Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 3, 1920)
m LAUANTAINA, HHNXK. 3 P.—SATURDAY, JULY 3 No. 155 nekset ja ryhm ät yhdeksi lujaksi T ässä taistelussa m arxilaiset so valtaukseen, laajenee työväenluokan hemmin Marxin Ja Engelsin laati kapitalietiluokaksl. Sen ohella sen sialistit edustavat aina selvänäkö!* valtiollinen toim inta. Esille n äy ttä maa k irjaa Kommunistinen Manifes - Ja se m erkitsee sitä, e ttä agitatalo- kunnassa: siis runsaasti Joka toi- nimme täytyy perustua selviin m arxi sessa maan kunnassa, joiden koko on täytynyt käydä taistelu a ulos sintä joukkoa, olipa kysym yksessä vät esim. Enropassa tulleen joukko- laisiin periaatteisiin luokkataistelus naislukum äärä nyt oli 538. EbsfmäJ- päin, saattaakseen riistän tän sä alai mikä kehityskausi tahansa. Aikana, m ielenosotukset, valtiollinen suur Nämä m arxilaisen sosialismin an seksi mahdollisimman suuret joukot jolloin kapitalism i ei ole kehittynyt lakko y. m. s. M utta sillä el vielä tam at opetukset on otettava huo ta, luokkataistelutehtävistä ja luok sissä vaaleissa sai työväki 1,728 o- II kataistelum m e pääm äärästä^ Agi- m aa edustajaansa v a litu k si i Kuu ja a lu e e t Sam alla kun edellisen vielä selviöönsä eikä senvuoksi työ m urreta Agitatsionityämme perusteet. lopullisesti kapitalistiluo mioon. lähtiessä m äärittelem ään jä r tatsionityöm m e täytyy sanoa joukoil niissä 167 kunnassa joissa työväen taistelun k au tta on m uodostunut eh väenluokkakaan ole selviönä, tap ah kan valtaa. K apitalisteilla on vie! t jestössäm m e harjoitettavan agitatsio le suoraan, e ttä taistelum m e lopulli kin taholta vaaleihin otettiin osaa, Edelllsesäa käsiteltiin kysym ystä jä Ja selvä kapitalistlluokka, on jä l tuu luokkataistelu näennäisesti epä sittekln taloudellinen valta. Työ nityön perusteita. Näille m arxilai sena tarkoituksena on kapitalim in valittiin kaikkiaan 4,062 valtuusmies- agitatsionityön tarpeellisuudesta Ja kimäisen taistelun k au tta syntynyt selvänä. L uokkatletoiset ainekset väenluokan, saatuaan valtiovallan k ä sen sosialismin periaatteille on ra perinpohjainen hävittäm inen, joka tä niin työväki sai siis ru n saasti 2-6 tultiin siihen tulokseen, e ttä agitat* sen vastakohta, työväenluokka. Alku joutuvat tukem aan vapaam ielisiä siinsä. täytyy saada myös taloudelli kentunut uusi kansainvälinen köy tapahtuu työväenluokan vallanku osaa valittujen lukum äärästä, porva sionityön tekem inen on tarpeellista aan el täm äkään luokka, sen pa porvarillisia aineksia, heidän tais nen valta. L uokkataistelu siten ja t hälistön järjestökin, Kolmas Inter mouksellisen toim innan kautta. Toi ja välttäm ätöntä. Vain sen kautta remmin kuin porvaristokaan, ole ol tellessaan taantum uksellisia ainek rillisten puolueiden saadessa vajaan kuu, sillä erotuksella, että kapitalis nationale. M utta voidaksemme näi selta puolen täytyy agitatsionityöm - 3/5 osaa valtuusm iespaikolsta. Vii voidaan vetää järjestööm m e sen ul lut Belvä Ja yhtenäinen luokka, sia vastaan. M utta kun se taistelu tien asem asta pitävät työläiset vai tä opetuksia käy ttää n y k jajan vaa me perustua siihen nykyisen kapi kopuolella olevat kymmenet tuhan m utta sitä m ukaa kuin kapitalisti on päättynyt ja porvaristo esiintyy m etsissä vaaleissa työväki sai vali tiovaltaa kädessään. Valtio on tim uksia vastaavalla tavalla, täytyy talism in asteen