TIISTAINA, HE1NÄK. 6 P.— TUESDAY. JULY 6
TO VER I
aa manna.
Lihom inen ja laiskuus se
m ättömiä
teollisuustuotteita,
etupääs
viikossa
toim een.
Sitäpaitsi
No. 156
m»«»»
tuom at ajatukset ja järkipäätelmät,
jotta
peritty eläm änkäsitys pysyisi
pystyssä.
Mutta pitkän päälle on
ikäiselle työkuntoiselle m aatyöläiselle m ahdotonta ajatella, ettei taloudellis
Mutta m aanomistajat käyttävät työ« ten suhteiden muutoe jättäisi syvää
sään m yös entisiä sodassa Ioukaantu vaikutusta ihmisten m ielipiteisiin ja
neita ja vaikka nämä m äärätyillä a harkintaan.
Ja joka on tarkkaavas-
loilla voivatkin tehdä täyden työn ti
seurannut viim eisten kuukausien
eivät he maksa näille täyttä palkkaa tapahtumia, tietää, että m onissa ai
Järjestym ätön m aatyöläinen, pitäes voissa on epäilys herännyt, useissa
sään oloja m ahdottom ana jätti työn päissä tietoisuus alksmut versota ja
lukem attom at ihm iset elävästi
sä ja meni kaupunkiin tai tehtaaseen että
tahtovat
olojen m uutosta.
hakem aan parempaa työansiota. Mut
ta niin ei aio järjestynyt m aatyöläinen
Kensan suurille joukoille käy yhä
tehdä.
Hän pitää työstään ja tulee selvem m äksi,
kuinka
häikäilem ättö
vaatim aan sellaiset ehdot, että sillä mästi kapitalismi pitää kansantalout
voi elää. Ne eivät tahdo olla toisten ta pelkkänä rikastum iskeinona.
Ka
työehtojen polkijoina, vaan pyrkivät pitalistisen talousjärjestelm än ainoana
taistellen toisten tasolle.
tarkoitusperänä on liikevoitto.
K aik
laisenaan eivät henkeä, eivät aina sä vetureja ja veturinosia, maanvilje
(THE COMRADE)
om istajat kiertelevät seakin maksam
kaan
minun henkeäni ahdista, mutta ly «kalustoa, höyrykoneita, separaatto
Th« organ of the Finniah workers in
•*»•••
Palkka on m ääritelty täysi
the Western States. The only Finnish ‘ “ nnu,tan • • < * » • » • « * en voi täyt
Daily in the West.
Puhlished Daily, UÄ ,ehd®° ▼••»aavana niitä vaatimnk
axcept Snnday, at A rto n a, Oregon. I
j ° iU jo tku t ‘ 7 * ^ *
Ieh
by the W e r t . « W orkm en’s Publishing
* “ ettaTat- O,en . “ I,,an vanho‘
Society
i Mnen» ,n* n opportunistinen, revisionis
Näillä esim erkeillä voidaan osoit-
taa, etteivät suurkapitalistiset ryhmj-
kunnat lu n k a a n aijo kunnioittaa par.
lam enttaarista kansanvaltaa, vaan että
ne ajavat häikäilem ättöm ästi mahti-
asem ansa lujittam ista ja laajentsmis.
ta.
Ne puhuvat proletariaatin dikta-
tuuria kauhuista, tukevat varoillaan
taistelua bolshevikeja vartaan ja sopi.
valla hetkellä saattavat voimaan oman
kapitalistisen diktatuurinsa.
K eskittym isprosessi koko tuotantoa
käsittävänä
edistyy päivä päivältä.
V alta keskittyy m uutam ien karvojen
suhteellisesti
pienten
ryhmäkuntien
käsiin.
T uo valta on samalla mää-
Niyevaltaa k oko talouseläm än yli. Ja
hallitukset ovat voim attom ia tätä ka
pitalistien suunnatonta valtaa vastaan.
Proletariaatin tehtävänä on selväs
ti tietoisena nykyisestä talouspoliitti-
sesta tilanteesta ryhtyä taisteluun pää
om an diktatuuria vastaan sekä toteut
tam aan sosialistista yhteiskuntajärjes
tystä.
reja, viikatteita, sahoja, kirveitä y. m
Sitäpaitsi takaa V enäjä korvaukseksi
Ruotsin teollisuudelle tarpeelliset raa
ka-aineet.
Itse
teollisuussopim uksen mukaan
■ ,
■ ,
‘ tinen", ja viim eksi “hillquittilainen
nousee
Ruotsin
teollisuustuotteiden
JOHN VÄLIMÄKI, Editor & M anager
kaikkien toverien van vientiä vastaava summa 100 m iljoo
T'
.......
i
", h ■:— ...
tim uksia, niin paljon sitä, pakkoti
naan
kruunuun.
Maksuvakuudeksi
O ffice Seventh and Com m ercial St., ^Än»een vaatim ana, että mieluummin
viedään Venäjältä 25 milj. kruunua
jätän työni kuin otan seuratakseni kullassa
Opposite Post Office.
