Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Aug. 16, 1920)
ELOK. 16 P.—MONDAY, AUGUST 16 TO VERI littaa Krapotkin. Siksi lausuu tia kansallisomaisuudesta. tus p&itti Siirtyä läemmäksl hän pitävänsä velvollisuutenaan Näiden numeroiden valossa rajaa, Kivijärven kylään ia .. The organ of the Finnish workers in varoittaa länsimaiden työläisiä me näemme, että tämä maa 4on Uin liikkeelle kesäk. 22 P:J ¡ 7 the Western States. The only Finnish ryhtymästä sellaiseen toimin rikas, sen «omaisuudet suuret, Daily in the West. Published Daily, 2 J.p.p., hallitus, komppania taan. Mitä Venäjään tulee, niin mutta rikkaus, jota nimitetään exceDt Sunday, at Astoria, Oregon, väkeä ja osa sivillikansaa p j? * by the Western Workmen’s Publishing sen tulevaisuus ei muodostu yh kansallisrikkaudeksi, jakaantuu minvaarassa havaitsivat U Society. den keskushallituksen merkeis- pienilukuiselle ryhmälle raha- tiediuteij. jamme ryhmän punaisten Uedunuu __i__ -.«« , , sä, vaan suuren liittovaltion miehiä, ryhmälle, joka muodos- Office Seventh and Commercial St., Joita hiukan jälkeen kello i suuntaan, jossa sen monet eri taa tämän maan todellisen ylä Opposite Post Office. r u Y A i a yönä. Päävolman k; J £ Phone: Office 365, Editorial Dep't 832 osat tulevat olemaan riippumat- luokan, rahaylimysluokan, joka Palkahe ia am m uttua hieman ko2 tornina yksilöinä. Sellainen on nauttii hyödyn tästä suuresta Post Office Address: piikkilanka aidan ym päröim änä ja | Ju° ksi vih°HInen tiehen. Karl Radek k irjo ttaa nykyisestä Krapotkinin kanta. TO VERI, Box 99, Astoria, Ore. rikkaudesta. tilan teesta m. m. seuraa- jolloin se oli saarrolla m uusta m aa 1 sa. Se oli pieni alkunäyte. plih Porvarit ottavat tämän todis- Meidän tulee tietää, että 19x7 maailman kom invaarassa olivat kaikki mi vaa: E D IT O R IA L STAFF ilm asta eroitettu. Internationalen Jopa naispuolitsekin asukkaat nT’ tukseksi bolshevismia vastaan.i oli vain 3,472,890 sellaista hen Kolmannen Internationalen toinen toisen kongressikutsun aikana on Elis Sulkanen, Managing Editor, Sulo Työläiset .jotka ovat tu tu stu - kilöä, jo tk a maksoi tuloveroa, Syvänen, Alex Sevo, Toivo A , Johnson. kongressi pidetään olosuhteissa, jot Neuvosto-Venäjällä lailliset edusta sissä. Nyt alkoivat kuitenkin neet yhteiskunnallisiin teorioi- Sadalla kuudella ja puolella Leo Leino telien herkkäuskoisimmatkin huoL. hin, tietävät, että ruhtinas Kra- m iljoonalla on vain pienen pie- ka ovat aivan toisellaiset kuin perus- jan sa Berlinissä, K öpenhaminassa ja että omat karjalaiset veljet Entered as aecond-clasa mail matter potkin, t pitkän, aatteellisesta ni osa tästä tavattom asta rik tam iskongressin aikana vallinneet. Lontoossa. Englannin, Ranskan ja ta, kotvat purra ja sen vuoksi lähde- Ensimmäisen kongressin kokoontu Italian työläisten valtuutetut oleske July 18, 1912, at the Post Office at työstä rikkaan elämänsä on uh- kaudesta. tiin hieman levähdettyä e te e n it Astoria. Oregon, under the Act of rannut anarkististen periaattei- Työläiset, niin ruum iillisen essa oli Neuvosto-Venäjän tulevai levät Venäjällä. Ja sam aan aikaan Klvijärvelle. Sotaväkemme v j ^ i March 3, 1879. suus synkimmän häm ärän peitossa. laskevat liittoutuneet viimeisen — den selvittäm iseen ja on hän sil- kuin henkisenkin työn tekijät, sen ketjussa. M u tu kylä oli tyhjä. Im