Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 10, 1920)
LAUANTAINA, HEINÄK. 10 P.—SATURDAY, JULY 10 _ TOVERI ¡ 7 ä' H e ol5,t*v’ t ettei « ’ vielä ,» k o in S . (THE COMRADE) *>“« ^ ^ e l t M ^ j a ’’^ f a t t a S ^ t d e h t d t j“ ä ?*- i ± l ? j ä J* tE"1* i“ "*»0 "1*'*™ ’ oikealla PuoiH-nodelliseksi pilkaksi »49.03 puo] *** j ä ä t&« W«M«m StatM. TU «mly Fianiak P?1.^” * ^ ® ? J* ®n t® syystä he kentely joukkojen keskuudessa tyraisen m ahdollisuudet Puo — na. ä1 S1J°11' u «"ainapaisten osanotto ryöstö-Avannossa työskentelevät, kuten Ian sotas“ 18 o n ^ tr a a ^ H - ei koneenkäyttäjät, saavat p a r ^ on traakiJli- täm ättä siellä m itään ranskalais-’kukaan ota tä y d estä KokiT P eti i p a l k k a a noin k u u s i k ^ accep t . a» Artona. Oregon, Jol’“ »in et-sosialisti- siitä joukot lopDunävtös kai en k l i i l J?n ’ ?*?ta “ « KUin Tämän- m ihin m ne itä pyrkivät. p /r k ir f t. haluavat j Jos i i « se ' « taas £ ja nen M T Ä m M ».»^s. " t a X * -____ . X ?? ? n nim i« äi" suuri ?ä dollaria ’ j.” ylik ‘ WorluM**a . k PoKUkuoc t työväenliikkeistä. y °vacnin kkeistä. TSmän-j saastaiselle nelille untraraun ky t U [laiset ainekset eivät tiety sti kat- tyydyttää joitakin aineksia, niini tivat K oltshak Denikin lude toisten v a lt t ie n v rist^.llda?sa kompastuskivi. P etlju ra halu- kuukaudelta, m u tta sekatyöläi ------ ------- - • sele vat n vkvään n iitä mtL-r ”1 1 ;" 7 U aaltojen kantaa o ^ i? e r^.a” aisi a‘^‘ kernaasti m utta set kaivannossa työskentelevä scic asioita sosialistiselta kan-j kan- ne o ovat nvkvään niitä iotka n i t s h \xr------- .1 ---- c .o « » ,™ «.«uissa ipenan Kernaasti Ukrainan, Ukraim työskentelevät Office S ev«* and Commercial St. ’^ . t .. a . . N ana‘ menevät ja ja Kuuluvat kuuluvat Kaixeniai- kaikenlai- m m uut uut’ vanhan v a n h a / ts tsaL l^än ei, 1 ••***“« ?alua. , voivat: äänestää * so -v- uxucydi a a r riiärk iiä r ie s stZ te lm ä n « d il l l X v » - » * P.etlj cu ju uraa- iaa. Sen oen palkalla, paiKaua, jonka jomca keskimäärä Keskimäärä nn siaiistipuo.ueen ehdokkaita kuin siin valtiollisiin reform iliikkei- “pelastajat.” Nyt tämä kaikki k / i a t e iv ä t’ o lle e t ° v h i - 1SC- u " Sy°vaenluokka haluaa rauhaa.¡$43.86 puolelta kuukaudelta Opposte Port Office. TELEPHO NE — Office 365; sattuu, m utta se on epävarmaa, siin, kuten puolueettom aan liit- on päättym ässä ¡» E liin ian«to m ieita Rauha on nyt lähempänä kuin K aivantojen päällä työskentele «« raken- a.---- ..... « _ * - muzwt i ¿xMillll ^aOSta* idOSld. Annan 1 iei Puolueen edistym isen • ja toon, . työväenpuolueeseen, 48- P r r o le ta j r ia a tin a?nei^ —Aiinnnnl lu o n n o llisia suhteita ..i:«, vät _ sekatyöläiset saavat vain Editorial Dtp*t 832. -tum isen vaikeutena on m yöskin komitean liikkeeseen, jne. k ie ltä r S ttö m ä £ i ™ ii?o ? • kt M utta * nte ? ten politiikassa Neuvosto-Venäjän kanssa rien- $42.00 puolelta kuukaudelta T^‘ Entered ae eocmtd-claee mail matter se epäilevä ja su u ttu n u t m ieli- sialistien ei kannata näiden hy- teki jäksi : N.euv°.st°-Ve.n äJää vastaan ilme- taa joka maa rakentamaan. dellisuudessa pienen vähemnvs ala, jota puolueen hajaannus vaksi a o ita ts in n ia a a .; tekijäksi, on runneltu ja me- ni myös m uita v a s ta k o h ta is u u s ____ ____ _____ önn r^ in ,« nousee sataan dolla J«dy 18. 