Ruotsiin, jotka sijoitetaan
toista tietä.
TELEPHONE —
Office 3 6 5 :
Ruotsin pankkeihin. Tämän summan
s
s e
Editorial DSp’t 832.
sijoitus pitäisi tapahtua näinä päivinä.
Edellä on tullutkin sanottua jo mi
Vetureita koskeva sopim us tarkoit
Entered as second-class mail matter ta
••n o sk in .
Seuraajastani tov
taa Ruotsin vetureiden vientiä V en ä
Sulkasesta tahdon sanoa jonkun sa
July 18, 1912, at the Post Office
jälle kuuden vuoden aikana.
Ensi-
nan.
Toim ittajana hän ei tarvitse
at Astoria, Oregon, under the
mäiset veturit valm istetaan Ruotsissa
esittelyä.
Ken
vain on seurannut
A ct of March 3, 1879.
vallallaolevaa mallia, kun sitävastoin
Työm iestä sillä ajalla kun hän on
Mainittakoon (että nämä palkkarii ki käytettävissä olevat voim at aliste
jälelläolevista
veturim alleista tullaan
sen lehden toim ituksessa ollut, vv
dat eivät ole kiertäneet kuninkaan taan
tätä epäjum alaa palvelem aan.
tekem ään erityinen sopim us.
Kaikki
TOVERIN TOIMITUS
1913
14 ja nyt hiljakkoin, tietää
kaan m aatiloja. — TST.
Tuotannon
itsensä kohottam inen ei
hänen pystyvän tehtäväänsä.
Lais veturit maksetaan käteisellä rahalla
näytä
olevan
tämän talousjärjestelm än
E. Sulkanen on liittynyt Toverin . .
z
L
ja Neuvosto-V enäjä aikoo jo nyt an
t o i m i t j . toim ii h i o l.h d .„ . . . .
« s k . . « ) el
PÄÄOMAN DIKTATUURI tarkoituksena. Tuotannonvoim ia käy
taa m elkoisen etum aksun."
. . . .
....
häntä m yöskään vaivaa.
Mitä tulee
tetään sikäli, mikäli luullaan saata
(Suom . "Freiheitirta")
e
hänen
vasemmistolaiseen*' kantaansa
van
voittoa.
Jos tuotannon vähene
lähtien.
Yleisäänestys Sulkasen va*
niin sitä ei ole ollenkaan pidettävä SUURI MAATYÖL. PALK
Kapitaalin kehittym inen edistyy no minen jolloinkin nostaa hintoja ja
litsem isesta on juuri käynnissä.
KATAISTELU UHKAA peassa tahdissa, kurjistum isen sam an tuottaa hyviä voittoja, tavaroiden li
vaarallisena.
Paremminkin on luul
aikaisesti
levetessä
yhä laajem piin sääntym inen taas aiheuttaisi hinto
tavaa että se tulee olem aan eduksi
MASSA ENGLANNISSA
TOVERIN LUKIJOILLE Toverille.
kansankerroksiin.
jen alenem isen ja voittojen suhteel-
Omasta p iio is ta n i lupaudun
M aatyöläisten asema on Englan
Koska allekirjottanut tämän nume-
a in a
Sama|la kun suur-om aisuudet ovat isen pienentym isen (k äytetyn pää
niinkuin
m onessa muussakin
ron mukana eroaa Toverin vastaavan *®bemaäa parhaani, vähäisen vointini nissa
sekä sodanaikaisista että sen jälkeen oman suuruuteen sekä m uille talous
maassa
huonon
järjestym isen takia
toim ittajan toim esta ja samalla jättää mukÄans 1 overin eduksi,
voitoista
suunnattom asti eläm än aloilla m ahdollisesti saataviin
E räs Ruotsin m etallityöläisten Ve
pysynyt aina viim e aikoihin saakka Kerätyistä
erohakem uksensa sisään aputoimitta-
J. Välimäki.
voittoihin
verrattuna),
silloin
pide
Pa*suneet,
muuttaa
hintojen
kohnam
i.
näjälle
lähettäm än tutkimuskomitean
takapajulla.
Viim e talven kuluessa
jankin toim esta, sääntöjen m äärää*,
suuret
joukot virkamiehiä ja tään osa tuotantoa seisom assa, o l jäsen Axel K arlsson kertoo komi
huom attiin kuitenkin Englannin maa nen
maila tavalla, niin ei kai Toverin lu LISÄTIETOJA VENÄJÄN
muita
palkannauttijoita,
henkisen työn ioon tavaroiden puute kuinka huu tean m atkasta Social Demokratenii-
työläisten keskuudessa kasvavaa in
kijakunta ja kannattajat panq pahak
JA RUOTSIN KAUPPA. nostusta järjestym iseen. Niitä on liit tekijöitä ja pienliikkeen harjoittajia tava hyvänsä. V oittoa pidetään sil le seuraavaa:
seen jos lyhyesti sanoo miksi näin
proletaareiksi.. Tämän kurjuuden ta mällä koulujen perustam isessa ja tut-
Pietari, toukokuun 16 p. 1920.
