TIISTAINA, HE1NÄK. 13 P— TUESDAY. JULY 13
N o . 162
TOVERI
nut neuvostotasavaltaa sen o- kana. Päivä päivältä kommu
(T H E CO M RADE)
rautatiesillan.
Be-J<kkaeen sitä tehdä, tä y ty y n iid en ol-
maksumalta rauhankannalta. Se nistien luku Puolassa kasvaa. dyttäneet
ludshistanissa Shovan laaksos- l* te r illä m illä p aik k ak u n n illa a lu eil- Aputoimittajan paikka
T h e organ o f
Finnish w ork ers in oli alunpitäen tarjo u tu n u t te
V altiollinen ja taloudellinen ti sa nousi englantilaisten mies- j l«*n asu staa su om alaisia ja ov a tk o
the W estern S tates. T h e o n ly F in nish
kemään
kunniallisen rauhan lanne Puolassa käy päivä päi-
D aily in the W est. P ublished D aily,
avoinna Toverissa
hukka ^5,000 mieheen kaatunut- j» « taip uvaisia vastaan ottam aan sosia-
Puolan
porvariston
kanssa, kos- vältä yhä vaikeammaksi.
ex cep t Sun d ay, at A storia, O regon ,
'
li
Itseltä. Shalipirskin kutomatehtai-lu«»«.'
by the W estern W orkm en's P u b li s h ^ K3 ^ UoIan työväestökin vielä
p eru stam aan so-
Id e n lakko jatkuu maalisk. ao l»m li,tio m «o .>
T i l l .i .i l l .
p .ik k .
A p u to im itta ja n paik k a ilmoitetaan
S o ciety .
sieti
porvarillista
hallitusjärjes-
sicn
halhtusjäries- sine aikomuIratneen
«
J . . ..
»o
lällärillä P«i
a
v
o
im ek si T o v erin toim itu k sessa. Vas
telmää. Neuvosto-Venäjä yhä väkeä vallankum ouksellisen koL f kk* i 3• ^aen 2a käsittää 16,0001 k un n illa on tehtävä ja tk u v a sti agitat-
ag
tim u k sen a on tä y d ellin en suom en-
O ffice S even th and C om m ercial St., toisti tarjouksensa.
Miten nii
_:__v;aUankumoukjellisen
kom| 1---------------
lakkolaista. Arvessa OVat
ovat k kul-1
.ionitvötä osaston ....................
»••
v—
, * .
u l- «ionityötä
peru stam iatark oi- en g la n n in k ielen taito sekä so sia l,« ’
O p p o site P o st O ffice.
kana
hetki
SJi
in‘
v
E
*
°
lc
kau‘
¿
«
“
»työläiset
lakossa.
Bom-
toisella.
p u o lu een jä se n y y s. T o im een on a .”
hin
suhtautui
Puolan
porvaris
P h o n e: O ffice 3 6 5 , E ditorial D e p ’t 8 3 2
s „ a , puo lalaiset V v ö S X
‘2“ * « « “ ».
kei"oi*
kiy, tu ttava h eti k utsun saatua. Hake
to?
Sensijaan,
että
olisi
o
tta
m u k set p alk k avaatim u k sin een on U.
P ost O ffice A d d ress:
P * teh ? eet ^ © n ja vaativat tävät kaikkien näiden toim
nut tarjouksen vastaan, se ry h v a t
to im enoiteider
en p iteid en h etettä v ä en n en h ein äk u u n 31 näi-‘
T O V ER I, Box 9 9 , A storia. O re.
tyi kieroiluun, vääristelyihin ja ja ,o ,ta v a t vallan omiin k ä sii„ -|ru „ p â i y ^ 'S ; i t t t t i î ; “ ^ i ^ : | ^ : : ™ Z n iZ P" I, : i.,..
vää o s o itte e lla :
P
kavalaan
peliin,
jolla
oli
tarko-
Y leises-
EDITORIAL STAFF
TOVERIN JOHTOKUNTA
Ja vain s e n k a u t t a r a k . « ^ , „ IIaisten kasarmiin pommi. Sur- ti voi kuitenkin « n o , niin paljo, et-
Elis Sulkanen, Managing Editor. Sulo tus pettää puolalaisia proletaa
*
Astoria, Pr,,
jä ä v ä in sen kautta rakentuu(m ansa sai 14 sotamiestä. Pai- t i aluetoim ikunnat. « . d a k « J t . r-
Syvaiien, Alex Sevo, Toivo A. Johnson reja.
Aivan niinkuin Suomen todellinen
rauha
työläis-Venä-
J
kalliskielistä
John Välimäki
Iahtariporvaristo on tehnyt kah jän j , työläis-Puolan v ä lille / | vainotaan?' ¡ t a u h S T Ä l a m is «
m e jä sen ik si, sek ä se, että saadaan
vainota
den
vuoden
kuluessa.
