LAUANTAINA, HEINÄK. 10 P.—SATURDAY, JULY 10
_
TOVERI
¡ 7 ä' H e ol5,t*v’ t ettei « ’ vielä ,» k o in S .
(THE COMRADE)
*>“«
^ ^ e l t M ^ j a ’’^
f a t t a S ^ t d e h t d t j“ ä
?*- i ± l ? j
ä
J* tE"1* i“ "*»0 "1*'*™ ’ oikealla PuoiH-nodelliseksi pilkaksi »49.03 puo]
***
j
ä
ä
t&« W«M«m StatM. TU «mly Fianiak P?1.^” * ^ ® ? J* ®n t® syystä he kentely joukkojen keskuudessa tyraisen m ahdollisuudet
Puo — na.
ä1 S1J°11' u «"ainapaisten osanotto ryöstö-Avannossa työskentelevät, kuten
Ian sotas“
18 o n ^ tr a a ^ H -
ei koneenkäyttäjät, saavat p a r ^
on traakiJli- täm ättä siellä m itään ranskalais-’kukaan ota tä y d estä KokiT P eti i p a l k k a a noin k u u s i k ^
accep t
. a» Artona. Oregon,
Jol’“ »in et-sosialisti-
siitä
joukot
lopDunävtös
kai
en
k l i i l J?n
’ ?*?ta
“ « KUin
Tämän- m
ihin m ne itä pyrkivät.
p /r
k ir f t. haluavat
j Jos
i i « se ' « taas
£ ja nen
M
T
Ä
m M ».»^s.
" t a X * -____
. X
??
? n nim i« äi" suuri ?ä dollaria ’ j.” ylik
‘ WorluM**a . k PoKUkuoc
t työväenliikkeistä.
y °vacnin kkeistä. TSmän-j
saastaiselle
nelille
untraraun
ky t U
[laiset ainekset eivät tiety sti kat- tyydyttää joitakin aineksia, niini tivat K oltshak Denikin lude toisten v a lt t ie n v rist^.llda?sa kompastuskivi. P etlju ra halu- kuukaudelta, m u tta sekatyöläi
------ ------- - • sele
vat n
vkvään n
iitä
mtL-r
”1 1 ;" 7 U
aaltojen
kantaa o ^ i?
e r^.a” aisi
a‘^‘ kernaasti
m utta set kaivannossa työskentelevä
scic asioita sosialistiselta kan-j
kan- ne o ovat
nvkvään
niitä
iotka n i t s h \xr------- .1
---- c
.o « » ,™ «.«uissa
ipenan
Kernaasti Ukrainan,
Ukraim
työskentelevät
Office S ev«* and Commercial St. ’^ . t .. a . . N ana‘
menevät ja
ja Kuuluvat
kuuluvat Kaixeniai-
kaikenlai- m
m uut
uut’ vanhan
v a n h a / ts
tsaL
l^än
ei, 1 ••***“«
?alua.
, voivat: äänestää * so
-v- uxucydi
a a r riiärk
iiä r ie s stZ
te lm
ä n « d il l l X v »
-
» * P.etlj
cu ju uraa-
iaa. Sen
oen palkalla,
paiKaua, jonka
jomca keskimäärä
Keskimäärä nn
siaiistipuo.ueen ehdokkaita kuin siin valtiollisiin reform iliikkei- “pelastajat.” Nyt tämä kaikki k / i a t e iv ä t’ o lle e t ° v h i - 1SC- u " Sy°vaenluokka haluaa rauhaa.¡$43.86
puolelta kuukaudelta
Opposte Port Office.
TELEPHO NE — Office 365;
sattuu, m utta se on epävarmaa, siin, kuten puolueettom aan liit- on päättym ässä
¡» E liin ian«to
m ieita Rauha on nyt lähempänä kuin K aivantojen päällä työskentele
«« raken- a.----
.....
«
_
* - muzwt
i ¿xMillll ^aOSta*
idOSld.
Annan
1 iei
Puolueen edistym isen • ja
toon, . työväenpuolueeseen,
48-
P r r o le ta j r ia a tin
a?nei^ —Aiinnnnl
lu o n n o llisia
suhteita ..i:«,
vät _
sekatyöläiset saavat vain
Editorial Dtp*t 832.
