ELOK. 16 P.—MONDAY, AUGUST 16
TO VERI
littaa Krapotkin. Siksi lausuu tia kansallisomaisuudesta.
tus p&itti Siirtyä läemmäksl
hän pitävänsä velvollisuutenaan
Näiden numeroiden valossa
rajaa, Kivijärven kylään
ia ..
The organ of the Finnish workers in varoittaa länsimaiden työläisiä me näemme, että tämä maa 4on
Uin liikkeelle kesäk. 22 P:J ¡ 7
the Western States. The only Finnish ryhtymästä
sellaiseen toimin rikas, sen «omaisuudet suuret,
Daily in the West. Published Daily,
2 J.p.p., hallitus, komppania
taan.
Mitä
Venäjään
tulee, niin mutta rikkaus, jota nimitetään
exceDt Sunday, at Astoria, Oregon,
väkeä ja osa sivillikansaa p j? *
by the Western Workmen’s Publishing sen tulevaisuus ei muodostu yh kansallisrikkaudeksi,
jakaantuu
minvaarassa havaitsivat
U
Society.
den keskushallituksen merkeis- pienilukuiselle ryhmälle raha-
tiediuteij.
jamme ryhmän punaisten Uedunuu
__i__ -.««
, ,
sä, vaan suuren liittovaltion miehiä, ryhmälle,
joka
muodos-
Office Seventh and Commercial St.,
Joita hiukan jälkeen kello i
suuntaan, jossa sen monet eri taa tämän maan todellisen ylä
Opposite Post Office.
r u Y A i a yönä.
Päävolman k; J £
Phone: Office 365, Editorial Dep't 832 osat tulevat olemaan riippumat- luokan, rahaylimysluokan, joka
Palkahe ia am m uttua hieman ko2
tornina yksilöinä. Sellainen on nauttii hyödyn tästä suuresta
Post Office Address:
piikkilanka
aidan
ym
päröim
änä
ja
|
Ju° ksi vih°HInen tiehen.
Karl Radek k irjo ttaa nykyisestä
Krapotkinin kanta.
TO VERI, Box 99, Astoria, Ore.
rikkaudesta.
tilan teesta m. m. seuraa- jolloin se oli saarrolla m uusta m aa 1 sa. Se oli pieni alkunäyte. plih
Porvarit ottavat tämän todis-
Meidän tulee tietää, että 19x7 maailman
kom invaarassa olivat kaikki mi
vaa:
E D IT O R IA L STAFF
ilm asta eroitettu.
Internationalen Jopa naispuolitsekin asukkaat nT’
tukseksi bolshevismia vastaan.i oli vain 3,472,890 sellaista hen
Kolmannen Internationalen toinen toisen kongressikutsun aikana on
Elis Sulkanen, Managing Editor, Sulo Työläiset .jotka ovat tu tu stu - kilöä, jo tk a maksoi tuloveroa,
Syvänen, Alex Sevo, Toivo A , Johnson.
kongressi
pidetään olosuhteissa, jot Neuvosto-Venäjällä lailliset edusta sissä. Nyt alkoivat kuitenkin
neet yhteiskunnallisiin teorioi- Sadalla kuudella ja puolella
Leo Leino
telien herkkäuskoisimmatkin huoL.
hin, tietävät, että ruhtinas Kra- m iljoonalla on vain pienen pie- ka ovat aivan toisellaiset kuin perus- jan sa Berlinissä, K öpenhaminassa ja
että omat karjalaiset veljet
Entered as aecond-clasa mail matter potkin,
t pitkän, aatteellisesta ni osa tästä tavattom asta rik tam iskongressin aikana vallinneet. Lontoossa. Englannin, Ranskan ja ta,
kotvat
purra ja sen vuoksi lähde-
Ensimmäisen kongressin kokoontu Italian työläisten valtuutetut oleske
July 18, 1912, at the Post Office at työstä rikkaan elämänsä on uh- kaudesta.
tiin hieman levähdettyä e te e n it
Astoria. Oregon, under the Act of
rannut anarkististen periaattei-
Työläiset, niin ruum iillisen essa oli Neuvosto-Venäjän tulevai levät Venäjällä. Ja sam aan aikaan Klvijärvelle. Sotaväkemme v j ^ i
March 3, 1879.
suus
synkimmän
häm
ärän
peitossa.
laskevat liittoutuneet viimeisen —
den selvittäm iseen ja on hän sil- kuin henkisenkin työn tekijät,
sen ketjussa. M u tu kylä oli tyhjä.