osottam aan tosi net suom alaiset työläiset ja kasvat nen riistän tä on Ja tk u n u t on työ yhtenäisenä tuksi 1.273 edustajaa, porvartllistea kapitalistiluokkana, a- m uuttanut "om istajaa”, m utta ei ensin tark astaa m inkälaisella asteel asiaan, e ttä täm än päivän tärkeim pä puolueiden saadessa yhteensä 1.350 taa järjestööm m e Jo kuuluvat työ läisten asem a sam anlaistunut ja b 1- settuvat m arxilaiset so sialistit tie läiset luokkatietoisiksl. Nyt tulee ten m uodostunut h a ja n a is is ta työ- toisesti kapitalistiluokkaa vastaan. luokkaluonnettaan. Luokkavaltio on la kapitalistinen järjestelm ä on ny nä tehtävänä ei ole pikkuparannux- edustajaa. Työväen vaalim enestys edelleen olemassa, työväenluokkaval kyisin tässä maassa. sien tavoittelu, vaan työväenluokan eteem m e kysymys, mihin täytyy agi- läisryhm istä on siis kyllä lisääntynyt, niin että yhtenäinen työväen Ja kuta yhtenäisem m äksi kapitalis tlo. Sen k au tta jatk aa työväenluok Kapitalism i on tässä m aassa Jo ny valistam inen tulevia valtavia Joukko- tatsloni työmme perustua, tu o tta a k luokka. työväen edustajain lukum äärä nyt Selviöönsä molem m at luo tlluokka on käynyt sitä vähemmän ka taisteluaan kapitalistiluokan ta kyisin hyvin korkealla asteella. Pik taisteluja varten. A gitatsionityöm oli lähes puolet valittujen valtuus seen edellä esitetty jä tuloksia. T ä k at pääsevät vasta silloin, kun eri- on m ahdollisuuksia ja syitä minka- loudellisia voimia vastaan. Lakkau ku teollisuus on auttam attom asti me me täytyy tässäkin kohdassa sanoa hän voisi vastata lyhyesti, että agi- laiset porvarilliset ryhm ät ovat rae- lalseen kompromissiin kapitalistiluo- m iesten koko lukum äärästä niissä tetaan yksityinen omistusoikeus. n ettän y t m erkityksensä ja suurteol joukoille suoraan, e ttä kaikista to.- tatsionityöm m e täytyy perustua n ettän eet m erkityksensä, osa niistä kan tai sen erinäisten osien kanssa. 319 kunnassa, joissa sosialidem okraa Marxin sanoja käyttäen, “pakkoluo lisuus m ääräävänä kaikilla huomat- vomisistamme ja harrastuksistam m e m arxilaiseen sosialismiin. Mutta keskinäisessä kilpailussa hävinnyt Vasta tällöin pääsee kapitalistien ia tit o ttiv at vaaleihin osaa. vutetaan pakkoluovuttajat”. ja saa tavim m illa tuotannon aloilla. Trur- huolim atta me emme saa m erk ittä kun m arxilaisuus ei ole m ikään dog ja joutunut itsenäisestä asem astaan työläisten välinen luokkataistelu tetaan kapitalistit sekä kaikenlaiset M ainituista 319 kunnasta työväki m aattinen kaava eikä m ikään lah- riistetyn asem aan toisen osan muo selväksi kamppailuksi. Marxilaisen tyhjäntoim ittajat työkurln alaisena tiutunut kapitalism i m äärää talou viä parannuksia työväen oloihin, kun on saanut valituksi 135 kunnassa e- finanssikapitalism i dellisten alojen ohella poliittisella im perialistinen kokuntalainen uskonkappale, niin ei dostaessa yhtenäisen riistäjäluokan, sosialismin m ukaan on siis sosialis työskentelem ään yhteiskunnalle hyö- alallakin. Valtiota ja sen politiikkaa sellaisen väklvaltakeinoillaan ehkäi nem m istön omia edustajiaan, vähem yksistään siihen vetoam inen selitä sekä toiselta puolen erilaiset työ tien taistelullaan edistettävä selvien dyllisessä työssä. Tämän ohella on ei enää johda se tai täm ä porvariin see. Tällöin ei ole aikaa eikä voi mistöön on työväki jään y t 134 kun asiaa. Sen vuoksi täytyy koettaa