Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 6, 1920)
TIISTAINA, HE1NÄK. 6 P.— TUESDAY. JULY 6 TO VER I aa manna. Lihom inen ja laiskuus se m ättömiä teollisuustuotteita, etupääs viikossa toim een. Sitäpaitsi No. 156 m»«»» tuom at ajatukset ja järkipäätelmät, jotta peritty eläm änkäsitys pysyisi pystyssä. Mutta pitkän päälle on ikäiselle työkuntoiselle m aatyöläiselle m ahdotonta ajatella, ettei taloudellis Mutta m aanomistajat käyttävät työ« ten suhteiden muutoe jättäisi syvää sään m yös entisiä sodassa Ioukaantu vaikutusta ihmisten m ielipiteisiin ja neita ja vaikka nämä m äärätyillä a harkintaan. Ja joka on tarkkaavas- loilla voivatkin tehdä täyden työn ti seurannut viim eisten kuukausien eivät he maksa näille täyttä palkkaa tapahtumia, tietää, että m onissa ai Järjestym ätön m aatyöläinen, pitäes voissa on epäilys herännyt, useissa sään oloja m ahdottom ana jätti työn päissä tietoisuus alksmut versota ja lukem attom at ihm iset elävästi sä ja meni kaupunkiin tai tehtaaseen että tahtovat olojen m uutosta. hakem aan parempaa työansiota. Mut ta niin ei aio järjestynyt m aatyöläinen Kensan suurille joukoille käy yhä tehdä. Hän pitää työstään ja tulee selvem m äksi, kuinka häikäilem ättö vaatim aan sellaiset ehdot, että sillä mästi kapitalismi pitää kansantalout voi elää. Ne eivät tahdo olla toisten ta pelkkänä rikastum iskeinona. Ka työehtojen polkijoina, vaan pyrkivät pitalistisen talousjärjestelm än ainoana taistellen toisten tasolle. tarkoitusperänä on liikevoitto. K aik laisenaan eivät henkeä, eivät aina sä vetureja ja veturinosia, maanvilje (THE COMRADE) om istajat kiertelevät seakin maksam kaan minun henkeäni ahdista, mutta ly «kalustoa, höyrykoneita, separaatto Th« organ of the Finniah workers in •*»••• Palkka on m ääritelty täysi the Western States. The only Finnish ‘ “ nnu,tan • • < * » • » • « * en voi täyt Daily in the West. Puhlished Daily, UÄ ,ehd®° ▼••»aavana niitä vaatimnk axcept Snnday, at A rto n a, Oregon. I j ° iU jo tku t ‘ 7 * ^ * Ieh by the W e r t . « W orkm en’s Publishing * “ ettaTat- O,en . “ I,,an vanho‘ Society i Mnen» ,n* n opportunistinen, revisionis Näillä esim erkeillä voidaan osoit- taa, etteivät suurkapitalistiset ryhmj- kunnat lu n k a a n aijo kunnioittaa par. lam enttaarista kansanvaltaa, vaan että ne ajavat häikäilem ättöm ästi mahti- asem ansa lujittam ista ja laajentsmis. ta. Ne puhuvat proletariaatin dikta- tuuria kauhuista, tukevat varoillaan taistelua bolshevikeja vartaan ja sopi. valla hetkellä saattavat voimaan oman kapitalistisen diktatuurinsa. K eskittym isprosessi koko tuotantoa käsittävänä edistyy päivä päivältä. V alta keskittyy m uutam ien karvojen suhteellisesti pienten ryhmäkuntien käsiin. T uo valta on samalla mää- Niyevaltaa k oko talouseläm än yli. Ja hallitukset ovat voim attom ia tätä ka pitalistien suunnatonta valtaa vastaan. Proletariaatin tehtävänä on selväs ti tietoisena nykyisestä talouspoliitti- sesta tilanteesta ryhtyä taisteluun pää om an diktatuuria vastaan sekä toteut tam aan sosialistista yhteiskuntajärjes tystä. reja, viikatteita, sahoja, kirveitä y. m Sitäpaitsi takaa V enäjä korvaukseksi Ruotsin teollisuudelle tarpeelliset raa ka-aineet. Itse teollisuussopim uksen mukaan ■ , ■ , ‘ tinen", ja viim eksi “hillquittilainen nousee Ruotsin teollisuustuotteiden JOHN VÄLIMÄKI, Editor & M anager kaikkien toverien van vientiä vastaava summa 100 m iljoo T' ....... i ", h ■:— ... tim uksia, niin paljon sitä, pakkoti naan kruunuun. Maksuvakuudeksi O ffice Seventh and Com m ercial St., ^Än»een vaatim ana, että mieluummin viedään Venäjältä 25 