Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 13, 1920)
TIISTAINA, HE1NÄK. 13 P— TUESDAY. JULY 13 N o . 162 TOVERI nut neuvostotasavaltaa sen o- kana. Päivä päivältä kommu (T H E CO M RADE) rautatiesillan. Be-J<kkaeen sitä tehdä, tä y ty y n iid en ol- maksumalta rauhankannalta. Se nistien luku Puolassa kasvaa. dyttäneet ludshistanissa Shovan laaksos- l* te r illä m illä p aik k ak u n n illa a lu eil- Aputoimittajan paikka T h e organ o f Finnish w ork ers in oli alunpitäen tarjo u tu n u t te V altiollinen ja taloudellinen ti sa nousi englantilaisten mies- j l«*n asu staa su om alaisia ja ov a tk o the W estern S tates. T h e o n ly F in nish kemään kunniallisen rauhan lanne Puolassa käy päivä päi- D aily in the W est. P ublished D aily, avoinna Toverissa hukka ^5,000 mieheen kaatunut- j» « taip uvaisia vastaan ottam aan sosia- Puolan porvariston kanssa, kos- vältä yhä vaikeammaksi. ex cep t Sun d ay, at A storia, O regon , ' li Itseltä. Shalipirskin kutomatehtai-lu«»«.' by the W estern W orkm en's P u b li s h ^ K3 ^ UoIan työväestökin vielä p eru stam aan so- Id e n lakko jatkuu maalisk. ao l»m li,tio m «o .> T i l l .i .i l l . p .ik k . A p u to im itta ja n paik k a ilmoitetaan S o ciety . sieti porvarillista hallitusjärjes- sicn halhtusjäries- sine aikomuIratneen « J . . .. »o lällärillä P«i a v o im ek si T o v erin toim itu k sessa. Vas telmää. Neuvosto-Venäjä yhä väkeä vallankum ouksellisen koL f kk* i 3• ^aen 2a käsittää 16,0001 k un n illa on tehtävä ja tk u v a sti agitat- ag tim u k sen a on tä y d ellin en suom en- O ffice S even th and C om m ercial St., toisti tarjouksensa. Miten nii _:__v;aUankumoukjellisen kom| 1--------------- lakkolaista. Arvessa OVat ovat k kul-1 .ionitvötä osaston .................... »•• v— , * . u l- «ionityötä peru stam iatark oi- en g la n n in k ielen taito sekä so sia l,« ’ O p p o site P o st O ffice. kana hetki SJi in‘ v E * ° lc kau‘ ¿ « “ »työläiset lakossa. Bom- toisella. p u o lu een jä se n y y s. T o im een on a .” hin suhtautui Puolan porvaris P h o n e: O ffice 3 6 5 , E ditorial D e p ’t 8 3 2 s „ a , puo lalaiset V v ö S X ‘2“ * « « “ ». kei"oi* kiy, tu ttava h eti k utsun saatua. Hake to? Sensijaan, että olisi o tta m u k set p alk k avaatim u k sin een on U. P ost O ffice A d d ress: P * teh ? eet ^ © n ja vaativat tävät kaikkien näiden toim nut tarjouksen vastaan, se ry h v a t to im enoiteider en p iteid en h etettä v ä en n en h ein äk u u n 31 näi-‘ T O V ER I, Box 9 9 , A storia. O re. tyi kieroiluun, vääristelyihin ja ja ,o ,ta v a t vallan omiin k ä sii„ -|ru „ p â i y ^ 'S ; i t t t t i î ; “ ^ i ^ : | ^ : : ™ Z n iZ P" I, : i.,.. vää o s o itte e lla : P kavalaan peliin, jolla oli tarko- Y leises- EDITORIAL STAFF TOVERIN JOHTOKUNTA Ja vain s e n k a u t t a r a k . « ^ , „ IIaisten kasarmiin pommi. Sur- ti voi kuitenkin « n o , niin paljo, et- Elis Sulkanen, Managing Editor. Sulo tus pettää puolalaisia proletaa * Astoria, Pr,, jä ä v ä in sen kautta rakentuu(m ansa sai 14 sotamiestä. Pai- t i aluetoim ikunnat. « . d a k « J t . r- Syvaiien, Alex Sevo, Toivo A. Johnson reja. Aivan niinkuin Suomen todellinen rauha työläis-Venä- J kalliskielistä John Välimäki Iahtariporvaristo on tehnyt kah jän j , työläis-Puolan v ä lille / | vainotaan?' ¡ t a u h S T Ä l a m is « m e jä sen ik si, sek ä se, että saadaan vainota den vuoden kuluessa. E ro täs o n niitä h ank ittava tarkoin p e r u s te ttu . o sa sto ja k aikille niille Entered a s seco n d -cla ss m ail m atter jälkeen slnom aie h te ä |..u r..m.ii. kokou. « ( . „ « . p aik k a k u n n ille, m issä suom alaisen a- July 18. 