsä. He ei
on typeryys val vitsisi luopua tai edes ajatella * ka
“ tekisi
" ’ " ' kaiken
1 -
avun annon vät ole tietoisia todellisesta ka
vallankum
oustaistelujen
koke
tiolliselle liikkeelle, on se sitä luopum ista niistä niin kalliiksi Puolalle mahdottomaksi.
Suhde unioihin
mukset. Lenin ja Sinovjev y. samaa
pitalism in diktatuurista, jonka
pienille taloudellisten ■ m uodostaneista
valheellisista
Kaikki, nämä seikat aiheutta alaisena he elävät ja siitä syystä
m. m arxilaiset teoreetikot tuo järjestöjen ryhm ille
J fraaseista ja epäjumalan kuvista vat yhdessä sen, että Gompers
ju lk a ise m m e taaskin Sinovje- mitsevat sekä vanhan sosialis * i i n ! ? niP J tta ?.. hully tuks.eksi¡mitä monta kertaa on mieleen valmistelee julistautua A. F. L. kaikki seikkailijat saavat heitä
johtaa.
vin kirjoituksen sosialistien svih min että vanhoillisen ammatti- taktiikkaa, joka jattaa huomioon painettu aivan ryhm äriitojen ia
eronneeksi
kansainvälisestä
Hi
Sosialistien tehtävänä on kan
tta m a tta
lA llIr A t
c iin r » +
J
tautum isesta taantum uksellisiin unionismin. M utta siitä huoli- O ottam
atta joukot,
suuret järjes- sitä
seuranneen katkeruuden
tosta — vanhoillisesta ammatti
,..?ieidän
vanh°rt;isim
m
illa
föt,
ja
huutaa
vain
“taantum
uk-
sen
enemmistön joukkojen its/
am mattiunioihin.
Tässä artik
seurauksena.
T
otisesti
silloin
unioiden
Internationalestakin.
tietoiseksi
saattaminen. HeS-‘
kelissa painostetaan sitä samaa pnreillam m e näyttää olevan tai- sellisuudesta” ju u ri kuin työ- olisi vallankum ousliike surkeis- Gompers pelkää, että yhteys
tää ihmiset ja he tietävät mitä
kantaa, mitä Lenin jo ennemmin purnusta vetäytyä tässä asiassa läisjoukot sen kautta lähtisivät
sa käsissä jos tuollinen ymmär- sen kanssa vie liian paHon va- he tekevät.
u
leniniläiseksi,
koska
hekin
mu-
kaikista
vanhoista
unioista.
Le-
julaistussa kirjotuksessa esittää.
tämättömyys
ja
pelkkä
pirulli-
semmalle
ja
siitä
syystä
hän
nyt
firiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii
---
--- ------
He vaativat
radikaalisia unio K3 ,,0™.* vaa*in.e *t ‘valloitetta- n in nim ittää suvaitsem attom uut- suus sitä johtaisi. M utta onnek- puhuu erikoisista amerikalaisis-
nisteja ja ja tehtävästään tietoisia Vl.a . toirn£,r}P’te.l ta vanhoissa u- ta ja kuoreensa sulkeutum ista
OLKAA VALVEILLA
unionistisen liikkeen p e n
sosialisteja toimimaan vanhois- nioissa- El heiltä puutu sisua, typeryydeksi. Ennen kaikkea si asian laita ei kuitenkaan ole
Vain joskus voi näyttää aatteista.
T ietoja saapuu sieltä täältä
E ntä toinen ryhm ittym ä.
| olisi tuplajuulaisille tästä se o- niin.
sa unioissa tarkoituksella voit
siltä kuin väärinymmärrys, pin-
Gompersin kätyrim äisyys taas puutavarateollisuus alueilta et
Ind u strialisti julkaisi L e n in in , pittava, että edes suhtautuisi-
taa alaa edistysm ielisille katso
tä työnteettäjät ovat ottaneet
mukaille.
kirjoitujesen, tästä asiasta, m ut-¡vat solidaarisesti toisia indus- tapuolinen tieto tai valhe voit- tulee erikoisen selvästi ilmi.
käytäntöön tavan teettää kym
taisi
historiallisen
tosiasian.
