2
TORSTAINA, HEINXK. 8 P-—-THURSDAY. JULY 8
TOVERI
min
vallitsevaksi
llitsevaksi
missään
m lempien
pääsemisen!
No, 158
V :n 1918 alussa näytti kuin kene ajattelem aan, puhum atta- kokouksen
näS+Klr«»»
(T H E CO M R A D E)
am m atti- ta on selitetty, että he tuleva*
£ £ “ S
Ä
järjes,S is,ä j *
The organ of tha Finnish worker«
parlamentarismia- noudattam aan
toim eenpanevan
lopetta-
anta-
katso
vaalitaistelun jälkeen- voimakkaampi * vaitavallankum i* r^ rm a m ^ sv a i/e u k sia ^ o k a ^ n i ? '
k a ta m m e kanssa, levi-1 m enetelleensä vastoin Kolman-
Olemme juuri vastaanot
udistus-
u
k
s
e
llis
te
n
k
a
n
in
a
in
ia
m
«
u
,„
:
d.r,
.
u
x
k
L
?
.m
i-
te
ttn
n
niitä
eenpanevan
ko- nen
Internationalen antam ia taneet lähetyksen Canadasta
UUdiS,USt Ä
^ ^ w
iOhdOSta tó i¥ h U
n in « « toim
« . Ja
¿ e id ä n Itan-
suuntaviivoja. Lausuvat jä ttä sikäläisten
työläistovereiden
K api.a.ism i
on kadottanut , :
" «.»«««
« ” n «■* ^ X l U l b Œ e e ? « T o t a M S d “
°"
Offic« S ev en th and Commercial St., ,
_____
vänsä asian ensi kongressin ra t
toimittamaa Vapauden Soih-
G p p » .„ . Po« O H ic .
^ ^ 0 °
° 1!a, vaPaa p i'-i«> r oHut tilaisu u tta vähänkään '"Uuden"' työkurin Vakentami- lua olla edesvastuussa siitä, et kaistavaksi.
TELEPHONE — Office 365;
knen. K ap.tal.sm .n liberaalinen tarkasti ja sitkeästi käydä kä- nen, uusien v h te isk u n n a H i^ n tä nuorille kom m unistipuolu
Kolmannen
Internationalen tu-nimistä julkaisua. Voimme
eille
annetaan
sellainen
neuvo,
Eelitoriol D rp't 832.
¿ t k a Okan"U
. l i t ? L ™ nr ’7 ‘a :uhf5’ i ‘^ 2 _ r ?u i,? 1H“ n rakennustyön suhteiden ihm isten kesken ra-
kongressi kokoontuu Moskovas peittelemättä sanoa julkaisun
että niiden olisi pysyteltävä sa heinäkuun 15 päivänä. Tä- olevan parhaimpia mitä Ca
- -• ' jotka Kapitalistisessa politiikas- kysymyksiin.
lentäm inen, uusien
ihm isten pienina
Entered as eecond-claaa mail matter sa s*tä edustavat, ovat Utopiste
propagandajärjestöinä. i mä kongressi tapahtuu aivan nadasta on tullut ja kehötam-
July 18, 1912, «t tho Po.t^Office J a-
H eillä saattaisi toisinaan! Ny t olemme eläneet kaksi 1 J ä n n iä rZ ^ m*SCn- muotoJen Ja Meidän kantamme on se, e ttä , toisissa m ^ e i s i ä kuin ensii ™
_~ —
1 • f 1 •
1 ti • • ~
‘ kaikkia
Ot3m’
niiden
on
käytävä
käsiksi
työ-
mäinen
perustava
kongressi
x;
3
^
?.?m
aan
• t A ato n ., Oregon, under the
olla vilpittöm iäkin tarkoituksia, vuotta kuulum attom ain ja usko monien
~ u SC ° n
Act Of March 3. 1879
m utta kapitalistiluokan koko- mattomain vaikeuksien, nälän, ’ ni° ” ” h
1 vuosikymme- väestön vallankum oustaisteluun Silloin oltiin vasta In te rn a tio -! 5 .
Postitamme nvt
__
__________
* naisedut
nnie.rlnS
i.l. —
.U.
i- I . . . J m utta __ ... m .JZ,
u i*“ - IVO.
_______________________,
tekevät
heidät
sopi- Puutteen ja kurjuuden,
ja taisteltava työläisten nykyis nalen luomistöissä. N yt sen si heti julkaisun kaikille jotka
■>1«
.
. . Ä ,
m attom iksi voittamaan. Se joh- samalla myös kuulum attom ain
on slunatuinta ja ten järjestö jen valloittam isesta jaan Kolmas Internationale on ovat sen aikasemmin tilan
lo
v
e
n
n
johtokunnan
tuu
siitä,
että
nyt
ei
enää
olla
Puna-arm
eijan
kansainvälisistä
n
1
tyota*
ja m uodostettava voimakkaasti
I
.
„
1..
. •
: yksityisten
.
...