milj. kruunua jätän työni kuin otan seuratakseni kullassa Opposite Post Office. Ruotsiin, jotka sijoitetaan toista tietä. TELEPHONE — Office 3 6 5 : Ruotsin pankkeihin. Tämän summan s s e Editorial DSp’t 832. sijoitus pitäisi tapahtua näinä päivinä. Edellä on tullutkin sanottua jo mi Vetureita koskeva sopim us tarkoit Entered as second-class mail matter ta ••n o sk in . Seuraajastani tov taa Ruotsin vetureiden vientiä V en ä Sulkasesta tahdon sanoa jonkun sa July 18, 1912, at the Post Office jälle kuuden vuoden aikana. Ensi- nan. Toim ittajana hän ei tarvitse at Astoria, Oregon, under the mäiset veturit valm istetaan Ruotsissa esittelyä. Ken vain on seurannut A ct of March 3, 1879. vallallaolevaa mallia, kun sitävastoin Työm iestä sillä ajalla kun hän on Mainittakoon (että nämä palkkarii ki käytettävissä olevat voim at aliste jälelläolevista veturim alleista tullaan sen lehden toim ituksessa ollut, vv dat eivät ole kiertäneet kuninkaan taan tätä epäjum alaa palvelem aan. tekem ään erityinen sopim us. Kaikki TOVERIN TOIMITUS 1913 14 ja nyt hiljakkoin, tietää kaan m aatiloja. — TST. Tuotannon itsensä kohottam inen ei hänen pystyvän tehtäväänsä. Lais veturit maksetaan käteisellä rahalla näytä olevan tämän talousjärjestelm än E. Sulkanen on liittynyt Toverin . . z L ja Neuvosto-V enäjä aikoo jo nyt an t o i m i t j . toim ii h i o l.h d .„ . . . . « s k . . « ) el PÄÄOMAN DIKTATUURI tarkoituksena. Tuotannonvoim ia käy taa m elkoisen etum aksun." . . . . .... häntä m yöskään vaivaa. Mitä tulee tetään sikäli, mikäli luullaan saata (Suom . "Freiheitirta") e hänen vasemmistolaiseen*' kantaansa van voittoa. Jos tuotannon vähene lähtien. Yleisäänestys Sulkasen va* niin sitä ei ole ollenkaan pidettävä SUURI MAATYÖL. PALK Kapitaalin kehittym inen edistyy no minen jolloinkin nostaa hintoja ja litsem isesta on juuri käynnissä. KATAISTELU UHKAA peassa tahdissa, kurjistum isen sam an tuottaa hyviä voittoja, tavaroiden li vaarallisena. Paremminkin on luul aikaisesti levetessä yhä laajem piin sääntym inen taas aiheuttaisi hinto tavaa että se tulee olem aan eduksi MASSA ENGLANNISSA TOVERIN LUKIJOILLE Toverille. kansankerroksiin. jen alenem isen ja voittojen suhteel- Omasta p iio is ta n i lupaudun M aatyöläisten asema on Englan Koska allekirjottanut tämän nume- a in a Sama|la kun suur-om aisuudet ovat isen pienentym isen (k äytetyn pää niinkuin m onessa muussakin ron mukana eroaa Toverin vastaavan *®bemaäa parhaani, vähäisen vointini nissa sekä sodanaikaisista että sen jälkeen oman suuruuteen sekä m uille talous maassa huonon järjestym isen takia toim ittajan toim esta ja samalla jättää mukÄans 1 overin eduksi, voitoista suunnattom asti eläm än aloilla m ahdollisesti saataviin E räs Ruotsin m etallityöläisten Ve pysynyt aina viim e aikoihin saakka Kerätyistä erohakem uksensa sisään aputoimitta- J. Välimäki. voittoihin verrattuna), silloin pide Pa*suneet, muuttaa hintojen kohnam i. näjälle lähettäm än tutkimuskomitean takapajulla. Viim e talven kuluessa jankin toim esta, sääntöjen m äärää*, suuret joukot virkamiehiä ja tään osa tuotantoa seisom assa, o l jäsen Axel K arlsson kertoo komi huom attiin kuitenkin Englannin maa nen maila tavalla, niin ei kai Toverin lu LISÄTIETOJA VENÄJÄN muita palkannauttijoita, henkisen työn ioon tavaroiden puute kuinka huu tean m atkasta Social Demokratenii- työläisten keskuudessa kasvavaa in kijakunta ja kannattajat panq pahak JA RUOTSIN KAUPPA. nostusta järjestym iseen. Niitä on liit tekijöitä ja pienliikkeen harjoittajia tava hyvänsä. V oittoa pidetään sil le seuraavaa: seen jos lyhyesti sanoo miksi