perialism i otti parhaillaan ensim valkokaartilais-Puolan — irti kahleis lä alalla ainutlaatuinen suuruus, ovat tämän satumaisen omaisuu- Hallitus piti Istunnon, jo««* t0, Järjestetty yhteiskun mies, jonka sanoille porvarini- den loihtineet esille. JConetek- m äisiä askeleita idästä, Denikin val- taan, ja tekevät täm än sitä ilme! minta tällä suunnalla ja sen aluee|. nenkin sivistyneistö antaa su u -n iik k a , joka on näiden työläis- m isteiihe sotaretkellä etelässäkin, semmin m itä kuumeenomaisemmin la katsottiin mahdottomaksi ja nallinen toiminta ja ren arvon sen vuoksi, että hä- ten kehittäm ä on yhdessä raa reunavaltioiden rintam am uodostus he kiem urtelevat sen takia, etteivät Neuvosto-Venäjää vastaan oli toteu voi sopia m istään yhteisestä poliltll tettilo sen vuoksi siirtv ä Suuniec tien m ielipiteensä huvittavat ru- dannan kanssa lisännyt tämän anarkismi Ei myöskään ollut kasta. Tämä m erkitsee, että he sei rajan ylitse. Komppania bai ________ 1 nollisia ja aatteellisia ihmisiä, rikkauden suuremmaksi kuin tum aisillaan. käskyn, siviiliväki istuskeli läht,^ , K rapotkinin ihm isystävälliset a-¡m itä ennen oli laita suhteelli- lainkaan m ahdotonta otaksum a, että sovat perikatonsa partaalla, sillä In valmiina tai hankkiutui juuri m, Anarkismi on p o rv arillisen Jatu k set läm m ittävät työläisiä- sesti työntekijöiden lukuun näh liittoutuneet olisivat tehneet saksa- ternationalen kokoontumisen ajan- töön, kun äkisti niinkuin ukkonen laisen kapitaalin kanssa sopimuksen kohtana varttuu ja lujittuu työläis- katsomuksen eräs om ituisin ja k *n» m utta käytännöllistä mer- den. Saksan vastavallankum ouksellisten , luokan liike yhteinen tahto, yhteinen taivaalta voimakkaat yhteislaukaus sekavin tuote. Se on kokoom us* kitystä ei työväki niille yleen- " Emme ti<vitse>/inennä ajassa joukkojen, näiden tukahutettua ku- ' politiikka, ja kansajoukot valautuvat set jyrähtivät ja alkoi kuulua kon-. ristiriidoista ja haaveista. S ii-!sa °*e tunnustanut. Siitä huo kauvemmaksi kuin 40—60 taak kiväärin tibeä-ääninen popotus Kuu lien sekaantuu porvarillinen to i-1 lim atta pitää K rapotkin kiinni sepäin, niin havaitsemme maan mouksen om assa m aassaan, v isk a a -' yhä lujemmin yhteen, kun taas por- lia vinkui kaikkialla. Lasit lenaivil vottomuus, pessimismi ja är-| ihanteistaan, ja kuten ylläole varallisuuden jakaantuneen ta- m isesta vallankum ouksen kehtQa — varisto riitelee ja taistelee keske rikki, siviiliväki kavahti pystyyn j» V enäjää — vastaan. Sosialistisen hentelevä ja suuttunut raivo se -|vasta kirjeenselostuksestakin sapuolisemmin kuin m itä se nyt liikkeen kehitys lännessä oli vasta nään. Niinmuodoin kokoontuu In alkoi hurjasti juosta pelastaakaeea ternationalen toinen kongressi sel kä yksilöllisyyteen luottava lu-i huomaa, katsoo hän kaikenlais- on. M utta nehän olivatkin ai alussa, sen lähimmästä tulevaisuu venneessä tilanteessa, olosuhteiden henkensä ja suuri osa sotaväkeäkin jin optimismi. ta valtion pakkovaltaa ja kes- koja, jolloin luotiin vasta poh- desta oli vaikea m itään sanoa; oliko joka oli ilman päällystöä kylän länsi! 