E
ro
täs
o n niitä h ank ittava tarkoin
p
e r u s te ttu .
o sa sto ja k aikille niille
Entered a s seco n d -cla ss m ail m atter
jälkeen
slnom aie h te ä |..u r..m.ii.
kokou. « ( . „ « . p aik k a k u n n ille, m issä suom alaisen a-
July 18. 1912, at the P ost O ffice at sä kohden on vaan siinä, että HINTOJEN KOHOAMINEN I lakkautettu
« n u n tn lakkautettu ja 300 on rangaistu teja -a n o m a le h d i.ti, lähettäm ällä ky- su tu k seh su uruu s takaa osaston elä-
A sto ria , O regon , under th e A c t o Puolan porvaristo ei lähtenyt
M arch 3, 1879.
Nykyään nähdään kaikkialla!40’000 punnan sakkoihin.
|se ly k ir je itä o sa sto ille, lähttäm ällä
edes näennäisiin aseleponeuvot-
m isen.
T äm ä k uu luu aluetoim ikun
lueen p u h u jia tai a lu een sih teerin y k
teluihin, niinkuin teki Suomen keksi ilm iötä: hintojen kohoa-
n
~ .. .
.
tien teh täviin .
porvaristo. Tuloksena molem minen ja m uutam ien pääoman A g l t a t S l O M t V O l ä r i e S - sity isk o h ta isesti tu tu stu m aan o sa sto
Puolan porvaristo feul pien
T äm än , sa n o isin k o sisäänpäin höh-
*
..
'
jen toim in taan ja sam alla tekem ään
politiikasta kuitenkin on om istaiien
istajien voittonrneenfi«
voittoprosentin ko- I
distuvan
to im in n a n , lisäksi on alue-
a g ita tsio n ity ö tä ,
käyttäm ällä
a lu een
a: Aselepoa ei ole, ______hoaminen.
r a u h aa
V oittojen lisäänty-
tossämme
kee loppuansa kohden ei sam ole,
to
im
ik
u
n
tien
oltava k iinteässä yhtey.
p uh u jalistalla
o levia
p aik allisp u hu jia
kum m allakin taholla va- mine» aiheuttaa hintojen ko
deasä
jä
rjestö
mme
keskusvira.ton
ja tarkoin ottam alla alu een edustaja-
ristau d u taan , keskitetään jouk- hoamisen aina kapitalistisella
. Puolan porvaristo, kapitalis koja, valm istaudutaan sotaan aJalla- Se tekee sitä huolim at-
N iiden tu lee antaa alueil-
A luejärjestöjen toim inta.
I k o k ou k sissa ed u stajilta selvää heidän tanssa.
tit ja suurtilalliset ovat hauto Neuvostovaltaa vastaan - anas-
« « ä.voiton lähde et ole, -------------------
- om
« aan
- , p # a ,to jen
, toim ---------
-____ taan saam ansa ja kokoam ansa tiedot
A lu ejä rjestö m m e «
o v a «
t y » k sin
in nasta. ------------
T aas sellaisis-
jä rjestö m m e
keskusvi.
ltd
D A l ie k
I " . j o i « , ei d e
neet im perialistisia anastusai- tu sso taan .
kohoavissa hinnoissa.
Pääomi- i .g i t ,t .i o n i j ä _ r • j e « 6 j i . u s K un m u o d o .. '* P*'kk<,kur">’"
vielä • tr- y h d istetty n ä
keita. Ne ovat nähneet unia
M utta Puolan porvariston PO- en tu o tt^ a is u u s muodostuu yhä • tuvat k u n k in a lu een s. s.
o sa stoista, p 8®**0 ® toim in nassa, on tieto ja han- raatoon, että sielläk in ollaan selvillä
Suur-Puolasta,
k a p ita lis tis ia litiikka ei voinut mennä nostat- • ®uurc®rnaksi pääomaksi sijoi- niin niiden ensimäiseksi
tehtäväksi | " . va Puo'ue^el*tien tilaajien k a a m issä k un n ossa o sa sto jen ja aluejär
riistovaltioineen ja työorjineen. tam atta maan proletaarijoukko- tettavl.en arvojen summan suu- jää o sa sto jen toim innan seuraam inen. P ,o k a h e,Poim m in v o i tap ah tu a ru- je stö jen toim in ta on. Sen kautta
Aivan niinkuin Suomen porva ja vastaansa. N iitä ei onnistut- ren.emiS?n kautta. Ja pääoman )J« tässäkin a g ita tsio n ity ö tä ja suora peam a,la »«Haisten h en k ilöid en kanssa m u od ostu u jä rjestö m m e toim inta yh
risto on uneksinut ja hautonut tu pettämään. N iille ei porva- • f — n* tUOttaYais.uUS p eru stu u ! na.. ta p u o lu eto im in ta a k o sk eva p uoli kiri ev a ih to o n - jon k a v ä lityk sellä voi tenäiseltä, ja lujaksi kokonaisuudeksi.