1812, at tU Port Office agitatsionia tehdä. Mei- °-i, .. .. myös m uita v a s ta k o h ta is u u s _ V M U ni l1? " Palkka ju u r e s s a m äärin kasvatti. Tä- dän agi,at,ionim m e, tarkoituk- r . Ä h',“ ™ y siä. Se tuki samaan aikaan se M A L L I 1 Ub JA KIVIHIILEN- m n kuukaudessa. a» Artona, Oregon, ander tU kuukaudessa. Palkat P a lk a t «u oli »mä katsantokanta vastustaa puo- sena täy ty y olla yleisen tvö- I l l k , ssa havainnut ainoan voi- kä uusia reunavaltioita että De- Act of Merck 3. 1879. KAIVAJAT vat viime vuonna 34 prosenttia lu etta, koska se uudistushaiui- väen lu'ok'kaymmärrvksen' e d e l - Mj s' nikm a ja K oltshakia. M utta K>ikki va,(a kiyihij]en h . l korkeam m at ku.n "vLono'a""i'#',; sena ja sellaisten puolustajana leen kehittäm inen siitä, m ihin: “ J hapea m nloinkl.n on jo u tu n u t eroon s iitä nam i liikkeet rajo ittu v at maailmassa viettänyt orgioi- Sosialistipuolueen T , . ... i i • taan, missä voittaja kulloinkin Ô v ü a i s e t ^ h ^ n ^ 0T ‘,‘ Palautettu hiilikaivosten omista" ? ^ n' ,! ' ,..v,ri‘U“ ‘“ . ‘.u ' ki'n.“ k- Jokaisen maan erikoiset olot Tama e» tie ty sti m erkitse on huutanut “voi v o it e t t u a ” hengessä. *»«*- Kol- V-, ' tu " n ika.vosten om .sta-■ ¡ ien mukaan s 7 ,a i ‘“ ‘“ " " “i ’ vaativat tiety sti ominaisen tak- ?.!cPtoon lähtem istä" eikä maan s;.iiä on n r n U a r ia o n ; • E l. romanoviiaisessa A .7 - — - jj , au" trusteil agitatsionityö tshakin ia D e n ik in in V ^ n ä ia i. trusteille. Sodan aikana ■ ■ • • . ai* tlikkansa, m utta yhteisten y- järistyksen toivom ista taktiikas- noussut ia k o e tta n u t ♦ J a d en ik in in Venäjäl- kontrolleerasi näiden työväen-! ^ kyli^ j 0*5,53 *«1 ¡kaivanto- Sosialistisen liikkeen historia,leisperiaatteiden tun n istam iseen mikä maan oloihin nykyään häpeää jaJ sortajaa v a s t a a T ' u t ^ — ~u *~ osottaa e n yaihekausia ja astei- perustuu koko sosialistisen liik- «opii ja mikä on m ahdollista, l a i s e n a aiheena I se- Tnte-’ luovuttava n. s. itse n ä isy y d e t ta tämän liikkeen edistymisessä, keen kansainvälinen, yhtenäi- M utta se m erkitsee selvän työ- nationaler nerustam iselie r pK ^ Puolueen toim inta on riippuva!- syys. Työyäenjoukot vaativat ^ o m a i s e n luokkakatsom uksen p uoIan kansallisen liikkeen tJ? E n,en,e on nyt lopullisesti £ r j £ ” Ul£ ^ ne.n. kunk*n ajan yleisistä yh- nyt semmoisten yleisperiaattei- Ja . m arxilaisten periaatteiden kahuttam inen Vnonr-a töa luopunut K oltshak.m ja Lon m uita suhteita. H iilenkaivajien kunn,!le m o n a str raivoo aivan »rt t V i m, i n sopim • • l a r i 1 ^ « t n « n " k« " ° ‘telu a l i , ja •-* kiskonut- __ teiskunnallisista oloista ja