-
. harjot- « k^pitalistitaantum uksen
-
-
VJ n o onnemme,
n n pm m
ua ~ pidetään
lauantaina
teollisuuden
joukois
«.J?"
että me, kukis- keskitettyjä ja kurinpidonalai- voittanut alaa kaikissa maissa. neet.
kokous
_____
'V ipauden Soihtu maksaa
10 p illalla klo 8 liikkeen taJien «äntäkaudessa, vaan ra- ta saavuttanein voittojen aikaa,
porvariston l a ma' s*a yallankum ouspuolueita. Hol-
lantiiaisten esitys (jonka Ams- aiheuttaen
erim ielisyyksiä ja ? ? '" J3 kaikki tilaukset ovat
huone,,st„,ia. Jokaisen i ä s e - j ^ P “ ^
“
^
Ny, O„ vakavat
nen saavuttava kokoukseen, listen ja kansainvälisten t r , j ' c (i° eiVa? ^ " s k a n k apitalistit lemme perustan, jolla sellainen terdam in kokous hyväksyi) on ristiriito ja, jotka kaipaavat kan- i lähetettävä OSOtteellä:
vastoin
kaikkia
kokemuksia, sainvälistä selvitystä.
Myös T av . / r
00 a « - xx
joita olemme saavuttaneet vai- Kolmanv n
Internationaleen 1 ° VCri’ B ox
A*tona» Ore.
lankum
ouksellisen
joukkotoi-jliittym
isehdot
kaipaavat
viral-
P
S
__
Adqmi>*hAf
en
DLUEENRKONVENT0 '
kaika» a -m o lU m m e . &
minnan aikana ja jota arvostel-j lista ja selvää selitystä Näin L r -
Asiamiehet saavat
lisen politiikan liberaalinen ai-
” • V£ ? V • Ja ke,en On UVyyS’ ?ltkcys’ alttiu s’ Päättä Ien katsoen ei suinkaan voida ollen tulee tämä heinäkuun knn. i taV anmlikaisen palkkion,
kakausi.
F inanssikapitalistien S
r a k e n ^ e ^ " 13-
k? kemu.s'
Ja y ^ ^ r y s on nyt ko- sovelluttaa Europan olosuhtei-jgressi olemaan m itä tärkeim -
valtakausi on porvarillisen po- L - Ä " usty<^
s? siaIlsr™n O te tta v a satakertaiseksi, pa
litiikan
aika- perustee!la- Siksi voidaan ky- rannettava sadoin verroin j< sun, jos kohta sitä ei voida jät- mästä ja ratkaisevim m asta m e r-!raten' Ainoat maat. joitten rajat
litiikan taantum
taantum uksellinen
uksellinen aika
kityksestä koko maailman työ-» at py*>neet muuttumattomina, ovat
P e n u h liV a a n ie n
u
• kausi
symys kom m unistisesta työstä maksoi m itä maksoi on pyrittä taa huomioonottam attakaan.
a n Ä l
l
» ^ n v e n tsio n i kausi-
asettaa ja on asetettava tiiviinä vä päämäärään - nuo 5 2 a .
A m sterdamin toim iston ta h o l-! väenliikkeelle.
Espanja, Portugali, Sveitsi, Hollanti,
R uotsi ja N orja.
Mitä Suur-Bntann;.
anto, ensin
loistavan näytteen M itä
dem okraattipuolueeseen -
tai oikeammin, sivumennen suudet on proletariaatti kehittä
:inval?ai*',n k kapitalistinen
kaPita,’iStin' n kan- m uuten tulee, m m “ sen
» valtiol-
sanoen,
kysymys
.
o
s
i
i
i
X
e
«
a
TyT
itseUee^
m
“
^
0
vuoden
aan
tu
lee,
m
in
ovat
sen rajat tosin
valtiol- sanoen, kysymys sosialistisesta nyt itselleen io, 15, 20 vuoden
E uropassa p y sy n e et en tisellään , mutta
l iauireM
u i s i n n ™hHe
isu u s näyttää näissä työstä, sillä eihän ole kysymys aikana ennen lokakuun vallan-
vallan
rv-abri „ in P° i , • ' T o . —
. . . . 1,nen.
, • ’“ ''v a »tsuus
aenaijaan
su u n n a tto m a sti laajentuneet
¿a.
U
.k
2
?
n.-
mah.do2
h
se'
'
5’'
.
Se
la
ttlV
“
!
'
,ss.a
N
yt
ei
Uuden,
kapitalism
ista
esille
kas-
kumousta,
se
on
kehittän
y
t
nii-
h u o m i" n ^ t l r i 7 ,
jä tti vaaleissa epäilyttävältä.
uuden,
nH
A frik assa ja Aaaiasaa.
lii
k a?lt^
»tta nimitysvaa- sd la ole politiikassa sitä ase- vavan
yhteiskuntajärjestyksen tä edelleen kahden v uodet ku
B elgia on saan ut itselleen kansan
v
uuta ne olivat maa, mikä silla oli 1912, eikä ylemmästä, vaan sen alemmasta, luessa tämän vallankumouksen
.