1912, at the P ost O ffice at sä kohden on vaan siinä, että HINTOJEN KOHOAMINEN I lakkautettu « n u n tn lakkautettu ja 300 on rangaistu teja -a n o m a le h d i.ti, lähettäm ällä ky- su tu k seh su uruu s takaa osaston elä- A sto ria , O regon , under th e A c t o Puolan porvaristo ei lähtenyt M arch 3, 1879. Nykyään nähdään kaikkialla!40’000 punnan sakkoihin. |se ly k ir je itä o sa sto ille, lähttäm ällä edes näennäisiin aseleponeuvot- m isen. T äm ä k uu luu aluetoim ikun lueen p u h u jia tai a lu een sih teerin y k teluihin, niinkuin teki Suomen keksi ilm iötä: hintojen kohoa- n ~ .. . . tien teh täviin . porvaristo. Tuloksena molem minen ja m uutam ien pääoman A g l t a t S l O M t V O l ä r i e S - sity isk o h ta isesti tu tu stu m aan o sa sto Puolan porvaristo feul pien T äm än , sa n o isin k o sisäänpäin höh- * .. ' jen toim in taan ja sam alla tekem ään politiikasta kuitenkin on om istaiien istajien voittonrneenfi« voittoprosentin ko- I distuvan to im in n a n , lisäksi on alue- a g ita tsio n ity ö tä , käyttäm ällä a lu een a: Aselepoa ei ole, ______hoaminen. r a u h aa V oittojen lisäänty- tossämme kee loppuansa kohden ei sam ole, to im ik u n tien oltava k iinteässä yhtey. p uh u jalistalla o levia p aik allisp u hu jia kum m allakin taholla va- mine» aiheuttaa hintojen ko deasä jä rjestö mme keskusvira.ton ja tarkoin ottam alla alu een edustaja- ristau d u taan , keskitetään jouk- hoamisen aina kapitalistisella . Puolan porvaristo, kapitalis koja, valm istaudutaan sotaan aJalla- Se tekee sitä huolim at- N iiden tu lee antaa alueil- A luejärjestöjen toim inta. I k o k ou k sissa ed u stajilta selvää heidän tanssa. tit ja suurtilalliset ovat hauto Neuvostovaltaa vastaan - anas- « « ä.voiton lähde et ole, ------------------- - om « aan - , p # a ,to jen , toim --------- -____ taan saam ansa ja kokoam ansa tiedot A lu ejä rjestö m m e « o v a « t y » k sin in nasta. ------------ T aas sellaisis- jä rjestö m m e keskusvi. ltd D A l ie k I " . j o i « , ei d e neet im perialistisia anastusai- tu sso taan . kohoavissa hinnoissa. Pääomi- i .g i t ,t .i o n i j ä _ r • j e « 6 j i . u s K un m u o d o .. '* P*'kk<,kur">’" vielä • tr- y h d istetty n ä keita. Ne ovat nähneet unia M utta Puolan porvariston PO- en tu o tt^ a is u u s muodostuu yhä • tuvat k u n k in a lu een s. s. o sa stoista, p 8®**0 ® toim in nassa, on tieto ja han- raatoon, että sielläk in ollaan selvillä Suur-Puolasta, k a p ita lis tis ia litiikka ei voinut mennä nostat- • ®uurc®rnaksi pääomaksi sijoi- niin niiden ensimäiseksi tehtäväksi | " . va Puo'ue^el*tien tilaajien k a a m issä k un n ossa o sa sto jen ja aluejär riistovaltioineen ja työorjineen. tam atta maan proletaarijoukko- tettavl.en arvojen summan suu- jää o sa sto jen toim innan seuraam inen. P ,o k a h e,Poim m in v o i tap ah tu a ru- je stö jen toim in ta on. Sen kautta Aivan niinkuin Suomen porva ja vastaansa. N iitä ei onnistut- ren.emiS?n kautta. Ja pääoman )J« tässäkin a g ita tsio n ity ö tä ja suora peam a,la »«Haisten h en k ilöid en kanssa m u od ostu u jä rjestö m m e toim inta yh risto on uneksinut ja hautonut tu pettämään. N iille ei porva- • f — n* tUOttaYais.uUS p eru stu u ! na.. ta p u o lu eto im in ta a k o sk eva p uoli kiri ev a ih to o n - jon k a v ä lityk sellä voi tenäiseltä, ja lujaksi kokonaisuudeksi. Ja