Im
perialism
i
otti
parhaillaan
ensim
valkokaartilais-Puolan — irti kahleis
lä alalla ainutlaatuinen suuruus, ovat tämän satumaisen omaisuu-
Hallitus piti Istunnon, jo««* t0,
Järjestetty yhteiskun mies, jonka sanoille porvarini- den loihtineet esille. JConetek- m äisiä askeleita idästä, Denikin val- taan, ja tekevät täm än sitä ilme! minta
tällä suunnalla ja sen aluee|.
nenkin sivistyneistö antaa su u -n iik k a , joka on näiden työläis- m isteiihe sotaretkellä etelässäkin, semmin m itä kuumeenomaisemmin la katsottiin mahdottomaksi ja
nallinen toiminta ja ren arvon sen vuoksi, että hä- ten kehittäm ä on yhdessä raa reunavaltioiden rintam am uodostus he kiem urtelevat sen takia, etteivät
Neuvosto-Venäjää vastaan oli toteu voi sopia m istään yhteisestä poliltll tettilo sen vuoksi siirtv ä Suuniec
tien
m
ielipiteensä
huvittavat
ru-
dannan
kanssa
lisännyt
tämän
anarkismi
Ei myöskään ollut kasta. Tämä m erkitsee, että he sei rajan ylitse. Komppania bai
________
1 nollisia ja aatteellisia ihmisiä, rikkauden
suuremmaksi kuin tum aisillaan.
käskyn, siviiliväki istuskeli läht,^
, K rapotkinin ihm isystävälliset a-¡m itä ennen oli laita suhteelli- lainkaan m ahdotonta otaksum a, että sovat perikatonsa partaalla, sillä In valmiina tai hankkiutui juuri m,
Anarkismi on p o rv arillisen Jatu k set läm m ittävät työläisiä- sesti työntekijöiden lukuun näh liittoutuneet olisivat tehneet saksa- ternationalen kokoontumisen ajan- töön, kun äkisti niinkuin ukkonen
laisen kapitaalin kanssa sopimuksen kohtana varttuu ja lujittuu työläis-
katsomuksen eräs om ituisin ja k *n» m utta käytännöllistä mer- den.
Saksan
vastavallankum ouksellisten , luokan liike yhteinen tahto, yhteinen taivaalta voimakkaat yhteislaukaus
sekavin tuote. Se on kokoom us* kitystä ei työväki niille yleen-
"
Emme
ti<vitse>/inennä ajassa joukkojen, näiden tukahutettua ku- ' politiikka, ja kansajoukot valautuvat set jyrähtivät ja alkoi kuulua kon-.
ristiriidoista ja haaveista. S ii-!sa °*e tunnustanut. Siitä huo kauvemmaksi kuin 40—60 taak
kiväärin tibeä-ääninen popotus Kuu
lien sekaantuu porvarillinen to i-1 lim atta pitää K rapotkin kiinni sepäin, niin havaitsemme maan mouksen om assa m aassaan, v isk a a -' yhä lujemmin yhteen, kun taas por- lia vinkui kaikkialla. Lasit lenaivil
vottomuus, pessimismi ja är-| ihanteistaan, ja kuten ylläole varallisuuden jakaantuneen ta- m isesta vallankum ouksen kehtQa — varisto riitelee ja taistelee keske rikki, siviiliväki kavahti pystyyn j»
V enäjää — vastaan.
Sosialistisen
hentelevä ja suuttunut raivo se -|vasta
kirjeenselostuksestakin sapuolisemmin kuin m itä se nyt liikkeen kehitys lännessä oli vasta nään. Niinmuodoin kokoontuu In alkoi hurjasti juosta pelastaakaeea
ternationalen toinen kongressi sel
kä yksilöllisyyteen luottava lu-i huomaa, katsoo hän kaikenlais- on. M utta nehän olivatkin ai
alussa, sen lähimmästä tulevaisuu venneessä tilanteessa, olosuhteiden henkensä ja suuri osa sotaväkeäkin
jin optimismi.
ta valtion pakkovaltaa ja kes- koja, jolloin luotiin vasta poh- desta oli vaikea m itään sanoa; oliko
joka oli ilman päällystöä kylän länsi!
1 vallitessa, jolloin vain parantum at
v ää
h hallitusjärjestelm
ai litli c iä r
....
Se vihaa kiinteää yhteiskun-i k lttä
’ttavaa
ää jaa sille järjestelm älle, niille
laidassa,
pakeni, laukaustakaan am
se kasvava vallankum oukselliseksi toman epätoivoiset haaveilijat vielä
nallista järjestym istä. Se vas- vääräksi. K aikki ihmisten kes- menetelmille,
menetelmille, joilla
in illa nämä
n ä m ä sadat
cqi J i ,
pumatta» Suomeen päin. Nijn Toj.
vaiko ei, se riippui kokonaan siitä,
tustaa valtiota ja tahtoo sen keiset asiat ja myös kommunis- biljoonat on luotu. N iiltä päi- kykenikö voittanut kapitalistirym ä voivat toivoa kapitalism in ennalelen m akkaasti vaikutti punaisten tekemä
hajoittaa.