1 vallitessa, jolloin vain parantum at v ää h hallitusjärjestelm ai litli c iä r .... Se vihaa kiinteää yhteiskun-i k lttä ’ttavaa ää jaa sille järjestelm älle, niille laidassa, pakeni, laukaustakaan am se kasvava vallankum oukselliseksi toman epätoivoiset haaveilijat vielä nallista järjestym istä. Se vas- vääräksi. K aikki ihmisten kes- menetelmille, menetelmille, joilla in illa nämä n ä m ä sadat cqi J i , pumatta» Suomeen päin. Nijn Toj. vaiko ei, se riippui kokonaan siitä, tustaa valtiota ja tahtoo sen keiset asiat ja myös kommunis- biljoonat on luotu. N iiltä päi- kykenikö voittanut kapitalistirym ä voivat toivoa kapitalism in ennalelen m akkaasti vaikutti punaisten tekemä hajoittaa. Olkoon valtiollinen n .nen. yhteistuotanto olisi anar- viltä asti on omistam attom ien järjestäm ään talouden. Tämä ryhmä elpymistä, tilan teessa,* jolloin porva- äkkihyökkäys. Kohta kuitenkin ik valta m inkä luokan käsissä hy- klsm.’n mukaan järjestettävä kes suhdeluku suurentunut omista- on voitollisesti selvitynyt aseistarii ri »luokka in sivistyneim m ät kerrokset koi oma konekiväärimmekin soittaa kuumeenom aisella innolla suuntaavat vänsä, vastustaa sitä johdonm u-’ k*näisillä vapailla sopim uksilla viin nähden — nousten se vii- sum iskaudesta. Jos se olisi myös katseensa sosiallspiiin, m aailm an pe- seä kiväärim m e paukua ja niiden kainen anarkismi. — ja sellainen on utopistista me vuosina mitä nopeimmin. onnistunut käym ään käsiksi ta lo u -. lastajana täydellisestä rappiosta ja turvin katkaisten vihollisen jo selkä Tämä piirre johtuu anarkis-; haaveilua. Omistava luokka on pienenty den järjestäm iseen, olisi . kansainvä puolellekin vetäm än heikon ketjun villiintym isestä. Jos Kolmannen In min pikkuporvarillisesta luon- nyt, m utta luokka, joka ei o- linen sosialistinen liike jäänyt — ternationalen pääsivät lopulta kaikki kuin ihmeen . i l l l ll ll l ll ll ll ll l ll ll ll l ll perustam lskongressi, teestä. Se on ominaista talon-; p , rfcrAI tizcil - m m ifT A C A i mistä m uuta kuin työvoimansa seuraavaan taloudelliseen kriisiin kokoontuneena hetkellä, jolloin voito lautta ehjin nahoin tilanteesta, jo- poikaiselle p o ik aiselle väestölle, joka inka elää EPA1 AbAl- on kasvanut- tarkkanäköisim piä saakka, minkä kapitalism i ehdotto ka varsinkin alussa näytti niin vaa NEN JAKAANTUM INEN kapitalistejakin kauhistuttaval- m asti olisi synnyttävä — puhtaasti kas m aailm ankapitaali suuntasi pää- ranalaiselta. konnullaan eikä näe yleisen y h hyökkäyksensä vallankumouksen kal teiskunnallisen keskitetyn toi- la tavalla. Kun ne harvat suomalaiset, jotka liik liota vastaan, oli kansainvälisen pro- minnan välttäm ättöm yyttä. Pik- fci” u " « n . On t0 ,ta ' e“ ä on ‘'om istajia”, agitatooris-propagandistiseksi väliaikaisen hallituksen palvelukses (T H E C O M RAD E) YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA Kurnia,älinn m u ja K ilu , M in u tim i, keeksi, voim atta puuttua vallanvaltaa letaarlaatiu etujoukkojen taistelu- ___ .... , ,,.n on joku m äenlaita tai har- kuporvari on samanlainen eläiä. — . har m istehtävään. K uluneet kuusitoista kunto, proletariaatin, joka oli joutu sa ollen olivat seuranneet sitä Vie- mukaan Yhdysvaltain kansallis- joilla jänne nimissään muka “maan- kuukautta vastaavat kaikkiin niihin nut äärettöm än raskaaseen, hukaa- nan-K arjalaan, pääsivät rajan ylt Hsäämyi v u o s i e n m joka aurinkoisena ja suoraviivaise kysymyksiin, jotka esiintyivät In ter kSZ i b i . ^ o n a a r dno n l a Sofiasta yhä vieläkin, vaikka tä-| Kuinka suuri on