sen den selvää tunnustam ista, m itkä painostam ista. Sosialistista a- m urhasivat ja ryöstivät tsaarin tooseen paenneeseen D enikiniin ukset ovat päättynee, J jä ¿“ S S es2 :‘ nkar n ^ oikeaksi ° s? ttan u t i ^ ? itctta: ? ^ 0 0 ^ JaP u Ä at S k lin m tta m a ästään sta a n tnivncra y n u c k c t s ie ja 1.... kiinni«äm toivosta. VJJ. Vii- „ e r r o t . t e l . u , ¿ u te . ^ T p a o a p ic im n h a lu n n“ iid df e n n “W P » ie n " i--~ keskuu “ t 0’ . ¡»y : Nr . . _ v^ di.“ »n «»»«« k a ik k e a “ ;™1« luokkapohjalta, eikä Be, hirsipuut kuuluttivat tsaa ¡ ^ m « k<v na ' ! • “ JU“ n ° le u s' muodostamiseksi ovat ollee, des“ - lo<ka kaivostyöläisille,a yakseen käyttää työväen joukko-¡selvää luokkakatsom usta. Sitä Pikkuporvarilliselta pohjalta. r jSmin L n n tn n « a 1 S ’ V e R j ä n ^ Ä n ^ e l Ä HallitUk“ n " im i« a |VarOt“ jen yleistä m ielipidettä ja to i-,ei voida liiaksi painostaa viime J a ™rmaa «“ a nykyinen ai- riisi, sa New Y odtisw la k»Vk' eileen elpymiseen, mä teollisuuskom issioni ja itse , Nai.t a seikkoja on tuotu esil- M utta monesta minnassaan vastata niitä vaati vuosien kokemuksien jälkeen ; ka velvoittaa jokaista puoluetta, uja’.L muulle « i , « \ r 1 ovstvttää k a n h a ii^ ilU « Presidentti W ilson koettavat le hiilenkaivajien ja kaivosten- muksta. mitä työläiset liikkeel-' Nyt täydytään käytännöllisessä i ° ka »«K» köyhälistön joukois : ^ . ^ " " ö R e ^ i i i k k Z n e astui la^uusi s u S r v i tl- P u o li P^ h jab m yötävaikuttaa sopim uksien om*st.aIJICn koherensseissa. Kai- leen asettavat. Sosialistisen agitatsionissa perustautua sei- ta kannatuksensa saada, pitä- Droietar:a Z t : *• llis tin e l P u o lin ’ «P n KaPr syntym iseksi, jotka estäisiv ät: vostyolaisten edustajien puolel- liikkeen alkuaikoina työväen laiseen asioiden tulkintatapaan maan tarkkaa huolta siitä, että osoittaakseen rrv ö tä tu n t^ lln «i inna m P i -1 sHurv?lta oli- uuden hiilenkaivajien lakon. ta o so tettn n vielä, että se 14 joukot ymmärsivät ja hyväksyi- kuin mitä nykyaika vaatii. Jos se ’ käytännöllisessä toim innas- Venäjän harvainvallan uhreHbT U liltfnen VeSTäPn M utta tielIä on monenmoisia Prosentin pidkimkorotus, mikä vet kokonaan erilaisen asioiden sitä ei tehdä, ei joukkojen in- saan noudattaa sitä, m itä se wvt taistelevat P n n b n v suurvalta esteitä .S u u rin lienee hiilipä-i IndianaPohsin sopimuksessa kai tulkintatavan ja erilaisen yleis- n e to s ta liikkeen puolel e siä- teoriassa tunnustaa, nim ittäin «en s ^ X t X i s ^ n l a i l l e Ot Sillä iä ? k im ä in J d a n e llin k • ? Va ¡Sl D a,r: roonien hillitön voiton himo. Y.?.?^01®18111« hyväksyttiin, on katsomuksen kuin mitä ne nyt da. ? marxilaisen sosialismin. Jos k o - H a u t t ^ T U r ^ n k a hyväksyvät. O lojen kehityksen Tämä on sanottava koskekoon m anifestit ovat vain pelk- vaati lukem attom i^ u h re ^ e T * 3" H a v /a o avainta- m ‘ka talla Niiden kukkaroa on mahdoton ■Jaanyt. kuolleeksi kirjaimeksi ja rissa täskui««;ag a-nti a,1-Sten Saada ta yteen- Senaatin asiakir- ,e tta Slta ei todellisesti kaikkiin mukana on tayJ tä y ty y? n yt y t ?