S
|
■H
IIIIIIIIIH
IIIIIIM
II
Tämä asia sietäisi täkäläisis- ta lehden toim itus elok. 4 p :n trialistisia unioita kohtaan.
m
entuntisia työpäiviä.
kean ennakkoluuloisuuden arvo
I IIA V Y A lJA i 1 i t i t o
LUOKKAHALLITUS
säkin työläispiireissä ottaa va v etT ä rik ä S n k“ k° kf . as‘an..,ja; Tässä «i oi« kysymys teorias- ei tule sen suuremmaksi vaikka
Työpäivän jatkaminen on teh
JohtoPaa,ok: ta. Tässä ei ole kysymys millä joissakin tilanteissa se saisi pal< Porvaristo pelkää sanaa: luok- ty sillä ovelalla selityksellä, et
kavan
harkinnan
alaiseksi. « n „ 7 T •
Meillä näyttää orjamainen us sen, että L enin tarkottaa ju u ri I agtetlla jonkun maan työväen- joakin kannatusta. Yhteiskun- kahallitus.
tä kahdesta tunnista maksetaan
sila samaa, mitä hekin ovat edts- ]uokan yleinen luokkatietoisuus
kominen joihinkin term eihin ja täneet.
Ei voi olla suurenwaa!
•««»»-uciuw uu’s nallisen • luokkataistelun teori-
Taantum uksellinen aikakaus- ylityömaksu. Joillakin työmail
otaksuttuihin
käsityksiin niin väärinkäsitvstä . k u ... in M a . t s iin p » o«. ,, Tässä
,, on kysymys
«vyoymya millä
moiti an
«ui kumoavaa
Kumoavaa voimaa
voimaa ei löydy!leh tl» “Leslies W eekly", puhu- la on m aksettukin näistä kah
vakaantuneelta,
. että
... järkevä asi .että Venäjän kom m unistit ovat’ tavalla ' rallankujyoukseI1,sten ai-!eikä luokkavaistoihin perustu- essaan äsken perustetusta" työ- desta tunnista, mutta ei mitään
aan tutustum inen käy mahdotto- samalJa kannalla suhtautum ises-1
t “ le®. suhtautua vanhoil-jV fraasit korvaa sen ym m ärtä-; vaenPuolueesta lausuu:
“Tä- yhtyom aksua vaan n.s. suora ai-
maksi. Toiset ovat silla k an -lsa eri taloudellisiin järjestö ih in ’? 8— uniolhl” - J a nykyaikaiset misen tarpeellisuutta.
man uuden puolueen todellinen ka; Toisissa työpaikoissa ei e-
j Lar.j es^°!niR
tumin tvovaen
-
arvo on sjjnä että ge haIuaa nää m akseta kymmenestä
nalla, että nämä opportunism in
‘
työväen
vallankum ousliikkeen
. .
tun-
< iiuiiifiiiiiiiiiriiuir
huomatuimmat viholliset ovat Eikä „ £ . . . * '*,
laJuuia,s' ‘- todelliset johtajat selittävät ko-
pystyttää luokkahallituksen ja nista m uuta kuin sama mitä en-
sen vanhan Amerikan suomalai- käsitvstä kuin
iT ? 33 va?rin' ; kemuksen perusteella, että on
vastustaa kansan enemmistön nen m aksettiin kahdeksasta tun
A. F. L. KANSAIN
k
„
<
työskenneltävä niiden sisällä
sen sosialistisen liikkeen op i
hallitusta. Meille on tarpeellsi- nista. Sellainen työpaikka on
portunism in kaltaisia, joka vaa kunnalliseen
VÄLISYYS
luokkataisteluun1"
■■ ™llo i,,a ™ « ks‘- joukko
..........
ta vetää tämän uuden puolueen esim. Kent Lumber Company-
tii lojaalista suhtautum ista e- nähden, kuin ovat ne jotka luu- ^ . ¡ " ''^ T n i T i v L « ? '"
Amerikan kapitalistien s u u rin ! r 3™ ePaam«rik ala|set ja vaaral työmaa
Bonistonissa, Wash.