-tum isen vaikeutena on m yöskin komitean liikkeeseen, jne.
k ie ltä r S ttö m ä £ i
™ ii?o ? • kt M utta * nte ? ten politiikassa Neuvosto-Venäjän kanssa rien- $42.00 puolelta kuukaudelta T^‘
Entered ae eocmtd-claee mail matter se epäilevä ja su u ttu n u t m ieli- sialistien ei kannata näiden hy- teki jäksi
: N.euv°.st°-Ve.n äJää vastaan ilme- taa joka maa rakentamaan.
dellisuudessa pienen vähemnvs
ala,
jota
puolueen
hajaannus
vaksi
a
o
ita
ts
in
n
ia
a
a
.;
tekijäksi,
on
runneltu
ja
me-
ni
myös
m
uita
v
a
s
ta
k
o
h
ta
is
u
u
s
____
____
_____
önn
r^ in ,« nousee sataan dolla
J«dy 18. 1812, at tU Port Office
agitatsionia tehdä. Mei-
°-i,
.. ..
myös m uita v a s ta k o h ta is u u s
_
V M U ni
l1? " Palkka
ju
u
r
e
s
s
a
m
äärin
kasvatti.
Tä-
dän
agi,at,ionim
m
e,
tarkoituk-
r
.
Ä
h',“
™
y
siä. Se tuki samaan aikaan se M A L L I 1 Ub JA KIVIHIILEN- m n kuukaudessa.
a» Artona, Oregon, ander tU
kuukaudessa. Palkat
P a lk a t «u
oli
»mä katsantokanta vastustaa puo- sena täy ty y olla yleisen tvö- I l l k , ssa havainnut ainoan voi- kä uusia reunavaltioita että De-
Act of Merck 3. 1879.
KAIVAJAT
vat viime vuonna 34 prosenttia
lu etta, koska se uudistushaiui- väen lu'ok'kaymmärrvksen' e
d
e
l
-
Mj s' nikm a ja K oltshakia.
M utta
K>ikki va,(a kiyihij]en h . l korkeam m at ku.n "vLono'a""i'#',;
sena ja sellaisten puolustajana leen kehittäm inen siitä, m ihin: “
J hapea m nloinkl.n
on jo u tu n u t eroon s iitä
nam i liikkeet rajo ittu v at
maailmassa viettänyt orgioi-
Sosialistipuolueen
T , .
...
i
i • taan, missä voittaja kulloinkin
Ô v ü a i s e t ^ h ^ n ^ 0T ‘,‘ Palautettu hiilikaivosten omista" ? ^ n' ,! ' ,..v,ri‘U“ ‘“ . ‘.u ' ki'n.“ k-
Jokaisen maan erikoiset olot
Tama e» tie ty sti m erkitse on huutanut “voi v o it e t t u a ”
hengessä. *»«*-
Kol- V-,
' tu " n ika.vosten om .sta-■ ¡ ien mukaan
s 7 ,a i ‘“ ‘“ " " “i ’
vaativat tiety sti ominaisen tak- ?.!cPtoon lähtem istä" eikä maan s;.iiä
on
n r n U a r ia o n ;
• E l. romanoviiaisessa
A .7 - —
- jj , au" trusteil
agitatsionityö
tshakin
ia
D
e
n
ik
in
in
V
^
n
ä
ia
i.
trusteille.
Sodan
aikana
■
■
•
•
.
ai*
tlikkansa, m utta yhteisten y- järistyksen toivom ista taktiikas- noussut ia k o e tta n u t ♦
J a d en ik in in Venäjäl- kontrolleerasi näiden työväen-! ^ kyli^
j 0*5,53 *«1 ¡kaivanto-
Sosialistisen liikkeen historia,leisperiaatteiden tun n istam iseen
mikä maan oloihin nykyään häpeää jaJ sortajaa v a s t a a T ' u t ^
—
~u *~
osottaa e n yaihekausia ja astei- perustuu koko sosialistisen liik- «opii ja mikä on m ahdollista, l a i s e n a aiheena I se- Tnte-’ luovuttava n. s. itse n ä isy y d e t
ta tämän liikkeen edistymisessä, keen kansainvälinen, yhtenäi-
M utta se m erkitsee selvän työ- nationaler nerustam iselie
r
pK ^
Puolueen toim inta on riippuva!- syys. Työyäenjoukot vaativat
^ o m a i s e n luokkakatsom uksen p uoIan kansallisen liikkeen tJ? E n,en,e on nyt lopullisesti £ r j £ ” Ul£ ^
ne.n. kunk*n ajan yleisistä yh- nyt semmoisten yleisperiaattei- Ja . m arxilaisten periaatteiden kahuttam inen
Vnonr-a
töa
luopunut K oltshak.m ja Lon m uita suhteita. H iilenkaivajien kunn,!le m o n a str raivoo aivan
»rt t V i m, i n sopim
•
•
l a r i 1 ^ «
t n « n " k« " ° ‘telu
a l i , ja
•-* kiskonut-
__
teiskunnallisista oloista ja sen den selvää tunnustam ista, m itkä painostam ista.