°siali« sosialisti-*c» e<»*« „„¿uv« __ ________ , kia fraaseja, i i l l ä ____-___ , « r . ai lein kiloaileva Jäiden* u «en ti-'se sitte vaikka sosialistipuolu- • ,fla " c2a.’ niin silloin 51110,11 n niinä noastaan v-, p uo]an proletariaatin " jat todistavaE « t ä muutam at i ^ tv o sty ö U isiin nähden ole pan sen liikkeen tta kin. Ä Ä sk e ttä in puhui Asto- a .,«, « .o l e m»»«« 3 proletariaatin r , edistyä - - ja k eh it-;c ettakin. skettäin mitään m erkitystä ja sil- vaan myös 0 vanhan a a te lis te n k a u k a i s e t d^ - kanS? pehm cänhiilen yh tiöt ovat t e h - |^ voimaan K aikenlaiset uu Enne® kaikkea so sialisti-!ria« « «n«;ai « x _ _ lo in sattuu, että käytännöllinen y , x sl on kaukaisessa Ien lirJLn e n sosialisti-! riassa sosiaTistTpuoiJeen länsT- Join sattuu, että käytännöllinen keskuudestt ( A 92-18^0)"“ Po- r !• l f SSa . ( K ---------- linassa)- neet v voittoa kolme tu tuhatta '• **cct o m o a y yli n Kolme ___ _ det .. järjestelm . . ät . . - palkkaus- ’ ja Kapitalistinen Venäjä olisi pal- prosenttia nää^omall^n r X sen liiKKcen on tä y ty n y t nuo- valtioiden 1 u toim inta !yo korvalle sitä, mi- i;»;;i , n , \ /y ... .:.r 0 prosenttia pääomalleen. Eräs ^ösuhteissa, joihin kapitalistit rentua ja tulia uuden innostuk.; h o i t a a ^ V u / e T u7d“ e e n ’ ra tä julistuksissa oikeaksi tunnus- suuri P u o la TämSn «;♦' „ yhtiö on “ansain n u t” yli seitse- ovat tu rv autuneet sitä kiertaak- sen om aksujaksi sen surullisen kentam ista täällä Tämä tvö tctaan s u o r i t X k i . n T t P w ° ttaa män tu h atta prosenttia pääom al-!seen’ ovat tassä suhteessa riis- kalla ei ole m itään tekemistä kukistum isen iäiv---- “ i t ä m i s t ä taalla. Tama työ on jälkeen, mihin vasta alussa. Sen onnistumises- o « a n • i, Han VenaJan leen. Melkein kaikki yhtiöt o- tancet työläisiltä sopimuksen kiitollisuuden taikka kiittäm ät- vat päässeet osallisiksi ^sellaisis J mukaisen korotuksen. Z k'als« , " S ± “ ,e» ,a ei Vielä Pa,j° a PUOLAN SOTASEIKKAILU « m y y d en " k i n ^ . " “ s i l H ‘‘^ 5 i : osan vakain konsertissa. Ukraina. joka myöskin on ta kohtuullisista “tienesteistä". H uolim atta kaikista järjeste Pelkkä käytännöllisyys ja W ^ . " t o k ö n « n ' « H a i n Ä * JA NEUVOSTO-VENÄJÄ S , ¿7“ t u k i t vedetyksi mukaan, ei täs- kuten viidenkymmenen, yhdek- lyistä ja sopim uksista hiilipä- ^ i ^ T ^ ^ o S t e ^ u t“ O ’« ™ nähneet, että y h ä . ^ e k ¡ e r i l a i n ^tU k y sy m y “ sa taistelussa esitä mitään osaa, sänkymmenen ja sadan prosen- roonit ovat jo alottaneet järies- nn vain _a.1— _F -il« «... . ___ J j i- ---- — • *1®», mikä jo h ti puhujaa tässä suuremmassa määrässä Neuvos- ten vahlla, ei ole mitään tilaa se on vain kohde, valkoisten tin voitoista. 