toiselta p u o len on aluetoim ikun Suur-Suomea Ä änisjärvestä Pöh n sto saanut ty rk y tetty ä ajatus iri? uniIllsen työvoiman laajape- Jo» a lu e jir je stö je m m e ed u stajat « g ita tsio n itila isu u k sia j. n . e . janlahteen ja Auran rannoilla ta, että Neuvosto-Venäjä tah- 5 tien vä litettä v ä kaikki ne asiat OM,. ? käyttämiseen ja r i i s - alu eto im ik u n n a t — h u om aavat osas- T avallisem p an a k einon a agita tsio n i- Ruijan suuhun. tö ille, m itä jä rjestö m m e k esk i tusviras- OISl toisen kansallisuuden pro- n " niBtaminen on to jen luop u van m arxilaiselta periaat- työnteOMa on p uhujan tai järjestä- tosta k u lloin k in . esitetään , Puolan lahtarit yhdessä so- etaareille pahaa. Ja Puolan y ^eisk u n n allisen Niinpi kehityksen teelliseltä kannalta tai lyövän laim in rn i,ty ö n tek ii Kn p itäm in en a lu e jä r je .- kun esim . jä rjestö n puhujien, orga- sialistipetturien kanssa autteli- caupungeissa ja maaseuduilla. • ° nrlcttom uuden tu o v ia' niiden p eriaatteid en m u k aisen agitat- tÖn P i e l u k s e s s a . M utta täm ä ei yk - vat kaiken maailman lahtari- ah tan en selkäpuolella kuuluu- ah teita- T y° väenluokalle se ai- «ionin, on a lu eto im ik u n tien tartuttava • i,t s 8 n riitä. V ain harvoilla aluejär- n iseera a jien tai lu en n oitsijoid en mat roistoja niiden hyökkäilyssä ktn kumeita ääniä, jo tk a vaati-1 JlCUt^ ePava” nUUtta ja puutet- « « « « n käsiksi. Sam a on astenialta. p ertö in s on varoja pitää tällaisia to i ka ilm o iteta a n m ihinkin alu eelle. on a lu eto im ik u n tien tarkasti seurattava, Neuvosto-Venäjää vastaan, las vat rauhaa, rauhaa ilman anas- ’ SC mu°d o sta a! jo s o sa sto t ly ö v ä t laim in k a ik en laisen m it' ijoita v ak itu isesti p a lvelu k sessa ja että o sa sto t tek ev ä t k aik en voitavan- kien että heidän aikansa sitten tuksia, veljellistä vuorovaiku-! i a y - « ¿ » « t-io n ity ö n h arjoittam isen ja jät - ' u u re’n m illa alu eilla, joilla siihen voi ta p u h etila isu u k sien järjestäm iseksi, tulisi, päästäkseen kappaamaan «usta Puolan ja N euvosto-V e-! i ' 1 *s y y , t a :... M l U , » o p e « n m a m ! « W * j o k . k „ k, „ „ n to , J , J , k. »11. n ..h d d l; .„ u k . i. , , k ti pu(, uj. I Z o n Z T k " “““ ' " ?y3n.. ../yö läia- ja talonpoikais- najan proletaarien välillä. Ai- P ^ o m an keskittym inen!« tai jättävät o sa sto ille k u u l l e i n jo i- ehdi te kem ään riittävästi a g itatsion ia. kunnat , J< os aluetoimi- van samoin kuin Suomen la h -P a , Selta PU° le" . S™ tuotan-1 d enkin a g ita tsio n ,teh tä v ien su oritta- S en VUok“ - io useilla a lu eilla ryh- on " ‘ V enäjästä ja U krainasta itsel vaitsevat, niin k orjaam isek si vu viipym ättä ryh- leen. . Aivan niinkuin Suomen taristokin Viime vuosiensa p o -!3 ° lllS^ n ja tekni” lSten suhtei- m isen. A lu eto im ik u n tien tu lee täi- d ytty käy « ä m ä ä n n. s. p a ik a lli.p u h u - A sen • ’‘° rjaam ,’ekM T ällät.voia lahtaristo autteli' venäläisiä vas litukalla Neuvosto-Venäjää vas- ^ e n . a s u t t a m a muutos ja e d i s - i l * " esittää ep äk ohd at o n t o i l l e j . b'ia« )<>*• <>— ‘ot jäsen istään e .iu ä v ä t S h 7 * to ,? .e n p ,te ,w ,n ' tavallankum ouksellisia kenraa taan on nostattanut ty ö tätek e-! tapahtuu’ Sltä räikeäm- •g ita ta io n ity ö n .* kautta p ain ostaa .«I- alueen P“ l»uj«l>*alle. T äm ä hyvä ta- e aan ,e k a var° t en e t‘* tomun a, voim ien tu h lau sta, jota tähän Mak- leja ja entente-im perialism ia vat joukot vastaansa, kumouk- . A tayi.yy. ^u o d o stu a noiden la i« a osastoja niin kauan kuin o s a .