Sosialistista a- m urhasivat ja ryöstivät tsaarin tooseen paenneeseen D enikiniin
ukset
ovat päättynee, J jä ¿“
S S es2 :‘ nkar n ^
oikeaksi ° s? ttan u t
i ^ ? itctta: ? ^ 0 0 ^ JaP u Ä at S
k
lin m tta m a ästään
sta a n tnivncra
y n u c k c t s ie ja
1....
kiinni«äm
toivosta. VJJ.
Vii- „ e r r o t . t e l . u , ¿ u te . ^ T p a o a p ic im
n h a lu n n“ iid df e n n “W P » ie n " i--~
keskuu
“ t 0’ . ¡»y : Nr . . _ v^ di.“ »n «»»«« k a ik k e a “ ;™1«
luokkapohjalta,
eikä Be, hirsipuut kuuluttivat tsaa ¡ ^ m « k<v na ' ! • “ JU“ n ° le u s' muodostamiseksi
ovat ollee, des“ - lo<ka kaivostyöläisille,a
yakseen käyttää työväen joukko-¡selvää luokkakatsom usta.
Sitä Pikkuporvarilliselta
pohjalta. r jSmin
L n n tn n « a 1 S ’ V e R j ä n ^ Ä n ^ e l Ä
HallitUk“ n " im i« a |VarOt“
jen yleistä m ielipidettä ja to i-,ei voida liiaksi painostaa viime J a ™rmaa
«“ a nykyinen ai- riisi, sa New Y odtisw la k»Vk'
eileen elpymiseen, mä teollisuuskom issioni ja itse , Nai.t a seikkoja on tuotu esil-
M utta monesta
minnassaan vastata niitä vaati vuosien
kokemuksien jälkeen ; ka velvoittaa jokaista puoluetta, uja’.L muulle « i , «
\ r
1 ovstvttää
k
a
n
h a ii^ ilU «
Presidentti W ilson
koettavat le hiilenkaivajien ja kaivosten-
muksta. mitä työläiset liikkeel-' Nyt täydytään käytännöllisessä i ° ka »«K» köyhälistön joukois : ^ . ^ " " ö R e ^ i i i k k Z n e astui
la^uusi s u S r v i tl- P u o li P^ h jab m yötävaikuttaa
sopim uksien om*st.aIJICn koherensseissa. Kai-
leen
asettavat.
Sosialistisen agitatsionissa perustautua sei- ta kannatuksensa saada, pitä- Droietar:a Z t :
*• llis tin e l P u o lin ’ «P
n KaPr syntym iseksi, jotka estäisiv ät: vostyolaisten edustajien puolel-
liikkeen alkuaikoina työväen laiseen asioiden tulkintatapaan maan tarkkaa huolta siitä, että osoittaakseen
rrv ö tä tu n t^ lln «i inna m P i -1
sHurv?lta oli- uuden hiilenkaivajien lakon.
ta o so tettn n vielä, että se 14
joukot ymmärsivät ja hyväksyi- kuin mitä nykyaika vaatii. Jos se ’ käytännöllisessä toim innas- Venäjän harvainvallan uhreHbT U liltfnen
VeSTäPn
M utta tielIä on monenmoisia Prosentin pidkimkorotus, mikä
vet kokonaan erilaisen asioiden sitä ei tehdä, ei joukkojen in- saan
noudattaa sitä, m itä se wvt taistelevat P n n b n
v
suurvalta esteitä .S u u rin lienee hiilipä-i IndianaPohsin sopimuksessa kai
tulkintatavan ja erilaisen yleis- n e to s ta liikkeen puolel e siä- teoriassa tunnustaa, nim ittäin «en s ^ X t X i s ^ n l a i l l e Ot Sillä iä ? k im ä in J
d a n e llin k
• ? Va ¡Sl D a,r: roonien
hillitön voiton himo. Y.?.?^01®18111« hyväksyttiin, on
katsomuksen kuin mitä ne nyt da.