Olkoon valtiollinen n .nen. yhteistuotanto olisi anar- viltä asti on omistam attom ien järjestäm ään talouden. Tämä ryhmä elpymistä, tilan teessa,* jolloin porva- äkkihyökkäys. Kohta kuitenkin ik
valta m inkä luokan käsissä hy- klsm.’n mukaan järjestettävä kes suhdeluku suurentunut omista- on voitollisesti selvitynyt aseistarii ri »luokka in sivistyneim m ät kerrokset koi oma konekiväärimmekin soittaa
kuumeenom aisella innolla suuntaavat
vänsä, vastustaa sitä johdonm u-’ k*näisillä vapailla sopim uksilla viin nähden — nousten se vii-
sum iskaudesta. Jos se olisi myös katseensa sosiallspiiin, m aailm an pe- seä kiväärim m e paukua ja niiden
kainen anarkismi.
— ja sellainen on utopistista me vuosina mitä nopeimmin.
onnistunut käym ään käsiksi ta lo u -. lastajana täydellisestä rappiosta ja turvin katkaisten vihollisen jo selkä
Tämä piirre johtuu anarkis-; haaveilua.
Omistava luokka on pienenty den järjestäm iseen, olisi . kansainvä
puolellekin vetäm än heikon ketjun
villiintym isestä. Jos Kolmannen In
min pikkuporvarillisesta luon-
nyt, m utta luokka, joka ei o- linen sosialistinen liike jäänyt — ternationalen
pääsivät lopulta kaikki kuin ihmeen
. i l l l ll ll l ll ll ll ll l ll ll ll l ll
perustam lskongressi,
teestä. Se on ominaista talon-; p , rfcrAI tizcil - m m ifT A C A i mistä m uuta kuin työvoimansa seuraavaan taloudelliseen kriisiin kokoontuneena hetkellä, jolloin voito lautta ehjin nahoin tilanteesta, jo-
poikaiselle
p o ik aiselle väestölle, joka
inka elää
EPA1 AbAl- on kasvanut- tarkkanäköisim piä saakka, minkä kapitalism i ehdotto
ka varsinkin alussa näytti niin vaa
NEN
JAKAANTUM
INEN
kapitalistejakin kauhistuttaval- m asti olisi synnyttävä — puhtaasti kas m aailm ankapitaali suuntasi pää- ranalaiselta.
konnullaan eikä näe yleisen y h
hyökkäyksensä vallankumouksen kal
teiskunnallisen keskitetyn toi-
la tavalla.
Kun ne harvat suomalaiset, jotka
liik liota vastaan, oli kansainvälisen pro-
minnan välttäm ättöm yyttä. Pik- fci” u
"
«
n
. On t0 ,ta ' e“ ä on ‘'om istajia”, agitatooris-propagandistiseksi
väliaikaisen hallituksen palvelukses
(T H E C O M RAD E)
YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL
LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA
Kurnia,älinn m u ja K ilu , M in u tim i,
keeksi, voim atta puuttua vallanvaltaa letaarlaatiu
etujoukkojen
taistelu-
___ .... ,
,,.n
on joku m äenlaita tai har-
kuporvari on samanlainen eläiä. — .
har m istehtävään. K uluneet kuusitoista kunto, proletariaatin, joka oli joutu sa ollen olivat seuranneet sitä Vie-
mukaan Yhdysvaltain kansallis- joilla
jänne
nimissään
muka
“maan-
kuukautta vastaavat kaikkiin niihin nut äärettöm än raskaaseen, hukaa- nan-K arjalaan, pääsivät rajan ylt
Hsäämyi v u o s i e n m
joka aurinkoisena ja suoraviivaise
kysymyksiin, jotka esiintyivät In ter
kSZ i
b i . ^ o n a a r dno n l a
Sofiasta yhä vieläkin, vaikka tä-|
Kuinka suuri on kansallisrik-
mänlaiset ainekset ovat suures
sa määrin kadottaneet sitä ase kaus nyt, siitä ei ole aivan var
maansa missä ne olivat viime moja num eroita vielä esitettävä
vuosisadan alussa, jolloin anar-!” nä sillä tänä vuotena otetut sen-
susnum erot eivät ole yleisön
kistinen liike syntyi
käytettävissä, m utta luotettavi
Porvaristo on vihannut näitä.! en arvioiden mukaan maan kan-
M
nyt kuitenkin
me näem-
sallisrikkaus
me utta
porvaristön”
ägentt*i*en
‘7uön X
o i s ' « “ la .k e ttu n a ^ n o S cöo
j ° S5akÌn
ungin laiteella, m utta nä
mä "om aisuudet” ovat k iin n i
tyksessä yli kuudellakymmenel-
lä prosentilla niiden asukkaista.