läis- Ja pikkuporvarilliset ryhm ät luokkasuhteiden muodostumista. nassa ja 50 kunnassa se on saanut työväenluokan järje stettä v ä lukem at nen puolue, vaan yhdistynyt kapita mia kulutettava turhaan työhön. jrm m ärtää m itä m arxilainen sosia- | m enettäneet myös enemmän tai vä- puolet avoinna olleista edustajapai Edelleen selittää m arxilainen so- tornia m uita asioita, joiden kaikkien listiluokka, käyttäen välikappalee Sensijaan on työläisiä valistettava lismi on Ja sen kautta löytää myös 1 hemmän Itsenäisen asem ansa Ja eialismi e ttä talstalnm im itat tarkoitusperänä on vanhan kapitalis naan niin dem okraattista kuin re Ja jä rje stettä v ä Jyrkän luokkataiste koista. oikeat perusteet agitatsionityöllem - ’ Joutuneet riistettyjen palkkatyöläls- Suom enkielisissä kunnissa on työ eri aikoina »erilaiset, riippuen kun tisen järjestelm än kaikkien perustei T&mä lun kannalla oleviin järjestöihin (po me i ten suurena joukkona m uodostamaan kin ajan historiallisista olosuhteista den hävittäm inen ja uusien Bosialis publikaanistakin puoluetta. väen osanotto vaaleihin ollut vilk osottaa kansallisen kapitalism in ajeu liittisiin ja taloudellisiin), jotka huo Marxilainen sosialismi opettaa, e t- ! työväenluokan. Näiden luokkien vä- Ja voim asuhteista. Sitävastoin pää tlsten perusteiden rakentam inen. Sen menneen ja sijalle tulleen Im peria mioonsa ottaen Kolmannen Interna kaampi kuin ruotsinkielisissä. Suo tä luokkasuhteet Ja luokkavastakoh- Iillä on jatk u n u t herkeäm ätön tals- m äärä, kapitalistiluokan kukistam i jättiläistyönsä suorittam iseksi täytyy listisen asteen, Jolloin vanhat kapi tionalen ja V enäjän vallankum ouk m enkielisiksi on tilastossa m erkitty dat ovat yhteiskunnassa h isto ria n i-; telu Ja Jatkuu aina siihen saakka, 455 kuntaa, joista 296:ssa työväki nen Ja yksityisom lstusolkeuden lak työväenluokan laajentaa en tistä val talistiluokan sisäiset ryhm itykset: sellisen työväenluokan opetukset, siä tuotteita. Tuotantotavan k e h i-, kunnes työväenluokka voittaa vai ta - otti osaa vaaleihin, siis m uutam a» kauttam inen, pysyy m uuttum attom a tiollista toim intaansa koko valtiota maa-, teollisuus- ja kauppakapitalis- ryhtyvät kalkin työväenluokan hyö tyttyä m äärätylle asteelle, täytyi aseman yhteiskunnassa. Se voi ta- na siihen saakka kunnes se on to käsittäväksi, luomalla om at valtioeli tit, joiden kesken kansallisen kapi dyttävin keinoin lujittam aan järjes- kuntaa vaille 2-3 osassa kuntain ko porvariston kukistaa feodaalinen pahtua vain kapitalistiluokan perin- Ruotsinkielisiksi teutettu. Tähän pääm äärään on py mensä. voimakeinonsa Ja järjestely- talism in aikana on käyty huom atta töjään Ja luokkatietoisuuttaan nykyi ko lukum äärästä. aatelisto ja o ttaa niin taloudellinen pohjaisen kukistam isen k au tta. Työ- on m erkitty 81 k antaa, joista 21.*8sä Näiden työväenluokan viakin etutaisteluja, ovat m enettä sen kapitalistisen asteen läheisessä rittäv ä olosuhteiden edllyttäm illä ta tehtävänsä. kuin valtlollinenkin valta käsiinsä, väen luokkataistelun tarkotunperäk- työväki kävi vaaleihin, siis vähän u- työväeuneuvostojen, voilla. Aikana, Jolloin eivät luok- valtioelinten, neet m erkityksensä ja ovat Joutuneet tulevaisuudessa synnyttäm än vallan M utta porvaristo ei voinut pysähtyä si täten tulee kapitalistiluokan ku seam m assa kuin 1-4 osassa kuntien kautta voittoisa