?
marxilaisen sosialismin. Jos k o - H a u t t ^ T U r ^ n k a
hyväksyvät. O lojen kehityksen
Tämä on sanottava koskekoon
m anifestit ovat vain pelk- vaati lukem attom i^ u h re ^ e T * 3" H a v /a o avainta- m ‘ka talla Niiden kukkaroa on mahdoton ■Jaanyt. kuolleeksi kirjaimeksi ja
rissa täskui««;ag a-nti a,1-Sten
Saada ta yteen- Senaatin asiakir- ,e tta Slta ei todellisesti kaikkiin
mukana
on tayJ
tä y ty y? n yt
y t ?°siali«
sosialisti-*c»
e<»*« „„¿uv«
__ ________ ,
kia
fraaseja,
i i l l ä ____-___
,
« r . ai lein kiloaileva Jäiden* u
«en
ti-'se sitte
vaikka sosialistipuolu-
• ,fla
" c2a.’ niin silloin
51110,11 n niinä
noastaan v-,
p uo]an
proletariaatin
" jat todistavaE « t ä muutam at i ^ tv o sty ö U isiin nähden ole pan
sen liikkeen
tta kin. Ä
Ä sk
e ttä in puhui Asto-
a .,«, « .o l e m»»««
3
proletariaatin
r
, edistyä
-
- ja k eh it-;c ettakin.
skettäin
mitään m erkitystä ja sil- vaan myös 0 vanhan
a a te lis te n k a u k a i s e t
d^ - kanS? pehm cänhiilen yh tiöt ovat t e h - |^ voimaan
K aikenlaiset uu
Enne®
kaikkea
so
sialisti-!ria«
«
«n«;ai
«
x
_
_
lo
in
sattuu,
että
käytännöllinen
y
,
x
sl
on
kaukaisessa
Ien lirJLn e n
sosialisti-! riassa sosiaTistTpuoiJeen länsT- Join sattuu, että käytännöllinen keskuudestt ( A 92-18^0)"“ Po-
r !•
l f SSa . ( K ----------
linassa)-
neet v voittoa
kolme tu
tuhatta
'• **cct
o m o a y yli
n Kolme
___
_ det .. järjestelm
.
. ät
. . - palkkaus- ’ ja
Kapitalistinen
Venäjä
olisi
pal-
prosenttia
nää^omall^n
r
X
sen
liiKKcen
on
tä
y
ty
n
y
t
nuo-
valtioiden
1
u
toim
inta
!yo
korvalle
sitä,
mi-
i;»;;i
,
n
,
\
/y
...
.:.r
0
prosenttia pääomalleen.
Eräs ^ösuhteissa, joihin kapitalistit
rentua ja tulia uuden innostuk.; h o i t a a ^ V u / e T u7d“ e e n ’ ra tä julistuksissa oikeaksi tunnus-
suuri
P
u
o
la
TämSn
«;♦'
„
yhtiö
on
“ansain
n
u
t”
yli
seitse-
ovat tu rv autuneet sitä kiertaak-
sen om aksujaksi sen surullisen kentam ista täällä Tämä tvö
tctaan
s
u
o
r
i
t
X
k
i
.
n
T
t
P
w
°
ttaa
män
tu
h
atta
prosenttia
pääom
al-!seen’
ovat tassä suhteessa riis-
kalla ei ole m itään tekemistä
kukistum isen
iäiv----
“ i t ä m i s t ä taalla. Tama työ on
jälkeen, mihin vasta alussa. Sen onnistumises-
o
«
a
n
•
i,
Han
VenaJan
leen.
Melkein
kaikki
yhtiöt
o-
tancet
työläisiltä sopimuksen
kiitollisuuden taikka kiittäm ät-
vat päässeet osallisiksi ^sellaisis J mukaisen korotuksen.
Z k'als« , " S ± “ ,e»
,a ei Vielä Pa,j° a
PUOLAN SOTASEIKKAILU « m y y d en " k i n ^ . " “ s i l H ‘‘^ 5 i : osan vakain konsertissa.
Ukraina.
joka myöskin on ta kohtuullisista “tienesteistä".
H uolim atta kaikista järjeste
Pelkkä käytännöllisyys ja W ^ . " t o k ö n « n ' « H a i n Ä *
JA NEUVOSTO-VENÄJÄ S
, ¿7“
t
u
k
i
t
vedetyksi
mukaan,
ei
täs-
kuten
viidenkymmenen,
yhdek-
lyistä
ja sopim uksista hiilipä-
^ i ^ T ^ ^ o S t e ^
u t“
O ’« ™
nähneet, että y h ä . ^ e k ¡ e r i l a i n ^tU k y sy m y “
sa taistelussa esitä mitään osaa, sänkymmenen ja sadan prosen- roonit ovat jo alottaneet järies-
nn vain
_a.1— _F
-il«
«... .