sim. American Federation of levät pelkän taloudellisen tais-
,. J „ 7 ™ Vatko - * ™ r,k “ apuri ja A. F. of Laborin presi ' ' S'k k Pnr
I u' kisuu'« " - •»« Sieltä on annettu Seattle Uni
Laboria kohtaan ja joka aina on telun riittävän. Ei luulisi ke- ,u° kkatl.«t01s«>. unionist« nain. dentti puj,uu vakavasti m ainitun a a,1,k kl volvat nahda m «ä se to on Recordille tietoja kuinka
odottanut ja yhä odottaa tämän tään niin sokeaksi, eikä ni.n h X ^ T h r i n i m ^ h“ “ , ° "
liito " luopum isesU k a i k X vh ¡<? ^ ,SUUd.eSSa ° n " .
siellä teetetään kymmentuntisia
liiton m uodostumista selväksi kaikenlaisten
ennakkoluulojen u
7 h ] p ™P huutaa. « - teydestä kansainvälisen iä rie s-; Kannatamm« esitystä. E ntä työpäiviä
kahdeksan
tunnin
ja työläisomaiseksi taloudelli orjaksi .ettei ym m ärtäisi m itäl i
u ".lolsta tön kanssa. Siitä asri kuin im - ,W alkka,.U- , Eikö ° ,isi ,arP " ‘- maksulla. Vielä kielletään työ
seksi järjestöksi. T otta kuiten Lenin tarkoittaa esim. seuraa-i £ * 5 ^ J??3
UUS1* Jar*’m atillinen Internationale aikoi llsta ^Staa luklJ0lden eteen sitä läisiltä, kuten Valkoisen Suo
kin on, että kokonaan erilaisel VaSSa:
’ja viidä t T k a X a^ia^M v™ta !,Oimenpiteisiin vaIkoista U"ka- ” y° sk,n- .e“ a ny‘ halll‘sce Vh men työvankiloissa, omien leh
ta pohjalta lähtien ja erilaisiin
ja kirjojensa lueskelemi-
“ Ei ole epäilystäkään siitä, et ftoon.
Niin todellakin.
Meidän f ia . vastaan
kansainvälisen boi- distynyt kapitalistiluokka, kor- tiensä
tuloksiin pyrkien leniniläiset
cvuu.
x iiiu
lu u c iid h iii.
lv ie ia a n
_ : « .s
nen.
poratsionit,
pankkiirit
ja
suuret
nyt vaativat toim intaa vanhoil ta h e rra t. Gc^ipersit, H enderso tuplajuulaisissam m e on paljon.!ka‘ " * 3 vastaan julistam isen tru st^ kansan enemmistön ni-l Ollaan siis menossa täydellis
8 ?mPt r .slla‘« « » ■»■«-
lisissa unioissa. E roitusta ei ole nit ja kumpp. ovat sangen kii jotka luulevat , tehneensä suuri- * ,k * “ « l i o ^ c n u u i u t i . pois
koko kan cain vä m essa’• mutta kuitenkin kansaapa orjuusaikaa kohden,
tollisia
sellaisille
‘vasemmisto’-
tämän asian ulkonaisessa muo
arvoisen työn kun ovat saaneet lisesta järjestöstä Asia tuli
•
-
L ^ H ^ ^ o llis u u s ty ö lä is te n
dossa, m utta asian todellisessa yallankurn°uksellisille, jotka — haukkua sosialisteja tai jotain lakin
u-incnii:
1
Tama asia on niin ilmeinen
v S i n olisi kiiruhdettava järjestäyty
sisällössä. Siinä on se sama e ro lkut,en saksalaiset ‘periaatteelli- m uuta oikein olan ta k a a ' He kauT«a että E n X n ^ J* p Se" että kukaa"' lolla
mistään omaan teollisuusuni-
mikä yleensä on Toisen Inter- se t. oppositsioniläiset (jum ala
oonsa.
Vain unionsa avulla,
nationalen opportunism in ja ny-
varjelkoon sellaisesta pe-
voimakkaan
järjestönsä tuke
kyisen sosialistisen liikkeen vä riaatteellisuudesta) taikka ku
mana, voivat täm änkin alan työ
lillä. Ja siitä syystä ei kellään ten vallankum oukselliset ameri- ta se hävitään.
