Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 8, 1920)
2 TORSTAINA, HEINXK. 8 P-—-THURSDAY. JULY 8 TOVERI min vallitsevaksi llitsevaksi missään m lempien pääsemisen! No, 158 V :n 1918 alussa näytti kuin kene ajattelem aan, puhum atta- kokouksen näS+Klr«»» (T H E CO M R A D E) am m atti- ta on selitetty, että he tuleva* £ £ “ S Ä järjes,S is,ä j * The organ of tha Finnish worker« parlamentarismia- noudattam aan toim eenpanevan lopetta- anta- katso vaalitaistelun jälkeen- voimakkaampi * vaitavallankum i* r^ rm a m ^ sv a i/e u k sia ^ o k a ^ n i ? ' k a ta m m e kanssa, levi-1 m enetelleensä vastoin Kolman- Olemme juuri vastaanot udistus- u k s e llis te n k a n in a in ia m « u ,„ : d.r, . u x k L ? .m i- te ttn n niitä eenpanevan ko- nen Internationalen antam ia taneet lähetyksen Canadasta UUdiS,USt Ä ^ ^ w iOhdOSta tó i¥ h U n in « « toim « . Ja ¿ e id ä n Itan- suuntaviivoja. Lausuvat jä ttä sikäläisten työläistovereiden K api.a.ism i on kadottanut , : " «.»««« « ” n «■* ^ X l U l b Œ e e ? « T o t a M S d “ °" Offic« S ev en th and Commercial St., , _____ vänsä asian ensi kongressin ra t toimittamaa Vapauden Soih- G p p » .„ . Po« O H ic . ^ ^ 0 ° ° 1!a, vaPaa p i'-i«> r oHut tilaisu u tta vähänkään '"Uuden"' työkurin Vakentami- lua olla edesvastuussa siitä, et kaistavaksi. TELEPHONE — Office 365; knen. K ap.tal.sm .n liberaalinen tarkasti ja sitkeästi käydä kä- nen, uusien v h te isk u n n a H i^ n tä nuorille kom m unistipuolu Kolmannen Internationalen tu-nimistä julkaisua. Voimme eille annetaan sellainen neuvo, Eelitoriol D rp't 832. ¿ t k a Okan"U . l i t ? L ™ nr ’7 ‘a :uhf5’ i ‘^ 2 _ r ?u i,? 1H“ n rakennustyön suhteiden ihm isten kesken ra- kongressi kokoontuu Moskovas peittelemättä sanoa julkaisun että niiden olisi pysyteltävä sa heinäkuun 15 päivänä. Tä- olevan parhaimpia mitä Ca - -• ' jotka Kapitalistisessa politiikas- kysymyksiin. lentäm inen, uusien ihm isten pienina Entered as eecond-claaa mail matter sa s*tä edustavat, ovat Utopiste propagandajärjestöinä. i mä kongressi tapahtuu aivan nadasta on tullut ja kehötam- July 18, 1912, «t tho Po.t^Office J a- H eillä saattaisi toisinaan! Ny t olemme eläneet kaksi 1 J ä n n iä rZ ^ m*SCn- muotoJen Ja Meidän kantamme on se, e ttä , toisissa m ^ e i s i ä kuin ensii ™ _~ — 1 • f 1 • 1 ti • • ~ ‘ kaikkia Ot3m’ niiden on käytävä käsiksi työ- mäinen perustava kongressi x; 3 ^ ?.?m aan • t A ato n ., Oregon, under the olla vilpittöm iäkin tarkoituksia, vuotta kuulum attom ain ja usko monien ~ u SC ° n Act Of March 3. 1879 m utta kapitalistiluokan koko- mattomain vaikeuksien, nälän, ’ ni° ” ” h 1 vuosikymme- väestön vallankum oustaisteluun Silloin oltiin vasta In te rn a tio -! 5 . Postitamme nvt __ __________ * naisedut nnie.rlnS i.l. — .U. i- I . . . J m utta __ ... m .JZ, u i*“ - IVO. _______________________, tekevät heidät sopi- Puutteen ja kurjuuden, ja taisteltava työläisten nykyis nalen luomistöissä. N yt sen si heti julkaisun kaikille jotka ■>1« . . . Ä , m attom iksi voittamaan. Se joh- samalla myös kuulum attom ain on slunatuinta ja ten järjestö jen valloittam isesta jaan Kolmas Internationale on ovat sen aikasemmin tilan lo v e n n johtokunnan tuu siitä, että nyt ei enää olla Puna-arm eijan kansainvälisistä n 1 tyota* ja m uodostettava voimakkaasti I . „ 1.. . • : yksityisten . ... - . harjot- « k^pitalistitaantum uksen - - VJ n o onnemme, n n pm m ua ~ pidetään lauantaina