___ J j
i-
---- — •
*1®», mikä jo h ti puhujaa tässä suuremmassa määrässä Neuvos- ten vahlla, ei ole mitään tilaa se on vain kohde, valkoisten tin voitoista. 36o:sta kaivosyh- telm ällisen liikkeen hiilen hin-
hie tai liike, j o k ^ e r i ä t ä koke-'' pUh»eS.
niin rakentam istyö to-Venäjä voittaa yleistä mieli- n- s- m oraalisille käsitteille.
maah.
P etljura
ei ole kutsu-
ilm 34
oituksissa
24
,
-
------ tiöstä
----- oli
— - 1917
, - / .....
nan kohottam
iseksi. Ei Leve
muksessaan
mikään
aloittelija,
yhtiötä,
joiden
voitto
oli
25
rin
Iaki eikä m itkään hallituk-
musta ota vakavalta kannalta. T y ö v äen jo iX o t^eiv ät3 enää ^ l e
p? oIcl!een .kaikissa maa-
Niin kauan kuin oli kysymys
vastaa huonosti niitä U rkoituk- taipuvaiset h v v ä k sv m ä ä n
m ^ssa ja erikoisesti maa- vain porvarillisesta vallankumo- lia n on jo useat kerrat ajettu pros. tai sitä vähemmän: 75 y h - , sen komissionien toimenpiteet
sia mitä työväenjoukot puola-
'oka D erustu^eU avT in ¿ ^ " .k ö y h ä l i s t ö n keskuudessa, uksesta olivat yhtähyvin Puo- tiehensä Ukrainasta. Tämä T o i-jtiö tä 25 ja 50 pros. välillä; 87 tei päätökset näytä olevan hii-
^"--.■ ?teJ_natlO,na 1 arvoi^a e ' yh t:.5° Ja 100 pros. välillä; 132 Hparoonien tiellä.
Ja sen li-
ia
iäri»e»öiii««n
•
.?.
JOKa
i—
t . ,• , .
eilleen ja järjestöilleen asetta- ’ pikkuporvarini pe.ustuu sekaviin Kaikkialla
vat.
sun.
r J ? k a is c n maan sosialistisessa vaadi kansoille itsem äärääm is-'jännityksellä. ^ v S ä l l i s t e M d ä j
infcks’o * s ° v n n Ä n UUsi a- Olke,t tta vain "« sio n alististe n piireissä aletaan nähdä Neuvos- h i t t v n e e t ^ i t e ^ u f
^ delJlscn kjiisia voittoja. Tässä sana “yh- nen työriitoja ratkaiseva laki.
S
2»<.sssx.
ä
S
“
"X ,= -! ä
«
~
Ä
K
ä T
t t S
äsämsxä
“ ä - m s ä
:
=, sSSs'S" asxÄA"Ä s ■"
£ "
c m
»
S
, Ä
r
S
S ”
S
S
R
F
™
S ." X
s;*
.S S = '
S
I X
Ä
- i Ä
X
"
läntiset kva
^ yk
p.u ° “ e t n . ja . porvaripuolueiden ylläpitää villiä raivoa ja valhe kuin kaikkien muidenkin mcT
-J- Brest ^ to y s k in rauhan edellisestä selvisi. Kivihiilen myksessä.
Ei voida korottaa
k e s L ^ lt/o I s V r ir in SUoUnr,ntäh7n Ä
i ^ ^ d
X
S
U s tT
d- porvarit, e t s i v ä t ^ l ^ i i X ^ l a i i S u S l i ^ 3^
^ ^ t a - palkkaa, koska hiilen hinta ko
, ....
.. --- ■>
n-vtan-a Ullien Ulilta KO
so-
jia
nyletaan
sellaisella
selityk
hoaisi
’
ja
siitä kärsisi yleisön
asti uudelleen
luokkaoerusteet ei.
P
» « l» n verinen seikkailu on
__ t?,steIussaan
le ta rM
ria
l l « n järjestäm
jä r je « a m isessä
i» » s ä u taan
a n eroavat
eroavat luokkaperusteet
ei.
Puolan
t i a a n " ^ X a omaa
“ " l p £ ro le£
,,a t- t'! sialidem
£ • „ de™ okraatt
kraa,,ien
« k em an a sellä. että kaivostyöläisten " ¿ .i J etu. 27 p r o T ^ k ^ t o i o t i r S . “
o nnistu ttu n huonos
“
ei K£ £ i P; £ »U v a in ^ n iid e n ^ ^ u s « 0^ ' ^
S h . S
S?«
™ “■“ "™ any?tävlen” p
y
,
^
kOh° n n te t
N' w Y ork‘" konferenssissa
B £ S f S ,-
|i ils i
tavin n rist, nn
•
tavallinen v.nk. . ain irik a J®,?lBe
ette; rt 1 vanhoil,‘n*n käsitys,
puolueeseen, joka vasta on t
— 3S ä
- s ä ;»»=
Ä-s-g
fa han .ol» viisitoista vuotta jä Neuvosto-Venäjä seisoo uudeni Edessä o li^ T u iT en k T m u m lm H
Iessa ajatuksissaan ja tulkinta- ajanjakson kynnyksellä. Sen ristiriito ja
Jokainen
e-itent
tavoissaan.