SOPIMUKSESTA
tynyt pääasiassa kahteen järjestöön,
teen, varsinkin koska eroam isestani
Kimuslaitosten
rakentam
isessa.
Liike
vattom
an
keskittym
isen,
köyhtym
isen
Siltä
lähtien
kun
saavuimme
työläisten
liittoon ja m aatyöläisten
vedetään arveluita puoleen ja toiseen.
Tukholm an
“Social-Dem okralenis-
ja
kamppailun
rinnalla
jokapäiväises
voitto
on
se
mittapuu,
jolla
mitataan
M
uurmannille,
olemme
saaneet
o-
iittoon.
Yksistään Essexin alueella
Er^amiseni syyt ovat yksinkertai-
tehdiiiin «®>boa kauppayhteyden
tä leivästä näyttää toisarvoiselta, tu niin taloudellisten hyödykkeiden ’kuin saksem m e
niin sydämellisen vas
cuuluu jo m aatyöläisiä työläisten liit
set ja selvät.
Ne ovat sekä perso- a,kaan’*am '»«*»* Ruotsin ja Neuvos-
lv a tk o nuo aikaisem min keskiluok maaperän ja ihm istenkin arvo.
taanoton
kuin vain ajatella vo:.
toon n. 15,000.
naliisia
sekä lehtiliikettä koskevia *°’ * enajan
Mihin suuntaan
kaan kuuluneet kerrokset nopeammin
Proletariaatin käydessä keskuudes- Toukokuun 5 p :n ä kello 5. aamulla
Keväällä määritteli maatalouspalk-
Personalliset syyt ovat ensikädessä J* . ku,nk* »uuressa m ittakaavassa tä-
tai hitaammin tietoisiksi asemastaan, »aan katkeraa taistelua dem okratia- lähdimme M uurmannllta. Radan kun
täysi-ikäisten m aatyö-
seuraavat: Nyt eroavalle toim ittajalle
tU,,W »aPabtumaan, käy selville calautakunta
vapauttaako taloudellisen m ullistuk ja diktatuurikysym yksistä, haaveilijoi toisuus oli kaikkea m uuta kuin hy
äisten
alimmaksi
palkaksi 4 2 ja puo-
ei ole annettu riittävästi työtä, ei var- ,euraava»»a.
sen hsjoittava prosessi heidät ennem den
ja hyvänahkaisten henkilöiden vä. m utta kalkki sujui sentään hy
i shillinkiä viikossa ja siihen lisäksi
sinkaan sen jälkeen kun tov. Reivo
Neuvottelut, jotka jo pitemmän ai-
min tai m yöhem m in entisistä käsityk tahtoessa tehdä itselleen ja ystävil- vin, lukuunottam atta e rä stä onnet
Keskimäärin tä
joutui vankilaan.
Seurauksena siitä kaa ovat olleet käynnissä Venäjän paikailiskorotukset.
sistään.
Jättiläismäinen joukko pik een selväksi, että lainsäädännön, kan tom uutta.
E räs juna oli nimittäin
on ollut liika lihom inen, hengenahdis- kulutusyhdistysten
liiton presidentin mä merkitsi vain noin 4 shillingin kuporvaristoa on suistunut aikaisem san dem okraattisen talplonilm auksen suistunut pois kiskoilta aiheuttaen
isäystä viikossa entisiin palkkoihin.
tus ja laiskuus.
! **•
Krasinin ja Ruotsin teollisuus-
masta johonkin määrin turvatusta ta tietä, voidaan nykyiset taloudelliset meille 10 tunnin myöhästymisen.
Maatyöläisiä on tämä palkka tuskin
loudellisesta asemastaan ja saanut o- olot saada m uuttumaan, kapitalistit
Nämä kolm e syytä yhteensä, ja e- m *esten välillä, ovat nyt johtaneet po
Toukokuun 10 päivänä saavuimme
missään tyydyttänyt.
Alim m aksi pal sakseen proletariaatille tyypillisen koh
rikseen, ovat riittävät eroam isen ai- •*»*▼*•**«' tuloksiin. Jo niiden sopimus-
työskentelevät
mahtinsa
lujittam
iseksi
Pietariin,
hyvin m ielenkiintoisen ja
kaksi on vaadittu vähintäin 50 shil
talon, ollen lyhyen työttöm yyden sat ja antavat palttua säännöille ja ase mukavan m atkan jälkeen. Kävimme
heeksi.
Ensiksikin, kun liiaksi lihoo ten Perusteella, jotka tehtiin Köpen-
linkiä viikossa, toisin paikoin enem
ei enää kelpaa ruumiillisen työn te- baminassa toukokuun 15 p:nä 1920,
tuessa
ilman
toim eentulom ahdolli tuksille, joiden avulla parlam. ja hal- m uutam issa
sotilasjunissa* niiden
mänkin.
Essexin alueella on jo lak-
kijäksi,
ei
Astoriassakaan, vaikka »l,l’va» Ruotsin teollisuusm iehet va-
suuksia.