teollisuuden joukois «.J?" että me, kukis- keskitettyjä ja kurinpidonalai- voittanut alaa kaikissa maissa. neet. kokous _____ 'V ipauden Soihtu maksaa 10 p illalla klo 8 liikkeen taJien «äntäkaudessa, vaan ra- ta saavuttanein voittojen aikaa, porvariston l a ma' s*a yallankum ouspuolueita. Hol- lantiiaisten esitys (jonka Ams- aiheuttaen erim ielisyyksiä ja ? ? '" J3 kaikki tilaukset ovat huone,,st„,ia. Jokaisen i ä s e - j ^ P “ ^ “ ^ Ny, O„ vakavat nen saavuttava kokoukseen, listen ja kansainvälisten t r , j ' c (i° eiVa? ^ " s k a n k apitalistit lemme perustan, jolla sellainen terdam in kokous hyväksyi) on ristiriito ja, jotka kaipaavat kan- i lähetettävä OSOtteellä: vastoin kaikkia kokemuksia, sainvälistä selvitystä. Myös T av . / r 00 a « - xx joita olemme saavuttaneet vai- Kolmanv n Internationaleen 1 ° VCri’ B ox A*tona» Ore. lankum ouksellisen joukkotoi-jliittym isehdot kaipaavat viral- P S __ Adqmi>*hAf en DLUEENRKONVENT0 ' kaika» a -m o lU m m e . & minnan aikana ja jota arvostel-j lista ja selvää selitystä Näin L r - Asiamiehet saavat lisen politiikan liberaalinen ai- ” • V£ ? V • Ja ke,en On UVyyS’ ?ltkcys’ alttiu s’ Päättä Ien katsoen ei suinkaan voida ollen tulee tämä heinäkuun knn. i taV anmlikaisen palkkion, kakausi. F inanssikapitalistien S r a k e n ^ e ^ " 13- k? kemu.s' Ja y ^ ^ r y s on nyt ko- sovelluttaa Europan olosuhtei-jgressi olemaan m itä tärkeim - valtakausi on porvarillisen po- L - Ä " usty<^ s? siaIlsr™n O te tta v a satakertaiseksi, pa litiikan aika- perustee!la- Siksi voidaan ky- rannettava sadoin verroin j< sun, jos kohta sitä ei voida jät- mästä ja ratkaisevim m asta m e r-!raten' Ainoat maat. joitten rajat litiikan taantum taantum uksellinen uksellinen aika kityksestä koko maailman työ-» at py*>neet muuttumattomina, ovat P e n u h liV a a n ie n u • kausi symys kom m unistisesta työstä maksoi m itä maksoi on pyrittä taa huomioonottam attakaan. a n Ä l l » ^ n v e n tsio n i kausi- asettaa ja on asetettava tiiviinä vä päämäärään - nuo 5 2 a . A m sterdamin toim iston ta h o l-! väenliikkeelle. Espanja, Portugali, Sveitsi, Hollanti, R uotsi ja N orja. Mitä Suur-Bntann;. anto, ensin loistavan näytteen M itä dem okraattipuolueeseen - tai oikeammin, sivumennen suudet on proletariaatti kehittä :inval?ai*',n k kapitalistinen kaPita,’iStin' n kan- m uuten tulee, m m “ sen » valtiol- sanoen, kysymys . o s i i i X e « a TyT itseUee^ m “ ^ 0 vuoden aan tu lee, m in ovat sen rajat tosin valtiol- sanoen, kysymys sosialistisesta nyt itselleen io, 15, 20 vuoden E uropassa p y sy n e et en tisellään , mutta l iauireM u i s i n n ™hHe isu u s näyttää näissä työstä, sillä eihän ole kysymys aikana ennen lokakuun vallan- vallan rv-abri „ in P° i , • ' T o . — . . . . 1,nen. , • ’“ ''v a »tsuus aenaijaan su u n n a tto m a sti laajentuneet ¿a. U .k 2 ? n.- mah.do2 h se' ' 5’' . Se la ttlV “ ! ' ,ss.a N yt ei Uuden, kapitalism ista esille kas- kumousta, se on kehittän y t nii- h u o m i" n ^ t l r i 7 , jä tti vaaleissa epäilyttävältä. uuden, nH A frik assa ja Aaaiasaa. lii k a?lt^ »tta nimitysvaa- sd la ole politiikassa sitä ase- vavan yhteiskuntajärjestyksen tä edelleen kahden v uodet ku B elgia on saan ut itselleen kansan v uuta ne olivat maa, mikä silla oli 1912, eikä ylemmästä, vaan sen alemmasta, luessa tämän vallankumouksen . .. ™ e.1.‘L“ e-eksl w ?t.™ 5 ! “ " t.? !