näin proletaareiksi.. Tämän kurjuuden ta mällä koulujen perustam isessa ja tut- Pietari, toukokuun 16 p. 1920. SOPIMUKSESTA tynyt pääasiassa kahteen järjestöön, teen, varsinkin koska eroam isestani Kimuslaitosten rakentam isessa. Liike vattom an keskittym isen, köyhtym isen Siltä lähtien kun saavuimme työläisten liittoon ja m aatyöläisten vedetään arveluita puoleen ja toiseen. Tukholm an “Social-Dem okralenis- ja kamppailun rinnalla jokapäiväises voitto on se mittapuu, jolla mitataan M uurmannille, olemme saaneet o- iittoon. Yksistään Essexin alueella Er^amiseni syyt ovat yksinkertai- tehdiiiin «®>boa kauppayhteyden tä leivästä näyttää toisarvoiselta, tu niin taloudellisten hyödykkeiden ’kuin saksem m e niin sydämellisen vas cuuluu jo m aatyöläisiä työläisten liit set ja selvät. Ne ovat sekä perso- a,kaan’*am '»«*»* Ruotsin ja Neuvos- lv a tk o nuo aikaisem min keskiluok maaperän ja ihm istenkin arvo. taanoton kuin vain ajatella vo:. toon n. 15,000. naliisia sekä lehtiliikettä koskevia *°’ * enajan Mihin suuntaan kaan kuuluneet kerrokset nopeammin Proletariaatin käydessä keskuudes- Toukokuun 5 p :n ä kello 5. aamulla Keväällä määritteli maatalouspalk- Personalliset syyt ovat ensikädessä J* . ku,nk* »uuressa m ittakaavassa tä- tai hitaammin tietoisiksi asemastaan, »aan katkeraa taistelua dem okratia- lähdimme M uurmannllta. Radan kun täysi-ikäisten m aatyö- seuraavat: Nyt eroavalle toim ittajalle tU,,W »aPabtumaan, käy selville calautakunta vapauttaako taloudellisen m ullistuk ja diktatuurikysym yksistä, haaveilijoi toisuus oli kaikkea m uuta kuin hy äisten alimmaksi palkaksi 4 2 ja puo- ei ole annettu riittävästi työtä, ei var- ,euraava»»a. sen hsjoittava prosessi heidät ennem den ja hyvänahkaisten henkilöiden vä. m utta kalkki sujui sentään hy i shillinkiä viikossa ja siihen lisäksi sinkaan sen jälkeen kun tov. Reivo Neuvottelut, jotka jo pitemmän ai- min tai m yöhem m in entisistä käsityk tahtoessa tehdä itselleen ja ystävil- vin, lukuunottam atta e rä stä onnet Keskimäärin tä joutui vankilaan. Seurauksena siitä kaa ovat olleet käynnissä Venäjän paikailiskorotukset. sistään. Jättiläismäinen joukko pik een selväksi, että lainsäädännön, kan tom uutta. E räs juna oli nimittäin on ollut liika lihom inen, hengenahdis- kulutusyhdistysten liiton presidentin mä merkitsi vain noin 4 shillingin kuporvaristoa on suistunut aikaisem san dem okraattisen talplonilm auksen suistunut pois kiskoilta aiheuttaen isäystä viikossa entisiin palkkoihin. tus ja laiskuus. ! **• Krasinin ja Ruotsin teollisuus- masta johonkin määrin turvatusta ta tietä, voidaan nykyiset taloudelliset meille 10 tunnin myöhästymisen. Maatyöläisiä on tämä palkka tuskin loudellisesta asemastaan ja saanut o- olot saada m uuttumaan, kapitalistit Nämä kolm e syytä yhteensä, ja e- m *esten välillä, ovat nyt johtaneet po Toukokuun 10 päivänä saavuimme missään tyydyttänyt. Alim m aksi pal sakseen proletariaatille tyypillisen koh rikseen, ovat riittävät eroam isen ai- •*»*▼*•**«' tuloksiin. Jo niiden sopimus- työskentelevät mahtinsa lujittam iseksi Pietariin, hyvin m ielenkiintoisen ja kaksi on vaadittu vähintäin 50 shil talon, ollen lyhyen työttöm yyden sat ja antavat palttua säännöille ja ase mukavan m atkan jälkeen. Kävimme heeksi. Ensiksikin, kun liiaksi lihoo ten Perusteella, jotka tehtiin Köpen- linkiä viikossa, toisin paikoin enem ei enää kelpaa ruumiillisen työn te- baminassa toukokuun 15 p:nä 1920, tuessa ilman toim eentulom ahdolli tuksille, joiden avulla parlam. ja hal- m uutam issa sotilasjunissa* niiden mänkin. Essexin alueella on jo lak- kijäksi, ei