Eikä
tämmöistä sotilaallinen
voima kukistaa valtio Dvrki käsiksi
1
puutteellisuutta korvaa mikään vastavallankum oukselliset veh-! palaan Ranska y r i t ^
- --nr------- ----------------- £------------------- saaoa m ¡saisivat
JAKOBINIT JA BOLSHEVIKIT kassakin” 1
■»“
u ” v" C
? aS-
PuolaI- Jy öviraston raportti viime vuo-i parooneille mitääm Ja hallitus
M 1 ? Bly"*an’ Ha-Galitsian ja delta, joka on tehty 200 kaivos- on voimaton. W ilson selittää
Hi? m in’ han allekirjoitti lupa ! liikkeessä, osottaa kaivannossa vain ,että hallitus on lakannut
?a maanPääIlä; niid«n ym päril-i kontrolleeraam asta
kivihiilen
m iehittää koko Ukrai- la työskentelevien
tvöläicten työläisten
hintaa hintaa.
työsKentelevien
ennen fan» ,
}»=a=»n_vatia, että sillä oliii bolshe-
...
. „.
--------------------------------
M utta iakobinit kukistuivat kään sosialistin siinä lähtevän 1' ? mi P-\.'hka,sty P ° 's Venäjä!-
(Historiallinen vertailu.)
kaikkien heidän yhteisen aiatuk- Miksi? Siksikö että yrittivät ’.'.ntipukiksi hakemaan eneni- '
i-1 " 11" ' 13 'naista, joissa se is-
Kuinka
rri"net
nnrvarillic^t
f
sensa.
joka
on:
että
se
tpr-
'ie
d
ä
vallankumousta
•'liian
nir.
man
jakobineia
kuin
R
aheufia.ktuu
ie
joka
ter-
v>
e'iä
“liian
pit-
,
m
an
Jakobineja
B
abeuiia-kiuu
itsepintaisesti tvöläismielis-
suinka ni >net porvarilliset
Ei, vaan siksi, että ra i-, xa3n- Viimemainittu teki k y lläpä- E-ivätkä voi sovittelijasosia-
ia kuinka monet sosialidcmo- * moriin turvautuu, on ahtaalla ja -k ä lle r
-dem. silmissä) kuole- listitkaan väittää, että bolshevi
kraatit! — ovat vasta nyt h ak e -fta-v t>>' hänen mennä yhä pitem- vanstyon tehtyään olivat tu lle e t' 5en
kit niinkuin iakobinit pvrkisivä:
pientuotannolüseen
vhteiskifn-
!
ä
Mensheviki närkästyy: Eihän ti se enää ole kenenkään ,i
han nnta sano esrkuvik.si. mut- herran tai suurteollisen .
l? kun ' tnajan ..n vielä kaytn.it-; vaan kylän yhteisesti käyte».
1 ' a c« '-lin -larxm mukaan ; Samoin muut koneet. A f-' '
i nnn johtamalla neuvostotiialli
M itä’
Eiko
Marx
v.
1848
ja
näette, kuinka maata on viljelta-
1850 oi]
llut Saksassa valmis s o - J vä. Seuratkaa esinieBikiä.
s i a 1 i s t i s ee n
va 11 a n k u mou k s ee n
Ja jo voidaan asettaa ver# är.
Kommunistisen Manifestin oh- jakin. Niin heikko kuin vielä
onkin X euvosto-\ enajän tai' is
kykenee se kuitenkin varusta
‘i'»-'- f» »«uiaiiKUTTV >U'KSeen
maan suuren armeijan. Mikäli
yhtyisi talonpoikain sota nylki- vain saa rauhaa, panee se armei
jöitään vastaan?' Koko kvsvrnvs-
hän on siitä, onko tvöväenltiok- jansa “työn armeijoina" s. tii. ö-
lisella voimalla kohottamaan tu«1
ka ¡o saavuttanut sen v, n ma tv
I** 1---- \ e rrt-it
• .