* ’? ' 6' T oista, alkeellisesta kehitysasteesta. Jälk een , kärsien kuulum atonta ä ä n esty k sen kautta pari pienempää a lu etta . niin helposti Kommunistinen työ sanan ah-! ka ja tilanne taammassa ja ankarammassa R anska on . kuten tunnettua', saanut lullisempi oli m erkityksessä on palkatonta E lsass-L othrin gin ja 15 vuoden «jak ENG LA NNIN O P E T T A JA T T A R E T lopu lla n ou si pySreiasä luvuissa 2 6 0 , si Saarin a lu een , sekä _____________ _ i n i n •• •• »ok m poliittinen nero työtä yhteiskunnan hyväksi, letariaatti voittaa. pitää hallussaan H U O L IS S A A N K O U L U LA IST E N taneet äänensä jollekulle niiata, tahansa. N yt ei voida saada mi- työtä, jota ei tehdä m äärätyn ------------- 0 0 0 m iljoon aan frangiin , kun se en - l'«»k«i sak salaista a lu etta M ainiin sask- T ER V EY D ESTÄ £ ka ; aale,ssa esiintyivät ja taan sellaista kiihottavaa ja lu- velvollisuuden perusteella, ei AMSTERDAMIN TOIM IS- nen sotaa oli a in oastaan 2 7 .7 8 0 mil- ¡k a . T eh ty jen la sk elm ien m ukaan on L ontoossa ilm estyvässä “ D aily H e jo o n a a . N äin ollen on R anskan v a ltio -! R anskan jotka niiden kautta yrittiv ät paavaa vaalisyöttiä, kuin 1812 jonkun tuotteiden määrän saa- T O N I n P F T T Ä M ,N rw a lu eille jo u tu n u t rauhan- saada kannatusta, nim itti kon saatiin yleisestä valtiollisesta misoikeuden takia ei edeltäkä ' 1 LOPETTAM INEN raldissa kerrotaan , m iten n yk yisin v «lka suurem pi kuin E nglan n in v e i - i teoM a n oin 2 m ilj. saksalaista. Rans- j ° # t a . vähän [.ad‘kalism i3ta ja yhteiskunnal- sin m ääritellyillä ja laissa vah- Joku aika sitte tiedotettiin E nglannin o p ettajattarien piireissä oi- ka norm aalikurasin m ukaan, vaikka kan uudet rajat tä y ty n eet senvuoksi S mk H J° ka ° l vol“ anut h ^Ctn elan? n kokonaisuudista- vistetuilla normeilla, vaan on se Kolmannen I n t e r n a t i o n a l Mos laan h u o lestu n eita lasten p u u tteellisen ' aen «otak u lu n git o livat m onta vertaa , e kä k a n salliselta että m aantieteelli- v ik i s i q SSa ♦ Vain yh,dessa h ?**?3 ta rkoittavista lupauksista, vapaata työtä, normeeraamaton- kovan keskustoim iston lakkaut- ru o k itek sen vuoksi, jok a seikka j o h - ' p ien em m ät kuin E n glan n in . S yyn ä 8elt® kannalta pitää en tisiä epäedulli- k r i l t t k n v Sama? " teki demo- eikä sellaista hyvästi vaikutta- ta työtä, työtä, joka annetaan f taneen n. s. Länsimaisen eli tuu p ä ä asiallisesti elin tarp eid en kor- ! l®hän on se seikka, ettei R anskassa i *em pina. b, pVlmMrk° niVen ° n i’ McAdo° Vaa kysymystä kuin 1916 että ilman palkkion laskelmaa, il- Amsterdamin toim iston toimin- keistä h in n oista. T h e N ational Fe- teh ty lainkaan y ritystä p eittää T anska saa, k u ten tu n nettu a, Poh- rr^r seka m uutam at muut ™ a pidetään sekottum attom ana man korvausehtoja. työtä. jo k a 1««". Toim iston lakkauttam ises- deration o f W om en T ea ch ers fN a is- sotak u lu ja vero itu k sen kautta, V ai- jois-S Iesvigin , m inkä yhdistäm inen e h d o k k a i£ a y r€ m tPU° Ur en P a - ‘ u y cenf Sh taia,n ' W llson on Pal perustuu tottum ukseen uuras t a on lehdissä kierrellyt erittäin op etta jien k a n sa llisliitto ) on h il jät tio m en o ista elo k u u n I p istä 1914 vain korvaa v u o sik y m m en ien vääryy nni.mi.tysvaaleiasa J a O stanut heikkoutensa. Ne fraa- taa yhteiseksi hyväksi ja tietoi- ristiriitaisia ja sekavia tietoja tain p itänyt v u o sik o n feren ssin . josso 1 tam m