kansallisrik- mänlaiset ainekset ovat suures sa määrin kadottaneet sitä ase kaus nyt, siitä ei ole aivan var maansa missä ne olivat viime moja num eroita vielä esitettävä vuosisadan alussa, jolloin anar-!” nä sillä tänä vuotena otetut sen- susnum erot eivät ole yleisön kistinen liike syntyi käytettävissä, m utta luotettavi Porvaristo on vihannut näitä.! en arvioiden mukaan maan kan- M nyt kuitenkin me näem- sallisrikkaus me utta porvaristön” ägentt*i*en ‘7uön X o i s ' « “ la .k e ttu n a ^ n o S cöo j ° S5akÌn ungin laiteella, m utta nä mä "om aisuudet” ovat k iin n i tyksessä yli kuudellakymmenel- lä prosentilla niiden asukkaista. R ahalainakonttorit ja pankit or juuttavat ja nylkevät heitä mo nin kerroin. T ätä tilannetta koettavat ^ “ ^ t a ^ ^ r u T t e l e m a i l ä kJi- nationalen perustam ishetkellä. Pääkysym ykseen, oliko kapitalisti sen talouden ennalleenpalautus to teutum assa, voimme me nyt vastata kielteisesti. Läntisten maiden kapi talistit* eivät ole onnistuneet o tta maan valm istavia askeleita saattaak seen talouden uusille raiteille. Ei vät he ylipäänsä ole lainkaan kvkfc- r\ '" ym4“" <a'" udcn seen. Sillä tekem ällä tyhjäksi suun vaan asem aan, — kauaksi kantavan tunnussanan kuuluttava taisteluhuu to vastam uodostuville länesi-europpa- laisen veljesproletariaatin riveille, huuto, joka oli kaikuva etäisyydessä ilman varm uutta tulla kuulluksi. — jos perustam iskongressilla oli tämä m erkitys, niin kokoontuu sen toinen kongressi olosuhteissa, jolloin olem me tilaisuudessa täydellä luottam uk sella sanomaan, ettei maailman työ väenluokan voittoa voi mikään pi dättää. Ja kun näin on asianlaita, niin m erkitsi Kolmannen Internatio nalen perustam inen, lujittum inen ja sen vaikutuspiirin laajenem inen myös Toisen Internationalen täydel listä hajoam ista. na juoksi Ikisalon lävitse, ja asui vat jälleen Suomen maapohjalle, tun tui heistä kuin olisi armaan äidin syli auennut lapsilleen ja vanha ko tim aa ollut tuhatkertaisesti kallis. • Vielä kaikuivat kivaärinlaukaukset rikkoen luonnon sunnuntaisen raa hän Ja K arjalan kultarinta käki kuk kui juhannusta auringonpaisteisella korpikuusen oksalla.’’ tuostakin turvautuvan anarkis- biljoonaan dollaria kennimisia reform ipuolueita, Kansainvälinen kuljetustyön* m enekkknarkkinat ja tu teihin toimen vakavamman vaa-i R ikkaus on isääntvnvt r in jo id e n a v u lla h e P y r k iv ä t ra - , nattom n „ at ™ ^ k u n a rk k im ran ----- ..u K,K.?au® on lisääntynyt r i n - j ottamaan vallitsevaa riistoa, jättiläism äiset raaka-aine- tekijäin liitto lisääntym isen kana-f” ™ L. läh.ee. eivät suinkaan teiskuntajärjestyksen puolesta sa> m utta paljoa nopeammin. m Yleisneuvoston ja kongressin k utta jotka < . . ... . ky- . loutensa tuhon omaksi. Kaikki yri taistelevia vastaan 1850 oli tämän maan asukasluku k edes sanottavasti haintse- tä rk e im p iä päätöksiä. 