Ja toiselta p u o len on aluetoim ikun
Suur-Suomea Ä änisjärvestä Pöh n sto saanut ty rk y tetty ä ajatus iri? uniIllsen työvoiman laajape- Jo» a lu e jir je stö je m m e ed u stajat
« g ita tsio n itila isu u k sia j. n . e .
janlahteen ja Auran rannoilla ta, että Neuvosto-Venäjä tah- 5
tien vä litettä v ä kaikki ne asiat OM,.
?
käyttämiseen ja r i i s - alu eto im ik u n n a t — h u om aavat osas-
T avallisem p an a k einon a agita tsio n i-
Ruijan suuhun.
tö ille, m itä jä rjestö m m e k esk i
tusviras-
OISl toisen kansallisuuden pro-
n " niBtaminen on to jen luop u van m arxilaiselta periaat- työnteOMa on p uhujan tai järjestä- tosta
k u lloin k in . esitetään ,
Puolan lahtarit yhdessä so- etaareille pahaa. Ja Puolan y ^eisk u n n allisen
Niinpi
kehityksen teelliseltä kannalta tai lyövän laim in rn i,ty ö n tek ii Kn p itäm in en a lu e jä r je .-
kun esim . jä rjestö n puhujien, orga-
sialistipetturien kanssa autteli- caupungeissa ja maaseuduilla. •
° nrlcttom uuden tu o v ia' niiden p eriaatteid en m u k aisen agitat- tÖn P i e l u k s e s s a . M utta täm ä ei yk -
vat kaiken maailman lahtari- ah tan en selkäpuolella kuuluu- ah teita- T y° väenluokalle se ai- «ionin, on a lu eto im ik u n tien tartuttava • i,t s 8 n riitä. V ain harvoilla aluejär- n iseera a jien tai lu en n oitsijoid en mat
roistoja
niiden hyökkäilyssä ktn kumeita ääniä, jo tk a vaati-1 JlCUt^ ePava” nUUtta ja puutet- « « « « n käsiksi. Sam a on astenialta. p ertö in s on varoja pitää tällaisia to i ka ilm o iteta a n m ihinkin alu eelle. on
a lu eto im ik u n tien
tarkasti seurattava,
Neuvosto-Venäjää vastaan, las vat rauhaa, rauhaa ilman anas-
’
SC mu°d o sta a! jo s o sa sto t ly ö v ä t laim in k a ik en laisen m it' ijoita v ak itu isesti p a lvelu k sessa ja
että
o
sa
sto
t
tek
ev
ä
t k aik en voitavan-
kien että heidän aikansa sitten tuksia, veljellistä vuorovaiku-!
i a y - « ¿ » « t-io n ity ö n h arjoittam isen ja jät - ' u u re’n m illa alu eilla, joilla siihen voi
ta
p
u
h
etila
isu
u
k
sien
järjestäm iseksi,
tulisi, päästäkseen kappaamaan «usta Puolan ja N euvosto-V e-! i ' 1 *s y y , t a :... M l U , » o p e « n m a m ! « W * j o k . k „ k, „ „ n to , J , J , k. »11. n ..h d d l; .„ u k . i. ,
, k ti pu(, uj. I Z o n Z T k " “““ ' "
?y3n.. ../yö läia- ja talonpoikais- najan proletaarien välillä. Ai-
P ^ o m an keskittym inen!« tai jättävät o sa sto ille k u u l l e i n jo i- ehdi te kem ään riittävästi a g itatsion ia. kunnat
, J< os aluetoimi-
van
samoin
kuin
Suomen
la
h
-P
a
,
Selta
PU°
le"
.
S™
tuotan-1
d
enkin
a
g
ita
tsio
n
,teh
tä
v
ien
su
oritta-
S
en
VUok“
-
io
useilla
a
lu
eilla
ryh-
on
"
‘
V enäjästä ja U krainasta itsel
vaitsevat, niin
k orjaam
isek si vu
viipym ättä ryh-
leen. . Aivan niinkuin Suomen taristokin Viime vuosiensa p o -!3 ° lllS^ n ja tekni” lSten suhtei- m isen. A lu eto im ik u n tien tu lee täi- d ytty käy « ä m ä ä n n. s. p a ik a lli.p u h u - A sen • ’‘°
rjaam ,’ekM
T ällät.voia
lahtaristo autteli' venäläisiä vas litukalla Neuvosto-Venäjää vas- ^ e n . a s u t t a m a muutos ja e d i s - i l * " esittää ep äk ohd at o n t o i l l e j . b'ia« )<>*• <>— ‘ot jäsen istään e .iu ä v ä t S h 7 * to ,? .e n p ,te ,w ,n '
tavallankum ouksellisia
kenraa taan on nostattanut ty ö tätek e-!
tapahtuu’ Sltä räikeäm- •g ita ta io n ity ö n .* kautta p ain ostaa .«I- alueen P“ l»uj«l>*alle. T äm ä hyvä ta-
e aan ,e k a var° t en e t‘* tomun a,
voim ien tu h lau sta, jota tähän Mak-
leja ja
entente-im perialism ia vat joukot vastaansa, kumouk- . A
tayi.yy. ^u o d o stu a noiden la i« a osastoja niin kauan kuin o s a .- pa tu Ii,i yleistä ä k a ik u u alu eilla yli ka
on huom attavasaa m äärin tapah-
iu a
(kahden
y h teisk u n n ailla« 1««L.