.. ™ e.1.‘L“ e-eksl w ?t.™ 5 ! “ " t.? !* ’? ' 6' T oista, alkeellisesta kehitysasteesta.
Jälk een , kärsien kuulum atonta
ä ä n esty k sen kautta pari pienempää
a lu etta .
niin helposti
Kommunistinen työ sanan ah-!
ka ja tilanne taammassa
ja
ankarammassa
R anska on . kuten tunnettua', saanut
lullisempi oli m erkityksessä
on palkatonta
E lsass-L othrin gin ja 15 vuoden «jak
ENG LA NNIN
O P E T T A JA T T A R E T
lopu lla n ou si pySreiasä luvuissa 2 6 0 , si Saarin a lu een , sekä _____________
_
i n i n
•• •• »ok
m
poliittinen nero työtä
yhteiskunnan
hyväksi, letariaatti voittaa.
pitää hallussaan
H
U
O
L
IS
S
A
A
N
K O U L U LA IST E N
taneet äänensä jollekulle niiata, tahansa. N yt ei voida saada mi- työtä, jota ei tehdä m äärätyn
-------------
0 0 0 m iljoon aan frangiin , kun se en - l'«»k«i sak salaista a lu etta M ainiin sask-
T ER V EY D ESTÄ
£ ka ; aale,ssa esiintyivät ja taan sellaista kiihottavaa ja lu- velvollisuuden perusteella, ei AMSTERDAMIN TOIM IS-
nen sotaa oli a in oastaan 2 7 .7 8 0 mil- ¡k a .
T eh ty jen la sk elm ien m ukaan on
L ontoossa ilm estyvässä “ D aily H e jo o n a a . N äin ollen on R anskan v a ltio -! R anskan
jotka niiden kautta yrittiv ät paavaa vaalisyöttiä, kuin 1812 jonkun tuotteiden määrän saa-
T O N I n P F T T Ä M ,N rw
a lu eille jo u tu n u t rauhan-
saada kannatusta, nim itti kon saatiin yleisestä valtiollisesta misoikeuden takia ei edeltäkä '
1
LOPETTAM INEN
raldissa
kerrotaan , m iten n yk yisin v «lka suurem pi kuin E nglan n in v e i - i teoM a n oin 2 m ilj. saksalaista. Rans-
j ° # t a . vähän [.ad‘kalism i3ta ja yhteiskunnal- sin m ääritellyillä ja laissa vah-
Joku aika sitte tiedotettiin E nglannin o p ettajattarien piireissä oi- ka norm aalikurasin m ukaan, vaikka kan uudet rajat tä y ty n eet senvuoksi
S mk H
J° ka ° l vol“ anut h ^Ctn elan? n kokonaisuudista- vistetuilla normeilla, vaan on se Kolmannen I n t e r n a t i o n a l Mos laan h u o lestu n eita lasten p u u tteellisen ' aen «otak u lu n git o livat m onta vertaa , e kä k a n salliselta että m aantieteelli-
v ik i s i
q SSa ♦ Vain yh,dessa h ?**?3 ta rkoittavista lupauksista, vapaata työtä, normeeraamaton- kovan keskustoim iston lakkaut- ru o k itek sen vuoksi, jok a seikka j o h - ' p ien em m ät kuin E n glan n in . S yyn ä 8elt® kannalta pitää en tisiä epäedulli-
k r i l t t k n v Sama? " teki demo- eikä sellaista hyvästi vaikutta- ta työtä, työtä, joka annetaan f taneen n. s. Länsimaisen eli tuu p ä ä asiallisesti elin tarp eid en kor- ! l®hän on se seikka, ettei R anskassa i *em pina.
b, pVlmMrk° niVen ° n i’ McAdo° Vaa
kysymystä kuin 1916 että ilman palkkion laskelmaa, il- Amsterdamin toim iston toimin- keistä h in n oista.
T h e N ational Fe-
teh ty lainkaan y ritystä p eittää
T anska saa, k u ten tu n nettu a, Poh-
rr^r seka m uutam at muut ™ a
pidetään sekottum attom ana man korvausehtoja. työtä. jo k a 1««". Toim iston lakkauttam ises- deration o f W om en T ea ch ers fN a is- sotak u lu ja vero itu k sen kautta, V ai- jois-S Iesvigin ,
m inkä
yhdistäm inen
e h d o k k a i£ a y r€ m tPU° Ur en P a - ‘ u y cenf Sh taia,n ' W llson on Pal perustuu
tottum ukseen uuras t a on lehdissä kierrellyt erittäin op etta jien k a n sa llisliitto ) on h il jät tio m en o ista elo k u u n I p istä 1914 vain korvaa v u o sik y m m en ien vääryy
nni.mi.tysvaaleiasa J a O stanut heikkoutensa. Ne fraa- taa yhteiseksi hyväksi ja tietoi- ristiriitaisia ja sekavia tietoja tain p itänyt v u o sik o n feren ssin . josso 1 tam m ikuun I p ä ä n 1 9 2 0 ain oastaan den.