........... i
v
keksi viisaisiin ryppyihin, mutta le. jolle ei voi antaa parempaa jossa ei olisi rikkaita eikä köv- n’’n suuria syntisiä kuin ne, jot- , harjoittavat
pikkuporvaripolitiik-
kirkastuu sitten. "Se on selvä!'* unijuomaa kuin .on uskottelu, et- hiä. Ja he aikoivat sen p eru s-jka työväkeä ovat aseisiin nosta kaa, vaikka ilman jakohinien.
\ enäjän vallankumous on heil ta sen vallankumous on alun ai- taa vapaalle tavaratuotannolle,! n,ect- .H eidän mielestään esim. rohkeutta
Sovittelijat
kyllä
\'ieläpä sitten rehellisen keskenäisyyden peru
peru<-1
°h “haaksirikkoinen ’. — -yyttavat bolshevikeja siitä, että
le “Selvä kuin plakki". Uusi käen toivoton.
painos Ranskan vallankumous seuraa viisaita selityksiä siitä, talle. Siksi he mestasivat suur- !ianen olisi pitänyt säästää o-
inka koko tuoi
tuollainen diktaturi • kein°ttelijoita ja myös tvöläisiä. mansa ja k ,vcreitten henget kaa
ta! M uistelkaapas: lahonnut aa kuinka
tumaan Napoleonin sotien veri-
teli, portto!a-hovi Rasputinei- ja terrori ovat turmiolliset, ne É'tka tahtoivat järjestyä!
kenti.lä eikä taistelussa sitä jä r
,,
neen. talonpoikain asema mah ovat suorastaan — vastavallan- ! r. i ,, T •
/;,sot ;ia
« ' jestelmää vastaan.
doton porvarilliseltakin kannalta kumouksellisia. Sillä niitä seti- . - 1 „
mikä heidän mielestään on en suusKoneKtoa seka alkaa suur ' koh<w>. Se kun ei
' cdairien a h o la in e n ihanm
u
(huonoja ostajia ja huonoja tuot raa taantumus. Jakohinien t e r - 'ta
nenaikaista.
on mahdoton. > Alkio ja pikku-
-^Hitta vaikka me nyt toteam
viljelyltä
sosialistisena.
M
en
-’
riistäjälle.
Sen
sijaan.
tajia >, virkakoneisto kelvoton, n >ria seurasi Napoleonin sotilas-
;-.i;a,.....i._i..U
' I mekin. että Babeufin vritvs ei
Kun tämä on Venäjän vallan
porvarin
is-sosialidemokraatit
e-
Æ
r
-
±
„
i
f
c
,cn
1
diKtaturi
—
se
oli
siis
sen
ai-
kt
armeija
Porvaristoa
- . rappiolla.
.....
.......... ■ •« i
roavat jakobineistä siinä rtt-, voinut menestyä, kunnioitamme
i w h 'Ä ^ S e m S ä r - v ! :
VaiM“ 84 sy- ; :.Si
-
L 5e? Inte ,i;c" s5>a ,oukkas? k<>
.
¡vain
aatteellisesti
mestaavat si,ti häntä jalona sankarina ja tarkai
. 'in kehno sodankäynti heidän- i - «ol.aineni on \ ukin logikka. suurporvareita, m utta asia’lise^-i t,enra,vaa>ana' kamoin jakohi- todella me Havaitsemillekin \'e- liiti tinahti
i
, .
, ,
..
. --------
kin kannaltaan
Oikea ti niiden puolesta m estaavat tvö- 1 ncP kin- sillä he suorittivat
suu makkaaalOnp, ,’k h r J° ukosra v3‘” . B o lsev ik it taas selittävät, e t - ! n iid e n ^ d T s ^ o n T i t e n V -
‘‘k ansallisessa” ) Tieterrx.n ,han vaara.
sodassa. Niin helposti kukistui va,’Stunut porvari — jos sellais- väkeä).
Tavaratuotannon iaki j rp” historiallisen työn ja antoi- j ra k k a a n porvarillisen pyrkimyk- tä se olisi ollut rikoksista suvrin mi.
Nikolai
II:n
kuin
Ludvrk ta otusta v vielä on —
ei
ole
noin
. ,,
i on kilpailua. Se sortaa s i v u l l e ! ' verratto,nan vallankumouk- sen- . Suurtalonpojat ¡"kulakit' i He osoittavat, että kapitalis sm»n j Bolshevikeja ei siis voi
V illin k in istuin. Perustuslail
kiinkeästi
vaatn-at
'
,
o ® ha.U ,t5f nr en tun‘ heikot ja kohottaa esille yhä 5cll’-^ n tarmon ia taktiikan esi- varsinkin
lisen kuninkuuden puoltajat sai nu istaa, että vasta jakobinit ne «„„r^m-öa
•
-ö
..