^
° ’a
Mutta näitä p u
saamaan tukikohdan ja lähtöpai •ellistuttannf
sellistuttanut « niitä.
' kahden yhteiskunnallisen
luok 1 tojen
jäänet k
h uom aavat . la im in ly
ö n ’ k o k o jä rjestöm m e.
O n m u istettava, että ne va
kan
hyökkäyksilleen Venäjän
lähetä o o- tunut.
N yt uhkaa Puolan p o rv aristo '
T81*1?«11 sHhdc- Se tinsä tai väärän kantansa ja o ik a ise hujia eivät alu eto im ik u n n a t lähetä
rat,
joilla
p uhujia k u stann etaan , »aa-
työväen tasavaltaa vastaan.
lyödä viimeisen korttinsa
Sil i?erklt.s e® luokkasuhteiden kär- vat na.
Rastoihin
m uu toin
kuin
osa sto jen
daan sella isten u h rausten ja kieltiy.
■ä ei olekaan m uuta’ valettavana
5 iIlä
T ällöin voi jok u tai jo t
M utta Puolan porvaristo ei
Täaaä työaaä m eneatyäkaeen, tä y p y y n n ö stä .
m yk sien kautta, että niitä ei kanna-
kotvaan aikaan uskaltanut itse — todennäköisesti---- kuin val teella, jolloin pääomaa ei voida tyy a lu e to im in k in tie n tarkoin tu tu s kut o sa sto t jäädä nuk k um aan, jo lle i ta tuhlata, vaan jo k a isella sentillä on
lähteä
avonaiseen anastusso- lankumous im perialistisen so reform eerata, sen valtaa ei voi- tua alueen sa oaaatojen toim intaan ja a lu eto im ik u n ta k ullak in a lu eella pidä saatava m ah d ollisim m an suuri ja tar
eikä
riia O m is « oHa niiden kansaa k iinteässä y h te y d e t -! silm iään auki, sillä nukkuva o sasto
taan,
peläten neuvostovallan dan seurauksota tai ilnum s i u ?
k oitustaan vastaava työm äärä suon-
Se
valitsee
enaimäisen
¿
u
o
an
K
u“
d.istuksiI«
ka«-
vastaiskua ja selkäpuolelta Puo
sä.
Ei riitä se, että a lu etoim ik u n n at ei p yydä näitä p aik allisp u hu jia. Kun tettua.
n r v ,- ; ,.» —
_ i?_
lan prolétarien nousua. M utta n porvaristo
on siis
nostanut ti kaista. Silta johtuu, että tässä tietavat m itkä o sa sto t k uuluvat järjea aluetoim ik un ta h a vaitsee, että jo h o n
Ja sam oin on asia osa sto ille oso-
sensijaan se sallei im perialistis karinsa, työntääkseen sen Neu- maassa työväenluokan täytyy toon. vaan niiden tä y ty y tietää aina kin osa sto o n ei p y yd etä alueen pu- tettu jen k iertok irjeid en , k y sely - ja ti-
luopua kaikista
h ujalistalla olevia
puhujia ja
ten klikkien järjestää joukkioi
oaaatojen
jäsenm äärä;
m in kälaisessa
sillä lastok aavak k eid en ,
k eräysk eh oit uksi
p
aik
k
aku
n
nalla
ei
itsellään
o le su u
ta. Aivan samoin kuin Suomen rainan kurkkuun. Suomenkin ~
, .^c,verin ta » jonkun toim in tak un n ossa m ikin o sa sto on ;
puukko on S a it" kaPIta.h stiei* esittäm än ja m issä m äärin ja m illä k einolla ne su o rem m assa m äärin p uh u javoim ia, niin en ym s. su h teen . Kun aluetoim ikun
porvaristokaan ei kahden viime lahtariporvariston
saavat tieto o n sa , että joitain mai
vuoden kuluessa ole rohjennut hiottu, tupesta ulos vedetty ja « ^ a.m an lain kautta voitavan rittavat a g ita tsio n ity ö tä ; m itä tu lo k silloin pitäisi a lu etoim ik u n n an o m a s nat
nittuja
a sioita on o sa sto ille esitetty,
Tässä
ta a lo tteesta a n lähettää p uhuja ja k e
käydä oikein vakaviin sotatoi hihaan kätketty. Vedetäänkö ia proflteerau®J? rajottaa.