36o:sta kaivosyh- telm ällisen liikkeen hiilen hin- hie tai liike, j o k ^ e r i ä t ä koke-'' pUh»eS. niin rakentam istyö to-Venäjä voittaa yleistä mieli- n- s- m oraalisille käsitteille. maah. P etljura ei ole kutsu- ilm 34 oituksissa 24 , - ------ tiöstä ----- oli — - 1917 , - / ..... nan kohottam iseksi. Ei Leve muksessaan mikään aloittelija, yhtiötä, joiden voitto oli 25 rin Iaki eikä m itkään hallituk- musta ota vakavalta kannalta. T y ö v äen jo iX o t^eiv ät3 enää ^ l e p? oIcl!een .kaikissa maa- Niin kauan kuin oli kysymys vastaa huonosti niitä U rkoituk- taipuvaiset h v v ä k sv m ä ä n m ^ssa ja erikoisesti maa- vain porvarillisesta vallankumo- lia n on jo useat kerrat ajettu pros. tai sitä vähemmän: 75 y h - , sen komissionien toimenpiteet sia mitä työväenjoukot puola- 'oka D erustu^eU avT in ¿ ^ " .k ö y h ä l i s t ö n keskuudessa, uksesta olivat yhtähyvin Puo- tiehensä Ukrainasta. Tämä T o i-jtiö tä 25 ja 50 pros. välillä; 87 tei päätökset näytä olevan hii- ^"--.■ ?teJ_natlO,na 1 arvoi^a e ' yh t:.5° Ja 100 pros. välillä; 132 Hparoonien tiellä. Ja sen li- ia iäri»e»öiii««n • .?. JOKa i— t . ,• , . eilleen ja järjestöilleen asetta- ’ pikkuporvarini pe.ustuu sekaviin Kaikkialla vat. sun. r J ? k a is c n maan sosialistisessa vaadi kansoille itsem äärääm is-'jännityksellä. ^ v S ä l l i s t e M d ä j infcks’o * s ° v n n Ä n UUsi a- Olke,t tta vain "« sio n alististe n piireissä aletaan nähdä Neuvos- h i t t v n e e t ^ i t e ^ u f ^ delJlscn kjiisia voittoja. Tässä sana “yh- nen työriitoja ratkaiseva laki. S 2»<.sssx. ä S “ "X ,= -! ä « ~ Ä K ä T t t S äsämsxä “ ä - m s ä : =, sSSs'S" asxÄA"Ä s ■" £ " c m » S , Ä r S S ” S S R F ™ S ." X s;* .S S = ' S I X Ä - i Ä X " läntiset kva ^ yk p.u ° “ e t n . ja . porvaripuolueiden ylläpitää villiä raivoa ja valhe kuin kaikkien muidenkin mcT -J- Brest ^ to y s k in rauhan edellisestä selvisi. Kivihiilen myksessä. Ei voida korottaa k e s L ^ lt/o I s V r ir in SUoUnr,ntäh7n Ä i ^ ^ d X S U s tT d- porvarit, e t s i v ä t ^ l ^ i i X ^ l a i i S u S l i ^ 3^ ^ ^ t a - palkkaa, koska hiilen hinta ko , .... .. --- ■> n-vtan-a Ullien Ulilta KO so- jia nyletaan sellaisella selityk hoaisi ’ ja siitä kärsisi yleisön asti uudelleen luokkaoerusteet ei. P » « l» n verinen seikkailu on __ t?,steIussaan le ta rM ria l l « n järjestäm jä r je « a m isessä i» » s ä u taan a n eroavat eroavat luokkaperusteet ei. Puolan t i a a n " ^ X a omaa “ " l p £ ro le£ ,,a t- t'! sialidem £ • „ de™ okraatt kraa,,ien « k em an a sellä. että kaivostyöläisten " ¿ .i J etu. 27 p r o T ^ k ^ t o i o t i r S . “ o nnistu ttu n huonos “ ei K£ £ i P; £ »U v a in ^ n iid e n ^ ^ u s « 0^ ' ^ S h . S S?« ™ “■“ "™ any?tävlen” p y , ^ kOh° n n te t N' w Y ork‘" konferenssissa B £ S f S ,- |i ils i tavin n rist, nn • tavallinen v.nk. . ain irik a J®,?lBe ette; rt 1 vanhoil,‘n*n käsitys, puolueeseen, joka vasta on t — 3S ä - s ä ;»»= Ä-s-g fa han .ol» viisitoista vuotta jä Neuvosto-Venäjä seisoo uudeni Edessä o li^ T u iT en k T m u m lm H Iessa ajatuksissaan ja tulkinta- ajanjakson kynnyksellä. Sen ristiriito ja Jokainen e-itent tavoissaan. Eikä tämmöistä