työväenluokka rai- kapitalistiluokan katietoisten sosialistien voim asuh tilanteen varalta. yhdistyneen voi kumouksellisen siihen. Sen täytyi Jatkaa kehitys- kistam inen Ja se täytyy tapahtua yhteisluvusta. K aksikielisiksi on vaa tieltään kap italistista Järjestel teet edellytä taistelua yksinomaan kulkuaan. Sen täytyi pysyäkseen yksinomaan työväenluokan omilla omilla voimilla, käydään taistelua mää Ja sikäli kuin se siinä edistyy, man, finanssikapltalism in alaiseksi Sihen m ennessä käytettäköön niin m erkitty 2 kuntaa, joissa molemmis Finanssikapitalism i m ääräävänä hal parlam enttaarista kuin taloudellisia- vallassa lujittaa luokkavaltaahsa. Ja voimilla. sa työväki otti osaa vaaleihin. yhdessä radikaallstm pien porvaril häviävät luokkasuhteet yhteiskun litsee kaikilla aloilla ja sen kautta kin taistelukeinoja. M utta älkööD se tapahtuu kahdenlaisen taistelun listen ainesten kanssa, olipa sitte nasta ja Engelsin sanoja käyttäen, M utta täm ä historiallinen luok seisoo kapitalistiluokka yhtenäisenä langettako siihen harhaluuloon, että kautta. Porvariston on täytynyt käy Jos sitten lopuksi m ainitsem m e ne kien muodostuminen el tapahdu kä- kysym yksessä taloudelliset tai val “kuolee valtio” tarpeettom ana, s. o joukkona työväenluokkaa vastaan. niiden k autta voidaan työväenluokan kunnat, joissa sosialidem okratia on dä sisäistä taistelua, yhdistääkseen tiolliset taistelu. M utta tä tä ei teh luokkavaltio ja sijalle rakentuu va Tälle asteelle jouduttuaan, ei kapi asem aa korjata siinä m äärin, e ttä alkuaan hajanaiset porvarilliset ai- denkäänteessä, vaan tarvitaan siihen voimakkaimmin edustettuna, näyt kokonainen historiallinen ajanjakso. dä liittoutum alla porvarillisten ai päiden ihm isten sosialistinen yhteis talism i enää luule tarvitsevansa tai vallankumous käy tarpeettom aksi, tää luettelo seuraavaa: Senvuoksi el myöskään näiden luok nesten kanssa, joka liittoutum inen kunta. ei tarvitse m inkäänlaista sovittelua vaan niiden k autta tuodaan ilmi Kunta olosuhteiden m uuttuessa Samoin taloudellinen taistelu ke työväenluokan kanssa, vaan asettuu työväestön nykyinen mieliala Ja teh kien välinen luokkataistelu pääse estäisi V alittujen koko N iistä sosia- i selviöönsä, s. o. puhtaasti kahden m uuttam asta taistelutapaa, vaan it hittyy. 1 M arxilainen sosialismi selit jyrkästi vastustam aan kaikkia vä- dään e n tista voimakkaammin agi- lukum äärä lidem okraat. ; luokan väliseksi taisteluksi, käden- senäisen ja tietoisen harkinnan pe tää työväen taloudellisenkin toim in häpätöisim piäkin työväen tilan pa tatsionityötä järjestym ättöm ien työ K aarina 8 7 J käänteessä. Siitä huolim atta taiste rusteella ja tarkoituksella senkaut- nan johtavan samaan lopputulokseen rannuksia ja työväenluokalle kuulu läisten keskuudessa. Petäjävesi Siitä m erk M iu* on veljeni MATTI HEMMILÄ lua näiden kahden pääryhm än vä ta edistää lopulliseen selvään luok työväenluokan valtiollisen toiminnan via kansalaisoikeuksia. (Jatk.) Jokioinen Vaikka alkuaan taloudelli kinä kotoiain Siikajoen Paavolatta, O. I., lillä käydään jo alusta alkaen. Johon kataisteluun pääsem istä ja lopulli kanssa. nykyaikaiset lakkotaisteiut, Pyhä järvi (U.l.) Emme ole tavanneet 40 vuoteen. Il o ttav at osaa epäm ääräiset väliryh- sen pääm äärän saavuttam ista. T ä sella liikkeellä onkin näennäisenä kansalaisvapauksien riistot, edustuk Forssa