sia ne o v a t saa v u tta n eet; mitä agi
niin
niiden
tu lee vointinsa mukaan
Yall?tsee; korporatsioni- ta tsio n io rg a n eja v o isi osastossa p eru s h o tta a osa sto n valm istam aan tila i
miin
Venäjän tasavaltaa vas koska se sieltä ulos, sen n ä y t - ' ^ 3^
vaikuttaa
osa
sto ih in , että ne täyttä
V c? ’ ty^ stlPohatoiden ja rahaku-
T äm än lisäksi
taan, niin paljon kuin sillä ha tävät lähimmät ajat
taa toim innan teh o sta m isek si; mitä o- su us puhujaa varten.
asian su h teen velvollisuutensa.
tu ,
.
nm kaiden valta. N yt on kei-
olisi m yös k äytän töön otettava agi- vät
lua olisikin ollut. M utta sensi
Puolan porvaristo valitsi so- nottelijoiden valta ylimmillään li« tehtävä osastojen u lk op u olalla o- tatsion ivierailu t. A lu eto im ik u n n a n o- Sam aten on alu eto im ik u n tien m ene
jaan sallien sekin Suomen so-
levien jo u k k o jen valistam isek si ja o-
teltävä. kun p u o lu eleh tiliik k eet ke-
takiihkoisten lahtarisakkien ja can. Se saa sen. M utta sillä M utta ne voivat keinotella vain sastoih in jä rjestäm isek si; m iten o sa s hsi k eh otettava voim ak kaim p ia o sa s JioltavBt osastoja to im een p a n em a a n
samankarvaisten
inkeriläisten vlnm^on»'n ° n “ 5< valinnut « • s‘‘.h en asti kuin työväenluokka tot täyttävät y leiset p u o lu ev elv o llisu u - toja valitsem aan to vereita, jotka m e k ilpailuja tai ryntäyksiä lehtiem m »
s° r,u v a- Sillä pääsee tuntem aan asian todel- ten sa, k u ten : p u o lu eleh d en , k irjalli n evät vierailem aan h eikom m assa to i
rosvojoukkioiden tehdä samaa, sortuva se on proletaarien
le v ittä m i^ k si.
L eh tiliik k eid em m e on
ris-;h sen tilan.
m innassa o levaan osa sto o n , jo llo in he
mitä Puolan porvariston puo titu
suuden
ja
len
to
leh
d
en
levittäm
isen,
vaikea jopa m ah d oton kin tarkoin tie
leen :
Siitä on puhuvana _
_
-------------
tai a g ita tsio n ik o -
lelta sallittiin.
v a a h ta istelu teh tä v ä t,
p u o lu ev ero jen p itäisivät iltam an
H.e' TILANNE.INTTASSA ERIT. m aksam isen, yleisten
kouk «en, jo ssa esittäisivät herättävää tää. te k ev ä tk ö o sa sto t k aiken sen.
M utta kun Neuvosto-Venäjän raSid“n“
m inkä p aik allisten o lo su h teid en vuok
p
uh
u
jain
toi-
_
wieniläisen kirjeenvaih-1
ja
valistavaa
oh jelm aa.
T ällaisilla
täin
vakava
sankarillinen punainen arm eija tajan
m
innan
avu
stam
isen
,
si voisivat tehdä, leh tiem m e levittä-
tilastoih in
ja
kuvaus Puolasta:. “Kun
jo u k k o ry n tä y k sillä h erätetään solida-
p o ^ n L t k s e n Ä u l s t e l u U ^ ^ ^ ? « 8“ . . ^
m uodostunut tilanne m uihin k ysely ih in vastaam isen y
m iseksi.
Sitävastoin aluetoim ikunnat
,.
..---------------
. ssa m uodostunut nmnne
iUS.7.J v te «tt,a .®ri P «'k k ak u n d en ty ö läisten
s.
toim
en
p
iteid
en
su
h
teen
;
m
inkälaisia
täm
än
tu
n
tevat
parem m in ja ne niin
inen nousu, niin Puola joutui ion erinomaisen jän n itty n y t ia
kesken ja lam aan tu neissa tovereissa
löi hajalle useimmat imperia liikkeeseen.
ollen voivat suurem m alla tarkuudella
Galitziassa ju lis-!vakava-
V uoristolaiset eivät p uh u ja- ja m uita «gitasionivoim ia mis luottam u sta jo u k k o to im in ta a n .
S a
listiset vihollisensa, murskasi
ts a a r in ire n m a i;*
T
tettiin
yleinen rautatielakko.1 suostu tarjotun välirauhan eh- säkin osastossa on j. n . e. Jos jo illa m anlaisia vierailuja voi järjestää se l seurata o sastojen toim intaa tässäkin
harkitsem aan » t a t o i m i e n s a " '" ' s V ^ o ih t3' 113 h l k° ^ ° ? ali‘« a ’- ' ! ° ‘hi,n . j.a Ja k a v a t englantilais- kin a lu etoim ik u n n illa ei ole näitä tie laisillek in p aik k ak u n n ille, m issä ei o le su h teessa. Kuta en em m än saadaan
ja m ah d ollisesti vielä muita
levitettyä
leh tiäm m e ja tarkemmin
pettam ista ja rauhallisten suh Jufc.u htul uhkaavia mielenoso-!‘en le ln n ampumista. Gunigu- toja
osastoa toim in nassa.