Iäiset pitää entiset ja saada uu
vanhalla Amerikan Työväenlii- n kalaisesta
-a v a t n n U I. .a W l . W • :stä — saar- ym m ärtäm ättöm yytensä
ajaa vasman0' 2' 0^ ' " 1’1' ? ' ! - VenaJaa muodostaa näkymätön rahamles- sia saavutuksia. Älkää jättäy
ton lähentelijällä ole oikeutta
m ^ u ' a t ä ^ r i k k r t0Ua hU° K- tykö velttouteen vaan järjesty
lyödä rintoihinsa ja sanoa: sitä
kää nopeasti.
“ viisa’ “ n ki« . johon he luu I S ^ !J >“ ^
i.Ja . k' 1^ ,a n ' e , !kin k ilp .il '
pä me olemme tässä sanoneet.
Älkää antako riistäjäin pai
V anhoilliset suomalaiset ja ame-j Lenin ruoskii kaiken
naa
työläisjoukkoja takaisin a-
rikalaiset sosialistit ovat todel-l lahkolaisuutta. Hän vihaa
semaan, mistä olette taistelu-
Usesti antaneet vänhollllselle u- puolisuutta ja dogmien o rju u tta ....... .
)aiKeen .x
m
-
r-u-
•
’
jenne avulla nousseet.
n.om sm .lle perään ja antaneet «yovaenlukkeessä. Hän o so ttaa1 seuraa tavallisesti tilanne: e i!u tskusiäriestö
„ “ nl° ,d e n I,ään
todellista eroavaisuutta,
* HlffllllllfllVIIIIIIIIIII <
että
yksipuoliset
“v
a
se
m
m
isto
-
m
tää«
_____
Keskusjärjestö
a
—
-
sen voimakkaampana liikkeenä
"vasemmisto- mitään järjestöä, epäluottam us h
vaatii koko Ame-j Sanomalehdistö
johtaa ja sysätä johtavien toimi- ¡laiset" ovat yhtä kelvottomia kaikkeen ja eletään päivästä' r *kan työväenliittoa läkkoon s ii- jiä . P o litik o itsiia ^ c T h ta v a r^ e l
TYÖMIEHEN TOIMITUS
henkilöiden kautta vaikutuksia kuin taantum ukselliset oikeisto -to iseen > ajattelem atta m i t ^
tapauksessa, että Yhdysval- j
l,e’:
Tov. E. P arras on sanonut it
iät rytyvät avoimiin soutoVmün
k a p Ä i i 'S “
sosialistiseen liikkeeseen ja he laisetkin. Hän lausuu:
, siten vieraannutaan kaikesta en- Venäjää vastaan ja tässä tarko- S I
sensä
irti Työmiehen vastaavan
3P!, “ stllu° kan ,
ovat vaatineet sosialisteja lähen-
^ .Rt,ta taistelua ‘työväen yli- ^en kaikkea yhteiskunnallisten tuksessa
isti toim ittajan toimesta. Avoinna
vaativat unionisteia
n
? • vaItaan’ kaP»tal._.
telemään tätä liittoa liiton k at mystöä vastaan me käymme ty ö asioiden teoreettisesta ymmär neuvottelukokoukseen.
Gompeis
>'ks' t y s°™>a‘uaoik«u<ielle. olleen hakuajan sisällä on paik
somuksien pohjalla. Ja jos he väen joukkojen nimessä ja saa tämisestä.
° " kauhuissaan moisen esityk
r “ s‘am ,s«11' y ks" kaa hakenut tov. Y. Halonen ja
ovat menneet Amerikan Työ- daksemme joukot puolellemme;
on ollut selvää, että sen johdosta. Se on ristiriidas- IXlT* .s“ “ n en faham iesten hy- on hänen valintansa nyt yleis-
väenliittoon agitatorisessa tar- taistelua opportunistisien j a so- o ^ ^ Kauvan
p a b m ^ h e .p o m p ^ p ilk a ta ja sa M ontrealin
konventsion^n
äänestyksen alaisena osakkeen
om istajain kesken.
TOVERI
Vanhoillisiin _______
unioihin suhtautumisesta'
m umiiiiacakt
kantta tehtal8Sa
on voimakas, tit tö istä”.
muhkra m .Mmi
utta m itä on siinä t a - . parhaat
»aantum ukeemsen v .a iu * r- isisiiiu o n « ..
Päinvastoin lähettivät he
voimansa
am m attijärjestö
vr
. .