merkin.
ihme että nuori
anti,« u-,.,;*#
• ' tien porva-
— huippukopla
SHnrempia keinottelijoita,
vat pian vaieta. Alkoi näet “ka \anhan
hävittivät . ja
lopuksi n v r k i i joiden
m,, ¡? Iarx P ansin vallankumous-klu-
pyrkii mu-
,
— —
dun parlam entti” puhua. Ja ta rilliselle kehitykselle lakeaksi nopoliin. Kun puxsi
siis jakobinit nl. . csa tunnustautui “suuren Ro-
lonpojat polttavat herraskartano raivasivat, 'konventti oli poliit-1 ien
ja. J. n. e. prikulleen samoin.
tisen tarmon, poliittisen vai
. Tietysti on pieniä erilaisuuk ja poliittisen järjen korkein s
siakin, m utta pääpiirteet ovat vutus (m axim um )”, sanoo X
sa m a t Jo menevät kadetit gi- "H i torian huipuksi’’ sen
rondistien tietä ja “vuori'’ uh tää \ ictor Hugo.
j jestelmän kanssa ia kukistuivat.:kan ta’?te*uun — S. o. valianku- ' at: ^ tk ä on se järjestelm ä, jo- mennä nurin* sanovat, ja vielä\: demokraattien ih a ili"-
-
kaa dantonilaisia. jotka alkavat
-Ju tta historiallista työtään ei Heidän luomansa armeija jäi hy- mYusm,es, j°k a on valmis mene-P'Y” ? C’ herra!’ tahtoisitte talon- “autetaan tykö” < iakobiniseesti
laisranha
fiu ™ ,' m.,
•
laisrauha. Se tilanne oli-;
huutaa, että “riittää jo ”. Ja s it Ranskan vallankumous voinut vässä kunnossa ^uurpovareifle1 Ina?n Paahan asti työväenluokat.! P°Jat n a rra ta .' Katsokaa Euro- Ja siten sanotaan jakobiniseesti).
talonpojille: anarkinen kuin nyk. Länsi-Euro
ten seuraa *hirmuvallan aika" suorittaa ilman että se samaani ja kävi niiden kontrolloimien ™ukana" J a seIIaisi® ovat bol- paa". Ja A,";er.’kaaJ’ Ja osottakaa kas niin, k ap italism ien kukistu
pa, siis sellainen, josta pian sen
vikit.
urne
sodassa
raisi —vallankumous! Eikö ^ii’
— terrori! jakobinit — bolshe-
hävitti omai- historiallisesti katsoen, ole m.» •fr
Porvarit ja sosialidemokraatit
kuin kukaan i pettävä, että vertaukset ont ; at
varvahtavat. Tuntuu niin ilkeä
Teidän on . ja että bolshevikit todella yritti'
kutkutus tuossa kaulan — rin
, •
.
-
• Ja s,ta pait- vät rakentaa sitä «dualistista v>
nan kohdalta. Mutta se menee
i iiou-ia rappiostaan; vai ehKa
si
on
se
nyt
turhaakin.
Se kuo- teiskuntaa, jonka sosiahdemo-
«i;
n
.
-
>
«
.1
.
„
'
f
----
•
venäjää,
kistum
attom
.it?
pian ohi. sillä he ovat saaneet oh ne lyötävä alas aseella Jolle tuli takaisi™
Englanti
uhkaavine
kansalai
RrtCvzvirt..i-.-k.
tineen Irlan n in ,™
i »
~ Sen sh!aan ryhdymme nvt : kraatitkin (suulla) tunnu-ta
ensimaisen suuren opetuksensa,
sosialismi,.
Se vähtän,anom aksi m ulta - nit
sen että “se ei voi kestää kau
n ta
‘m?
Ai T " n ? ~ ",erk lt“ $ yhteistuotantoa ja yh- ¡syntym än he - sen tuskia ; -ele
an*. K. H. Viik siteeraa Kalen
a naista n jt w , hyvällä o- d e n v e ru ,.ta nautintoa. Kun siis ten _ tahtoisivat Ivkat.
terissa Kautskya ja tulkitsee
yauH n m nyt on hyvin voima- ina!latunnol’a toriota eök n v ^--, ¿ i *,
. ■
d' - , su<; xen ~ tahtoisivat lykätä tu
U s - SMtta d ay , ensi lapsi-' Venäjän ul^nM bSS? ■ V*k"
.puim akone' nemmaksi. - Sos. Aitakat.sk
jm
-majan talonpojalle,
(ja se annetaan leiviksistä maalle, dessä
I_ i
: '