moita itsesi veljellesi. — I. E. ERICK män vuoksi eivät tässä taistelussa tarkoitusperänä hetkenetujen tarvoit- sellisen järjestelm än hylkim inen y. m ät omalla tavallaan. Tämän tais Humppila SON, C. W. P. Co., Camp 5, Astoria, O re a <*3) telun täytyy muodostua historiallis- saavutetut hetkelliset tulokset, kai- telu työväestölle, niin kapitalistinen m. K apitalistiluokka käyttää luok- Paikkakuntam m e kivihiilikaivan- Jyväskylä mlk. taloudellisten syiden vuoksi eri ai- ¡ kenlaiset pikkuparannukset, muodos järjestelm ä pakottaa, taloudellisesti kadiktatuuriaan h äikäilem ättä ja sil Hali not ovat käyneet noin kahden kuu M aaria saada tietää missä olette hieman erilaiseksi, m utta tu , m iksikään m äärääviksi tekijöiksi, järjesty n eet astum aan yhä pitem m äl lä koettaa hävittää kaiken taistelu- JUHO ja AUGUST PASANEN, kotot- koina. kauden ajan tä y ttä aikaa, joka on Pirkkala täytyy taistelum uoto joiden saavuttam iseksi ponnisteltai- le kunnes ovat yhteiskunnallisen val mahdollisuudenkin työväenluokan ta •in Kotkasta. Olkaa hyvä ja ilm oit ehdottom asti harvinaista näin kesäiseen aikaan. takaa minulle. ANTTI PURANEN. Jen aina m ukautua kunkin ajan olo- siin’ vaan ovatpahan vain taistelun lankumouksen kannalla. Niinpä käy holta. Hiilellä tu n tu a olevan kova m enek 65 Boat H ouse. Aberdeen. Wash tuottam ia luonnollisia tuloksia, joi kin, että alkujaan pienet taistelut Jen mukaiseksi. Kapitalism in ollessa tällä asteella, ki. Tänne on sipattu miehiä useam den saavuttam inen tai menettämi- (lakot, boikotit, y. m.) kasvavat yhä ei tule kysym ykseenkään m ikään m asta naapuri valtiosta. Suom alai I nen ei hetkeksikään saa siirtää si suuremmiksi, saavuttaen kehitty kompromissi ja sovittelupolitiikka sia ei vaan ole tullut suurem m assa vuun itse pääasiaa, taistelua k apita neemm ällä asteella suurlakon muo työväenluokan taholta, niin ei voi listisen järjestelm än perinpohjaises don, jolloin siihen yhdistyy valtiolli tulla kysym ystä sellaisen tukem ises m ä ä r ä s s ä ! ! ----------- - Työhön pääsy täällä on ollut koh ta hävittäm isestä. Sivumennen sa nen taistelu ja ne yhdessä muodos ta välikeinona taantum uksellista ka taMa ta o ttrita ^ jo id e n « itamme noen, tässä eroavat yhteiskunnalli talaisen hyvä. P aikat ovat päivä- KARJAMAATILA MYYTÄ- tavat sen m ahtavan joukkoliikkeen, tu ilu a venäläisen ajattelun i. U JO,d7.n •™ U a voidaan tu- pitalism ia vastaan. Kysymykseen VÄNÄ lankum outtapah tum iinkin. n eri p u o lin , vieläpä aikaisem piin vai- sen vallankumouksen kannalla ole jonka kautta taistelu vallasta suori tulee vain yhtenäinen ja pääm ääräs palkkatyössä kaivannon sisällä $6.20 vien (m arxilaisten sosialistien) ja tetaan. Tällöin taloudellisen taiste tä selvillä oleva kiihkeä luokkatais A violiittoja, kirj. A. T .h eh ov . . . < (ennen eekkeriä on taikattua taikkim aat*. yhteiskuntauudistuksien kannalla o- lun tarkoitusperäksi on tullut yhteis telu työväenluokan taholta. Eikä ole rrt saavat $1.01 tonnilta haltijat. kirj. Mäkiin, K o r k ij’ ’ ’ ........................................... Í f ’ * V $ 0 .7 5 lakkoa 77 sen ttiä to n n ilta); loo- josta 20 eekkeriä on ketona. Loppu levien (revisionistien) tiet. Edelli kunnallisen vallankum ouksen suorit enää kysym ystä edes välillisten pa 0.1 5 K .