ikuun I p ä ä n 1 9 2 0 ain oastaan den. u-P* uskottiin sit, joihin dem okraattinen hai- seen (tavaksi m uuttuvaan) ym- Tukholm an “P o litik en ” julkai- vilkk aasti on p ohd ittu y llä m a in itu sta ' 16,6 p rosen ttia saatiin v e r o tu k s e lla , Itävalta-U nkari ja T urkk i ovat lo ¿a±i m ! ? ? tUlr n ehdok , h t ys ° n P u n k k a n s a suojan- märtämykseen yhteiseksi hyvTk see Kolmannen In tern atiin alen yh teisk u n n a ssa ilm en evästä e p ä k o h -; 2 6 ,9 pros. k iin tein ä lainoin a ja 56,5 pullisesti h a jo tetu t, m utta sensijaan r \ Pd0 UCCn pOm°- -Ut’ ° Vat kuluneet lapmäkyvik- si suoritettavan työn välttäm ät- keskustoim iston antaman tätä pros. ly h ytaik aisin a lainoina. To . . i - i .. .... ■ isin , Serbia ja R um ania ovat k asvaneet us- O p e tta ja ta r e t o v a t tu lleet mmir- sa n oen käy taata selv ille että v e r o i- ! N m i> ts v a a ^ L Paattanefet Sl M.f............... , ftöm yydestä, työtä, joka on ter- asiaa koskevan julistuksen jos- ........ i vaaleissa esiintyvillä eh Mitään vaikuttavaa eroitusta veen elimistön tarve. sa m. m. lausutaan seuraavaa- tain sellaiseen jo h to p ä ä tö k seen , että tu> tu otti sodan aikana sen verran. ' näkin tul k ” 1 1 Mitä e nain - 11 «-----—— 4 että sillä - ----- - alla o i,s, «en vciran, . " t . a,- sum m juuri v o L . ,Ju g° ‘ !aV‘aar’’ ----- " •• • - san aim ielio?dt n-Uln k ' ! H ” ' k* ° le Am erikan Jokaiselle on selvää, että sei- “Kommunistisen Internationa- m aidon ja sokerin k ork eat hinnat v k u tiavat san gen tu h oisasti lasten ruo-1 p eittä ä en n en sotaa o lev a t vuo-J k ä « ittä e 7 n C / ^ 7 GOo"1’” re LUl,^ e<t’ a. , ..™!e lp de.t.!a -. K? keiltn n kahdella suurella valtapuolu- laisen työn laajaan, todella Ien ensimäinen kongressi lo i ai ^ 'm k ilo m e tn a . minlcalaistä p o n ttis ta väriä nyt eella. Molemmat ovat kadotta joukkom ittakaavassa suoritetta- noastaan yleiset suuntaviivat h iu k seen , sillä eten k in k ö y h e m m :..ä ‘u iset m enot, kun sitävastoin kaikki Snhen L I - Onnen k uu luvat en tiset Bosnia ja Her- voitaisiin työväestölle syöttää, neet kaiken erikoissuhteensa jo- vaan sovelluttam iseen on meillä, ........... suuntaviivat köyhälistön taistelulle silloisten on m ah d oton banl-kia N p- «otakulut p eitettiin velk arah oilla ia lö v tv ^ nmirÄtka-5nVa r?Ctkl tUl-i’ h° nkin taloudehiseen ryhm itty- s. o. meidän yhteiskuntajärjes- olosuhteitten mukaisesti ^ t T ” lle nä,tä v ä ,« ä m ä ttS m iä ravintoaine«- kun jo n k u n lainan kork o tuli m ak- zeg o v in a , K roatia, S lavon ia, Krain. n i2 v tv « U i« » ,O‘ C d?{nokraatI1t Ja °yat .m uodostuneet tyksellämme vielä hyvin, hyvin män kongressin jälkeinen aika 7 ' A”ain näin o,kn ei ole kinka#“ settavaksi, o tettiin uusi laina, jolla S teierm arl ja D alm atia. M ahdollises ’ «urkap,w lis tien puo- Pitkä matka. on a se ttln u , l / o m m u n U t i - ¡„u, voitiin suorittaa korko. A sia in n äin ti liitetään siihen erin äisiä A lbanian , , ------------ kom m unistisille,. ... . osia. N iinikään on p ien , M ontenegro si:ita huolim atta alkavat äänes- lueiksi. o llen ei o le lainkaan ihm eteltävää. . f i a askeleena eteenpäin täl-l puolueille koko joukon taktilli- uu karn rruiän. sulatettu siihen . A su k a slu k u on k a ik täjiä agiteeraamaan. Ohion ku ^7 isop -trajien '■rtrajie: kansallirliiU o lausu i i J °a valtiovelk a lopulta on kin noussut jo se, ClLd. että tämä • - • • •«• • » ' la tiellä * on *•* JyJ ti _ k y -'siä kysymyksiä, __ jotka ovat rat- kiaan 12 milj. serbialaisia ja k roateja. vernööri James M. Cox oli de vuosisatauvanhan jarjestei- symys on asetettu, että sen on kaistavat yleisen "kaaoksen vält- toivomuk,«naan> hallitus puutm,- tu oh on h uim aavan su ureen sum m aan R um ania p u o lesta a n on saanut k o mokraateille samanlainen “mus m an hävittäm isen jälkeen asettanut juuri proletariaatin e- tämiseksi. N äistä taistelukysy- ” k®*»n»iter. toimenpiteisiin, että ia- 2 6 0 ,0 0 0 milj. frangiin. ko S iebenb u rgin ja B ukovinan. Sen ta hevonen” kuin H arding oli uutta luom aan turnaisin joukko (kommunisti- jm yksistä antaa lopullisen ja r a t-!'°ude,8a v a lttäm ättöm iä elin tarp eita ___ syyn ä R anskan raha- Suurim pana a lu e on nyt k aikkiaan 2 8 4 ,0 0 0 neli? republikaaneille Chicagon kon- t • , - • FU,®tUe Ja am m attiliitot), sekä kaisevan päätöksen vasta Inter- vo,ta“ ,ln 8aada alem m illa h in n oilla. laitok sen h u o n o o n tilaan on h ir v e in k ilom etrin . “ li •” N. Lcnm k,r jo«.aa Moskövas- hali,»usva.,a. ventsionissa. nationalen »öinen kongressi, ranskan R ^ I Z ^ oksen v a . R-n. -------- «i kertaa niin suuri kuin m aailm an Tämänlainen ehdokkaiden a- sa. Pääsiäiseksi talkootyöllä vai- Suureen päästäkseen on a le t-! K uitenkin on selvää että liiket- pitää yllä suurta sotilasarm eijaa, sodan p u h jetessa . A su k aslu k u on K A V A A SE M A . settam inen paljastaa k ap italisti-, mistetussa Kommunistinen L au -. tava vähästä. itä on ohjattava senkin aikaa , jok a ei ole k ok o o n p a n tu yk sin om aan noin 13 m ilj. Mutta se on m enettä- . iiJk.an..!.U.Ontei o n kaikessa t ^ kokoon- L on toossa ilm estyvässä “ D ailv aily H e e -' - ‘ h.aa!aa R an ’ k a |B y t lu o n n o lliset r .j.n w i ja s i ^ ö yh- _ M" 1 , . ^ ? ____1 ----------- 2 Tärrn ___ ______ . • . . . . . i ;5,{a;._'ois,eh_a x il 1 • .P !lo! ' n' “suuren" kunnes ¡k « o l u n u g g re i c ssi s a i c ehtii n u i KOKOOn- vaan n a s .a a alastom uudessaan. Se osottaa 1 T,‘ °?, om istettu p ik e e n .k a p ita lis tie n omaisuu-J tua. Toimeenpaneva komitea, raldissa“ on k äsitelty R anskan v a ltio « v,ela k aikcn 1,sak»' a f/ik a la i «'« orjia. , ten ä isy y ten sä . N iinpä Siebenburgisaa paaoman s n n tv m i« työlle. + u X» xm 11 m Samoin «amnin kuin t-.,;«. Lenin, T m -.;« ovatkin __ ir . . . fin an ssioloja, jotka . . ‘ on u . __ » . pääoman kopetlevaa kopeilevaa e esiintym is kommunistiselle ------ ---- . # den kukistaneen «ia työväelle an- m a a ilm a n s o d a n i° * ta karj°>te taan joka v u osi. T ä lla i-io n 33 r.m« unkariL • riiaisia. tä, sen ylivaltaa nii Iden ‘ demo- v a k a X k v ^ m v « ak eTta,ni‘ keen” Otta" ! en kumouksen jä l-jtan e et useita julistuksia ja lau- to k i. ovat jo u tu n eet perin su rk ea lle! ? en m ilita ri.tin en järjestelm ä on va-! kraattisten muotojen I yli, mitkä scn vakav*2 kysymys. h in g o k si ei y k sistään R an skalle vaan A ivan “ u«i valtio on T sek koslova- Ja on keen - - voidaan alkaa vain v ä-’suntoja käsityksistään eri riita -ika in n aile. M ainitussa leh d essä k erro- ...................... VAPAUDEN SOIHTU SAAPUNUT a S10NI YHTEISKUNNALLISIA VIR TAUKSIA ULKOM AILLA * O Ä • ■ A L * «K 1— * 1 ? tänäkin m aana ovat 'vallinnee, maan Itapiuhstisen keh.tyksen a*<uaikoina. Toiselta puolen se osottaa kapitalistisen politiikan syvällistä rappeutuneisuutta. - P