Astoriassakaan, vaikka »l,l’va» Ruotsin teollisuusm iehet va- suuksia. Pieninkään osa heistä on itus koettavat panna toim een uuden pysähtyessä asem alla ja saimme vä koäänestys käynnissä 50 shillingin täällä ei juuri vähällä miehen liha- kuu»etuiksi tavarain vientimahdolli- tuskin selvillä sen m uutoksen laadus järjestyksen. Katoillakin varpuset häisen käsityksen näiden junien jär palkkavaatim uksen puolesta. Tämä vutta viaksi katsota. Toverin toim it- »«uksista Venäjälle. ta, jonka alaiseksi heidän asemansa tirskuvat, että sotavoittojen vero ja jestyksestä. Muiden m uassa kävim akko tulisi koskem aan noin 5 0 ,0 0 0 on joutunut luullessaan lyhytaikaisen muut veroitukset, minkä nimisiä ne tajana ollen taasen ei milloinkaan voi Ruotsin taholta on neuvotteluja joh- me eräässä kom m unistisessa klubis työläistä. Mutta jos olot kärjistyvät puutteen "säätynsä m ukaisesti" kes- lienevätkään, jolla pyritään päästä k ä sa, jolla oli suuri vaunu käytettävä paastä niin varakkaaksi että liike- tanut tukkukauppias Gunnar Ander- taisteluksi, tulee se Ieviämään kaikis tämänsä hätäajan jälkeen voivansa siksi kapitalisteihin, jo aikaa sitten raiesten luokkaan voisi kuulua. son Tukholm asta. Jo noin vuosi sit- nään, ja jota. paitsi sitä e ttä sitä ta tiedoista päättäen muuallekin ja päästä »takaisin entisiin olosuhteisiin ovat jääneet pelkäksi ilveeksi. Ylenmäärin lihottuaan siis jää sii- ten on hän tarmolla työskennellyt käytettiin opetus- ja kokoushuonee Käsittämään silloin satojatuhansia sa. He eivät käsitä, että heidän osak hen ettei kelpaa enää kum m allekaan kauppayhteyden jälleenalkam iseksi Ve Yhteistaloudellisissa itsehallintoeli na, käytettiin myös kirjastona. Il maatyöläisiä. seen on tullut aikaisemmin proletaa missä, joita Saksassa asetettiin maan puolen, pikkuporvarien enem pi kuin näjälle. Kaikissa näissä neuvotteluis- man m uuta ei päästetä tällaiseen Tämä palkkakysym ys oli palkkalau- reiksi m uuttuneiden pikkuporvarillis tä r k e im p iä raaka-ainealoja varten k a työläistenkään luokkaan. Toinen pa- sa on asianajaja Hellberg ollut välit- kom m unistiseen klubiin, vaan ensin takunnassa jo uudelieenkin käsiteltä ten kerrosten kohtalo, että uudenai pitalistien ha puoli, laiskuus, tulee sitten esiin, täjänä Ruotsin ja Venäjän välillä. ja yhteistalouden etujen täytyy läpäistä m ääräty t kokeet. vänä, mutta sen enem m istö, maan- kainen työväenluokka juuri on suu Jos lihom isensa jälkeen jatkaa oloaan Näille nyt tehdyille sopim uksille las- Me olemme usein keskustelleet omistajain ja hallituksen edustajat, reksi osaksi m uodostunut kapitalismin keskenään sovittam iseksi, liikkeenhar lehdessä, tulee luonnostaan yhä lais- kettiin perusta jo viim e vuoden tqu- päättivät lykätä lausuntonsa antam i kehittyessä talonpoikien, käsityöläisten joittajien voitonnälkä ajaa tahtonsa m ielenkiintoisista asioista sotilaiden kem maksi, varsinkin nyt kun yhtiö- kokuussa, jolloin hra Hellberg M$s- p eri Je talouseläm än vahingoksi, vie ja työläisten kanssa eri paikoilla. Me sen siksi kuin uusi m aanviljelystä kos ja muiden pientuottajien joukoista, läpä usein työläisedustajien m yötä kokouksen m ääräyksestä viim einkin kovassa ollessaan esitti Ruotsin teol keva laki on parlamentissa hyväksyt saamme vapaasti, liman m inkään jotka teknillinen edistys on entises vaikutuksellakin. saadaan vanhaa tottunutta työvoim aa, lisuusm iesten esityksen ratkaistavak Ellei hallitus jo laista kontrollia, liikuskella Ja käyt ty. Mainittu laki koskee maanvuok- tä asem astaan työntänyt. Ja sitten, kun toim ittaja oikein lais- Tämä esitys otettiin jo