- pa tu Ii,i yleistä ä k a ik u u alu eilla yli ka on huom attavasaa m äärin tapah- iu a (kahden y h teisk u n n ailla« 1««L. ^ ° ’a Mutta näitä p u saamaan tukikohdan ja lähtöpai •ellistuttannf sellistuttanut « niitä. ' kahden yhteiskunnallisen luok 1 tojen jäänet k h uom aavat . la im in ly ö n ’ k o k o jä rjestöm m e. O n m u istettava, että ne va kan hyökkäyksilleen Venäjän lähetä o o- tunut. N yt uhkaa Puolan p o rv aristo ' T81*1?«11 sHhdc- Se tinsä tai väärän kantansa ja o ik a ise hujia eivät alu eto im ik u n n a t lähetä rat, joilla p uhujia k u stann etaan , »aa- työväen tasavaltaa vastaan. lyödä viimeisen korttinsa Sil i?erklt.s e® luokkasuhteiden kär- vat na. Rastoihin m uu toin kuin osa sto jen daan sella isten u h rausten ja kieltiy. ■ä ei olekaan m uuta’ valettavana 5 iIlä T ällöin voi jok u tai jo t M utta Puolan porvaristo ei Täaaä työaaä m eneatyäkaeen, tä y p y y n n ö stä . m yk sien kautta, että niitä ei kanna- kotvaan aikaan uskaltanut itse — todennäköisesti---- kuin val teella, jolloin pääomaa ei voida tyy a lu e to im in k in tie n tarkoin tu tu s kut o sa sto t jäädä nuk k um aan, jo lle i ta tuhlata, vaan jo k a isella sentillä on lähteä avonaiseen anastusso- lankumous im perialistisen so reform eerata, sen valtaa ei voi- tua alueen sa oaaatojen toim intaan ja a lu eto im ik u n ta k ullak in a lu eella pidä saatava m ah d ollisim m an suuri ja tar eikä riia O m is « oHa niiden kansaa k iinteässä y h te y d e t -! silm iään auki, sillä nukkuva o sasto taan, peläten neuvostovallan dan seurauksota tai ilnum s i u ? k oitustaan vastaava työm äärä suon- Se valitsee enaimäisen ¿ u o an K u“ d.istuksiI« ka«- vastaiskua ja selkäpuolelta Puo sä. Ei riitä se, että a lu etoim ik u n n at ei p yydä näitä p aik allisp u hu jia. Kun tettua. n r v ,- ; ,.» — _ i?_ lan prolétarien nousua. M utta n porvaristo on siis nostanut ti kaista. Silta johtuu, että tässä tietavat m itkä o sa sto t k uuluvat järjea aluetoim ik un ta h a vaitsee, että jo h o n Ja sam oin on asia osa sto ille oso- sensijaan se sallei im perialistis karinsa, työntääkseen sen Neu- maassa työväenluokan täytyy toon. vaan niiden tä y ty y tietää aina kin osa sto o n ei p y yd etä alueen pu- tettu jen k iertok irjeid en , k y sely - ja ti- luopua kaikista h ujalistalla olevia puhujia ja ten klikkien järjestää joukkioi oaaatojen jäsenm äärä; m in kälaisessa sillä lastok aavak k eid en , k eräysk eh oit uksi p aik k aku n nalla ei itsellään o le su u ta. Aivan samoin kuin Suomen rainan kurkkuun. Suomenkin ~ , .^c,verin ta » jonkun toim in tak un n ossa m ikin o sa sto on ; puukko on S a it" kaPIta.h stiei* esittäm än ja m issä m äärin ja m illä k einolla ne su o rem m assa m äärin p uh u javoim ia, niin en ym s. su h teen . Kun aluetoim ikun porvaristokaan ei kahden viime lahtariporvariston saavat tieto o n sa , että joitain mai vuoden kuluessa ole rohjennut hiottu, tupesta ulos vedetty ja « ^ a.m an lain kautta voitavan rittavat a g ita tsio n ity ö tä ; m itä tu lo k silloin pitäisi a lu etoim ik u n n an o m a s nat nittuja a sioita on o sa sto ille esitetty, Tässä ta a lo tteesta a n lähettää p uhuja ja k e käydä oikein vakaviin sotatoi hihaan kätketty. Vedetäänkö ia proflteerau®J? rajottaa. sia ne o v a t saa v u tta n eet; mitä agi niin niiden tu lee vointinsa mukaan Yall?tsee; korporatsioni- ta tsio n io rg