« ? mu u ' r T ’; i.r T ’ X d n; “ ‘: iuuden '*'■ a : ta rit 66 senttiä tonnilta (ennen lak maasta on mäkeä ja alavaa maata, 1.80 set, taantum uksen vahvistuessa, jol tam inen. Tämän muutoksen aiheut rannuksien, hetken etujen tavotte- koa 49 senttiä to n n ilta ) .----------------- kaikki C hinook joen varrella, W ash- 0 .4 0 loin voidaan m enettää aikaisemmin K ertom uksia, kirj. Anton Tshehov . . ............................................................. ingtonin valtiossa. Maa sijaitsee noin taa sama syy, joka vaikuttaa val- lusta, kun niitä el kuitenkaan saa Iloisia juttuja, Vanäläistä huumoria, kirj. A Averti.henk'« ' ' * Täällä niinkuin muuallakin aina 1 Yi mailia Chinookin asem alta. Kaun- 0 40 8ftavutettuJa plkkuparannuksia ja tiolliseenkin liikkeeseen, niin. kapi da eivätkä ne m erkitseisi työväen - k“ - k — k“ p- - " taisteluoikeuksiakin, kuten puhe-, ko- talistinen järjestelm ä. K apitalism in luokan asem an paranem ista, niin vaan kom ppaniat koittavat saada ti- ja rautatie kulkee maan läpi, jo ten siihen on kulkum ahdollisuus ju 1.25 ¡ koontumisvapaus, äänioikeus, y. m. kypsyessä kiihtyy riistäm inen. Vaik suotavaa kuin todellisten parannuk kaiken työn kontrahdilla teetetyksi. nalla, autolla ja laivalla. Kaiaarimanooverit, sotilaskertomua, kirj. Aui ig- W inning 0 .2 5 kääntyvät joukkojen puoleen käyt Piakkoin tulee käytäntöön sellai K eraipuroja, kirj. I. S. Turgenjev ............. Maalla on hyvät rakennukset, k u ka saadaankin taloudellisen toim in sien saam inen olisikin. Se on käy 0 .7 0 K aksikym m entä, novellikokoelm a. kirj. A nton T .h e h o v .......... nen systeemi, e ttä lootareltten tulee ten asuinhuone, puusuoja, kanahuone, täen agitatsionikoinona taantum uk nan kautta parannuksia (palkkojen nyt ilmi taloudellisissa taisteluissa. 0.7S ItZrto *’ V". lkO,-ma- k®rtOmuk,ia- kiri- A - A rt.yibashew . ’ ” sekä hyvät aidat; hedelm ätarha; kau itse omilla ruudillaan am pua hiilen 0.9 5 sellista hyökkäystä, jotavastoin jälk i korotuksia, työajan lyhennyksiä, y. Vanha am m attiunionism i on nopeas Kertomus seitsem ästä hirtetystä, kirj. L. Andrejev pungin vesi on johdatettu asum uk irti paikasta m issä työskentelee. Sil 0 .3 5 mäiset, säilyttääkseen näitä etuja, m.), niin elintarpeiden hinnat ja ^°J<ne kertom usta, kirj. Maksim Gorkij . . seen sekä maan läpi kulkee useita ti häviäm ässä ja sijalle rakentum as U P ip o r v a r it, kirj. I. N. Potapenko .................. ; kääntyvät vallassaolijoiden puoleen muut suhteet m uuttuvat myös vielä sa teollisuusunionismi. M utta vaik loin saa 81 sen ttiä tonnilta. pieniä vesipuroja. Tämä on todella M ajatalo, kirj. 1. S. Turgenjev .......... Joissakin pienem m issä kaivannois- ensiluokkainen maatila karjankasva- 0^20* P°kkuro* nQalla Reille ja koettam alla nopeammin, jonka vuoksi työläiset Niin kävi, kirj. L. Andrejev ....................... ............................................. ka kokonaisia teollisuusaloja käy °U 5 i ^°ko Johtajien diplomatian tai peri- tuntevat itsensä entistään riistetym- akkotaisteluun, niin niillä ei voiteta sa on täm ä systeem i jo käytännössä. tu ,ta v®rten. Neljästi karannut, kirj. Leo Dutsch . Paikkakuntalainen. ! . . Maa,I.a on J'oku ’näarä metsää, se- » O rlowit, mies ja vaimo, kirj. Maksim Gorkij 0 d T .5 so 0 saatteista tinkim isen kautta ‘lepyt- mäksi. Se johtaa suurem paan tyy sanottavasti mitään. Tai jos jotain kä vuokrasopim us lisälaitum esta seu Punanen nauru, käsikirj. katkelma, d i • •••• ' löydetyn ' ------t --------------- n o t K T T iiiia , K ir i. L ki . A n d r e ie v raa kauppaa. 