silloin kaisessa yksityistapauksessa tanssi tää vapauttam m e hyväksemme. Mie raoloja, viljan rajahintoja ja m yöskin Koska tämä uusi proletariaatin ar kaksi tulee, huom aavat m yöhem m ät m yötätunnolla vastaan, mutta poliit- suurteollisuuden harjoittajien pillin liala on neuvoston puolella Ja kan palkkalautakuntia, jotka m ääritellään meija suureksi osaksi ei ole selvillä mukaan, panevat kapitalistiset mahti- yhtiökokoukset sen ja sanovat kaik- tiset suhteet estivät suunnitelm an to- sa on, sikäli kuin me olemme pääs pysyviksi. Mutta m aatyöläiset eivät enem pää yhteiskunnallisesta kuin ta- kea muuta kuin sen että lähde käve- teutum isen. näytä halukkailta lykkääm ään ratkai loudellisestakaan asemastaan, kehittyy m iehet siitä huolim atta tahtonsa täy seet selville, päättänyt taistella lop lemään. Silloin, jos tahtoo vähän- Nyt tehdyistä sopim uksista huokuu täntöön. Näin tapahtui joku kuu- la a ja lti Muurmannin sua epäm ääräiseen aikaan ja taistelut tietoisuus lukem attom issa aivoissa k usi sitten rautateollisuuden alalla. puun saakka. kään miehen m ainetta pitää, on läh- kauttaaltaan suuressa määrin yhteis- voivat heti alkaa otollisen hetken ylen hitaasti. Yksilöt tarrautuvat Tahi selitetään — kuten äskettäin radan varrella näimme jälkiä sodan dettävä ja lyhyesti sanoen, se on il- ymmärrystä. Ne ovat m uodostetut tultua. hävityksestä. P alaneita m etsiä, ta kiinni vanhoihin kuvitelm iin ja to kalisyndikaatti, keää. Parempi lähteä ennen. m olem pien maiden sisäisten tarpei- jonka valuuttavoitot Todistajain kuulustelussa palkka- lojen raunioita, plikkilankaesteitä. tuttuihin käsityksiin peljäten nykyi ovat kohonneet ennenkuulum attom an H engenahdistuksesta pitäisi oikeas- den pohjalle. Niiden tarkoituksena lautakunnassa kävi selville, että leivän am pum asuojuksia hietapusseineen | sen eläm än järjestyksen epäilem istä liorlceikei — että: jos vientiä erikoi taan kertoa lehden eduista puh uttais-! on luoda Ruotsin teollisuudelle vienti- niin huom attavasti kallistuttua, on kuin syöksym istä kuiluun. Sota on hirveätä. Ja ellemme sitä en Yhä uu sa, mutta koskapa sekin on tavallaan m ahdollisuuksia, jotta voitaisiin kul- varsinkin suurperheisten vaikea, jopa delleen koetetaan jättää huom ioon sesti verotetaan, ei kotim aisten hin nen tietäneet,' saimme nyt eläviä to- j persoonallista, niin antaa senkin täs- jettaa Venäjän m arkkinoille väittä- to je n suurta kohoam ista voida vält m ahdotontakin tulla 42 shillingillä disteita jotka saisivat suurimmankin ottam atta om ien eläm änkokem uksien tää." ininiiiiiiiiniiH iiniiiH iiiiiniiniiH iiiiiii» j M im iin im n iin m n in H iin » ,m u m m u n epäilijän vakuutetuksi. Näillä seu HimmmiiHHHiiHHinnHHiuiHiniHiHi i iniT iiiiiH im im im im H t n itm n iH m iiiii im m u m iiu iH H iiH iittiiiiiH iiiiiin tiiiH n Ruotsalaisen puolueto verin fcavaofcsia Ve- nojalta llllllllllllltlllllllllilllllilllllilllllllllltlllll ranskalais-saksalainen liitto el vielä niille tehneet parhaim m an palveluk telmän kahleista, ja porvarillisten ollut täy tty n y t tosiasia, toimi Jau res sen Ja u re s’in tyyppiset lyhytnäköi valtioiden kehitykselle välttäm ään-{ jatkuvasti sen toteuttam isen puoles set haaveksijat. jotka kaikella kau mäin kansainvälisten suhteiden lue- i ta, pitäen tätä n. k. dem okraattista nopuheisuutensa loistolla ja vilpit minen oli toteuttam istaan vaativa liittoa m itä korkeimman arvoisena töm ällä vakuutuksellaan auttoivat tehtävä, joka h e rä tti työväenluokan I saavutuksena ja vastaiskuna taantu hallitusta saavuttam aan suurten m ukselliselle liitolle tsarism in k