Pieninkään osa heistä on itus koettavat panna toim een uuden pysähtyessä asem alla ja saimme vä
koäänestys
käynnissä 50 shillingin
täällä ei juuri vähällä miehen liha- kuu»etuiksi
tavarain vientimahdolli-
tuskin selvillä sen m uutoksen laadus järjestyksen.
Katoillakin
varpuset häisen käsityksen näiden junien jär
palkkavaatim uksen puolesta.
Tämä
vutta viaksi katsota. Toverin toim it- »«uksista Venäjälle.
ta, jonka alaiseksi heidän asemansa tirskuvat, että sotavoittojen vero ja jestyksestä.
Muiden m uassa kävim
akko tulisi koskem aan noin 5 0 ,0 0 0
on joutunut luullessaan lyhytaikaisen muut veroitukset, minkä nimisiä ne
tajana ollen taasen ei milloinkaan voi
Ruotsin taholta on neuvotteluja joh-
me eräässä kom m unistisessa klubis
työläistä.
Mutta jos olot kärjistyvät
puutteen "säätynsä m ukaisesti" kes- lienevätkään, jolla pyritään päästä k ä sa, jolla oli suuri vaunu käytettävä
paastä niin varakkaaksi että liike- tanut tukkukauppias Gunnar Ander-
taisteluksi, tulee se Ieviämään kaikis
tämänsä
hätäajan jälkeen voivansa siksi kapitalisteihin, jo aikaa sitten
raiesten luokkaan voisi kuulua.
son Tukholm asta. Jo noin vuosi sit-
nään, ja jota. paitsi sitä e ttä sitä
ta tiedoista päättäen muuallekin ja
päästä »takaisin entisiin olosuhteisiin ovat jääneet pelkäksi ilveeksi.
Ylenmäärin lihottuaan siis jää sii- ten
on hän tarmolla työskennellyt
käytettiin opetus- ja kokoushuonee
Käsittämään
silloin
satojatuhansia
sa. He eivät käsitä, että heidän osak
hen ettei kelpaa enää kum m allekaan kauppayhteyden jälleenalkam iseksi Ve
Yhteistaloudellisissa
itsehallintoeli na, käytettiin myös kirjastona. Il
maatyöläisiä.
seen on tullut aikaisemmin proletaa missä, joita Saksassa asetettiin maan
puolen, pikkuporvarien enem pi kuin näjälle.
Kaikissa näissä neuvotteluis-
man m uuta ei päästetä tällaiseen
Tämä palkkakysym ys oli palkkalau-
reiksi m uuttuneiden pikkuporvarillis tä r k e im p iä raaka-ainealoja varten k a
työläistenkään luokkaan. Toinen pa- sa on asianajaja Hellberg ollut välit-
kom
m unistiseen klubiin, vaan ensin
takunnassa jo uudelieenkin käsiteltä
ten kerrosten kohtalo, että uudenai pitalistien
ha puoli, laiskuus, tulee sitten esiin, täjänä
Ruotsin ja Venäjän välillä.
ja
yhteistalouden
etujen
täytyy läpäistä m ääräty t kokeet.
vänä, mutta sen enem m istö, maan- kainen työväenluokka juuri on suu
Jos lihom isensa jälkeen jatkaa oloaan Näille nyt tehdyille sopim uksille las-
Me olemme usein keskustelleet
omistajain ja hallituksen edustajat, reksi osaksi m uodostunut kapitalismin keskenään sovittam iseksi, liikkeenhar
lehdessä, tulee luonnostaan yhä lais- kettiin perusta jo viim e vuoden tqu-
päättivät lykätä lausuntonsa antam i kehittyessä talonpoikien, käsityöläisten joittajien voitonnälkä ajaa tahtonsa m ielenkiintoisista asioista sotilaiden
kem maksi, varsinkin nyt kun yhtiö- kokuussa, jolloin hra Hellberg M$s-
p eri Je talouseläm än vahingoksi, vie ja työläisten kanssa eri paikoilla. Me
sen siksi kuin uusi m aanviljelystä kos
ja muiden pientuottajien joukoista, läpä usein työläisedustajien m yötä
kokouksen
m ääräyksestä viim einkin kovassa ollessaan esitti Ruotsin teol
keva laki on parlamentissa hyväksyt
saamme vapaasti, liman m inkään
jotka teknillinen edistys on entises vaikutuksellakin.
saadaan vanhaa tottunutta työvoim aa, lisuusm iesten esityksen ratkaistavak
Ellei hallitus jo laista kontrollia, liikuskella Ja käyt
ty.
Mainittu laki koskee maanvuok-
tä asem astaan työntänyt.