1 • a. . ■ • K u in tii m a a n a s u k a s l u k u • ,. .. .. .7 i ty a s e t löytää lö y tä ä jokin ratkaisu valtio- tykset ¿ J , , 3 . V T anarkl*te,s-¡=>3 miljoonaa, kansallisrikkaus ™ . »u“ r saal.staJten rustan-: velkakysymykselle johtavat sam aan Suomen Kuljetustyöntekijäin Liit norvari! sJ, l e i n « '? hT aa, ? an ° H « itsemän biljoonaa d o lla r ia ,'" 3' S“ a Vahemman « ta poista- m. Mottonlu„teen kuln ku,,,,,t yrapy- to on saanut vastaanottaa Kansain Viime vuoden helm ikuussa kokoon ± . ? .hde‘ '■«to; !el¡ kolmesataa dollaria kutakin Kuljetustyöntekijäin liitua tuivat Bernissä Toisen Internationa välisen i rän neliöittäm isestä. Omaisuuden tasapuolinen ja K ansainvälisen valuutan täydelli len opportunistiset herrat. Tässä yleisneuvoston laisia itselleen. Paljon pötyä asukasta köhdem sihteeriltä otteiti puhuvat porvarilehdet näiden kaantuminen on m ahdollista kongressin ja yleisneuvoston teke ....... • . Vuotena 1860 väkiluvun oi- , . , nen järkytys, joka häiritsee kansain tuom ioistuim essa, jossa olivat jäse paahan. M utta toiset anark,s- k ssa 3, miljoonaa, kansalllsrlk- 7“ ? yh" ‘skunnassa jossa yh taloudellisia suhteita, on aih eu tta ninä Saksan proletariaatin pyövelit. m istä päätöksistä, jotka tässä ju. teista kyllä vakavasti pitävät kaus oli kohonnut 16 biljoonaan l eI.s.kunta »” ■ « « rikkauden. — nut sen. että köyhtyneet m aat eivät Englannin ja Ranskan työläisten pet kaisemme. kiinni porvarillisista haaveis-1 dollariin, eli $516 asukasta koh- S e l i a , n e n yhteiskunta on sosia- voi ostaa raaka-aineita ulkomailta, täjät, Itävallan antisem iittien liit “K ansainvälisen Kuljetustyönteki man ja vastustavat Neuvosto- den. Vuonna 1870 asukasluku listinen. josta myös seuraa, että häiriötilassa tolaiset, ja jossa näiden kanssa istui jäin liiton kongressissa Kristianian Illllllllllillllllllllll Ukin3’ vuosia53 >,mer i.° " !oli 38 Ja kansallisrik- oleva kapitalistinen talous ei voi ryh- vat Saksan. Ranskan ja Englannin sa maaliskuun 15 päivänä 182« oli takin vuosia s tten oleskellut kaus 24 biljoonaa dollaria eli 66 edustajaa, jotka edustivat 24 jär KAPITALISTIEN ISÄN- i tyä tuotannon laajentam iseen, sts. riippum attom at, y rittiv ät vffnäläiset jestöä kym m enestä eri maasta E- Bill S h « o « " ? tu n n e ttu , $63 o asukasta kohden. Vuonna sen edessä on välttäm ätön, mitä sy m enshevikit, Axelrod etunenässä, a- MAALLISUUS v ä itin “ .e raalle kirjeen-! l88o väkiluku oli 50 miljoonaa vin taloudellinen pula. Näissä olo settaa Venäjän kom m unistisen puo dustettujen työläisten kokouaissum vaihtajalle selittänyt, että hän ja • * kansallisrikkaus ........... J 43 biljoonaa J ..^ ng?annj n Parlamentissa käy- suhteissa saattaa tosin yhdessä tai lueen, neuvostohallituksen, syytetty ma oli 2,148,926. yhä on ja aina tulee olemaan dollaria, eli $860 asukasta koh- daan juuri taistelua siitä, missä toisessa kapitalistisen maailman kol- jen penkille. Nyt ovat juosseet pois Seuraavat järjestöt olivat edustn anarkisti, vastustaa N euvosto den. Vuonna 1890 väkiluku oli m aarin kapitalistit tulevat otta- kassa hetkeksi puhjeta kukoistuk- tästä Toisesta Interntionalesta, ikään tuina: Amerikan Merikuljetustjo valtaa. Vastustaa valtiota. Hän 65 miljoonaa ja kansallisrikkaus 171330 °.saa so^ an rasitusten huo- seensa yksi tai toinen kirjava kuk kuin ruton saastu ttam asta talosa. Iäisten teollisuusliitto, jäsenmääri ei pidä „ taistelusta, eikä 65 biljoonaa biljoonaa dollaria, dollaria, eli eli $r $1050 j cntam ^scen- P P ääriita ääriita on on suur- suur- ka- ka. Joka joka imee imee mehunsa mehunsa yleisestä yleisestä ma- ma- Saksan riippum attom at, Ranskan lon- 15,000; Ilavailan Naisten ja Miesten .. ... . työn - . 165 050 Jcn7arniseen. l ä r i e s t v s t ä ___ 1__ _ , s, «t -* ______ _ , . ju ___.