---•
j Janini t
kana? Vasemmistokommunistit
itse hin. Jokaiseen am m attiyhdistykseen,
selittävä
fn««
8 ’• e? a ,heJ? an tyo,a,sten ,i:' jokaiseen liittoon, jokaiseen osastoon
tossaan ei ole yli 100,000 jäsentä.
järjestiv ät
“ k a m a lla
n
a .
i" ---------- he kom m unistiset ydfn-
J listit jakelevat8 tu k u tteln " kohieliai-
k” 8 k t - '" ’"t
Kolmannen
lnternationalen
toi llsunlena el ole ainoastaan selittää. )o' ssa’ k ä' tlä e " *ätä järjestö ä omiin
meenpanevan komitean puheenJoiPa kuinka reform istiset, pikkuporvarilli tarkotuksiinsa. Mutta järjestö, joka
ja G. Sinovjev on julkaissut Kolman set ja m iljoonarikkaat am m attijärjes- pelkää omaa varjoaan, joka ei luota
nen Internationalen toiselle kongres föt ovat syntyneet ja kehittyneet ie- oniiin voimiinsa. joka ei ole hyvin
raenesf-v k^ l ä
sille alustavan klrjotuksen nim eltä formistisen. rauhallisen ja pitkälli- |
"Kolmannen Internationalen toinen sen porvarldem okratian puitteissa ja ¡. 1 akt;een vihollisensa demora- I suuksia "k eltaisia” am m attijärjestöjä^ enemnää k-, i
k 1' mat kdsittaneet
kongressi.
Sen tehtävät.” Tämän muodostuneet porvari.uokan ja s e n ! » - e r a a v a a vaikutusta vastaan, v a i, vastaan. Saksan s y n d ik a .is ti,o v a ! | £ X i ^ a , e u l t k T
klrjotuksen neljäs osa käsittelee työ lakeijoitten tueksi.
Meidän velvol- e,la,nen ja rJcstö
tunkeutua ! eronneet puoliporvarillisista paikani- lo
Jokaisessa o-
väestön am m atillisia järjestöjä. Kun lisuutenaninie on ensinnäkin sitkeän taantu,nukscl 'lseon am m attijärjestö « k ,a »m m attuhdlstykalatä. Ja m iu suunna„ muutokseMa
aikaisemmin on julaistu Leninin kir- jä tarm okkaan työn kautta luoda j ^ ’kkeeseen tarkotuksella käyttää sl- sanovat he itse?
Ilo itse sanovat, nistiset ryhm ät alkoivat taistelun
jotus sam asta kysymyksestä, on mie kom raunistisia ydinjoukkoja ämmät- j U omaksi hyväkseen.
e ttä useitten v u c le n Jälkeen he o v it i - k c u h t a - enem m istöä vu.taun SI-
lenkiintoista tutustua Kolmannen In tljärjestoihin, m uuttaa suuntaa koin T yö läiset vielä “ keltaisissa a m m a tti
j saaneet m ukaansa 250.000 Jäsentä. >,en vähitellen kerääntyivät n äitten
ternationalen puheenjohtajankin kan munistien avulla.
I J1 K s i : i n m v o
m i fo
m zl <> •> vasemmis-j
a.
järjestö issä”.
i Tassu
on se. mitä
meidän
pienten ryhm ien ym pärille kalkki re-
taan tässä asiassa. Sinovjevin kanta
' ° 1Vat a s' ttaa niitä . i helliset ja ajattelev at työläiset Ve-
"Saksan “ keltaiset am inattijä ärjes- i
on yleensä sam anlainen kuin Leni-
“Osa paperi-“vasem m istolaisia" er tö t” laskevat jäsenm ääränsä yli seit-1 niiljoonaa vastaan, J"*v“
joita Legien Juu’
joh najan am m attijärjestöistä.
Syntyi
tiinkin. Sinovjev lausuu m.m. seu kanee am m attijärjestöistä joukkona.
taa.
seinäksi miljoonaksi. On valhetta- j
’ ankaria tappeluja Venäjän ammatti-
raa va a:
Nämä vasem m isto-fraasilalset usko vaa. am m atillisen virkavallan käsi.«-’
a kalskahfav,a fa a s e ja ja , järjestöjen johdosta.