sotilaallinen voima kukistaa valtio Dvrki käsiksi 1 puutteellisuutta korvaa mikään vastavallankum oukselliset veh-! palaan Ranska y r i t ^ - --nr------- ----------------- £------------------- saaoa m ¡saisivat JAKOBINIT JA BOLSHEVIKIT kassakin” 1 ■»“ u ” v" C ? aS- PuolaI- Jy öviraston raportti viime vuo-i parooneille mitääm Ja hallitus M 1 ? Bly"*an’ Ha-Galitsian ja delta, joka on tehty 200 kaivos- on voimaton. W ilson selittää Hi? m in’ han allekirjoitti lupa ! liikkeessä, osottaa kaivannossa vain ,että hallitus on lakannut ?a maanPääIlä; niid«n ym päril-i kontrolleeraam asta kivihiilen m iehittää koko Ukrai- la työskentelevien tvöläicten työläisten hintaa hintaa. työsKentelevien ennen fan» , }»=a=»n_vatia, että sillä oliii bolshe- ... . „. -------------------------------- M utta iakobinit kukistuivat kään sosialistin siinä lähtevän 1' ? mi P-\.'hka,sty P ° 's Venäjä!- (Historiallinen vertailu.) kaikkien heidän yhteisen aiatuk- Miksi? Siksikö että yrittivät ’.'.ntipukiksi hakemaan eneni- ' i-1 " 11" ' 13 'naista, joissa se is- Kuinka rri"net nnrvarillic^t f sensa. joka on: että se tpr- 'ie d ä vallankumousta •'liian nir. man jakobineia kuin R aheufia.ktuu ie joka ter- v> e'iä “liian pit- , m an Jakobineja B abeuiia-kiuu itsepintaisesti tvöläismielis- suinka ni >net porvarilliset Ei, vaan siksi, että ra i-, xa3n- Viimemainittu teki k y lläpä- E-ivätkä voi sovittelijasosia- ia kuinka monet sosialidcmo- * moriin turvautuu, on ahtaalla ja -k ä lle r -dem. silmissä) kuole- listitkaan väittää, että bolshevi kraatit! — ovat vasta nyt h ak e -fta-v t>>' hänen mennä yhä pitem- vanstyon tehtyään olivat tu lle e t' 5en kit niinkuin iakobinit pvrkisivä: pientuotannolüseen vhteiskifn- ! ä Mensheviki närkästyy: Eihän ti se enää ole kenenkään ,i han nnta sano esrkuvik.si. mut- herran tai suurteollisen . l? kun ' tnajan ..n vielä kaytn.it-; vaan kylän yhteisesti käyte». 1 ' a c« '-lin -larxm mukaan ; Samoin muut koneet. A f-' ' i nnn johtamalla neuvostotiialli M itä’ Eiko Marx v. 1848 ja näette, kuinka maata on viljelta- 1850 oi] llut Saksassa valmis s o - J vä. Seuratkaa esinieBikiä. s i a 1 i s t i s ee n va 11 a n k u mou k s ee n Ja jo voidaan asettaa ver# är. Kommunistisen Manifestin oh- jakin. Niin heikko kuin vielä onkin X euvosto-\ enajän tai' is kykenee se kuitenkin varusta ‘i'»-'- f» »«uiaiiKUTTV >U'KSeen maan suuren armeijan. Mikäli yhtyisi talonpoikain sota nylki- vain saa rauhaa, panee se armei jöitään vastaan?' Koko kvsvrnvs- hän on siitä, onko tvöväenltiok- jansa “työn armeijoina" s. tii. ö- lisella voimalla kohottamaan tu«1 ka ¡o saavuttanut sen v, n ma tv I** 1---- \ e rrt-it • . ........... i v keksi viisaisiin ryppyihin, mutta le. jolle ei voi antaa parempaa jossa ei olisi rikkaita eikä köv- n’’n suuria syntisiä kuin ne, jot- , harjoittavat pikkuporvaripolitiik- kirkastuu sitten. "Se on selvä!'