a n eja v o isi osastossa p eru s h o tta a osa sto n valm istam aan tila i miin Venäjän tasavaltaa vas koska se sieltä ulos, sen n ä y t - ' ^ 3^ vaikuttaa osa sto ih in , että ne täyttä V c? ’ ty^ stlPohatoiden ja rahaku- T äm än lisäksi taan, niin paljon kuin sillä ha tävät lähimmät ajat taa toim innan teh o sta m isek si; mitä o- su us puhujaa varten. asian su h teen velvollisuutensa. tu , . nm kaiden valta. N yt on kei- olisi m yös k äytän töön otettava agi- vät lua olisikin ollut. M utta sensi Puolan porvaristo valitsi so- nottelijoiden valta ylimmillään li« tehtävä osastojen u lk op u olalla o- tatsion ivierailu t. A lu eto im ik u n n a n o- Sam aten on alu eto im ik u n tien m ene jaan sallien sekin Suomen so- levien jo u k k o jen valistam isek si ja o- teltävä. kun p u o lu eleh tiliik k eet ke- takiihkoisten lahtarisakkien ja can. Se saa sen. M utta sillä M utta ne voivat keinotella vain sastoih in jä rjestäm isek si; m iten o sa s hsi k eh otettava voim ak kaim p ia o sa s JioltavBt osastoja to im een p a n em a a n samankarvaisten inkeriläisten vlnm^on»'n ° n “ 5< valinnut « • s‘‘.h en asti kuin työväenluokka tot täyttävät y leiset p u o lu ev elv o llisu u - toja valitsem aan to vereita, jotka m e k ilpailuja tai ryntäyksiä lehtiem m » s° r,u v a- Sillä pääsee tuntem aan asian todel- ten sa, k u ten : p u o lu eleh d en , k irjalli n evät vierailem aan h eikom m assa to i rosvojoukkioiden tehdä samaa, sortuva se on proletaarien le v ittä m i^ k si. L eh tiliik k eid em m e on ris-;h sen tilan. m innassa o levaan osa sto o n , jo llo in he mitä Puolan porvariston puo titu suuden ja len to leh d en levittäm isen, vaikea jopa m ah d oton kin tarkoin tie leen : Siitä on puhuvana _ _ ------------- tai a g ita tsio n ik o - lelta sallittiin. v a a h ta istelu teh tä v ä t, p u o lu ev ero jen p itäisivät iltam an H.e' TILANNE.INTTASSA ERIT. m aksam isen, yleisten kouk «en, jo ssa esittäisivät herättävää tää. te k ev ä tk ö o sa sto t k aiken sen. M utta kun Neuvosto-Venäjän raSid“n“ m inkä p aik allisten o lo su h teid en vuok p uh u jain toi- _ wieniläisen kirjeenvaih-1 ja valistavaa oh jelm aa. T ällaisilla täin vakava sankarillinen punainen arm eija tajan m innan avu stam isen , si voisivat tehdä, leh tiem m e levittä- tilastoih in ja kuvaus Puolasta:. “Kun jo u k k o ry n tä y k sillä h erätetään solida- p o ^ n L t k s e n Ä u l s t e l u U ^ ^ ^ ? « 8“ . . ^ m uodostunut tilanne m uihin k ysely ih in vastaam isen y m iseksi. Sitävastoin aluetoim ikunnat ,. ..--------------- . ssa m uodostunut nmnne iUS.7.J v te «tt,a .®ri P «'k k ak u n d en ty ö läisten s. toim en p iteid en su h teen ; m inkälaisia täm än tu n tevat parem m in ja ne niin inen nousu, niin Puola joutui ion erinomaisen jän n itty n y t ia kesken ja lam aan tu neissa tovereissa löi hajalle useimmat imperia liikkeeseen. ollen voivat suurem m alla tarkuudella Galitziassa ju lis-!vakava- V uoristolaiset eivät p uh u ja- ja m uita «gitasionivoim ia mis luottam u sta jo u k k o to im in ta a n . S a listiset vihollisensa, murskasi ts a a r in ire n m a i;* T tettiin yleinen rautatielakko.1 suostu tarjotun välirauhan eh- säkin osastossa on j. n . e. Jos jo illa m anlaisia vierailuja voi järjestää se l seurata o sastojen toim intaa tässäkin harkitsem aan » t a t o i m i e n s a " '" ' s V ^ o ih t3' 113 h l k° ^ ° ? ali‘« a ’- ' ! ° ‘hi,n . j.a Ja k a v a t englantilais- kin a lu etoim ik u n n illa ei ole näitä tie laisillek in p aik k ak u n n ille, m issä ei o le su h teessa. Kuta en em m än saadaan ja m ah d ollisesti vielä muita levitettyä leh tiäm m e ja tarkemmin pettam ista ja rauhallisten suh Jufc.u htul uhkaavia mielenoso-!