U sein sellainen
teiden a l k a ^ s S “ in iäl P uo’
• R autatle>akko eteni « m assa on tehnyt lakon t 5,ooo erik oisten p aik allisten su hteiden v a a vaikuttaa
täytetään
yleiaet
agitataion ivel volli-
h erättäväm m in kuin y k sis
•uu d et, aitä voim aperäiaem m äkai käy-
lan porvaristo asemaan inssa l- i aan’ 1’ muutamien päivien f5'?1nJ*.e s ,a . Bengaaliassa seisovat tim ia tietoja — niin a lu eto im ik u n tien tään p uhujan lähettäm in en .
nousi eteen k y s y m ä lo k i”
, ¡ ± 7 ” koko. Puolassa rauta-' kaikki paikalliset tehtaat. Ton olisi ne hankittava, sillä vasta niiden
Eri osissa m aata ja erilaisissa o lo- vät m in a lu ejä rjestö t kuin osastotkin:
voivat
a lu etoim ik u n n at
•ite yh teisto im in n a lla saavu tetaan yh
tahi. Rauha Neuvosto-V e n ä iii: LTJ' kenn' .Pysähtyi. Dombrovs-i "'sto p u la Intiassa jatkuu. Noin p eru steella
«uhtenaa soveltu u erilaiset m e n e tte
tieto isesti päättää m illä tavalla m in-
tein
en etu.
kanssa tai __ sota
K aik k i o li t r-P 1.*"185^ ° n «kossa 35,000 ä:00® m atkustaa odottaa pääsyä
lytavat.
E dellä on esitetty esim er
n v t e n s a „ h a . ! Ot,a: . . i a k k 1 »1, yola.sta. Tämä o n p o l itil lin e n E n g l a n t i i n .
1
y a kin osaston ja p aik k aku n nan to im in
A |lita t*‘OnityÖ‘an “
varten saavat
kin tavoin, m itä k einoja v o isi k ä y t
S S Ä S S & S . “ X - . 'S
ta« on a v u stettava.
N yk yään ei e-
a lu ejä rjestö t varansa pääasiassa ve
Satamiin on kerääntynyt suun nää m en esty aummakaupaaaa a v u sta tää a g ita tsio n ity ö ssä . Mutta se ei ra- rotuksen kautta. A lu ev er o t kanne
joita käyttäm ästä m uitakin ta rk o itu k
nattoim a tavaramääriä. Aseres- m inen.
taan n y k y isin jä rjestön veron yhtey-
seen
soveltu via keinoja.
Pääasia ei
jälkeen samaan puoTuTen‘V ilfgV stolX 8. « ? ? L T * ” läh,c tctyn rangaistusret-
M utta a lu eto im ik u n tien toim in ta ei
d «M i, saaden jo k a in en aluetoim ikun
pisteeseen.
kuRknmllo.e
8ten\ ^ es‘ klkunnan kim ppuun käytiin I. rajoitu yk sin om aan vain n iille p a ik le se. mitä keinoja k äytetään , vaan
ta jo k a isesta o m a lle a lu eelleen myy-
Tämä Puolan lahtarien poli- palaamaan t y ö h ö n ^ m u n a 1? 8^ ■'n *1 SC pakoitettu verisin päin k aku n nille, joissa jo ovat o sa sto t to i
että saadaan jo k a isella alu eella
dysta v erom erk istä 10 senttiä.
Jo»
tn k k a «■ kuitenkaan h o rju tte -■ väki me n « kommu'nistu'n’
^ v , ”, v u ^ r i M o l ^ r t j ^ . ' m innassa. N iiden tä y ty y aina k o et jo k a in en osa sto m ahdollisim m an to i
a t l in n ia t t a
taa perustaa uusia
em äin I II I M I it.,m jN
YHTEISKUNNALLISIA IA VALTIOL
LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA
osastoja.
Ja voi-
H I, Ir?n7(jlimHiI
manvallan neuTottelemaan bolahevi«-
«en takia on sillä oma Neuvosto-
tiaten ry ö ririe n , pahantekijäin ja ku-
Venäjä-poiftiikRansa.
: fltushnonelaiflten kanssa. Kukaan el
Mutta joka luulee, että Englanti
tosin rohkene väittää, e ttä Englan- vam neuvottelee Venäjän kanssa se
nin pääm inirteri olisi o ttan u t Venä erehtyy. 8iHä Englanti käy m y ö s-
jän valtuutettua. K rassinla. m yötä sotaa 'Neuvosto-Venäjän kanssa. Tä
tunnosta vastaan.
Päinvastoin hän mähän on imperialismi» uusinta, vii
paljo mieluummin keittäisi ja pais meisen parin vuoden ajan h arjo itta
maa taktiikkaa: ei sotaa eikä rau-
taisi tämän.