orvarit pitävät politiikkaa yh teiakunnallisen elämän valtiol- h.er.a järjestelyuä Ja porvarit o ovat v a t ta in u v a ic e t siinä « Iin a s r -li« . taipuvaiset vain sei- lais.cri JarJc*tcly7 näkemään. He kieltävät silta ■ kuten -Ji_ valtiolta kin luokkaluonteen. M utta ka pitalistisen yhteiskunnan kehi tys johtaa valtiollisessa toimin- I m • «M X m I — — — S M « • a a S m . k«kk«» tehtävä itselleen hästä taloudellisen'eläniän ra-.kysymyksien suhteen. KongreZ-i«»" - „ i m. m. m yösk in k o k o E uropalle. Ensimäinen j ° kon k uuluvat B ööm i. Maan. leuraavaa : v o i“ ' a'l?’.'.." 'a tama kysy. kentamm en uudelle perustalle, si voi tuom ita meidän suunta- R .» .k .l« i.,.„ k ., apu, m inkä liittolaiset voivat antaa la v a h a n S ch lesia ja p o h jo is-U n k a n , k esk uu d essa on h R anskalle, on k eh o itu s y leiseen a e e is -! ‘ta ’^k *a a n 1 9 0 ,0 0 0 n eliö k ilo m etria ja oitu esittää käytännön ky- Talkoot, työn arm eijat, työ- viivamme ja ohjeemme virh eel-! rättänyt ihm ettelyä se seik ka, että ‘ y^ na va- sen jälkeen kun velvollisuus - kas siinä on so- lisiksi ja o ^ n a k s u a ^ Itäneet R anskan ai- j tari'»um *’ a‘‘n- Silloin, jo s . e toteu-1 ’ ’ Ja puoh m '|j- a «“ k a «‘a - Täm äkin in ai- Ja k apitalistit on sialistisen Ja kommunistisen on selvää, että niin kauan kuin v n avu ttom aan a ., tuu, alk avat R anskan raha-asiat itses- ° n **a a v ,la *nen valtio. S laavien lu- m itä sen \ pakkoluovutettu. va.n sen jäi- työn käytäntöön sovelluttam ista se ei ole näin tehnyt ia niin rah alaitok sen to.vot» sem aan, ' /V ~ tään k orjaan tu a. , kum äärä on n oin 9 m ilj., joista 6' • kcen kun vallan vallannut köy- « i muodoissa. kauan kuin eisim äisen k o n ^ Le X n .k 2 ll. r v " ““ i m ilj. tsek k ejä , lisäksi 3 m ilj. sak kal,s,° ° " « ‘^ ‘« v a sti voina- Tässä sovellut,am iscssa on »ia valitsema toim eenpaneva ko- .«H.i,,. iv u.,u.,“n V“ " ' E U R O P A N UUSI K A R T T A . »alaisia. P u ola on saanut alu eita se- nUt tä jie n e n n la riecfa m ä än « epä- v vielä ie lä naltr.n ______. . r niin .. J iJ iio .a in in a a n , mut- nuJ r p iis e tä järjestäm paljon puutteellisuuksia, mitea on . toimimassa, vain »a a i n oas taa n yh d ellä M -i - ... ka S aksasta, Itävallasta että Venä- eh d olla — että M aailm ansodan virallisesti lopu ttua jäitä ja on sen p ,n ta -.la 2 6 4 .0 0 0 ne- va8t“ ?tu k sen, vasta- M utta nauraen (tai pilkoin) voi- tällä toimeenpanevalla komite- R*n. R anskan raha-asiain jä rjestely ssä ta- ja rau h an k on feren ssien p ä ätettyä toi- ' , a a r , kumoukselliset kapinat ia yat vat snnen siihen suhtautua vain sei- alla ¿ällä on oikeus nukuin liö k ilom etriä. L isäksi p u o lalaiset ha . J ¡apinat ja puhua Interna- pahtuu täyd ellin en m uutos. E uropan kartta rnuuttu- luaisivat yh distää valtak u n taan sa Uk D « s . - I m intansa on --- -g- — .. nusitcs ansalaissodan. laiset, jotka ylipäänsä eivät ky- tionalen nimessä. Amsterdamin K anskan v a ltio v elk a viim e vu oden \ nut varsin su uresti vu oteen 1914 ver- ! rainan y n etu iy fh in ^ e k o lh i^ ,1" jo*t£ Kahden internationalen paljastavat sen itsensä tarkoi ulkopolitiikka tuksen ja luonteen. Kapitalis politiikan häikäilemätön (KlrJ. O. T .) riistäm istä tukeva luonne alkaa nyt tässä maassa selvimmin pal Iti jastua. Ti lanne muuttui juurta Huomattava on että niin re rta jak- publikaanien kuin dem okraat sain, kun näyttämölle llmestyi- tienkin