‘en le ln n ampumista. Gunigu- toja osastoa toim in nassa. U sein sellainen teiden a l k a ^ s S “ in iäl P uo’ • R autatle>akko eteni « m assa on tehnyt lakon t 5,ooo erik oisten p aik allisten su hteiden v a a vaikuttaa täytetään yleiaet agitataion ivel volli- h erättäväm m in kuin y k sis •uu d et, aitä voim aperäiaem m äkai käy- lan porvaristo asemaan inssa l- i aan’ 1’ muutamien päivien f5'?1nJ*.e s ,a . Bengaaliassa seisovat tim ia tietoja — niin a lu eto im ik u n tien tään p uhujan lähettäm in en . nousi eteen k y s y m ä lo k i” , ¡ ± 7 ” koko. Puolassa rauta-' kaikki paikalliset tehtaat. Ton olisi ne hankittava, sillä vasta niiden Eri osissa m aata ja erilaisissa o lo- vät m in a lu ejä rjestö t kuin osastotkin: voivat a lu etoim ik u n n at •ite yh teisto im in n a lla saavu tetaan yh tahi. Rauha Neuvosto-V e n ä iii: LTJ' kenn' .Pysähtyi. Dombrovs-i "'sto p u la Intiassa jatkuu. Noin p eru steella «uhtenaa soveltu u erilaiset m e n e tte tieto isesti päättää m illä tavalla m in- tein en etu. kanssa tai __ sota K aik k i o li t r-P 1.*"185^ ° n «kossa 35,000 ä:00® m atkustaa odottaa pääsyä lytavat. E dellä on esitetty esim er n v t e n s a „ h a . ! Ot,a: . . i a k k 1 »1, yola.sta. Tämä o n p o l itil lin e n E n g l a n t i i n . 1 y a kin osaston ja p aik k aku n nan to im in A |lita t*‘OnityÖ‘an “ varten saavat kin tavoin, m itä k einoja v o isi k ä y t S S Ä S S & S . “ X - . 'S ta« on a v u stettava. N yk yään ei e- a lu ejä rjestö t varansa pääasiassa ve Satamiin on kerääntynyt suun nää m en esty aummakaupaaaa a v u sta tää a g ita tsio n ity ö ssä . Mutta se ei ra- rotuksen kautta. A lu ev er o t kanne joita käyttäm ästä m uitakin ta rk o itu k nattoim a tavaramääriä. Aseres- m inen. taan n y k y isin jä rjestön veron yhtey- seen soveltu via keinoja. Pääasia ei jälkeen samaan puoTuTen‘V ilfgV stolX 8. « ? ? L T * ” läh,c tctyn rangaistusret- M utta a lu eto im ik u n tien toim in ta ei d «M i, saaden jo k a in en aluetoim ikun pisteeseen. kuRknmllo.e 8ten\ ^ es‘ klkunnan kim ppuun käytiin I. rajoitu yk sin om aan vain n iille p a ik le se. mitä keinoja k äytetään , vaan ta jo k a isesta o m a lle a lu eelleen myy- Tämä Puolan lahtarien poli- palaamaan t y ö h ö n ^ m u n a 1? 8^ ■'n *1 SC pakoitettu verisin päin k aku n nille, joissa jo ovat o sa sto t to i että saadaan jo k a isella alu eella dysta v erom erk istä 10 senttiä. Jo» tn k k a «■ kuitenkaan h o rju tte -■ väki me n « kommu'nistu'n’ ^ v , ”, v u ^ r i M o l ^ r t j ^ . ' m innassa. N iiden tä y ty y aina k o et jo k a in en osa sto m ahdollisim m an to i a t l in n ia t t a taa perustaa uusia em äin I II I M I it.,m jN YHTEISKUNNALLISIA IA VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA osastoja. Ja voi- H I, Ir?n7(jlimHiI manvallan neuTottelemaan bolahevi«- «en takia on sillä oma Neuvosto- tiaten ry ö ririe n , pahantekijäin ja ku- Venäjä-poiftiikRansa. : fltushnonelaiflten kanssa. Kukaan el Mutta joka luulee, että Englanti tosin rohkene väittää, e ttä Englan- vam neuvottelee Venäjän kanssa se nin pääm inirteri olisi o ttan u t Venä erehtyy. 