Ja sitten, kun toim ittaja oikein lais-
Tämä esitys otettiin jo silloin
kaisessa
yksityistapauksessa
tanssi tää vapauttam m e hyväksemme. Mie
raoloja, viljan rajahintoja ja m yöskin
Koska tämä uusi proletariaatin ar
kaksi tulee, huom aavat m yöhem m ät m yötätunnolla vastaan, mutta poliit-
suurteollisuuden
harjoittajien
pillin liala on neuvoston puolella Ja kan
palkkalautakuntia, jotka m ääritellään
meija suureksi osaksi ei ole selvillä mukaan, panevat kapitalistiset mahti-
yhtiökokoukset sen ja sanovat kaik- tiset suhteet estivät suunnitelm an to-
sa on, sikäli kuin me olemme pääs
pysyviksi.
Mutta m aatyöläiset eivät
enem pää yhteiskunnallisesta kuin ta-
kea muuta kuin sen että lähde käve- teutum isen.
näytä halukkailta lykkääm ään ratkai loudellisestakaan asemastaan, kehittyy m iehet siitä huolim atta tahtonsa täy seet selville, päättänyt taistella lop
lemään.
Silloin, jos tahtoo vähän-
Nyt tehdyistä sopim uksista huokuu
täntöön.
Näin tapahtui joku kuu-
la a ja lti Muurmannin
sua epäm ääräiseen aikaan ja taistelut tietoisuus
lukem attom issa
aivoissa k usi sitten rautateollisuuden alalla. puun saakka.
kään miehen m ainetta pitää, on läh- kauttaaltaan suuressa määrin yhteis-
voivat heti alkaa otollisen hetken ylen
hitaasti.
Yksilöt
tarrautuvat Tahi selitetään — kuten äskettäin radan varrella näimme jälkiä sodan
dettävä ja lyhyesti sanoen, se on il- ymmärrystä.
Ne ovat m uodostetut
tultua.
hävityksestä. P alaneita m etsiä, ta
kiinni vanhoihin kuvitelm iin ja to kalisyndikaatti,
keää.
Parempi lähteä ennen.
m olem pien
maiden sisäisten tarpei-
jonka valuuttavoitot
Todistajain
kuulustelussa palkka-
lojen
raunioita, plikkilankaesteitä.
tuttuihin käsityksiin peljäten nykyi ovat kohonneet ennenkuulum attom an
H engenahdistuksesta pitäisi oikeas- den pohjalle.
Niiden tarkoituksena
lautakunnassa kävi selville, että leivän
am
pum
asuojuksia
hietapusseineen |
sen eläm än järjestyksen epäilem istä liorlceikei — että: jos vientiä erikoi
taan kertoa lehden eduista puh uttais-! on luoda Ruotsin teollisuudelle vienti-
niin
huom attavasti kallistuttua, on kuin syöksym istä kuiluun.
Sota on hirveätä. Ja ellemme sitä en
Yhä uu
sa, mutta koskapa sekin on tavallaan m ahdollisuuksia, jotta voitaisiin kul-
varsinkin suurperheisten vaikea, jopa delleen koetetaan jättää huom ioon sesti verotetaan, ei kotim aisten hin nen tietäneet,' saimme nyt eläviä to- j
persoonallista, niin antaa senkin täs- jettaa Venäjän m arkkinoille väittä-
to je n suurta kohoam ista voida vält
m ahdotontakin
tulla 42 shillingillä
disteita jotka saisivat suurimmankin
ottam atta om ien eläm änkokem uksien tää."
ininiiiiiiiiniiH iiniiiH iiiiiniiniiH iiiiiii» j M im iin im n iin m n in H iin » ,m u m m u n
epäilijän vakuutetuksi.
Näillä seu
HimmmiiHHHiiHHinnHHiuiHiniHiHi i iniT iiiiiH im im im im H t n itm n iH m iiiii
im m u m iiu iH H iiH iittiiiiiH iiiiiin tiiiH n
Ruotsalaisen puolueto
verin fcavaofcsia Ve-
nojalta
llllllllllllltlllllllllilllllilllllilllllllllltlllll
ranskalais-saksalainen liitto el vielä niille tehneet parhaim m an palveluk
telmän kahleista, ja porvarillisten
ollut täy tty n y t tosiasia, toimi Jau res
sen Ja u re s’in tyyppiset lyhytnäköi valtioiden kehitykselle välttäm ään-{
jatkuvasti sen toteuttam isen puoles
set haaveksijat. jotka kaikella kau mäin kansainvälisten suhteiden lue- i
ta, pitäen tätä n. k. dem okraattista
nopuheisuutensa loistolla ja vilpit minen oli toteuttam istaan vaativa
liittoa m itä korkeimman arvoisena
töm ällä
vakuutuksellaan
auttoivat tehtävä, joka h e rä tti työväenluokan I
saavutuksena ja vastaiskuna taantu hallitusta
saavuttam aan
suurten
m ukselliselle liitolle tsarism in k an s kansanjoukkojen kannatuksen kehit sa m ielenkiintoa. Tällöin oli vielä *
päiväjärjestyksessä
normaalikapita- I
sa. Hetkellä, jolloin kaikki suurval
täm ällä ajatuksen hallitusten demo Hsmin luomisen kansainväliset po«i '
lat
kuum eenom aisesti
käsittelivät
kraattisen m aailm anpolitiikan m ah
Makedonian kysym ystä ja jolloin dollisuudesta. Tällä tavoin m uovat tiiviset probleemit. Marx esitti siis 3
hyvällä syyllä sosialisteille ulkopo |
Ranska, Englanti ja Italia esittivät
tiin suursodan pyhä Hitto. Kovaksi Hittisel positiiviset pääm äärät Tai?