u-P*
uskottiin sit,
joihin dem okraattinen hai- seen (tavaksi m uuttuvaan) ym- Tukholm an “P o litik en ” julkai- vilkk aasti on p ohd ittu y llä m a in itu sta ' 16,6 p rosen ttia saatiin v e r o tu k s e lla ,
Itävalta-U nkari ja T urkk i ovat lo
¿a±i
m ! ? ?
tUlr n ehdok , h t ys ° n P u n k k a n s a suojan- märtämykseen yhteiseksi hyvTk see Kolmannen In tern atiin alen yh teisk u n n a ssa ilm en evästä e p ä k o h -; 2 6 ,9 pros. k iin tein ä lainoin a ja 56,5
pullisesti h a jo tetu t, m utta sensijaan
r \
Pd0 UCCn pOm°- -Ut’ ° Vat kuluneet lapmäkyvik- si suoritettavan työn välttäm ät- keskustoim iston antaman tätä
pros. ly h ytaik aisin a lainoina.
To
. . i -
i ..
....
■
isin , Serbia ja R um ania ovat k asvaneet us-
O p e tta ja ta r e t o v a t tu lleet mmir- sa n oen käy taata selv ille että v e r o i- !
N m i> ts v a a ^ L Paattanefet
Sl M.f............... ,
ftöm yydestä, työtä, joka on ter- asiaa koskevan julistuksen jos-
........
i
vaaleissa esiintyvillä eh
Mitään vaikuttavaa eroitusta veen elimistön tarve.
sa m. m. lausutaan seuraavaa-
tain sellaiseen
jo h to p
ä
ä
tö
k
seen
,
että
tu>
tu
otti
sodan
aikana
sen
verran.
'
näkin
tul
k
”
1 1 Mitä e nain -
11
«-----——
4 että sillä - -----
- alla o i,s, «en
vciran,
. " t .
a,-
sum
m
juuri
v
o
L
.
,Ju g° ‘ !aV‘aar’’
-----
"
•• • -
san aim ielio?dt n-Uln k ' ! H ” ' k*
° le Am erikan
Jokaiselle on selvää, että sei-
“Kommunistisen Internationa- m aidon ja sokerin k ork eat hinnat v
k
u
tiavat
san
gen
tu
h
oisasti
lasten
ruo-1
p
eittä
ä
en
n
en
sotaa
o
lev
a
t
vuo-J
k
ä
«
ittä
e
7
n
C
/
^
7
GOo"1’”
re LUl,^
e<t’
a. , ..™!e lp de.t.!a -.
K? keiltn n kahdella suurella valtapuolu- laisen
työn laajaan, todella Ien ensimäinen kongressi lo i ai
^ 'm k ilo m e tn a .
minlcalaistä p o n ttis ta väriä nyt eella. Molemmat ovat kadotta joukkom ittakaavassa suoritetta- noastaan yleiset suuntaviivat h iu k seen , sillä eten k in k ö y h e m m :..ä ‘u iset m enot, kun sitävastoin kaikki Snhen L I
-
Onnen k uu luvat en tiset Bosnia ja Her-
voitaisiin työväestölle syöttää, neet kaiken erikoissuhteensa jo- vaan sovelluttam iseen on meillä, ...........
suuntaviivat
köyhälistön taistelulle silloisten
on m ah d oton banl-kia N p- «otakulut p eitettiin
velk arah oilla
ia
lö v tv ^ nmirÄtka-5nVa r?Ctkl tUl-i’ h° nkin taloudehiseen ryhm itty- s. o. meidän yhteiskuntajärjes- olosuhteitten mukaisesti ^ t T ” lle nä,tä v ä ,« ä m ä ttS m iä ravintoaine«- kun jo n k u n lainan kork o tuli m ak- zeg o v in a , K roatia, S lavon ia, Krain.
n i2 v tv « U i« » ,O‘ C d?{nokraatI1t
Ja °yat .m uodostuneet tyksellämme vielä hyvin, hyvin män kongressin jälkeinen aika 7 ' A”ain näin o,kn ei ole kinka#“ settavaksi, o tettiin uusi laina, jolla S teierm arl ja D alm atia. M ahdollises
’ «urkap,w lis tien puo- Pitkä matka.
on a se ttln u , l / o m m u n U t i -
¡„u, voitiin suorittaa korko. A sia in n äin ti liitetään siihen erin äisiä A lbanian
,
,
------------
kom
m
unistisille,.
...
.
osia.
N iinikään on p ien , M ontenegro
si:ita huolim atta alkavat äänes- lueiksi.
o llen ei o le lainkaan ihm eteltävää.