___ ... ............. ............... eO8/ a . an.. v,oaa Järjestystä asukasta kohden. Vuonna 1900 tcn. tu l° jen vcr°sta, jota kapi- dännyksestä, yleisestä häviöstä, g u eflaiset. Englannin Riippumaton Kauppa-, Kuljetus- ja Liiketyoiau ja eskitettya valtaa ja pakko- väkiluku oli 76 miljoonaa ja talistit koettavat päästä mak- Mutta m istään uudesta edistyvästä Työväenpuolue. Jopa ovat siitä läh- ten liitto («0,0001, itävallan Itauu- toim enpiteita, kun hankin tie -; kansallisrikkaus oli 88 biljoonaa sam asta- , talouden --------- — ........ . stä yleisen ..... järjestely mit- neet pakoon m enshevikit ja Itäval tiepalvelijain liitto (82.<««»>, Tsne Kuljetustyöntekijäin liitto ys 1 p a k o t e t t a i s i i n työhört N y-jdollaria, eli $1,160 asukasta koh- M utta ovelimmat kapitalistit ta P” un mukaan ei saata olla puhet- lan opportunistit. Toiseen Interna- kan tionaleen ovat jään eet vain herra (3,200), Tanskan Veturinkuljettajat! yinen järjestelm ä Venäjällä o n . den. Vuonna 1904 väkiluku oli eivät ole jääneet odottamaan tä- takaan. mi , Staan Va’n Va!‘aSt< 81 miljoonaa ja kansallisrik- män riidan päättym istä, vaan Kasvava taloudellinen hajaannus Noske, Hendersonin ja Brantingin ja läm m ittäjäin liitto (8, immm . Taae se rn n c lu al ° liS<LCn anarklstI- kaus 107 biljoonaa dollaria, eli y h ty n e e t kysym yksestä suoriu- käy käsi »„ue»»« ...uomunemen ------------ vei- kan rautatieläisten liitto kädessä liittoutuneiden kera. Nämä äm m ät kokoontuvat v llL n k 1 i ? ” ’ 33 h a n . o n $L32o asukasta kohden. Vuon- tumaan omalla "suoralla toimin- kaikkien niiden toiveiden tävdellisen 8aamaan kuollnme««un opportunisti Tanskan merimiesten liitto va ankum ouksellinen nykyistä na 1912 väkiluku oli 95 miljöö- nallaan * N iinpä suuresta teol- t vararikon kanssa, jotka koskevat yh- sen Toisen Internationalen m ädän Englannin Kansallinen Kulj«,lurtyv Iäisten liitto (280,000), Englannh neuvostojärjestelm ää vastaan sii naa ja kansallisrikkaus 187 mil lisuuskauPungista Lancashires- L a n c a sh i... teisen suunnitelm an perustalla toimi neelle ruumiille. Kansallinen Rautatieläisten IHO* 3Stl k “ 1” kansank^ m,ssa- Joonaa, eli $1,990 asukasta koh- ta kerrotaan, että siellä ovat vaa rauhaa _________ ____ Ylei- poliittista ___ järjestöä. (500,000), Suonien Kulj»*tust)'»nteki- ti Iriiin 3»* J r ^ f SSa i? 1 - , cn a?, dcn‘ 'V :n a 1920 väkiluvun oi- r *kkaat ruvenneet haaskaamaan nen kapitalistinen trusti, jota rajoit- k u ten h n lU 330 l r t a k e ta a n ’ ^e ssa I r o miljoonaa kansallisrik- ? ma‘suuttaan rakennustensa kor taa kapitalististen vakain vaikutus Kun Suomen laht&reille tuli jäin liitto (4,500), Ranskan ia gerian Telakkatyöläisten kansalll»«* Vuokk¡niemeltä lähtö v , 3 • ausuu- kaus nousee noin 500 biljoonaan Ja*^uun» koristeluun ja muihin piirit, ei onnistu toimimaan keakinäi- liitto (40,006), Ranskan Kaiisailift*» kt- - ¡Y11" työväenpuolueen dollariin, eli $4.5440 jokaista a- semmoisiin. Monet tehtailijat sen sopimuksen pohjalla. Liittoutu- Helsingin Sanom issa kirjottaa Vie- lehti Kuormana Ja jäi n liitto (4»,‘"«»i Sak Nti julkaisee i u lk « .« e myöskin m v h sk .n lähellä 1sh,llä sukasta ----- kohden. on vallannut tehtaittensa uu- "«« nan-K arjalan väliaikaisen hallituksen Moskovaa asuvan ruhtinas Kra san R autatieläisten liitto (42«'«“1' E sitety t numerot todistavat, d/stus~ ja parannusinto ja täs- tensa kanssa, mikä taistelu menee käytettävänä ollut suomalainen lain Saksan Kuljetustyöläisten liitt® sille läk •• !