R ahalainakonttorit ja pankit or
juuttavat ja nylkevät heitä mo
nin kerroin.
T ätä
tilannetta
koettavat
^ “ ^ t a ^ ^ r u T t e l e m a i l ä kJi-
nationalen perustam ishetkellä.
Pääkysym ykseen, oliko kapitalisti
sen talouden ennalleenpalautus to
teutum assa, voimme me nyt vastata
kielteisesti. Läntisten maiden kapi
talistit* eivät ole onnistuneet o tta
maan valm istavia askeleita saattaak
seen talouden uusille raiteille. Ei
vät he ylipäänsä ole lainkaan kvkfc-
r\ '" ym4“" <a'" udcn
seen.
Sillä tekem ällä tyhjäksi suun
vaan asem aan, — kauaksi kantavan
tunnussanan kuuluttava taisteluhuu
to vastam uodostuville länesi-europpa-
laisen veljesproletariaatin
riveille,
huuto, joka oli kaikuva etäisyydessä
ilman varm uutta tulla kuulluksi. —
jos perustam iskongressilla oli tämä
m erkitys, niin kokoontuu sen toinen
kongressi olosuhteissa, jolloin olem
me tilaisuudessa täydellä luottam uk
sella sanomaan, ettei maailman työ
väenluokan voittoa voi mikään pi
dättää. Ja kun näin on asianlaita,
niin m erkitsi Kolmannen Internatio
nalen perustam inen, lujittum inen ja
sen
vaikutuspiirin
laajenem inen
myös Toisen Internationalen täydel
listä hajoam ista.
na juoksi Ikisalon lävitse, ja asui
vat jälleen Suomen maapohjalle, tun
tui heistä kuin olisi armaan äidin
syli auennut lapsilleen ja vanha ko
tim aa ollut tuhatkertaisesti kallis.
• Vielä kaikuivat kivaärinlaukaukset
rikkoen luonnon sunnuntaisen raa
hän Ja K arjalan kultarinta käki kuk
kui juhannusta auringonpaisteisella
korpikuusen oksalla.’’
tuostakin turvautuvan anarkis- biljoonaan dollaria
kennimisia
reform ipuolueita,
Kansainvälinen kuljetustyön*
m enekkknarkkinat
ja tu
teihin toimen vakavamman vaa-i R ikkaus on isääntvnvt r in jo id e n a v u lla h e P y r k iv ä t ra - , nattom
n „ at ™
^ k u n a rk k im
ran
----- ..u
K,K.?au® on lisääntynyt r i n - j ottamaan
vallitsevaa riistoa,
jättiläism äiset raaka-aine-
tekijäin liitto
lisääntym isen kana-f”
™ L.
läh.ee.
eivät suinkaan
teiskuntajärjestyksen
puolesta sa> m utta paljoa nopeammin. m
Yleisneuvoston ja
kongressin
k utta jotka
<
. . ... . ky- . loutensa tuhon omaksi. Kaikki yri
taistelevia vastaan
1850
oli
tämän
maan
asukasluku
k
edes
sanottavasti
haintse-
tä
rk
e
im
p
iä
päätöksiä.
1 • a.
. ■
•
K u in tii m a a n a s u k a s l u k u
•
,.
..
.. .7 i ty
a s e t löytää
lö y tä ä jokin ratkaisu valtio-
tykset
¿ J , , 3 . V T anarkl*te,s-¡=>3 miljoonaa, kansallisrikkaus ™
. »u“ r saal.staJten rustan-: velkakysymykselle johtavat sam aan
Suomen Kuljetustyöntekijäin Liit
norvari! sJ, l e i n « '? hT aa, ? an ° H « itsemän biljoonaa d o lla r ia ,'" 3' S“ a Vahemman « ta poista- m. Mottonlu„teen kuln ku,,,,,t yrapy-
to
on saanut vastaanottaa Kansain
Viime vuoden helm ikuussa kokoon
± . ? .hde‘
'■«to; !el¡ kolmesataa dollaria kutakin
Kuljetustyöntekijäin liitua
tuivat Bernissä Toisen Internationa välisen
i rän neliöittäm isestä.
Omaisuuden tasapuolinen ja K ansainvälisen valuutan täydelli len opportunistiset herrat. Tässä yleisneuvoston
laisia itselleen.