. f i a askeleena eteenpäin täl-l puolueille koko joukon taktilli- uu karn rruiän.
sulatettu siihen . A su k a slu k u on k a ik
täjiä agiteeraamaan. Ohion ku ^7
isop -trajien
'■rtrajie:
kansallirliiU o lausu i i J °a valtiovelk a lopulta on kin noussut
jo se, ClLd.
että tämä
• - •
•
•«• •
» ' la tiellä * on
*•* JyJ
ti
_ k y -'siä kysymyksiä,
__ jotka ovat rat-
kiaan
12 milj. serbialaisia ja k roateja.
vernööri James M. Cox oli de vuosisatauvanhan jarjestei- symys on asetettu, että sen on kaistavat yleisen "kaaoksen vält- toivomuk,«naan>
hallitus puutm,- tu oh on h uim aavan su ureen sum m aan
R um ania p u o lesta a n on saanut k o
mokraateille samanlainen “mus
m an hävittäm isen jälkeen
asettanut juuri proletariaatin e- tämiseksi. N äistä taistelukysy- ” k®*»n»iter. toimenpiteisiin, että ia- 2 6 0 ,0 0 0 milj. frangiin.
ko S iebenb u rgin ja B ukovinan.
Sen
ta hevonen” kuin H arding oli
uutta luom aan
turnaisin joukko (kommunisti- jm yksistä antaa lopullisen ja r a t-!'°ude,8a v a lttäm ättöm iä elin tarp eita
___ syyn ä R anskan raha-
Suurim pana
a lu e on nyt k aikkiaan 2 8 4 ,0 0 0 neli?
republikaaneille Chicagon kon-
t
• , - •
FU,®tUe Ja am m attiliitot), sekä kaisevan päätöksen vasta Inter- vo,ta“ ,ln 8aada alem m illa h in n oilla. laitok sen h u o n o o n tilaan on h ir v e in k ilom etrin .
“ li
•”
N. Lcnm k,r jo«.aa Moskövas- hali,»usva.,a.
ventsionissa.
nationalen
»öinen kongressi, ranskan R ^ I Z ^ oksen v a .
R-n.
--------
«i kertaa niin suuri kuin m aailm an
Tämänlainen ehdokkaiden a- sa. Pääsiäiseksi talkootyöllä vai-
Suureen päästäkseen on a le t-! K uitenkin on selvää että liiket-
pitää yllä suurta sotilasarm eijaa,
sodan
p u h jetessa .
A su k aslu k u on
K
A
V
A
A
SE
M
A
.
settam inen paljastaa k ap italisti-, mistetussa Kommunistinen L au -. tava vähästä.
itä on ohjattava senkin aikaa
, jok a ei ole k ok o o n p a n tu yk sin om aan
noin 13 m ilj.
Mutta se on m enettä-
. iiJk.an..!.U.Ontei o n kaikessa
t ^
kokoon-
L on toossa ilm estyvässä “ D ailv
aily H e e -' - ‘
h.aa!aa
R an ’ k a |B y t lu o n n o lliset r .j.n w i ja s i ^ ö yh-
_ M"
1 , . ^ ? ____1
----------- 2 Tärrn
___ ______ . • . . . . .
i ;5,{a;._'ois,eh_a
x il
1
• .P !lo! ' n' “suuren" kunnes ¡k « o l u n u g g re
i c ssi
s a i c ehtii
n u i KOKOOn-
vaan
n
a s .a a
alastom uudessaan. Se osottaa
1 T,‘
°?, om istettu p ik e e n .k a p ita lis tie n omaisuu-J tua. Toimeenpaneva komitea, raldissa“ on k äsitelty R anskan v a ltio « v,ela k aikcn 1,sak»' a f/ik a la i «'« orjia. , ten ä isy y ten sä . N iinpä Siebenburgisaa
paaoman
s n n tv m i«
työlle.
+ u X» xm 11 m Samoin
«amnin kuin
t-.,;«. Lenin,
T m -.;« ovatkin
__ ir
. . . fin an ssioloja, jotka
. .
‘ on
u
. __ » .
pääoman kopetlevaa
kopeilevaa e esiintym
is kommunistiselle
------
----
.
# den kukistaneen «ia työväelle
an-
m a a ilm a n s o d a n i° * ta karj°>te taan joka v u osi.
T ä lla i-io n 33 r.m« unkariL
• riiaisia.
tä, sen ylivaltaa nii Iden
‘
demo-
v a k a X k v ^ m v « ak eTta,ni‘ keen” Otta" ! en kumouksen jä l-jtan e et useita julistuksia ja lau- to k i. ovat jo u tu n eet perin su rk ea lle! ? en m ilita ri.tin en järjestelm ä on va-!
kraattisten muotojen I yli, mitkä scn vakav*2 kysymys.
h in g o k si ei y k sistään R an skalle vaan
A ivan “ u«i valtio on T sek koslova-
Ja on keen - - voidaan alkaa vain v ä-’suntoja käsityksistään eri riita -ika in n aile. M ainitussa leh d essä k erro- ......................