an s kansanjoukkojen kannatuksen kehit sa m ielenkiintoa. Tällöin oli vielä * päiväjärjestyksessä normaalikapita- I sa. Hetkellä, jolloin kaikki suurval täm ällä ajatuksen hallitusten demo Hsmin luomisen kansainväliset po«i ' lat kuum eenom aisesti käsittelivät kraattisen m aailm anpolitiikan m ah Makedonian kysym ystä ja jolloin dollisuudesta. Tällä tavoin m uovat tiiviset probleemit. Marx esitti siis 3 hyvällä syyllä sosialisteille ulkopo | Ranska, Englanti ja Italia esittivät tiin suursodan pyhä Hitto. Kovaksi Hittisel positiiviset pääm äärät Tai? Saksan kannattam aa itavaltalais-ve onneksi oli toinen Internationale ra näläistä Makedonian reformiokjel- joittunut m äärittelem ään kielteisen telu Nikolai l:s e n kansainvälistä it- g scvaltaista santarm idtktatuuria van 9 maa vastaan oman ehdotuksensa, n ä osansa siirtom aapolitiikkaan nähden taan oli yksi tällainen tarkoltusper$ kivät naivit sosialistit tässä poliitti ulottam atta m äärittelyään koko ul sessa yhdistelm ässä suuren eside- kopolitiikkaan vallitsevan järjestyk Mitä. tuli kansallisten valtioiden I i h r inokraattlsen voiton ja dem okraattis sen puitteissa. Täm ä kaksim ielisyys tnispulm aan, niin, joskaan kumnuk B ten maiden liiton alun taantum uksel teki hallituksille suuressa m äärin hel sellinen proletariaatti ei tässä ti- { lisia m aita vastaan. Ja sosialistiso- pommaksi proletaarijärjestöjen hy pauksessa voinut ensinkään ottaa j vittelijain todistelut maailmansodan väkseen käyttäm isen sotapolitiikas osaa sen ratkaisuun niiden taantu m uksellisten hallitusten liittolaisina, | aikana eivät sisällöltään vähääkään saan. Selvän käsityksen puutteesata jotka olivat ottaneet Ren toteuttaa!- eronneet sosialistien Makedonian re- ettei kum ouksellisella proeltariaatil- formiohjelman aikaisista päätelm is la voinut olla m itään positiivista oh seen, ei kysymys sinänsä, objekti!-^ tä. Sosialistisovittelijat ovat jääneet jelm aa vallitsevan ulkopolitiikan a- visestl katsottuna, ollut sitä väheni- j ------------------- — •«- horjum attom an uskollisiksi toisen in- iälla .antaa m. m. että laajoissa so män kehityksen alainen. Aivan toi- l seksi m uuttui kuitenkin tilanne seu- la syyllä taistella ja nousta riisto- den. s. t. s. jokaisessa erikolstaoauk i n ° V&t " " " riip' ! ternationalen perintätavoille. Sak- sialistisissa piireissä saatettiin ylis k ap iu iistien hallituksia vastaan kuin sessa ei ainoastaan pakottaa m aansa L h u ^ t a tt°- " T l ™ 811 po,iitti8,sta Pass? s a m a s i Bernstein Englannin raavalia historiallisella kaudella. k'io tellä suunnitelm ia sellaisia kuin Dar- porvaristo oli tullut yhteiskunnan eh- työväenluokkakin omassa m aassaan, hallituksen luopumaan siitä tai siitä erikni^ k yksikaan Paikallinen kanssa tehtävän liiton ylistystä, tu- dottoniaksl herraksi Ja kun vartaan Kysymyksessä olevan maan työväen- toim enpiteestä - s t s t o t e n r r - erlko,8kysymys v a k r e t u m a a t a ky- kien täten m aansa vapaam ielisten pe- ta ta ta ‘e.° kn n! i ' 1,<,'i‘ t5l,älninen ’a J ' ” ” “ ,el>- » ^ » '« I m i n jälkeensä laitan,at kas luokan tehtävänä oli tässä tapaukses- kielteisen tarkoitusperänsä — va n ®X?lyk8e88a 0,evan hallituksen las rintätapaa. Jaures meni vieläkin pi- da m a ta m i k sainvältae i*' - te,sl(ltanan kan- n atta jat olivat m uuttuneet voittoisan sa estää hallitustaan kukistam asta myös pakottaa sen positiivisesti tävt- ky ke ^ i ä ^ m ^ m T i u t b i " “ OTat ! temtnfi,,e: o r ja s s a loistavia puheita. X e t a k u u L Jer r ,,e n va,li“ « ' a " kapitalism in tahdon to ten ttajtk .r Sil- . 