— ^ c X g T 1 te h d ä 83 ue l i haa' Ja S m 8yVStä 8ekä 8ot“ «ttä
näm ä varat eivät riitä, tu lee kysymyk
m in tak un toisek si j«
m a h d o lli.,mrnan
s e n y lim ääräisten v erojen kantami
*-U_U ret ? ° Uk0t ’» « y » « « "
osastojem -
nen . T i s t | päättä aluejärjestön e-
mulla vastaanottam ana.
Kun Eng
leluja vastaan. H ulikaani Herve ke
lanti on Persian suojelija, m ikä m er hottaa lähettäm ään värillisiä joukko
kitsee
englantilaisten
rosvoetujen ja Pietariin.
Venäläinen kulta on
-su o je lem ia Mesopotamiassa, saat- synnyttänyt R anskassa maansurun.
'aa Moskovan vaikutus Persiassa ko Kuten tunnettua, on Ranskan koi
ko n. s. engJantilais-turkkiteisen rau mas tasavalta m yöntänyt tsaarille
han uhatuksi, jopa vaarantaa tien tekeijatoim lstaan erinäisiä miljaar-
M utta ranskalaiset eivät ai
Intiaan. T ästä syystä nousi Lloyd deja.
noestaan usko N eitsyt Maarian tah
t i v ä Kuin « la m a n a k k k k a lltT ml-
V ain.
.
.
r*UhSU SamÄan aikaan- Hhglanti’ eî Georgea vastaan Englannissa koko
harrastelija. Hänen y stäv än ä™ ta îs ’ ™ *“ ? i . Vaan mikä t0 <kllisten voima-
rattom aan raskauteen Ja Orlean m
tue ainoastaan Petljuran rosvo- ja nainen oppositsionin myrsky. P er neitsyeen Impeyteen vaan myös sii
vaalta saapui tieto, että hän oli yht
siaan oli lähetettävä sotajoukkoja.
väittävät, e ttä hän m uuttaa mielipi’
, perusteeHa käy laatuun.
äkkiä antanut venäläiaystävällisen Oettä niin usein sen takia, että Eu to ^ , Ca ° n
SUUri suunna- murhakoplia, vaan jä rje stää myös Tarvittiin
100.000-50.000
m iestä hen, että Venäjän kansan on makset
Denfkinin arm eijan tähteitä. W ränge
tava tsaarin velat. Ja jos Venäjä
selityksen, hän. joka vastikään oli
parha,ten A r Iin uutta arm eijaa Krimmillä. Ollen Mutta sotilaita ei ollut. N iitä ei voi- ryhtyy kauppasuhteisiin muun maail
selittänyt, ettei Moskovan pahanteki ropan kaaos saa aina yhä uusia muo- jestettv
toja. että Europa ja Aasia tarjoo jo-
y° PaJa m lti kapitalistinen k ristitty ja ihm isystävä, pyysi Lloyd
Irla™ ista -
Egyptistä
jäin kanssa voinut tulla mitkään ka päivä aina yhä uusia yllätyksiä, m*411..1113 tU" fe€'
En8l»onin saarl-
eikä K onstantinopolista, missä ne o- man kanssa m aksaen tavarat kullal
neuvottelut
kysymykseen.
Lloyd Mutta mitä tulee Lloyd Georgen v ii-! tovän8* n * äarettöm iä m ääriä tuptan George Moskovan hallitusta ihmis- ivat välttäm ättöm än tarpeelliset Ja la, niin pelkää ranskalainen koron-
M a\al!isyydestä solmia maa n asele
kiskurl Shylok. e ttä tä tä kultaa ;.».t
George on siia m uuttanut mieltään.
meisimpään puheeseen, jossa hän sa- tää kävnni
? S- nHtä mielitaÖD »*' von Denikinin lyötyjen arm eijantäh- niin vastasi Lloyd George Jokaiselle,
liian
vähän hänen varalleen. Mutta
Hän ei tosin nytkään pidä Moskovan noo. että “ei löydy yhtään U nauata J
kaynn,S6a " t a r v o n tuottamisek-
jo sa Englannin parlam entissa
teiden
kanssa.
M
utta
sam
aan
ai
tusti K rassinin kur«»imiB»." "r vas'j englantilaiset vastaavat ranskalai
Hallitsijoista muina kuin pahanteki historiassa, että kansan kanssa, jota ' m ääriä U,T U an rayös su “ nnattom ia
kaan lähetti h in am pum atarpeita seen:
••Olemmeko
"0nl00* ’«• e ,ta brittiläisten etujen uhka r a
jöinä.
m
utta
hän
ryhtyy
kuitenkin
h e id ä n k u n
i
-------- vastaan ei olla sodassa kieltäydyitäi / *
ra a k a a in e tta : rautaa, puuvii.