VAPAUDEN SOIHTU
SAAPUNUT
a
S10NI
YHTEISKUNNALLISIA VIR
TAUKSIA ULKOM AILLA
* O Ä • ■ A
L * «K
1— *
1 ?
tänäkin m aana ovat 'vallinnee,
maan Itapiuhstisen keh.tyksen
a*<uaikoina. Toiselta puolen se
osottaa kapitalistisen politiikan
syvällistä rappeutuneisuutta. -
P orvarit pitävät politiikkaa yh
teiakunnallisen elämän valtiol-
h.er.a järjestelyuä Ja porvarit
o ovat
v a t ta
in u v a ic e t siinä
« Iin a
s r -li« .
taipuvaiset
vain sei-
lais.cri JarJc*tcly7 näkemään. He
kieltävät silta
■ kuten
-Ji_ valtiolta
kin luokkaluonteen. M utta ka
pitalistisen yhteiskunnan kehi
tys johtaa valtiollisessa toimin-
I m • «M
X m I — — — S
M « •
a
a
S
m
.
k«kk«» tehtävä itselleen hästä taloudellisen'eläniän ra-.kysymyksien suhteen. KongreZ-i«»" - „ i m. m.
m yösk in k o k o E uropalle.
Ensimäinen
j ° kon
k uuluvat
B ööm i.
Maan.
leuraavaa :
v o i“ ' a'l?’.'.." 'a tama kysy. kentamm en uudelle perustalle, si voi tuom ita meidän suunta-
R .» .k .l« i.,.„ k .,
apu, m inkä liittolaiset voivat antaa la v a h a n S ch lesia ja p o h jo is-U n k a n ,
k esk uu d essa on h
R anskalle, on k eh o itu s y leiseen a e e is -! ‘ta ’^k *a a n 1 9 0 ,0 0 0 n eliö k ilo m etria ja
oitu esittää käytännön ky-
Talkoot, työn arm eijat, työ- viivamme ja ohjeemme virh eel-! rättänyt ihm ettelyä
se seik ka, että
‘ y^
na va- sen jälkeen kun velvollisuus - kas siinä on so- lisiksi ja o ^ n a k s u a ^
Itäneet R anskan ai- j tari'»um *’ a‘‘n-
Silloin, jo s . e toteu-1 ’ ’ Ja puoh m '|j- a «“ k a «‘a - Täm äkin
in ai-
Ja k apitalistit on sialistisen
Ja kommunistisen on selvää, että niin kauan kuin v n avu ttom aan a .,
tuu, alk avat R anskan raha-asiat itses- ° n **a a v ,la *nen valtio.
S laavien lu-
m itä sen \
pakkoluovutettu. va.n sen jäi- työn käytäntöön sovelluttam ista se ei ole näin tehnyt ia niin rah alaitok sen to.vot» sem aan, ' /V
~
tään k orjaan tu a.
, kum äärä on n oin 9 m ilj., joista 6' •
kcen kun vallan vallannut köy- « i muodoissa.
kauan kuin eisim äisen k o n ^ Le X n .k 2 ll.
r
v
" ““
i m ilj. tsek k ejä , lisäksi 3
m ilj. sak
kal,s,° ° " « ‘^ ‘« v a sti voina-
Tässä sovellut,am iscssa on »ia valitsema toim eenpaneva ko- .«H.i,,. iv u.,u.,“n
V“ " '
E U R O P A N UUSI K A R T T A .
»alaisia.
P u ola on saanut alu eita se-
nUt
tä jie
n e n n la
riecfa m ä än
« epä- v vielä
ie lä
naltr.n
______.
.
r niin
..
J iJ iio .a in in a a n , mut-
nuJ r p iis
e tä
järjestäm
paljon puutteellisuuksia, mitea
on . toimimassa,
vain »a a i n oas taa n yh d ellä
M -i
- ...
ka S aksasta, Itävallasta että Venä-
eh d olla — että
M aailm ansodan virallisesti lopu ttua jäitä ja on sen p ,n ta -.la 2 6 4 .0 0 0 ne-
va8t“ ?tu k sen, vasta- M utta nauraen (tai pilkoin) voi- tällä toimeenpanevalla komite- R*n.
R anskan raha-asiain jä rjestely ssä ta- ja rau h an k on feren ssien p ä ätettyä toi-
' , a a r , kumoukselliset
kapinat
ia yat
vat snnen
siihen suhtautua vain sei- alla
¿ällä on oikeus nukuin
liö k ilom etriä.
L isäksi p u o lalaiset ha
.
J
¡apinat ja
puhua Interna- pahtuu täyd ellin en m uutos.
E uropan
kartta rnuuttu- luaisivat yh distää valtak u n taan sa Uk
D «
s . -
I m intansa on ---
-g- —
.. nusitcs
ansalaissodan.
laiset, jotka ylipäänsä eivät ky- tionalen nimessä. Amsterdamin
K anskan v a ltio v elk a viim e vu oden \ nut varsin su uresti vu oteen 1914
ver- ! rainan y
n etu iy fh in
^ e k o lh i^ ,1" jo*t£ Kahden internationalen
paljastavat sen itsensä tarkoi
ulkopolitiikka
tuksen ja luonteen. Kapitalis
politiikan häikäilemätön
(KlrJ. O. T .)
riistäm istä tukeva luonne alkaa
nyt tässä maassa selvimmin pal
Iti
jastua.