Paljon pötyä asukasta köhdem
sihteeriltä otteiti
puhuvat
porvarilehdet
näiden
kaantuminen
on
m
ahdollista
kongressin
ja
yleisneuvoston
teke
.......
•
.
Vuotena 1860 väkiluvun oi-
, . ,
nen järkytys, joka häiritsee kansain tuom ioistuim essa, jossa olivat jäse
paahan. M utta toiset anark,s- k ssa 3, miljoonaa, kansalllsrlk- 7“ ? yh" ‘skunnassa jossa yh taloudellisia suhteita, on aih eu tta ninä Saksan proletariaatin pyövelit. m istä päätöksistä, jotka tässä ju.
teista kyllä vakavasti pitävät kaus oli kohonnut 16 biljoonaan l eI.s.kunta »” ■ « « rikkauden. — nut sen. että köyhtyneet m aat eivät Englannin ja Ranskan työläisten pet kaisemme.
kiinni porvarillisista haaveis-1 dollariin, eli $516 asukasta koh- S e l i a , n e n yhteiskunta on sosia- voi ostaa raaka-aineita ulkomailta, täjät, Itävallan antisem iittien liit “K ansainvälisen Kuljetustyönteki
man ja vastustavat Neuvosto- den. Vuonna 1870 asukasluku listinen.
josta myös seuraa, että häiriötilassa tolaiset, ja jossa näiden kanssa istui jäin liiton kongressissa Kristianian
Illllllllllillllllllllll
Ukin3’ vuosia53 >,mer
i.° " !oli 38
Ja kansallisrik-
oleva kapitalistinen talous ei voi ryh- vat Saksan. Ranskan ja Englannin sa maaliskuun 15 päivänä 182« oli
takin vuosia s tten oleskellut kaus 24 biljoonaa dollaria eli
66 edustajaa, jotka edustivat 24 jär
KAPITALISTIEN ISÄN- i tyä tuotannon laajentam iseen, sts. riippum attom at, y rittiv ät vffnäläiset jestöä
kym m enestä eri maasta E-
Bill S h « o « "
? tu n n e ttu , $63 o asukasta kohden. Vuonna
sen edessä on välttäm ätön, mitä sy m enshevikit, Axelrod etunenässä, a-
MAALLISUUS
v ä itin “
.e raalle kirjeen-! l88o väkiluku oli 50 miljoonaa
vin taloudellinen pula. Näissä olo settaa Venäjän kom m unistisen puo dustettujen työläisten kokouaissum
vaihtajalle selittänyt, että hän ja
• * kansallisrikkaus
...........
J 43 biljoonaa
J
..^ ng?annj n Parlamentissa käy- suhteissa saattaa tosin yhdessä tai lueen, neuvostohallituksen, syytetty ma oli 2,148,926.
yhä on ja aina tulee olemaan dollaria, eli $860 asukasta koh- daan juuri taistelua siitä, missä toisessa kapitalistisen maailman kol- jen penkille. Nyt ovat juosseet pois
Seuraavat järjestöt olivat edustn
anarkisti, vastustaa N euvosto den. Vuonna 1890 väkiluku oli m aarin kapitalistit tulevat otta- kassa hetkeksi puhjeta kukoistuk- tästä Toisesta Interntionalesta, ikään tuina: Amerikan Merikuljetustjo
valtaa. Vastustaa valtiota. Hän 65 miljoonaa ja kansallisrikkaus 171330 °.saa so^ an rasitusten huo- seensa yksi tai toinen kirjava kuk kuin ruton saastu ttam asta talosa. Iäisten teollisuusliitto, jäsenmääri
ei pidä „ taistelusta,
eikä
65 biljoonaa
biljoonaa dollaria,
dollaria, eli
eli $r
$1050
j cntam ^scen- P
P ääriita
ääriita on
on suur-
suur- ka-
ka. Joka
joka imee
imee mehunsa
mehunsa yleisestä
yleisestä ma-
ma- Saksan riippum attom at, Ranskan lon- 15,000; Ilavailan Naisten ja Miesten
..
... . työn
- . 165
050 Jcn7arniseen.
l ä r i e s t v s t ä ___ 1__ _
,
s,
«t -*
______ _
,
.
ju ___.___ ...
.............