Olemmeko valm iit uhraa
VVkantelille
ja
järjesti
Denikinin
siassa pakottaa ryhtym ään n e tn ^ e -
5
S
«
Ä
Ä
S
-
-
joukkojen rippeet uudeksi arm eijak maan 100.000 m iestä ja useita mii- luihln K rassinin kanssa. Talloin i'k
jaardeja tähän tarkoitukseen*’? Ja
kuvat ransKaialset
ranskalaiset vahinjs
vahingoniloisin :
on täysin sopusoinnussa Jalot loordit
! L? )p’lkaa im perialistisesta idä» p
politiikan
logiigan tulivat hiljaisiksi «ms
'ään. Lloyd George on m estari va lä harjoitettu hirm uvalta 0 1 1 ^ ? ^ ’
teoUi’o ita nu t Ja tehnyt kanssa, politiikan, joka siirtom aissa -
anastussvupni-
tähän tarkoitukseen telm istanne Persiassa, niin eivä
myy
sam
aan
aikaan
sekä
viinaa
e
ttä
lehtelem aan. ja harvassa on sellaisia
ät 3x)l-
uhraam aan 100.000 m iestä ja useita
nään kaupankäynnin esteenä Venä suuria edistysaskeleita tuotantoväli- raittiuskirjallisuutta.
shevikit
voi
uhata
teitä
millään
Iraa
valtioralehiä. jotka m uuttaisivat m ie
isessa. T a ju haa.
m iljaardeja ”. Sotaa ei käydä yksin
jän kanssa. On otettava varteen et- neiden valmistam
voimistamisessa.
Ennenhun
Lloyd
George
kutsui
ralla!
R
anskalaiset
eivät
su
in
aan
lipidettään niin nopeasti, taiturilli- -tä Venäjä varusti Europpaa ennen i
° ‘StAÄ P°hjois-Amerika itse
raam atuilla, vaan tarvitaan s iih e n 1
sesti ja hävyttöm ästi kuin Englan sotaa miljoonilla tonneilla viljaa mil « J ne®nian raaka-ainetta kuin en- K raasiain Lontooseen, oli sinne sa a erinäisiä tankkejakin, sen tietävät sure engtentilaisten vaikeuksia Vä
punut huonoja sanomia. Nämä uu
hässä- Aas iässä. Päinvastoin he nai-
nin pääm inisteri.
H änellä ei ole joonilla tonneilla puutavaraa ja’ pel- , l
englantilaiset varsin hyvin. Oli siis
J * ,<>PPU a ' minka 8 e vol ‘
tiset saapuivat Persiasta, minne «li
ja
u ttav at im perialistisia ystäviän '-ä
P lttia. Cham berlainin taikka Glad- lavaa
Kuka siis voisi väittää. e tW taa
?
** E nfllantl voi m -
otettava Krassin vastaan, oli a v atta
tunkeutunut
muudan
Punaisen
Ar
sanom
alla: te ryöstätte puhtaaksi
stoaen perintätapaista suur-britan meidän pitäisi ryhtyä kauppasuhtei- m e r i k a s ^ ^ 1^ ” 18
V<>1 °*U a A
va bolshevikkien edustajalle englan
m
eijan
osasto.
Persia
m
uoaostaa
Turkin m utta ette antaneet meidän
nialaista »ilkeyttä: mikä ei hänelle
~
en k asta mitään sen takia, e ttä sen
tilaisen salongin ovet.
siin “ Venäjän
kanssa? M in kauan m
valuutta'
^uur-Britannian kaukaisen idän po
puhdistaa Saksaa. — M utta tähän
•nai otteessa onnistu, siitä
Mutta ranskalaiset raivoavat, pro-
ei rauha nl« taattu
—” -^--
8 * litiikan polttopisteen. Tässä on eng
m ennessä on Lloyd George varsin
valuuttaa lantilaisen imperialismin arin kohta. te a t e e r a m t ) , k ,p inoiv, t Lontoon
akautua.”
Nim.
mi-
Siitä
syystä'
ranskalaisten velko-
sen vastakohtaan. Hänen v astusta
^ " ’ kalainen
h u o li« ,, j , tulK, hkn oddl—n
Mutta bolshevikit puolestaan — h ir bNrtMrinön* lrtd lttÄ
jansa väittävät, ettei hän tunne E u -,
Ä
, ------------
nähden riippuvainen Ve- viöitä kun ovat — eivät pysähdy P er vokobiankson
\n -r
u'lflen raf' '" a lataam aan häilyvää polftiikkaaa-
roppaa j* että hän oksi maailman- jotka
’ 7 “* ,y y t’
Se
on sitä paljon enemmän sian rajoille, vaan tunkeutuvat aina Ranska k Z , u . S i ! ” “ kSl
jotka pakottavat Britannian maali-
** ' al''''* n > a « n n « u v o « o i.» v a lu a
kuin Ranska tai Pöhjou Amerika ja
" ," ±
> ^ t « t o .a i ä n ykal-
joko sodalla ,al rauhalla
Teheraniin asti — koko väestön rie-
» h l M . raivonhuudon M itä „ a u v o fl
w lÄ in . . ^
Lloyd Georgen ihmisystävyys