Ti lanne muuttui juurta
Huomattava on että niin re
rta jak-
publikaanien kuin dem okraat sain, kun näyttämölle llmestyi-
tienkin konventsioni epäonnis . vat neuvostohallitukset työläis-
tue
s « > k kaikkien
*i « «
. tcn ja talonfioikain
tu i 4 täydellisesti
sei-
j
in. a lu eita .
U krainan
ita-
« t f f l » T ; 1111I I i : o i H 1111111, 1H rmHTTTrmrtti
nf UVOS_tohaI,,tuksi’n ei ok* kyen
nyt pääsemään häälyvää sekaan-
tumi<va-täistä ‘ kantaansa pitem-
m alle, ei jää yleensä muuta kuin
toisen internationalen valcdemo-
kraattisten reformistien perintä-
tapojen jatkam inen tekeytym äl
lä taantum uksellisten kapina-
hallitusten arvostelijoiksi ia si-
ten todellisuudesta lujittaen näi-
den asemaa ja auttaen niitä jät
kun on niille täysin vieras. Maan osanottoa imperialististen halli
puolustuksen vaatim ukset tä- tusten laskelmiin, vaan harjoi samoin käsittää kolmannen in tilaa \ äl i tt< unäl le ■¡Misitiivi^cll'.'
i n,ä ensimäinen kapitalististen ta vat ne lisäksi sorrettuihin mai ternationalen ulkopolitiikka kai peili tilkalle, jonka tark otuk-era
kissa maissa yhteiset päämäärät,
I hallitusten ulkopolitiikan ratkai-
vapaiden kansallisten vaiti».i
hin ja ryhmiin sekä varsinkin yhteisen toiminnan.
H allitus on
se \a tekijä, on samoin- ensimäi- siirtomaavaltoihin ja kansoihin
den luominen nistettyjen siirt o
u tekijä ncuvostollises.sa ulko nähden jyrkästi imperialistilas- ten välisten ulkoisten suhteiden maiden, suojeluksen ja vaiku
politiikassa. Jos vallankumouk keltnien vastaista politiikkaa, jo sa piirissä keskittyy -sen posi tuksen alaisten alueiden tiTd'e.
sellisen proletariaatin on ehdot ka tunnustaa sorrettujen oikeu tiivinen ohjelma neuvostohalli ja on kolmannella internationa
toman vihamielisesti suhtaudut det ja eritotenkin heidän itse tusten kansainväliseen tilantee a lia sil:r>äm »ärä.iaän niiden ’u
seen, näiden keskeiseen poliitti
tava kapitalistihallitusten “isän m äärääm isoikeutena.
Mutta seen liittoon ja tukeen, jota ne nimen *»euvosf.',v. käin mu»»-! •-
maan puolustukseen,” niin on neuvostohallituksille asemastaan
sa
M a tti en it-e.‘ iään sei ...
sen sijaan päinvastoin työläisten keskellä muita hallituksia joh- saavat kaikilta samalla pohjalla että tama tehtävä . n en tt •
olevilta ryhmiltä. Jtsc neuvos- loit c»a kohnara ' n intern it: -
-•ostovaltion tuvain
velvollisuuksien
rajat tohallisteu olemassaolo, samoin naku
elinkysy- vaihtelevat poliittisten olosuh
nt rtisval n< •.niousteht
• » ;
•
‘ orre**.ijeu
uin ei ka- teiden mukaan. Olemassaolonsa kuin uusien neuvostohallitusten
.. ...
,
.
_ tioiden puolus- ensim aSten kuukausien aikana
useita esimerkkejä ja joita me • ta kaikkk.«,
ett i ’ »an a
uudistusta kireäksi käyvän y h-¡k-rran ilmestyvän vaibssä ole- s a a n e n n
: !usta saavuteta yksin sotilaiden ennen lires*’”
tm rauhaa, noudatti odotamme
tulevaisuudessa
—
h
.
,
P
a
:
a
«
^
tenkunnalliM n kysymyksen He- 'm ,, hallitusten joukkoon halli- „'/i-hn sl? ”,'X h “ - 1Ud,1" a ''n
a '5 " a ’ vaan
hv Venäjän neuvohtohallitus jyli-
< n ossa kesk-
vedapa, suta olemme varmoja, sjäs ; j
.. _ tta n ,
im
muihin
olemas-J
v»n
myös
diplom
atian'
kautta,
j
sevää
sksi. Ne epäonnistui- luksia, joiden tukeminen merki - iaolr
h , T , v ••
’ ° len' a ‘i:
läheisessä
tulevaisuudessa
-
-
j
,
,
,
-
'*
*
*’ K U
mielenosotuspolitiikkaa,
aviljehjain taloudellis- « proletariaatille kans^nTai,, ä
■ h m e ^ a l h ^ a T ^ i ^ i ä ' ’^ , 3 jonka tarkotuksena on poistaa mihin
vat maanvilj
on h .'jn y t s:
sitä kannusti mai^man- muokxaa
kokonaan mailman I vlivoi. 11‘ k A
!ldenD “J ± l
. ' amä hallitukset ova, o- vollism.k £
'Ä i
3 ihollisliittymäin taholta tuleva proletariaatin
ten suhteiden
« .-vita pu ’
kumouksellinen työväenliikkeen
vallankum .uk-' *
utta
tämä
ei
es
vaara.