...............
eO8/ a .
an.. v,oaa Järjestystä asukasta kohden. Vuonna 1900 tcn. tu l° jen vcr°sta, jota kapi- dännyksestä, yleisestä
häviöstä, g u eflaiset. Englannin Riippumaton Kauppa-, Kuljetus- ja Liiketyoiau
ja eskitettya valtaa ja pakko- väkiluku oli 76 miljoonaa ja talistit koettavat päästä mak- Mutta m istään uudesta edistyvästä Työväenpuolue. Jopa ovat siitä läh- ten liitto («0,0001, itävallan Itauu-
toim enpiteita, kun hankin tie -; kansallisrikkaus oli 88 biljoonaa sam asta-
, talouden
--------- —
........ . stä yleisen .....
järjestely
mit- neet pakoon m enshevikit ja Itäval tiepalvelijain liitto (82.<««»>, Tsne
Kuljetustyöntekijäin
liitto
ys 1 p a k o t e t t a i s i i n työhört N y-jdollaria, eli $1,160 asukasta koh-
M utta ovelimmat kapitalistit ta P” un mukaan ei saata olla puhet- lan opportunistit. Toiseen Interna- kan
tionaleen ovat jään eet vain herra (3,200), Tanskan Veturinkuljettajat!
yinen järjestelm ä Venäjällä o n . den. Vuonna 1904 väkiluku oli eivät ole jääneet odottamaan tä- takaan.
mi , Staan Va’n Va!‘aSt< 81 miljoonaa ja kansallisrik- män riidan päättym istä, vaan Kasvava taloudellinen hajaannus Noske, Hendersonin ja Brantingin ja läm m ittäjäin liitto (8, immm . Taae
se rn n c lu al ° liS<LCn
anarklstI- kaus 107 biljoonaa dollaria, eli y h ty n e e t kysym yksestä suoriu- käy käsi »„ue»»«
...uomunemen
------------ vei- kan rautatieläisten liitto
kädessä
liittoutuneiden kera. Nämä äm m ät kokoontuvat
v llL n k
1 i ? ” ’ 33 h a n . o n $L32o asukasta kohden. Vuon- tumaan omalla "suoralla toimin- kaikkien niiden toiveiden tävdellisen 8aamaan kuollnme««un opportunisti Tanskan merimiesten liitto
va ankum ouksellinen nykyistä na 1912 väkiluku oli 95 miljöö- nallaan * N iinpä suuresta teol-
t
vararikon kanssa, jotka koskevat yh- sen Toisen Internationalen m ädän Englannin Kansallinen Kulj«,lurtyv
Iäisten liitto (280,000), Englannh
neuvostojärjestelm ää vastaan sii naa ja kansallisrikkaus 187 mil lisuuskauPungista Lancashires-
L a n c a sh i... teisen suunnitelm an perustalla toimi neelle ruumiille.
Kansallinen
Rautatieläisten IHO*
3Stl k “ 1” kansank^ m,ssa- Joonaa, eli $1,990 asukasta koh- ta kerrotaan, että siellä ovat vaa rauhaa _________
____ Ylei-
poliittista ___
järjestöä.
(500,000), Suonien Kulj»*tust)'»nteki-
ti Iriiin 3»* J r ^ f SSa i? 1 - , cn a?, dcn‘ 'V :n a 1920 väkiluvun oi- r *kkaat ruvenneet haaskaamaan nen kapitalistinen trusti, jota rajoit-
k u ten h n lU 330 l r t a k e ta a n ’ ^e ssa I r o miljoonaa kansallisrik- ? ma‘suuttaan rakennustensa kor taa kapitalististen vakain vaikutus Kun Suomen laht&reille tuli jäin liitto (4,500), Ranskan ia
gerian Telakkatyöläisten kansalll»«*
Vuokk¡niemeltä lähtö
v , 3 • ausuu-
kaus nousee noin 500 biljoonaan Ja*^uun» koristeluun ja muihin piirit, ei onnistu toimimaan keakinäi-
liitto (40,006), Ranskan Kaiisailift*»
kt- - ¡Y11"
työväenpuolueen dollariin, eli $4.5440 jokaista a- semmoisiin.
Monet tehtailijat sen sopimuksen pohjalla. Liittoutu-
Helsingin Sanom issa kirjottaa Vie-
lehti
Kuormana Ja jäi n liitto (4»,‘"«»i Sak
Nti julkaisee
i u lk « .« e myöskin
m v h sk .n lähellä
1sh,llä sukasta
----- kohden.
on vallannut tehtaittensa uu- "««
nan-K arjalan väliaikaisen hallituksen
Moskovaa asuvan ruhtinas Kra
san
R autatieläisten liitto (42«'«“1'
E sitety t numerot todistavat, d/stus~ ja parannusinto ja täs- tensa kanssa, mikä taistelu menee käytettävänä ollut suomalainen lain
Saksan
Kuljetustyöläisten
liitt®
sille läk
•• !-• • ’ w
' • ‘^tä tämä maa on maailman rik- f3 ..0^ 1 ke sangen reiluja mak- ni,n pitkälle, että italialaiset ja ra
opillinen jä rje stäjä seuraavan runol
(550,000),
Hollannin
K
u-ty«>
♦ämä
.- .a,n ian. *jrjeen.’. miasä käin valtakunta. Kansallisvelkaa ^ J 13’ , ^ lta heillä on syytä olla kalaiset myyvät aseita Turkille 1 sen lisen kuvaukesn punaisesta liikkees
Iäisten liitto (28, immm .