* unijuomaa kuin .on uskottelu, et- hiä. Ja he aikoivat sen p eru s-jka työväkeä ovat aseisiin nosta kaa, vaikka ilman jakohinien. \ enäjän vallankumous on heil ta sen vallankumous on alun ai- taa vapaalle tavaratuotannolle,! n,ect- .H eidän mielestään esim. rohkeutta Sovittelijat kyllä \'ieläpä sitten rehellisen keskenäisyyden peru peru<-1 °h “haaksirikkoinen ’. — -yyttavat bolshevikeja siitä, että le “Selvä kuin plakki". Uusi käen toivoton. painos Ranskan vallankumous seuraa viisaita selityksiä siitä, talle. Siksi he mestasivat suur- !ianen olisi pitänyt säästää o- inka koko tuoi tuollainen diktaturi • kein°ttelijoita ja myös tvöläisiä. mansa ja k ,vcreitten henget kaa ta! M uistelkaapas: lahonnut aa kuinka tumaan Napoleonin sotien veri- teli, portto!a-hovi Rasputinei- ja terrori ovat turmiolliset, ne É'tka tahtoivat järjestyä! kenti.lä eikä taistelussa sitä jä r ,, neen. talonpoikain asema mah ovat suorastaan — vastavallan- ! r. i ,, T • /;,sot ;ia « ' jestelmää vastaan. doton porvarilliseltakin kannalta kumouksellisia. Sillä niitä seti- . - 1 „ mikä heidän mielestään on en suusKoneKtoa seka alkaa suur ' koh<w>. Se kun ei ' cdairien a h o la in e n ihanm u (huonoja ostajia ja huonoja tuot raa taantumus. Jakohinien t e r - 'ta nenaikaista. on mahdoton. > Alkio ja pikku- -^Hitta vaikka me nyt toteam viljelyltä sosialistisena. M en -’ riistäjälle. Sen sijaan. tajia >, virkakoneisto kelvoton, n >ria seurasi Napoleonin sotilas- ;-.i;a,.....i._i..U ' I mekin. että Babeufin vritvs ei Kun tämä on Venäjän vallan porvarin is-sosialidemokraatit e- Æ r - ± „ i f c ,cn 1 diKtaturi — se oli siis sen ai- kt armeija Porvaristoa - . rappiolla. ..... .......... ■ •« i roavat jakobineistä siinä rtt-, voinut menestyä, kunnioitamme i w h 'Ä ^ S e m S ä r - v ! : VaiM“ 84 sy- ; :.Si - L 5e? Inte ,i;c" s5>a ,oukkas? k<> . ¡vain aatteellisesti mestaavat si,ti häntä jalona sankarina ja tarkai . 'in kehno sodankäynti heidän- i - «ol.aineni on \ ukin logikka. suurporvareita, m utta asia’lise^-i t,enra,vaa>ana' kamoin jakohi- todella me Havaitsemillekin \'e- liiti tinahti i , . , , .. . -------- kin kannaltaan Oikea ti niiden puolesta m estaavat tvö- 1 ncP kin- sillä he suorittivat suu makkaaalOnp, ,’k h r J° ukosra v3‘” . B o lsev ik it taas selittävät, e t - ! n iid e n ^ d T s ^ o n T i t e n V - ‘‘k ansallisessa” ) Tieterrx.n ,han vaara. sodassa. Niin helposti kukistui va,’Stunut porvari — jos sellais- väkeä). Tavaratuotannon iaki j rp” historiallisen työn ja antoi- j ra k k a a n porvarillisen pyrkimyk- tä se olisi ollut rikoksista suvrin mi. Nikolai II:n kuin Ludvrk ta otusta v vielä on — ei ole noin . ,, i on kilpailua. Se sortaa s i v u l l e ! ' verratto,nan vallankumouk- sen- . Suurtalonpojat ¡"kulakit' i He osoittavat, että kapitalis sm»n j Bolshevikeja ei siis voi V illin k in istuin. Perustuslail kiinkeästi vaatn-at ' , o ® ha.U ,t5f nr en tun‘ heikot ja kohottaa esille yhä 5cll’-^ n tarmon ia taktiikan esi- varsinkin lisen kuninkuuden puoltajat sai nu istaa, että vasta jakobinit ne «„„r^m-öa • -ö .. merkin. ihme että nuori anti,« u-,.,;*# • ' tien porva- — huippukopla