Saksan kannattam aa itavaltalais-ve
onneksi oli toinen Internationale ra
näläistä
Makedonian
reformiokjel- joittunut m äärittelem ään kielteisen telu Nikolai l:s e n kansainvälistä it- g
scvaltaista santarm idtktatuuria van 9
maa vastaan oman ehdotuksensa, n ä
osansa siirtom aapolitiikkaan nähden taan oli yksi tällainen tarkoltusper$
kivät naivit sosialistit tässä poliitti ulottam atta m äärittelyään koko ul
sessa yhdistelm ässä suuren eside- kopolitiikkaan vallitsevan järjestyk Mitä. tuli kansallisten valtioiden I i h r
inokraattlsen voiton ja dem okraattis sen puitteissa. Täm ä kaksim ielisyys tnispulm aan, niin, joskaan kumnuk B
ten maiden liiton alun taantum uksel teki hallituksille suuressa m äärin hel sellinen proletariaatti ei tässä ti- {
lisia m aita vastaan. Ja sosialistiso- pommaksi proletaarijärjestöjen hy pauksessa voinut ensinkään ottaa j
vittelijain todistelut maailmansodan väkseen käyttäm isen sotapolitiikas osaa sen ratkaisuun niiden taantu
m uksellisten hallitusten liittolaisina, |
aikana eivät sisällöltään vähääkään
saan. Selvän käsityksen puutteesata jotka olivat ottaneet Ren toteuttaa!-
eronneet sosialistien Makedonian re- ettei kum ouksellisella proeltariaatil-
formiohjelman aikaisista päätelm is la voinut olla m itään positiivista oh seen, ei kysymys sinänsä, objekti!-^
tä. Sosialistisovittelijat ovat jääneet jelm aa vallitsevan ulkopolitiikan a- visestl katsottuna, ollut sitä väheni- j
------------------- —
•«-
horjum attom an uskollisiksi toisen in- iälla .antaa m. m. että laajoissa so män kehityksen alainen. Aivan toi- l
seksi m uuttui kuitenkin tilanne seu-
la syyllä taistella ja nousta riisto- den. s. t. s. jokaisessa erikolstaoauk i n
° V&t " " " riip' ! ternationalen perintätavoille.
Sak-
sialistisissa piireissä saatettiin ylis
k ap iu iistien hallituksia vastaan kuin sessa ei ainoastaan pakottaa m aansa L h u ^ t a
tt°- " T l ™ 811 po,iitti8,sta Pass? s a m a s i Bernstein Englannin
raavalia historiallisella kaudella. k'io
tellä suunnitelm ia sellaisia kuin Dar-
porvaristo oli tullut yhteiskunnan eh-
työväenluokkakin omassa m aassaan, hallituksen luopumaan siitä tai siitä erikni^ k
yksikaan Paikallinen kanssa tehtävän liiton ylistystä, tu-
dottoniaksl herraksi Ja kun vartaan
Kysymyksessä olevan maan työväen- toim enpiteestä - s t s t o t e n r r - erlko,8kysymys v a k r e t u m a a t a ky- kien täten m aansa vapaam ielisten pe- ta ta ta ‘e.° kn n! i ' 1,<,'i‘ t5l,älninen
’a
J ' ” ” “ ,el>- » ^ » '« I m i n jälkeensä laitan,at kas
luokan tehtävänä oli tässä tapaukses- kielteisen tarkoitusperänsä — va n ®X?lyk8e88a 0,evan hallituksen las rintätapaa. Jaures meni vieläkin pi- da m a ta m i k
sainvältae
i*'
-
te,sl(ltanan
kan- n atta jat olivat m uuttuneet voittoisan
sa estää hallitustaan kukistam asta myös pakottaa sen positiivisesti tävt- ky ke ^ i ä ^ m ^ m T i u t b i " “ OTat ! temtnfi,,e: o r ja s s a loistavia puheita.