konventsioni epäonnis . vat neuvostohallitukset työläis- tue s « > k kaikkien *i « « . tcn ja talonfioikain tu i 4 täydellisesti sei- j in. a lu eita . U krainan ita- « t f f l » T ; 1111I I i : o i H 1111111, 1H rmHTTTrmrtti nf UVOS_tohaI,,tuksi’n ei ok* kyen nyt pääsemään häälyvää sekaan- tumi<va-täistä ‘ kantaansa pitem- m alle, ei jää yleensä muuta kuin toisen internationalen valcdemo- kraattisten reformistien perintä- tapojen jatkam inen tekeytym äl lä taantum uksellisten kapina- hallitusten arvostelijoiksi ia si- ten todellisuudesta lujittaen näi- den asemaa ja auttaen niitä jät kun on niille täysin vieras. Maan osanottoa imperialististen halli puolustuksen vaatim ukset tä- tusten laskelmiin, vaan harjoi samoin käsittää kolmannen in tilaa \ äl i tt< unäl le ■¡Misitiivi^cll'.' i n,ä ensimäinen kapitalististen ta vat ne lisäksi sorrettuihin mai ternationalen ulkopolitiikka kai peili tilkalle, jonka tark otuk-era kissa maissa yhteiset päämäärät, I hallitusten ulkopolitiikan ratkai- vapaiden kansallisten vaiti».i hin ja ryhmiin sekä varsinkin yhteisen toiminnan. H allitus on se \a tekijä, on samoin- ensimäi- siirtomaavaltoihin ja kansoihin den luominen nistettyjen siirt o u tekijä ncuvostollises.sa ulko nähden jyrkästi imperialistilas- ten välisten ulkoisten suhteiden maiden, suojeluksen ja vaiku politiikassa. Jos vallankumouk keltnien vastaista politiikkaa, jo sa piirissä keskittyy -sen posi tuksen alaisten alueiden tiTd'e. sellisen proletariaatin on ehdot ka tunnustaa sorrettujen oikeu tiivinen ohjelma neuvostohalli ja on kolmannella internationa toman vihamielisesti suhtaudut det ja eritotenkin heidän itse tusten kansainväliseen tilantee a lia sil:r>äm »ärä.iaän niiden ’u seen, näiden keskeiseen poliitti tava kapitalistihallitusten “isän m äärääm isoikeutena. Mutta seen liittoon ja tukeen, jota ne nimen *»euvosf.',v. käin mu»»-! •- maan puolustukseen,” niin on neuvostohallituksille asemastaan sa M a tti en it-e.‘ iään sei ... sen sijaan päinvastoin työläisten keskellä muita hallituksia joh- saavat kaikilta samalla pohjalla että tama tehtävä . n en tt • olevilta ryhmiltä. Jtsc neuvos- loit c»a kohnara ' n intern it: - -•ostovaltion tuvain velvollisuuksien rajat tohallisteu olemassaolo, samoin naku elinkysy- vaihtelevat poliittisten olosuh nt rtisval n< •.niousteht • » ; • ‘ orre**.ijeu uin ei ka- teiden mukaan. Olemassaolonsa kuin uusien neuvostohallitusten .. ... , . _ tioiden puolus- ensim aSten kuukausien aikana useita esimerkkejä ja joita me • ta kaikkk.«, ett i ’ »an a uudistusta kireäksi käyvän y h-¡k-rran ilmestyvän vaibssä ole- s a a n e n n : !usta saavuteta yksin sotilaiden ennen lires*’” tm rauhaa, noudatti odotamme tulevaisuudessa — h . , P a : a « ^ tenkunnalliM n kysymyksen He- 'm ,, hallitusten joukkoon halli- „'/i-hn sl? ”,'X h “ - 1Ud,1" a ''n a '5 " a ’ vaan hv Venäjän neuvohtohallitus jyli- < n ossa kesk- vedapa, suta olemme varmoja, sjäs ; j .. _ tta n , im muihin olemas-J v»n myös diplom atian' kautta, j sevää sksi. Ne epäonnistui- luksia, joiden tukeminen merki - iaolr h , T , v •• ’ ° len' a ‘i: läheisessä tulevaisuudessa - - j , , , - '* * *’ K U mielenosotuspolitiikkaa, aviljehjain taloudellis- « proletariaatille kans^nTai,, ä ■ h m e ^ a l h ^ a T ^ i ^ i ä ' ’^ , 3 jonka tarkotuksena on poistaa mihin vat maanvilj on h .'jn y t s: sitä kannusti mai^man- muokxaa kokonaan mailman I vlivoi. 