-• • ’ w ' • ‘^tä tämä maa on maailman rik- f3 ..0^ 1 ke sangen reiluja mak- ni,n pitkälle, että italialaiset ja ra opillinen jä rje stäjä seuraavan runol (550,000), Hollannin K u-ty«> ♦ämä .- .a,n ian. *jrjeen.’. miasä käin valtakunta. Kansallisvelkaa ^ J 13’ , ^ lta heillä on syytä olla kalaiset myyvät aseita Turkille 1 sen lisen kuvaukesn punaisesta liikkees Iäisten liitto (28, immm . Hollannin aatu h h länsimaita pian ei ole o le kuin k u in kahdeskymmenesvii- saästelijöitä. säästeliiöitä. V a r a t jo i n ita i t a käyt- ia » » taistellpKK3 Englantia EnrlnnK n v vastaan. a eto o n V au- k u in 11- 1 niin • P13n Varat, taistellessa Kau- tä, jonka tieltä valkoinen “hallitus” Rauta- ja Rattiotiepalvelijain liit» 3 o hsta solmiamaan desosa kansallisrikkaudesta. tävät, tulisivat veronalaiseksi ja Maisessa idässä liittoutuu Englanti pakeni Suomen Vuokkiin. uuaeueen suhteet Neuvosto-Ve-' Tr-— ----- ••• — ««♦— .. J (20,000), Norjan Telakka ja Kui* n ä ^ n kanssa V UvV° l tO' Ve' Kun vertaillaan Europan suur Sltue n . he välillisesti väH1 maksavat Jaappanin kanssa Amerikan Yhdys- Jonkun aikaa oli m uutam ista tustyolaisten liitto (15/««»». Norja» ■näk v ^ i Y T . k” keytta - vakain kansallisrikkauksien a h ta u te n s a ja palatsiensa ko- 'a ito ja vastaan. Samoin kuin talou sivukyiistä kuultu V e tu rin k u lje tta ja t Ja lammi” a;*;» mixen Ä e ..vleriiaP .®ekaantu- kanssa tämän maan rikkautta, ^lstelut valtion pussista, valtion rappio kautta maailman nos- Vuokkiniemen outoja huhuja. Siellä oli väestö vi liitto (1,300), Norjan Merimiesten J» xxlxx fab; as?01, ’ J°ko jääv it ne kauvaksi jälkeen. joka maan uudelleen elvyttäm i- alati paisuvan työläisten Uk ham ielistä hallitukselle sen vuoksi, Läm m ittäjäin liitto (l.oooi. Raotan» n e n miei.c» u e n ». koska se hä-i K ansallisrikkaus Englannissa SCL8* tarv»tseisi kyllä varoja. kolaineen, samoin s a a v u tta a Hikebti- e kvixen b > n ;? ,.v ain aYHStaa ny*|On arvioitu vain yhdeksäksi- . .TaJ ^ On lisaksi vielä toinen- mineQ siirtomaissa lilttoltuueibid ttä bolshevikeja oli päätetty asein R autatieläisten liitto (40/«W». n trk im v k cfiIltuks*n d,ktatu.ur i: kymmeneltsi biljoonaksi dolla- kln haitt»nsa. On kova asun- nähden yhä uhkaavam m an luonteen, v astu staa ja kuultiinpa jo, että sin kuijetustyolaisten liitto il-’ kyläläiset olivat käyneet Ruotsin läm m ittäjäin liitto (♦ venäläiset « yhdistäen kaikki riksi ja kansallisvelkaa on kui- t<5P.ula> puute rakennustyövaes Kautt» Europan ja Amerikan vyo- Vuonnisen puhuttelem assa vihollista Uhtualla Ruotsin Merimiesten liitto (5 ..... K ra n n tV in kan” a tt?n7aan. tenkin neljäkym mentä biljoonaa ta ja ne siis tarvittaisiin raken- ryy joka Päivä xl»* ankaram m iksi Belgian. Kreikan, Unkarin, f*0* lai.n ie • akuuttaa lännen työ dollaria, joka tekee 44.4 pro- tamaan asuntoja. M utta rikkaat kayvi*n lakkojen aalto. Irlannissa Toiset näitä huhuja uskoivat, toiset eivät ja tarkem paa selvää ei niiden Iän Ja Venäjän kuljetustyolai»’*’ kyinen’ hallitusjärjestelm ä ny’ l scnttia k9ko kansallisomaisuu- ? st3vat valtion kustannuksella ovat «»«’antlhuset pakotetut raken todellisuudesta saatu. M utta