M
utta
nämä
kansainvä
%
an
k«*
kar-le!ekSI
Pikkuporvaristokin *ottautuneet olevansa sijottunei
henki.
5in. FI-!’d? tOntl mitata I «eilisen
siiven katsant?,kantwi J E.'»dU '
ta kumouksellista neuvostohalli- liset tehtävät, joiden tarkotuk
k
a
-
?
-
,
t
'
i
siirtoina
sitä jättiläism
äistä vaikutusta,
’
"
’iu:k,scn.diplomatian kaikkiin ky-,! va;!a„
sena on hyökkävsvaaran torju minkä Venäjän
e rju m í;;r n
»..m ahdu-
neuvostohallitus symyksiin, yhtä hyvin suuriin i »i 1
minen. aiheuttavat myös mää- olemassaolonsa ensi kautena tä
1 t u : •
» ; i . «sa.
K
-irä tty jä velvollisuuksia. Nykyi- ten herätti, vaikutusta, mikä ei kuin pieniinkin, nähden. Jos so-jm .,« li * !
r<
noudat!
| senä historia’lisena hetkenä, ää- sittemminkään ole kansainväli sialistisen liikkeen kumoukselli
•*»iM-n maiden vapauttam
nen siipi toisen international u pAam.iarau
i rettömien vaikeuksien
*
pa kapit
«voilta. -Palkkatyöiiisfli, »ni ’ „ e u Z o s t X i i n i ,^ '“^ " ;
° J aa
¡.ia
u h Ä
U
&
£ „ * “r S ‘ aikakr.della ulkopolitiikan kai Í *. * ■ ‘i • 11 « • ■ • t * f tomahdus e» i-
ei dem okraattipuolueen ohjelma välisen aseman puolustamiseksi k*hq ca ♦
e amaan ra u -jse neuvostotasavaltain olemassa- näiden kannan neuvostohaPitus kissa juoksevissa kysymyksissä, maissa jo taaphtunut tai ei —
lu p « mitään. J , palkkatyö- ja lulitUmiKksi.
ra, S n
v ’ vt * “ 33 Usa?vuttaa oloa h5 tk« ä- jo « » » viholliset i ten suhteen
neu' o5tohai ,,u5- kuten Armenian, Syrian y. m, m utta on mahdotonta -ano'.,
kysymyksissä,
rajottui
im
Pa>jo» Untinen ohjelma ei soveiiu
. Nnn sidottuja kun, neuvosto- perialistiseen rosvoukseen näh kumpainenko näistä liikkeistä
selvemmin tanaan kuin koskaan le kuin puoiueilie ° ä ’ T ? h m X *i3n5sa samaan a‘I<aan tarkkaan j jolloin niiden kansainvälinen a- hallitukset tata nvkyä toimin-
ehtii toisensa edeF»;
Kaiken
den puhtaasti kielteisiin tar- kaikkia.-n ci roim an «ien inte
v a tio u is .» .U m än u
u
o
n
riippuvainen-,is ,ä
kotusperiin, niin esittää kolmas nationaia.i suurcnmnis« n k »
Internationale nyt tätä rosvousta sai.jväh.-«* ; positiivisen i hjf lm
dtstam tseen tulee, niin molem- main ohjelma, jotxa ovat astu- tua tahansa
nee, ’ .punannen
»n,ernatiönalen
mat valtapuolueet näyttävät o- -----
-----
'
1 ' hallitukset,
u «nansa. ollen « ,™ « „ n t i . ' m p ö JI ' u . . “ . T ’ö |,.’!k? " ' a.a t|- ! ''»sentman suven kansainvälisen v i t a a n kaikkialla, missä sitä il- toteuUaminen ole mahdoHi”. n
vat nC’ kdyian™ 1,lset’. rakentr- muuten kuin sen mailm anvall» -
levän m ahdottom ia siihen.
vat
neuvostotehtävät ja välittö- kumouksellisen
perusohjein: ,n
taantum us mikä maassa on va!
perusohje’
man vapautuksen näköalat ka- kautta, mikä johdonmukaj- -t:
lin n u t viime vuosina, esiintyy
P’ta
* st'sesta ikeestä. Stuttgartin on Bernin-Luzern in keltaisen
yhä n iin voimakkaana, että se
päätös’
. iuseim ain puhtaasti kid internationalen orjamaisen
tekee mahdottomaksi reformia-'ternationaieHe? , ö a ' ä s s ä ä n >Uan ' sekää, ' ■ \ a ^ i d i S i j o i ^ ^ r ^ h S ^ n ^ S k J : ^ pO,,tiikkaa' " a hal'i '“^
'H i
a
teisen, siirtomaapolitiikkaa kos häilyvän poliittisen ohxlm*1'.
sen uncopoiitiikan „fcopubW la. k. -au oh;t,™ „ T T j ? u h U ^ , ^ r ? v a X h u .
au.