Hollannin
aatu h h länsimaita
pian ei ole
o le kuin
k u in kahdeskymmenesvii- saästelijöitä.
säästeliiöitä. V
a r a t jo
i n ita
i t a käyt-
ia » »
taistellpKK3 Englantia
EnrlnnK n v vastaan.
a eto o n
V au-
k u in
11-
1 niin
• P13n
Varat,
taistellessa
Kau-
tä, jonka tieltä valkoinen “hallitus”
Rauta-
ja
Rattiotiepalvelijain
liit»
3 o hsta solmiamaan desosa kansallisrikkaudesta.
tävät, tulisivat veronalaiseksi ja Maisessa idässä liittoutuu Englanti pakeni Suomen Vuokkiin.
uuaeueen
suhteet
Neuvosto-Ve-'
Tr-—
-----
•••
—
««♦—
..
J
(20,000), Norjan Telakka ja Kui*
n ä ^ n kanssa
V UvV° l tO' Ve'
Kun vertaillaan Europan suur Sltue n . he välillisesti
väH1
maksavat Jaappanin kanssa Amerikan Yhdys-
Jonkun aikaa oli m uutam ista tustyolaisten liitto (15/««»». Norja»
■näk v ^ i Y T . k” keytta - vakain
kansallisrikkauksien a h ta u te n s a ja palatsiensa ko- 'a ito ja vastaan. Samoin kuin talou
sivukyiistä
kuultu V e tu rin k u lje tta ja t Ja lammi” a;*;»
mixen Ä e ..vleriiaP .®ekaantu- kanssa tämän maan rikkautta, ^lstelut valtion pussista, valtion
rappio kautta maailman nos- Vuokkiniemen
outoja huhuja. Siellä oli väestö vi liitto (1,300), Norjan Merimiesten J»
xxlxx fab;
as?01, ’ J°ko jääv it ne kauvaksi jälkeen.
joka maan uudelleen elvyttäm i-
alati paisuvan työläisten Uk
ham ielistä hallitukselle sen vuoksi, Läm m ittäjäin liitto (l.oooi. Raotan»
n e n miei.c»
u e n ». koska se hä-i K ansallisrikkaus Englannissa SCL8* tarv»tseisi kyllä varoja.
kolaineen, samoin s a a v u tta a Hikebti-
e
kvixen
b > n ;? ,.v ain aYHStaa ny*|On
arvioitu vain yhdeksäksi- . .TaJ ^ On lisaksi vielä toinen- mineQ siirtomaissa lilttoltuueibid ttä bolshevikeja oli päätetty asein R autatieläisten liitto (40/«W».
n trk im v k cfiIltuks*n d,ktatu.ur i: kymmeneltsi biljoonaksi dolla- kln haitt»nsa. On kova asun- nähden yhä uhkaavam m an luonteen, v astu staa ja kuultiinpa jo, että sin kuijetustyolaisten liitto il-’
kyläläiset olivat käyneet Ruotsin läm m ittäjäin liitto (♦
venäläiset « yhdistäen kaikki riksi ja kansallisvelkaa on kui- t<5P.ula> puute rakennustyövaes Kautt» Europan ja Amerikan vyo- Vuonnisen
puhuttelem assa vihollista Uhtualla Ruotsin Merimiesten liitto (5 .....
K ra n n tV in
kan” a tt?n7aan. tenkin neljäkym mentä biljoonaa ta ja ne siis tarvittaisiin raken- ryy joka Päivä xl»* ankaram m iksi
Belgian. Kreikan, Unkarin, f*0*
lai.n ie •
akuuttaa lännen työ dollaria, joka tekee 44.4 pro- tamaan asuntoja. M utta rikkaat kayvi*n lakkojen aalto. Irlannissa Toiset näitä huhuja uskoivat, toiset
eivät ja tarkem paa selvää ei niiden Iän Ja Venäjän kuljetustyolai»’*’
kyinen’ hallitusjärjestelm ä ny’ l scnttia k9ko kansallisomaisuu- ? st3vat valtion kustannuksella ovat «»«’antlhuset pakotetut raken todellisuudesta saatu. M utta sen-
työläiset omia ylellisyyspalatse- tamaan linnoituksia voidakseen pitää jälkeen kun Syvalahdessa olleen järjestö t samoin kuin Belgian, R*r>
esimerkki siitä. miten muka
kan ja Luxemburgin rautaii*“!a’if*'
maan rautakantansa alla. V allanku
Jokseenkin sama suhde on jaan koristamaan.
joukko-osastomme oli kesäkuun 2<i järjestö t olisivat mielellään labett*
kommunismia
mouksellinen liike Intiassa ja Egyp-
to im e e n
Vr t
u
T 3” 03 Ranskan
kansallisomaisuuden
IIIIIIIIIIIIIIIIM IIIIIII
päivänä
täytynyt vetäytyä lähem neet edustajansa kongressiin, mu'»
.
t,ssa saa joka palva toiselta puolen
kans«
.
mutta
v.<at
ovat
jonkun
maksi
tukikohtaa.