8iHä Englanti käy m y ö s- jän valtuutettua. K rassinla. m yötä sotaa 'Neuvosto-Venäjän kanssa. Tä tunnosta vastaan. Päinvastoin hän mähän on imperialismi» uusinta, vii paljo mieluummin keittäisi ja pais meisen parin vuoden ajan h arjo itta maa taktiikkaa: ei sotaa eikä rau- taisi tämän. — ^ c X g T 1 te h d ä 83 ue l i haa' Ja S m 8yVStä 8ekä 8ot“ «ttä näm ä varat eivät riitä, tu lee kysymyk m in tak un toisek si j« m a h d o lli.,mrnan s e n y lim ääräisten v erojen kantami *-U_U ret ? ° Uk0t ’» « y » « « " osastojem - nen . T i s t | päättä aluejärjestön e- mulla vastaanottam ana. Kun Eng leluja vastaan. H ulikaani Herve ke lanti on Persian suojelija, m ikä m er hottaa lähettäm ään värillisiä joukko kitsee englantilaisten rosvoetujen ja Pietariin. Venäläinen kulta on -su o je lem ia Mesopotamiassa, saat- synnyttänyt R anskassa maansurun. 'aa Moskovan vaikutus Persiassa ko Kuten tunnettua, on Ranskan koi ko n. s. engJantilais-turkkiteisen rau mas tasavalta m yöntänyt tsaarille han uhatuksi, jopa vaarantaa tien tekeijatoim lstaan erinäisiä miljaar- M utta ranskalaiset eivät ai Intiaan. T ästä syystä nousi Lloyd deja. noestaan usko N eitsyt Maarian tah t i v ä Kuin « la m a n a k k k k a lltT ml- V ain. . . r*UhSU SamÄan aikaan- Hhglanti’ eî Georgea vastaan Englannissa koko harrastelija. Hänen y stäv än ä™ ta îs ’ ™ *“ ? i . Vaan mikä t0 <kllisten voima- rattom aan raskauteen Ja Orlean m tue ainoastaan Petljuran rosvo- ja nainen oppositsionin myrsky. P er neitsyeen Impeyteen vaan myös sii vaalta saapui tieto, että hän oli yht siaan oli lähetettävä sotajoukkoja. väittävät, e ttä hän m uuttaa mielipi’ , perusteeHa käy laatuun. äkkiä antanut venäläiaystävällisen Oettä niin usein sen takia, että Eu to ^ , Ca ° n SUUri suunna- murhakoplia, vaan jä rje stää myös Tarvittiin 100.000-50.000 m iestä hen, että Venäjän kansan on makset Denfkinin arm eijan tähteitä. W ränge tava tsaarin velat. Ja jos Venäjä selityksen, hän. joka vastikään oli parha,ten A r Iin uutta arm eijaa Krimmillä. Ollen Mutta sotilaita ei ollut. N iitä ei voi- ryhtyy kauppasuhteisiin muun maail selittänyt, ettei Moskovan pahanteki ropan kaaos saa aina yhä uusia muo- jestettv toja. että Europa ja Aasia tarjoo jo- y° PaJa m lti kapitalistinen k ristitty ja ihm isystävä, pyysi Lloyd Irla™ ista - Egyptistä jäin kanssa voinut tulla mitkään ka päivä aina yhä uusia yllätyksiä, m*411..1113 tU" fe€' En8l»onin saarl- eikä K onstantinopolista, missä ne o- man kanssa m aksaen tavarat kullal neuvottelut kysymykseen. Lloyd Mutta mitä tulee Lloyd Georgen v ii-! tovän8* n * äarettöm iä m ääriä tuptan George Moskovan hallitusta ihmis- ivat välttäm ättöm än tarpeelliset Ja la, niin pelkää ranskalainen koron- M a\al!isyydestä solmia maa n asele kiskurl Shylok. e ttä tä tä kultaa ;.».t George on siia m uuttanut mieltään. meisimpään puheeseen, jossa hän sa- tää kävnni ? S- nHtä mielitaÖD »*' von Denikinin lyötyjen arm eijantäh- niin vastasi Lloyd George Jokaiselle, liian vähän hänen varalleen. Mutta Hän ei tosin nytkään pidä Moskovan noo. että “ei löydy yhtään U nauata J kaynn,S6a " t a r v o n tuottamisek- jo sa Englannin parlam entissa teiden kanssa. M utta sam aan ai tusti K rassinin kur«»imiB»." "r vas'j englantilaiset vastaavat ranskalai Hallitsijoista muina kuin pahanteki historiassa, että kansan kanssa, jota ' m ääriä U,T U an rayös su “ nnattom ia kaan lähetti h in am pum atarpeita seen: ••Olemmeko "0nl00* ’«• e ,ta brittiläisten etujen uhka r a jöinä. m utta hän ryhtyy kuitenkin h e id ä n k u n i -------- vastaan ei olla sodassa kieltäydyitäi / * ra a k a a in e tta : rautaa, puuvii. Olemmeko valm iit uhraa VVkantelille ja järjesti