1 täyt kytkettyjä m aailm anpolitiikkaan ko- Joita hän parlam enttitoim intansa a i ä “o, ,s u o“ » " i» ” 1«“ '»in kun ulkopo,«Ilkassa, vhtähvvta kana piti, ponnistelihe hän jatkuvas Kun «U« . a i t a l t a «eta i0U<iU,,aa K e . t a ,ik 8 y ; 11 1914 D” b‘‘nln- kuta sisäpolitiikassakin, entisen iät- ti kiihoittaakseen Ranskan hallitus- ____ de-l tävä. rientää nim. tarjoam aan kapi- i jestyksen puftteissa? Jos . “ Ikaam ia° “ ikopolilttis/n i , k *n.n’ " * . ia _astuvat ' noivalle seudulle ei yksistään kiel- luokk» «niniLi \ t>nv ien' IRntulon kautta eivät johtaisi muu-i kauden, jonka pohjana olisi oleva n i musui «ansain > ‘•««Ui kansain j m okratian varj varjossa rajottamattoman j teistä vaan myös suoraa positiivista ptnolvalle seudulle 3 nHn iV ' kUi" ®ttÄ täUe hallituk8eU« kä* I kehitys, edistys j. n. e. Voi- ! män a j ^ t u k ^ 0*0 ’ "V* ha" tä ' kÄ*,itall«Us«n k harvainvallan puolelle, apua. Näin siis työväenluokalla, yh- sc pakottaa myös ’ m aansa h a l l i t u t U ta aa“ T ä tin ä maa daan sanoa* e ttä *uuri u’kopolitiikan ja sosialisteilta" “ arrM ta jilt* i ei hallitusten v. alisessa uLkopolitiikas- ‘ densuuntaisesti m aansa hallituksen sen tekem ään sam oin’ TX««a i • i „• ta ' llIe .ryostosuunniteirail-j alalla paljastuu sosialistisen llik- Kun Bernstein i I , 88 sa enkk enää ilmene ««iveuteai ainoatakaan aellal»- ulkopolitiikan k a n « u . mihin työväen , e kalteva plnia ¡olle tv a no” '■ Pi lt h8,en laskelm ien soinmlttele- keen koko pikknporvarllllsretorm i«- keinuivat h»- . v * x litap p an t <a kebltyakelpoieu. hyväksyttävä luokka kielteisessä mielessä oli puut- keen p o r v s X m l e C , » t alkaan »eltam ällä Unen utopia ja «en todellinen T pu- u „ k T .W ‘~ « » « « » • « • tarkoitusperää - aino-j *---- - _ i a -----— -- -------- — i - o n n istit m aansa laaj'oja kansankerroksia ja |rie n osa hallitusten politiikassa ! Tanssa. kalhluk&en u kaan sellaista toteutettavaa pyrki! tunut, oli oma proletaarinen ulkopo- olivat taipuvaisia vierTmM- tt , u aa n ls e k s i Ia .................. * K arl , m ysta, johon proletariaatilla o!i*j ~ ä tnikä osoitetussa tapänk „ ■ < - * « " « d e n kanna- kansajoukkojen sessa käsitti kapitalistisen hallltuk- noastaan mielisuosiolla täyttäisi täi ! - - ¡ryöstötarkoitusten toteuttam iseksi — - — - - * ° ‘f e8<t’ m ielenkiintoa, Viime maailma:;»» tänyt sosialisteille u ulkopolitiikan ¡-s ' alitettav astl ei sosialistien k a n -! näennäisen hyväksyttävillä verukkeil- talla *®poilulltan •- dan aikana esiintyi ulkopolitiikassa sen uhrien suoranaisen avustam isen, laisia reform istien pyyteitä positiivi- : yksinom aan kapitalististen rosvohak M utta jonkun maan työväenluokan läpä ryhtyisivät** its e s tä ä n siihen * . . . ^ >POht,1.kk^an nahden kok°«ai- la. Jo aikoja sitten olivat edisty- se, .eh tav at ta ,rv tÄ8malli8et .r,l,is to„ v a p a n n e H t a ^ - t a s k o l m a r “ 8' 1’ " " suudessaan koskaan ollut järjestel- neempien kapitalistim aiden hallituk- Kumoukselliset fi s’luntaaa h e v i i n alotteisiin. listen ryhm äin yhteenliittym än to- taa edellä m ainitunlaiseen kapinata s u u r v a l t a i n K° k° malU8estf m ääritelty. Selvät ulko- set lujittaneet herravaltansa omissa teuttam iseksi Nikolai l**tä vasta m proletariaatin oli kokonaan pysviei- ~ paukseen. vaan oli sen kohdistuttava niin san o ta ollut ,kkailan on poliiittisen kannan puutteessa johtui, m aissaan tekem ällä myönnytyksiä - 'a « ta a n . tävä näiden ulkopuolella Ja suunnat f täm än muidsn maidon sorrot,.,. ■ m i,,a £ 2 » ? ' t a . 