K uulum atto
"Toinen tärkeä probleemi kommu vat. e ttä heidän, täyttääkseen tarko-
na«! jä rje stö t ovat
k,a» S- / huoraautUBten tekem inen mien vaikeuksien ja sitkeän taiste-
sa.
nistiselle Intern3tlonalelle on kysy tukesnsa. ei tarvitse muuta kuin hal
rakennetut siten että am m atillisella! kel ais,a am m attijärjestöjä vastaan iun jälkeen onnistuimme me saa
mys am m attiyhdistyksistä. Me olem veksivasti irvistäen antaa Saksan a n
valta
t a ' v UMa Väl? 8tä mer im a a n ^ o te tu ik s i pahimmat ammatti-
me Jo akatsemmin osottaneet. ett t m attijäriestöllle nlmitva’
t h v « » « " “ ' 1* ?" .'e
" ’ tehdä
" hllä m itä " ’ X X
jos Toinen Internationale tu le . s a a -! am m attljarjeatöt.
I " tT
kansaa, kityksesta. Jos Venäjän kommunis ! järjestö-virkavaltiaat asem iltaan Ja
maan Jonkinlaista kannatuata. niin
“Niin. am m attliärjeetot Joiden Joh ' sella nitka \
“l#*elta la tuskan,- Ut olisivat taistelussaan menshevike täm än alituisen taistelun kautta pää-
riippuu ae am m at,tjarjea,otata Snk- taliin kuuluva, herrat Lee,en Z a s-! e „eöö ,
raa ten 7 1 ^ i T T
t"0 ™ 8im^
,Opulta
että ammatti-
traasten
tai
sellaisten
iskusanojen
järjestö
t
Joutuivat
meille.
Tama
«A sa. Enptanniaaa Ja Amerlkaaa». aenharh. Robert Schmid, ja muu, k a -! ä a m r » t , i v X X a ^ V X i ä \
heittelem
iseen
kuin
"irti
am
m
a
ttijä
r
m
ahtava
ase
riistettiin
"keltaisten"
kam a kun vielä evät keltaisen Tn pilalla,llakeijat - varm astikin ovat ' r i n t a ? ^ m u , ? n
,
Jes ö " v i e '. /
h ZvV am m attijär- kä6isla- Juuri sillä tavoin tosipuolue
ternatlonaleu yhteydeaaä. Ehkä ,»■ meidän aikamme ■•keltaista- ammat- i "M utta ok"?
V
levät jotkut ‘ äarimmäis-vasemmisto- tijarjestojä!
Se o n t o t i a
\» , , ,
• a Pauksessa on ote;- estot vielä m enshevikien käsissä, s. . taistelee sosiaalipettureita vastaan
t. s. \ enajan Legiemen" käsissä. ) Jo6 me emme olisi tehneet m itään
£ : : ; kkkao,m’ : 7 e r : r : : ; ^ : x £ '
e. ole kommunismin m ukaista. Joa
y ksi tai toinen asia ei m eitä miel
lytä. niin emme saa sitä sivuuttaa
silla fraasilla, että sanomme “se on
sin« sitä huonompi.” Meidän velvol-
lbuutem m e on etsiä selvyys kaikissa
naisea asioissa, emmekä me saa nii
M iten tap ah tu i V e n ä jä llä .
muuta kuin "haukkuneet” ammatti-
I
vät
miljoonia
työläisiä.
Se
viikko
Jos
meidän
vasemmalla
olevat
ys-1
Järjestöjen
luottam
usm iehiä. juu
Jos me
mitä
IUlta ne nvt ovat ei meillä itäeUärr IrdlzU vr
i
yö-
*
-ww»wuouiiuuia,
me ole oikeutta niistä erota
„n i h
° , ppm vastavallankum oukset tavim m e tuntisivat taistelum m e his- ’ oiisimme vain rajottuneet enemmän
hin kuitenkin kuuluu tu h a n sitta in '
k aaPPaus kukistettiin, osorii toriaa Venäjällä, niin he tietäisivät, i tai vähemmän henkisesti saattam aan
m
ita
suunnatonta
osaa nämä "keltai- e lta Venäjän am m attijärjestöt olivat heidät naurunalaiseksi, kuten mef
työläisiä. Kun tsaarihallitus santar-
set
’
am
m
attiyhdistykset
voivat näy- monta vuotta sosialipetturien käsis-j dan “vasem m isto”-v6tävämme teke-
m ieverstiensä avulla (m. m. tunne-
tun santarm i -sosialistin” Zubatoff i I
tOS,D Va‘D ° ’,Vat t,la! !