Denikinin siassa pakottaa ryhtym ään n e tn ^ e - 5 S « Ä Ä S - - joukkojen rippeet uudeksi arm eijak maan 100.000 m iestä ja useita mii- luihln K rassinin kanssa. Talloin i'k jaardeja tähän tarkoitukseen*’? Ja kuvat ransKaialset ranskalaiset vahinjs vahingoniloisin : on täysin sopusoinnussa Jalot loordit ! L? )p’lkaa im perialistisesta idä» p politiikan logiigan tulivat hiljaisiksi «ms 'ään. Lloyd George on m estari va lä harjoitettu hirm uvalta 0 1 1 ^ ? ^ ’ teoUi’o ita nu t Ja tehnyt kanssa, politiikan, joka siirtom aissa - anastussvupni- tähän tarkoitukseen telm istanne Persiassa, niin eivä myy sam aan aikaan sekä viinaa e ttä lehtelem aan. ja harvassa on sellaisia ät 3x)l- uhraam aan 100.000 m iestä ja useita nään kaupankäynnin esteenä Venä suuria edistysaskeleita tuotantoväli- raittiuskirjallisuutta. shevikit voi uhata teitä millään Iraa valtioralehiä. jotka m uuttaisivat m ie isessa. T a ju haa. m iljaardeja ”. Sotaa ei käydä yksin jän kanssa. On otettava varteen et- neiden valmistam voimistamisessa. Ennenhun Lloyd George kutsui ralla! R anskalaiset eivät su in aan lipidettään niin nopeasti, taiturilli- -tä Venäjä varusti Europpaa ennen i ° ‘StAÄ P°hjois-Amerika itse raam atuilla, vaan tarvitaan s iih e n 1 sesti ja hävyttöm ästi kuin Englan sotaa miljoonilla tonneilla viljaa mil « J ne®nian raaka-ainetta kuin en- K raasiain Lontooseen, oli sinne sa a erinäisiä tankkejakin, sen tietävät sure engtentilaisten vaikeuksia Vä punut huonoja sanomia. Nämä uu hässä- Aas iässä. Päinvastoin he nai- nin pääm inisteri. H änellä ei ole joonilla tonneilla puutavaraa ja’ pel- , l englantilaiset varsin hyvin. Oli siis J * ,<>PPU a ' minka 8 e vol ‘ tiset saapuivat Persiasta, minne «li ja u ttav at im perialistisia ystäviän '-ä P lttia. Cham berlainin taikka Glad- lavaa Kuka siis voisi väittää. e tW taa ? ** E nfllantl voi m - otettava Krassin vastaan, oli a v atta tunkeutunut muudan Punaisen Ar sanom alla: te ryöstätte puhtaaksi stoaen perintätapaista suur-britan meidän pitäisi ryhtyä kauppasuhtei- m e r i k a s ^ ^ 1^ ” 18 V<>1 °*U a A va bolshevikkien edustajalle englan m eijan osasto. Persia m uoaostaa Turkin m utta ette antaneet meidän nialaista »ilkeyttä: mikä ei hänelle ~ en k asta mitään sen takia, e ttä sen tilaisen salongin ovet. siin “ Venäjän kanssa? M in kauan m valuutta' ^uur-Britannian kaukaisen idän po puhdistaa Saksaa. — M utta tähän •nai otteessa onnistu, siitä Mutta ranskalaiset raivoavat, pro- ei rauha nl« taattu —” -^-- 8 * litiikan polttopisteen. Tässä on eng m ennessä on Lloyd George varsin valuuttaa lantilaisen imperialismin arin kohta. te a t e e r a m t ) , k ,p inoiv, t Lontoon akautua.” Nim. mi- Siitä syystä' ranskalaisten velko- sen vastakohtaan. Hänen v astusta ^ " ’ kalainen h u o li« ,, j , tulK, hkn oddl—n Mutta bolshevikit puolestaan — h ir bNrtMrinön* lrtd lttÄ jansa väittävät, ettei hän tunne E u -, Ä , ------------ nähden riippuvainen Ve- viöitä kun ovat — eivät pysähdy P er vokobiankson \n -r u'lflen raf' '" a lataam aan häilyvää polftiikkaaa- roppaa j* että hän oksi maailman- jotka ’ 7 “* ,y y t’ Se on sitä paljon enemmän sian rajoille, vaan tunkeutuvat aina Ranska k Z , u . S i ! ” “ kSl jotka pakottavat Britannian maali- ** ' al''''* n > a « n n « u v o « o i.» v a lu a kuin Ranska tai Pöhjou Amerika ja " ," ± > ^ t « t o .a i ä n ykal- joko sodalla ,al rauhalla Teheraniin asti — koko väestön rie- » h l M . raivonhuudon M itä „ a u v o fl w lÄ in . . ^ Lloyd Georgen ihmisystävyys