X
e
t
a
k
u
u
L
Jer
r
,,e
n
va,li“
«
' a " kapitalism in tahdon to ten ttajtk .r Sil-
. 1
täyt kytkettyjä m aailm anpolitiikkaan ko- Joita hän parlam enttitoim intansa a i
ä “o, ,s
u o“
» " i» ” 1«“
'»in kun ulkopo,«Ilkassa, vhtähvvta
kana piti, ponnistelihe hän jatkuvas Kun
«U« . a i t a l t a «eta
i0U<iU,,aa
K e . t a ,ik 8 y ; 11 1914 D” b‘‘nln- kuta sisäpolitiikassakin, entisen iät-
ti kiihoittaakseen Ranskan hallitus-
____
de-l
tävä. rientää nim. tarjoam aan kapi- i jestyksen puftteissa? Jos
. “ Ikaam ia°
“ ikopolilttis/n
i ,
k *n.n’
" * . ia _astuvat
'
noivalle seudulle ei yksistään kiel- luokk» «niniLi
\
t>nv ien' IRntulon kautta eivät johtaisi muu-i kauden, jonka pohjana olisi oleva
n i
musui
«ansain >
‘•««Ui kansain
j m okratian varj
varjossa rajottamattoman j
teistä vaan myös suoraa positiivista ptnolvalle seudulle 3 nHn
iV '
kUi" ®ttÄ täUe hallituk8eU« kä* I
kehitys, edistys j. n. e. Voi- ! män a j ^ t u k ^ 0*0 ’
"V* ha" tä ' kÄ*,itall«Us«n k
harvainvallan puolelle,
apua. Näin siis työväenluokalla, yh- sc pakottaa myös ’ m aansa h a l l i t u t U ta aa“ T ä tin ä
maa daan sanoa* e ttä *uuri u’kopolitiikan ja sosialisteilta"
“ arrM ta jilt* i ei hallitusten v. alisessa uLkopolitiikas- ‘
densuuntaisesti m aansa hallituksen sen tekem ään sam oin’ TX««a i
• i
„• ta ' llIe .ryostosuunniteirail-j alalla paljastuu sosialistisen llik-
Kun Bernstein i
I , 88
sa enkk
enää ilmene ««iveuteai
ainoatakaan aellal»-
ulkopolitiikan k a n « u . mihin työväen , e kalteva plnia ¡olle tv a no” '■ Pi lt h8,en laskelm ien soinmlttele- keen koko pikknporvarllllsretorm i«- keinuivat h»- . v * x litap p an t
<a kebltyakelpoieu. hyväksyttävä
luokka kielteisessä mielessä oli puut- keen p o r v s X m l e C , » t
alkaan »eltam ällä Unen utopia ja «en todellinen T pu- u „ k
T
.W ‘~
« » « « » • « • tarkoitusperää - aino-j
*---- - _ i a -----— -- --------
—
i
-
o n n istit m aansa laaj'oja kansankerroksia ja |rie n
osa
hallitusten
politiikassa ! Tanssa.
kalhluk&en u kaan sellaista toteutettavaa pyrki!
tunut, oli oma proletaarinen ulkopo- olivat taipuvaisia vierTmM-
tt
,
u
aa
n ls e k s i
Ia
..................
*
K arl , m ysta, johon proletariaatilla o!i*j
~
ä
tnikä osoitetussa tapänk „
■ < - * « " « d e n kanna- kansajoukkojen
sessa käsitti kapitalistisen hallltuk- noastaan mielisuosiolla täyttäisi täi !
-
-
¡ryöstötarkoitusten
toteuttam iseksi — - —
- -
*
° ‘f e8<t’ m ielenkiintoa,
Viime maailma:;»»
tänyt sosialisteille u ulkopolitiikan
¡-s
' alitettav astl ei sosialistien k a n -! näennäisen hyväksyttävillä verukkeil- talla
*®poilulltan •- dan aikana esiintyi ulkopolitiikassa
sen uhrien suoranaisen avustam isen, laisia reform istien pyyteitä
positiivi- : yksinom aan kapitalististen rosvohak
M utta jonkun maan työväenluokan läpä ryhtyisivät** its e s tä ä n
siihen * . . . ^ >POht,1.kk^an nahden kok°«ai- la. Jo aikoja sitten olivat edisty- se, .eh tav at ta ,rv tÄ8malli8et
.r,l,is to„ v a p a n n e H t a ^ - t a s k o l m a r “ 8' 1’ " "
suudessaan koskaan ollut järjestel- neempien kapitalistim aiden hallituk-
Kumoukselliset
fi
s’luntaaa h e v i i n alotteisiin.
listen ryhm äin yhteenliittym än to-
taa edellä m ainitunlaiseen kapinata s u u r v a l t a i n K° k° malU8estf m ääritelty.
Selvät ulko-
set lujittaneet herravaltansa omissa teuttam iseksi Nikolai l**tä vasta m proletariaatin oli kokonaan pysviei- ~
paukseen. vaan oli sen kohdistuttava niin san o ta ollut
,kkailan on poliiittisen kannan puutteessa johtui, m aissaan
tekem ällä myönnytyksiä -
'a « ta a n . tävä näiden ulkopuolella Ja suunnat f
täm än
muidsn maidon sorrot,.,. ■ m i,,a £ 2 » ? ' t a . 7 7 " -’
Ukko«, r yh-
rta n ta e n “ ü i’a n aJaI,k'>htana
voimansa
maidensa suurille kansankerroksille.
lia ta
vuo taad a ' ' an ’0" * nlal“ en kapitalistien
aaallinhimon
uh raja |
jen ryhm äin taisteluun kapitalistibal- merkki io vksin H ittsa «
e n o lla puuttui ulkopolitiikkaan siten vapauttaen _____
kätensä koko maa- i<.rvarill2,e
„
,a.ta
"
v
ä"
S“
•*!