Vuokkiniemen k ir eivät olleet tiali6uude*sa -itä
tasavallan rakentam iseksi anka verran suuremmat.
Tnn ; t 0,0 011 a,k& työväes- yhä selvemmän yleiskansallisen luon-
kolle.
alkoivat
nämä
halyyttävät hu maan. joko passivaikeukrien tai e
rasti keskitetyn valtiokommu
xon, joka • ed u staa y h teisk u n taa teen. toiselta puolen lujitt
Saksan
kansallisrikkaus
huilut saada yhä vakavamman luon massa m aassa vallinneen ttante*»
n ,5m.n ja yhden ainoan p u o .u -Lk a i d e ^ ^ n k ^ n S ' “
»
<.™ta. rohjettava peit .
o“? T
d,lt' 3,UUnn P" US- d0,,arla' ">««« « lä on Ä
S a
™ V33" 3 ty,6" ykJ in°- s,vusU
«•»kum o.^m teen. M uutam at k y lä t. takanam m e vuoksi.
ja sivullamme hautoivat jotain m ie
Kongressin puh^enjo: ‘d »k! T»
talla
on jo osoittautunut
epä- v iis ik v m m e n » ä k j i ;
7 ,,
,n kuin
ia,*ta
nraaraanusvaitaa
yhte
V-
----- oi-tea
. r « a, ™ s- - n«n »ike läheisessä idässä. Neuvos lessään hallitusta vastaan, m utta m i
o onnistuneeksi,
n n istu n eek x i vaikkakin
v a i v u , v vallan
i i s i k y m m e n t ä b iljo o n aa dolla- k-iinnon
Tiili äSlOlhtll
A inno
Iittiin toverit Lindley Ruotsista »
unnan asimhin. »Ainoastaan si- to-Venajan voitokas kamppailu -
na.
tä
se
sitten
oli.
Toisten
mielestä
kumouksen tuomat uudet aat-
Gosling
Englannista
ten voidaan rusto ja sorto lo- kaikki täm ä saattaa kaikk, porvarit
oli saaduista tiedoista päättäen ky- valittiin toveri Petersen Nor a-’*
teet työväestön »»emästä ja
j
°
,k
a
,
e1'
P
'"
a
a
■ a iv a n t a r k a t ‘i-. * Y
A m eistaan siten voi- toivottom aan asem aan, missä he vis
daan työn ° oikeus
Luettiin väliaikaisen toimikunM»
i “ k5,.
ul' r f-; * a ' kin
on Italian k a n s a l - h aivan
s ^ i s u tarkat,
us
“<<A asettaa siksi
sik<i kaatuvat toisesta äärim m äisyydestä s>myksessä aseellinen esiintym inen,
_ S_'’ J -----
; u ia a pysymään,
n.
toisten
ei.
Nämä
tiedot
ja
kun
Talla, tavalla ei toteuteta vallan biljoonaa dollaria ja k a n s a lli? J er,aatteeks’’ jonka
toim intakertom us Amsterdamin
Jonka mukaan yh- toiseen.
m uutenkin
oli
pelattavissa
e ttä gressin. joka pidettiin huhtikuun
tUva
ia se V/,,
""
kumousta. vaan tehdään sen to velka .5 biljoona, 3d o . U r i ö r |, e ' 1- >kUn“ .. 3 ° n o ° h)‘
h ja tta
v a ja
on
Roim
anne
Internationalen
ensim
----—
‘ « ^1 UaUUÍLl 11 il
30 p :na 1919 — ja maalia**
teuttam inen mahdottomaksi, se- Ien se kuusikym m entä prosent-
n o ik eu tetu m p i kuin kanso- raainen kongressi kutsuttiin koolle Vuokkiniemen kylä piankin m uuttui
si
taistelupaikaksi,
aikaansaivat
k
u
i-*
1
päivänä 1920 väliseltä *>*1“
jen itsemääräämisoikeus.
aikana, jolloin Venäjä oli kokonaan
tenkin
sen. että väliaikainen halli- hyväksyttiin
kertomus
sellal****