K u° tsaarism l kukistettiin, maa ! vät epäjum alia vastaan, niin me em
avustam ana) järjesti keltaisen
m ’ ®
Pelastamaan Ebertin ja Hskuun vallankumouksen jälkeen oli “ e olisi siinä m issä me nyt olemme,
m attijärjestoliikkeen. niin b ^lsh ev ’ ! k / L / / /
“ enshevikeillä vielä enem m istö V e-! ka,kestA baukktim isestam m e huoli
kit ilm ottautuivat jäseniksi t a i t e
p ii ,
P aslam aan P°rvanluokan.
najan am m attijärjestöissä.
Vieläpä mafta ja ‘keltaisten’ jo h tajat olisivat
Iäkseen taantum uksellista vaikutus
“J
T™ ’
ke' Paa v” tineek« '- ' Moskovan elokuun hallituskonferens-! jaaneet am m attijärjestöihin mlljooni-
ta vastaan ja avatakseen ty ö lä is te n '™ « / “ ,ta volvat meidän " ä ä rim -p is s a , jonka porvariluokka järjesti ne japPnineen
“
—
m attijarjestojen
kanta on
on n niille
jvoiujru Kanta
iille sitä
SHH
huonompi ja että näitten kanssa ei
meillä siis saa olla m itään teke-
mistä. Mutta sellainen
. . . . johtopäätös
. . .
.
;">”” « 'T '’'" « y - k >w
niin bnmamtl.Uen
k ~ r Sa~
~
’
Ä
ehevlkl, m ene,.elivät, kun „ „ r i h . l - j s a n
uu.
järje.u
1
S
Vleis-saltstlatsen
7 " !
tyb. | taistetaaaeen.an
jestyneistä ty ö läisistä:” Vanhois a
"keltaisissa" am m attijärjestöissä oc
koottuna miljoonia tyolasisa He
m aavat tuhansia ennakkoluuloja V
Fein ovat he täydellisesti niitten l i
sissä, jotka tavottelevat virkapair
koja ja jotka ovat ammattijärjestö
jen johdossa. Ja kelnottelevat näis
sä aivan kuin mustalaiset, jotka
myyvät hevosensa eniten tarjoavall
Mutta nämä miljoonat aminattijärje-
töjen jäsen et tulevat elidottoniasu
ennemm in tai myöhemmin kaania
mään selkänsä virkapaikkoj>-n taroi-
telijoille. — ------- Taina on yhtä eit
täm ätöntä kuin sosialismin voitto k<!
pitalism ista. Kumpikaan ei ole ma
dollista ilman toinen toistaan ö,r
sialismi ei voi elää ellei naita mil
joonia työläisiä, jotka nyt ovat ko
koontuneet ammattijärjestöihin, sa;
da irtaantum aan porvariston \aiku
tusvallasta. Ja tämä työläisten va
pauttam inen porvariston vaikutu*
«osta ja keltaisista johtajista tapai
tuu sitä pikemmin, jos me hei’ imu’
syrjään huudon "irti ammat’ or?”
töistä" ja sensijaan sitkeästi t . v
kentelemme am attijärjestojen .--t-
Iä. Kommunistien tulee olla kail
kialia, m issä järjestyneitä proieta*
reJa on- Olkoot kommunistit vaaec
mietona, m utta käsittäkööt
Joka tapauksessa täytyy kommunis
teilla olla om at järjestönsä, jotka *•
vat riippum attom at kaikesta keität
sesta", vapaista ammattijarjeatoirt-
niin
kaikenlaisista
ammattijarje*
töistä.
"T y ö on vaikeata.
se on huom attavastikin vaikeampi
• kuin huutaa “irti ammatti)*«e* o”"
Y«»’ . »m m uuiJärJeäU IsU " S a k u j a . " Eng‘ ta ” ja jonkinlaiseksi sijakkeek^
muodostaa oikea “työväen ■ bdis'. •
pienellä jäsenmäärä:.-ä Kauan on o*
tai a. Amerikassa,
a m m a t t ì , see a , sa .am
kuta b“ ', ^ niin .,“ merkit-
" ^
lut selvää että on paljo helpot^1 8