“
"
•'«
"
1
»
luoldtla
ja
ryhnva
a , -J.J
Htuksia vastaan yleensä, sorrettujen ettei kumoushenkinen proletxriaTtU i e t a r i a a d n k ä s i t t ä v ä ä n
ryörtöön~~näf»den.
ja aortajaln väliseen taisteluun ko- missään tapauksessa saanut tukea le. tar^ at.i,,e . ehdonom 3n epäsuotuisa* mikä* jo oli harvainvallan pääasiani-
pääasiani kanaalnvillalart pnktatas.” vLa°ut“ ' ! S ,ll‘l ^ a ’’hte"‘“ imin" a ,t*
sa mielessä.
A jankohtana, jolloin sin ¿aalistuslähde.
J a tässä ovat nui vanhan teoda,,- j . „ . X a l ^ X i
Kahden infernaho„a/en X ™ u«:Za%«ä
nalen, toim inta oli proletaarista
ulkopolitiikka
kopolitiikkaan: kosketus, jonka
sorrettua ryhm ää muuten kuin välit
töm ästi auttam alla sitä. Mikään ka
ul pitalististen ryöstöhallitusten sekaan
se tuminen sorretun alueen taisteluun.
(K irj. G. T.)
■ : « „ i r « f oyt t7öväen * * • " * - : “ ’ “ « -o » -
» ...s
,
välille,
järjestöjen
kaikissa
tilaisuuk-
II.
el m erkitsisi m itään muuta kuin uu
Q i.ar^iuiibb
i
. •
’ sissa suorna keskinäinen apu, sanal- den kohteen ilmestyneistä näiden vai
Sisäpolitiikka on ala, m issä työ ja la «anoen kalkki „„ m(ka muodoataa
kapitaali seisovat silmä silmää vas tällaisen internationalen toiminnan loituslaskelraien piiriin. Jonkun ka
pinoivan kansan omin voiminsa pääs
ten. Sosialististen puolueiden ohjel-
,
. „ ,
ytimen, oli proletaarista ulkopolitiik-
man olemaa sisäpolitiikan alalta mer- kaa. joka eroni kap i,,11»,,s ,m halli- tessä positiivisiin tuloksiin merkise-
vät näm ä tulokset sille kiistämätön-
kitsee sitä. e ttä työväenluokka po- tusten ulknnoHtiikncfo
n
liittisen Ja taloudellisen taistelun tarian assa sille
Lvhvosr ° en va8‘ : ta tot«utusta, m utta kun se pääsee
k a u tta
n a k o t t a a n m u t« » «
1„ v
‘»rinnassa sille. L yhjesti sanottuna tämän la a tu isiin f,,in u oif„
kautta pakottaa om istavan luokan käsitti työväenluokan ulkopoliittinen tämän laatuisiin tuloksiin jonkun ka
. . i , . aSeman toi8ensa tehtävä, mikäli siinä vallitsi kumouk- pitalistisen valloittajahallituksen mu
ka hyväntahtoisena avulla, vieläpä,
jälkeen. Ulkopolitiikka taas on ala sei li n en
henki, hallitusten ulkopo- vaikka tä tä hallitusta olisi ollut so-
missä kapitalistiset hallitukset seiso- litiikan
__________
vastnstam
lsen
asettam
p „ „,üe
painostam
assa.
vat
toistensa
tai sorrot- L an aitaiin
,
, alla , | sialls,taen
»------
tu k n vastakkain
maiden kanssa.
Ulkopolitiikan
, t s kansainväH
U ,, . OpoIlth'
nhn on tÄ,,& - hallituksella
ryhtyes
, ,,
, ,,
....
d '•
'■ «• kansainvälisessä mitta- sään tähän niinkutsuttuun vapautta-
ala Ia ei siis sosialistisen liikkeen Raavaasta käytävän taistelun
V O I lQ n b l i m m i V a n l l l n / x l l »
S t
a. I
m isyritykseen, mahdollisuus käv ttää
vallankumoukselliselle siivelle _ ollut
Sisäpolitiikan alalla oli ty ö v äen -1 sitä ryöstöpolitiikkaan
sallittua muu kuin puhtaasti kieltel- luokan
sa tarkoitus-
nen taisteluom jelm a kapitalistisen uuden ja uuden' s a a v u t u k s e n i V * * tf>n h y v äk st Kaikki kansainväliset
hallituksen yhteenliittym iä ja ryös- mlnen hallituksilta
Mutt ”
n i" i Suhteet muoiio8t» vat jo niin ahtaalle
löpolitllkkaa vaataan. Mutta « orret-; “
saalh>1 !
verkon ja jokaisen kapiisi,«-
tu maa u i siirtom aa voi yhtä hyväl- m enettelytapaa ulkopohlilkkaan näh r id
tO,R° nSa kanssa ri8ti’
M Z t"
i
Z
.. .
»’“j