11‘ k A !ldenD “J ± l . ' amä hallitukset ova, o- vollism.k £ 'Ä i 3 ihollisliittymäin taholta tuleva proletariaatin ten suhteiden « .-vita pu ’ kumouksellinen työväenliikkeen vallankum .uk-' * utta tämä ei es vaara. M utta nämä kansainvä % an k«* kar-le!ekSI Pikkuporvaristokin *ottautuneet olevansa sijottunei henki. 5in. FI-!’d? tOntl mitata I «eilisen siiven katsant?,kantwi J E.'»dU ' ta kumouksellista neuvostohalli- liset tehtävät, joiden tarkotuk k a - ? - , t ' i siirtoina sitä jättiläism äistä vaikutusta, ’ " ’iu:k,scn.diplomatian kaikkiin ky-,! va;!a„ sena on hyökkävsvaaran torju minkä Venäjän e rju m í;;r n »..m ahdu- neuvostohallitus symyksiin, yhtä hyvin suuriin i »i 1 minen. aiheuttavat myös mää- olemassaolonsa ensi kautena tä 1 t u : • » ; i . «sa. K -irä tty jä velvollisuuksia. Nykyi- ten herätti, vaikutusta, mikä ei kuin pieniinkin, nähden. Jos so-jm .,« li * ! r< noudat! | senä historia’lisena hetkenä, ää- sittemminkään ole kansainväli sialistisen liikkeen kumoukselli •*»iM-n maiden vapauttam nen siipi toisen international u pAam.iarau i rettömien vaikeuksien * pa kapit «voilta. -Palkkatyöiiisfli, »ni ’ „ e u Z o s t X i i n i ,^ '“^ " ; ° J aa ¡.ia u h Ä U & £ „ * “r S ‘ aikakr.della ulkopolitiikan kai Í *. * ■ ‘i • 11 « • ■ • t * f tomahdus e» i- ei dem okraattipuolueen ohjelma välisen aseman puolustamiseksi k*hq ca ♦ e amaan ra u -jse neuvostotasavaltain olemassa- näiden kannan neuvostohaPitus kissa juoksevissa kysymyksissä, maissa jo taaphtunut tai ei — lu p « mitään. J , palkkatyö- ja lulitUmiKksi. ra, S n v ’ vt * “ 33 Usa?vuttaa oloa h5 tk« ä- jo « » » viholliset i ten suhteen neu' o5tohai ,,u5- kuten Armenian, Syrian y. m, m utta on mahdotonta -ano'., kysymyksissä, rajottui im Pa>jo» Untinen ohjelma ei soveiiu . Nnn sidottuja kun, neuvosto- perialistiseen rosvoukseen näh kumpainenko näistä liikkeistä selvemmin tanaan kuin koskaan le kuin puoiueilie ° ä ’ T ? h m X *i3n5sa samaan a‘I<aan tarkkaan j jolloin niiden kansainvälinen a- hallitukset tata nvkyä toimin- ehtii toisensa edeF»; Kaiken den puhtaasti kielteisiin tar- kaikkia.-n ci roim an «ien inte v a tio u is .» .U m än u u o n riippuvainen-,is ,ä kotusperiin, niin esittää kolmas nationaia.i suurcnmnis« n k » Internationale nyt tätä rosvousta sai.jväh.-«* ; positiivisen i hjf lm dtstam tseen tulee, niin molem- main ohjelma, jotxa ovat astu- tua tahansa nee, ’ .punannen »n,ernatiönalen mat valtapuolueet näyttävät o- ----- ----- ' 1 ' hallitukset, u «nansa. ollen « ,™ « „ n t i . ' m p ö JI ' u . . “ . T ’ö |,.’!k? " ' a.a t|- ! ''»sentman suven kansainvälisen v i t a a n kaikkialla, missä sitä il- toteuUaminen ole mahdoHi”. n vat nC’ kdyian™ 1,lset’. rakentr- muuten kuin sen mailm anvall» - levän m ahdottom ia siihen. vat neuvostotehtävät ja välittö- kumouksellisen perusohjein: ,n taantum us mikä maassa on va! perusohje’ man vapautuksen näköalat ka- kautta, mikä johdonmukaj- -t: lin n u t viime vuosina, esiintyy P’ta * st'sesta ikeestä. Stuttgartin on Bernin-Luzern in keltaisen yhä n iin voimakkaana, että se päätös’ . iuseim ain puhtaasti kid internationalen orjamaisen tekee mahdottomaksi reformia-'ternationaieHe? , ö a ' ä s s ä ä n >Uan ' sekää, ' ■ \ a ^ i d i S i j o i ^ ^ r ^ h S ^ n ^ S k J : ^ pO,,tiikkaa' " a hal'i '“^ 'H i a teisen, siirtomaapolitiikkaa kos häilyvän poliittisen ohxlm*1'. sen uncopoiitiikan „fcopubW la. k. -au oh;t,™ „ T T j ? u h U ^ , ^ r ? v a X h u . au.