7 7 " -’ Ukko«, r yh- rta n ta e n “ ü i’a n aJaI,k'>htana voimansa maidensa suurille kansankerroksille. lia ta vuo taad a ' ' an ’0" * nlal“ en kapitalistien aaallinhimon uh raja | jen ryhm äin taisteluun kapitalistibal- merkki io vksin H ittsa « e n o lla puuttui ulkopolitiikkaan siten vapauttaen _____ kätensä koko maa- i<.rvarill2,e „ ,a.ta " v ä" S“ •*! “ " •'« " 1 » luoldtla ja ryhnva a , -J.J Htuksia vastaan yleensä, sorrettujen ettei kumoushenkinen proletxriaTtU i e t a r i a a d n k ä s i t t ä v ä ä n ryörtöön~~näf»den. ja aortajaln väliseen taisteluun ko- missään tapauksessa saanut tukea le. tar^ at.i,,e . ehdonom 3n epäsuotuisa* mikä* jo oli harvainvallan pääasiani- pääasiani kanaalnvillalart pnktatas.” vLa°ut“ ' ! S ,ll‘l ^ a ’’hte"‘“ imin" a ,t* sa mielessä. A jankohtana, jolloin sin ¿aalistuslähde. J a tässä ovat nui vanhan teoda,,- j . „ . X a l ^ X i Kahden infernaho„a/en X ™ u«:Za%«ä nalen, toim inta oli proletaarista ulkopolitiikka kopolitiikkaan: kosketus, jonka sorrettua ryhm ää muuten kuin välit töm ästi auttam alla sitä. Mikään ka ul pitalististen ryöstöhallitusten sekaan se tuminen sorretun alueen taisteluun. (K irj. G. T.) ■ : « „ i r « f oyt t7öväen * * • " * - : “ ’ “ « -o » - » ...s , välille, järjestöjen kaikissa tilaisuuk- II. el m erkitsisi m itään muuta kuin uu Q i.ar^iuiibb i . • ’ sissa suorna keskinäinen apu, sanal- den kohteen ilmestyneistä näiden vai Sisäpolitiikka on ala, m issä työ ja la «anoen kalkki „„ m(ka muodoataa kapitaali seisovat silmä silmää vas tällaisen internationalen toiminnan loituslaskelraien piiriin. Jonkun ka pinoivan kansan omin voiminsa pääs ten. Sosialististen puolueiden ohjel- , . „ , ytimen, oli proletaarista ulkopolitiik- man olemaa sisäpolitiikan alalta mer- kaa. joka eroni kap i,,11»,,s ,m halli- tessä positiivisiin tuloksiin merkise- vät näm ä tulokset sille kiistämätön- kitsee sitä. e ttä työväenluokka po- tusten ulknnoHtiikncfo n liittisen Ja taloudellisen taistelun tarian assa sille Lvhvosr ° en va8‘ : ta tot«utusta, m utta kun se pääsee k a u tta n a k o t t a a n m u t« » « 1„ v ‘»rinnassa sille. L yhjesti sanottuna tämän la a tu isiin f,,in u oif„ kautta pakottaa om istavan luokan käsitti työväenluokan ulkopoliittinen tämän laatuisiin tuloksiin jonkun ka . . i , . aSeman toi8ensa tehtävä, mikäli siinä vallitsi kumouk- pitalistisen valloittajahallituksen mu ka hyväntahtoisena avulla, vieläpä, jälkeen. Ulkopolitiikka taas on ala sei li n en henki, hallitusten ulkopo- vaikka tä tä hallitusta olisi ollut so- missä kapitalistiset hallitukset seiso- litiikan __________ vastnstam lsen asettam p „ „,üe painostam assa. vat toistensa tai sorrot- L an aitaiin , , alla , | sialls,taen »------ tu k n vastakkain maiden kanssa. Ulkopolitiikan , t s kansainväH U ,, . OpoIlth' nhn on tÄ,,& - hallituksella ryhtyes , ,, , ,, .... d '• '■ «• kansainvälisessä mitta- sään tähän niinkutsuttuun vapautta- ala Ia ei siis sosialistisen liikkeen Raavaasta käytävän taistelun V O I lQ n b l i m m i V a n l l l n / x l l » S t a. I m isyritykseen, mahdollisuus käv ttää vallankumoukselliselle siivelle _ ollut Sisäpolitiikan alalla oli ty ö v äen -1 sitä ryöstöpolitiikkaan sallittua muu kuin puhtaasti kieltel- luokan sa tarkoitus- nen taisteluom jelm a kapitalistisen uuden ja uuden' s a a v u t u k s e n i V * * tf>n h y v äk st Kaikki kansainväliset hallituksen yhteenliittym iä ja ryös- mlnen hallituksilta Mutt ” n i" i Suhteet muoiio8t» vat jo niin ahtaalle löpolitllkkaa vaataan. Mutta « orret-; “ saalh>1 ! verkon ja jokaisen kapiisi,«- tu maa u i siirtom aa voi yhtä hyväl- m enettelytapaa ulkopohlilkkaan näh r id tO,R° nSa kanssa ri8ti’ M Z t" i Z .. . »’“j