SHnrempia keinottelijoita, vat pian vaieta. Alkoi näet “ka \anhan hävittivät . ja lopuksi n v r k i i joiden m,, ¡? Iarx P ansin vallankumous-klu- pyrkii mu- , — — dun parlam entti” puhua. Ja ta rilliselle kehitykselle lakeaksi nopoliin. Kun puxsi siis jakobinit nl. . csa tunnustautui “suuren Ro- lonpojat polttavat herraskartano raivasivat, 'konventti oli poliit-1 ien ja. J. n. e. prikulleen samoin. tisen tarmon, poliittisen vai . Tietysti on pieniä erilaisuuk ja poliittisen järjen korkein s siakin, m utta pääpiirteet ovat vutus (m axim um )”, sanoo X sa m a t Jo menevät kadetit gi- "H i torian huipuksi’’ sen rondistien tietä ja “vuori'’ uh tää \ ictor Hugo. j jestelmän kanssa ia kukistuivat.:kan ta’?te*uun — S. o. valianku- ' at: ^ tk ä on se järjestelm ä, jo- mennä nurin* sanovat, ja vielä\: demokraattien ih a ili"- - kaa dantonilaisia. jotka alkavat -Ju tta historiallista työtään ei Heidän luomansa armeija jäi hy- mYusm,es, j°k a on valmis mene-P'Y” ? C’ herra!’ tahtoisitte talon- “autetaan tykö” < iakobiniseesti laisranha fiu ™ ,' m., • laisrauha. Se tilanne oli-; huutaa, että “riittää jo ”. Ja s it Ranskan vallankumous voinut vässä kunnossa ^uurpovareifle1 Ina?n Paahan asti työväenluokat.! P°Jat n a rra ta .' Katsokaa Euro- Ja siten sanotaan jakobiniseesti). talonpojille: anarkinen kuin nyk. Länsi-Euro ten seuraa *hirmuvallan aika" suorittaa ilman että se samaani ja kävi niiden kontrolloimien ™ukana" J a seIIaisi® ovat bol- paa". Ja A,";er.’kaaJ’ Ja osottakaa kas niin, k ap italism ien kukistu pa, siis sellainen, josta pian sen vikit. urne sodassa raisi —vallankumous! Eikö ^ii’ — terrori! jakobinit — bolshe- hävitti omai- historiallisesti katsoen, ole m.» •fr Porvarit ja sosialidemokraatit kuin kukaan i pettävä, että vertaukset ont ; at varvahtavat. Tuntuu niin ilkeä Teidän on . ja että bolshevikit todella yritti' kutkutus tuossa kaulan — rin , • . - • Ja s,ta pait- vät rakentaa sitä «dualistista v> nan kohdalta. Mutta se menee i iiou-ia rappiostaan; vai ehKa si on se nyt turhaakin. Se kuo- teiskuntaa, jonka sosiahdemo- «i; n . - > « .1 . „ ' f ---- • venäjää, kistum attom .it? pian ohi. sillä he ovat saaneet oh ne lyötävä alas aseella Jolle tuli takaisi™ Englanti uhkaavine kansalai RrtCvzvirt..i-.-k. tineen Irlan n in ,™ i » ~ Sen sh!aan ryhdymme nvt : kraatitkin (suulla) tunnu-ta ensimaisen suuren opetuksensa, sosialismi,. Se vähtän,anom aksi m ulta - nit sen että “se ei voi kestää kau n ta ‘m? Ai T " n ? ~ ",erk lt“ $ yhteistuotantoa ja yh- ¡syntym än he - sen tuskia ; -ele an*. K. H. Viik siteeraa Kalen a naista n jt w , hyvällä o- d e n v e ru ,.ta nautintoa. Kun siis ten _ tahtoisivat Ivkat. terissa Kautskya ja tulkitsee yauH n m nyt on hyvin voima- ina!latunnol’a toriota eök n v ^--, ¿ i *, . ■ d' - , su<; xen ~ tahtoisivat lykätä tu U s - SMtta d ay , ensi lapsi-' Venäjän ul^nM bSS? ■ V*k" .puim akone' nemmaksi. - Sos. Aitakat.sk jm -majan talonpojalle, (ja se annetaan leiviksistä maalle, dessä I_ i : '