sen- työläiset omia ylellisyyspalatse- tamaan linnoituksia voidakseen pitää jälkeen kun Syvalahdessa olleen järjestö t samoin kuin Belgian, R*r> esimerkki siitä. miten muka kan ja Luxemburgin rautaii*“!a’if*' maan rautakantansa alla. V allanku Jokseenkin sama suhde on jaan koristamaan. joukko-osastomme oli kesäkuun 2<i järjestö t olisivat mielellään labett* kommunismia mouksellinen liike Intiassa ja Egyp- to im e e n Vr t u T 3” 03 Ranskan kansallisomaisuuden IIIIIIIIIIIIIIIIM IIIIIII päivänä täytynyt vetäytyä lähem neet edustajansa kongressiin, mu'» . t,ssa saa joka palva toiselta puolen kans« . mutta v.<at ovat jonkun maksi tukikohtaa. Vuokkiniemen k ir eivät olleet tiali6uude*sa -itä tasavallan rakentam iseksi anka verran suuremmat. Tnn ; t 0,0 011 a,k& työväes- yhä selvemmän yleiskansallisen luon- kolle. alkoivat nämä halyyttävät hu maan. joko passivaikeukrien tai e rasti keskitetyn valtiokommu xon, joka • ed u staa y h teisk u n taa teen. toiselta puolen lujitt Saksan kansallisrikkaus huilut saada yhä vakavamman luon massa m aassa vallinneen ttante*» n ,5m.n ja yhden ainoan p u o .u -Lk a i d e ^ ^ n k ^ n S ' “ » <.™ta. rohjettava peit . o“? T d,lt' 3,UUnn P" US- d0,,arla' ">««« « lä on Ä S a ™ V33" 3 ty,6" ykJ in°- s,vusU «•»kum o.^m teen. M uutam at k y lä t. takanam m e vuoksi. ja sivullamme hautoivat jotain m ie Kongressin puh^enjo: ‘d »k! T» talla on jo osoittautunut epä- v iis ik v m m e n » ä k j i ; 7 ,, ,n kuin ia,*ta nraaraanusvaitaa yhte V- ----- oi-tea . r « a, ™ s- - n«n »ike läheisessä idässä. Neuvos lessään hallitusta vastaan, m utta m i o onnistuneeksi, n n istu n eek x i vaikkakin v a i v u , v vallan i i s i k y m m e n t ä b iljo o n aa dolla- k-iinnon Tiili äSlOlhtll A inno Iittiin toverit Lindley Ruotsista » unnan asimhin. »Ainoastaan si- to-Venajan voitokas kamppailu - na. tä se sitten oli. Toisten mielestä kumouksen tuomat uudet aat- Gosling Englannista ten voidaan rusto ja sorto lo- kaikki täm ä saattaa kaikk, porvarit oli saaduista tiedoista päättäen ky- valittiin toveri Petersen Nor a-’* teet työväestön »»emästä ja j ° ,k a , e1' P '" a a ■ a iv a n t a r k a t ‘i-. * Y A m eistaan siten voi- toivottom aan asem aan, missä he vis daan työn ° oikeus Luettiin väliaikaisen toimikunM» i “ k5,. ul' r f-; * a ' kin on Italian k a n s a l - h aivan s ^ i s u tarkat, us “<<A asettaa siksi sik<i kaatuvat toisesta äärim m äisyydestä s>myksessä aseellinen esiintym inen, _ S_'’ J ----- ; u ia a pysymään, n. toisten ei. Nämä tiedot ja kun Talla, tavalla ei toteuteta vallan biljoonaa dollaria ja k a n s a lli? J er,aatteeks’’ jonka toim intakertom us Amsterdamin Jonka mukaan yh- toiseen. m uutenkin oli pelattavissa e ttä gressin. joka pidettiin huhtikuun tUva ia se V/,, "" kumousta. vaan tehdään sen to velka .5 biljoona, 3d o . U r i ö r |, e ' 1- >kUn“ .. 3 ° n o ° h)‘ h ja tta v a ja on Roim anne Internationalen ensim ----— ‘ « ^1 UaUUÍLl 11 il 30 p :na 1919 — ja maalia** teuttam inen mahdottomaksi, se- Ien se kuusikym m entä prosent- n o ik eu tetu m p i kuin kanso- raainen kongressi kutsuttiin koolle Vuokkiniemen kylä piankin m uuttui si taistelupaikaksi, aikaansaivat k u i-* 1 päivänä 1920 väliseltä *>*1“ jen itsemääräämisoikeus. aikana, jolloin Venäjä oli kokonaan tenkin sen. että väliaikainen halli- hyväksyttiin kertomus sellal****