0 25 kapitalistiluokkaa. tym ättöm yyteen ja laajem paan jouk- voitetaankin, niin ne eivät vastaa e- Hinta $ 1 2 ,5 0 0 . Ehdot: $ 3 ,0 0 0 kä- 0 .3 0 Taistelukeinona esittää marxilai- kotoiniintaan, jolloin työläiset joutu des elintarpeiden hintojen kohoamia teisesti. loppu sopim uksella 6 pros, 0 .2 5 | nen sosialismi valtiollista ja talou- vat näkem ään ainoana pelastuskei- Painajainen, kirj. George Erastow ....................... ......................................... ta. Kun taistelut ovat käyneet ta korolla. — O m istaja: Rudin, kirj. I. Turgenjev ............................... .............................................. 1.25 dellista toim intaa sekä agitatsionia. nonarfn koko kapitalistisen jä rje stel MRS. SA R A H WILLIAMS, loudellisesti järjestyneiden taholta Rikaksem m e, kuvauksia kansanelämistä,' kirj.' j. A. Rodinov ’ ' 0 .5 0 i Valtiolliseen toim intaan alkuaikoina CHINOOK, W ASH. män kumoamisen. Ja silloin se tu 1.20 laajem m iksi, niin ne on kapitalisti- SOSIALISTIT SUOMEN KUNNAL- j sisältyy vain valtiollinen agitatsioni lee -heidän tarkoitusperäkseen. Tä nokka väkivaltaisin keinoin valtio LISVIROISSA. 0 .1 0 ; kansalaisoikeuksien saavuttam ises mä muutos taloudellisessa toim innas vallan avulla kukistanut. Tiima joh s r t " k— _________________________ Sos.-dem. puoluetoim ikunnan ke ta. Kun niitä saadaan, laajenee val- sa tapahtuu, sam aten kuin valtiolli- taa taloudellisen liikkeen nopeasti rääm än tilaston m ukaan on sosialis sanansaattaja, kirj. Jule V erne ............................... .................. tiollinen toim inta parlam enttaarisek- sessakin, kapitalism in kehitysastei suoranaisen joukkotoim innan asteel tien osanotto kunnallisvaaleihin sit VanahMata rakkautta, kirj. A nton T .h eh ov .......... ............................... 0 30 • 0.65, sI toiminnaksi. O tetaan osaa vaaii- den m ukaisesti. VenaM Ka kertom uksia . ............................... ........................................ le, kuten jo edellä on tarkem m in vii ten sisällissodan tu o ttanut seuraa- 0.40 taisteluun ja ään estetään omia eh- Valkam a, kirj. Ivan Turgenjew . ....................................................................... K iinalaiset luonnonkasvis- N äille työväenluokan talstelumuo- tattu. vat tulokset: lääkkeet m enestyksellises ja k .d u tu .k a m m io i..., kirj. G. Gerahuni ' .......................... o dokka,ta n,in parlam entteihin kuin doille valm istaa olosuhteiden jatk u \ altiollinen toim inta on sam assa Vanktkyydilla Siperiaan, karkotetun matkakertomus ti parantavat vatsa-, mu Q 2S ; erinäisiin valtion tai kautien virkol- va m uuttum inen m aaperää. “ Ensimäisiin uusiin kunnallislakien Mutta asem assa. H etken etu ja ei ole saa Yk" 7 . r V- ~ Ä ” ,.k . nuais- ja verihäiriöitä, her aikana 1918 vuoden lopussa ja 1919 j * hin. Tällöin voi aluksi tulla kysy- täm ä ei sinänsä tee työläisistä luok- m ostuneisuutta, heikkout vutettavissa silloin, kun sosialistien ............ 0.15 mykseen tilapäiset kom prom issit ra- katietoisia, vaan siihen tarvitaan a- vuoden alussa toim itettuihin v a a le l-; ta, päänkipuja, reumatis ed u stajat häädetään lainlaatijakun- mia sekä muita miesten TOVERIN KIRJAKAUPPA, hin otti työväki osaa 167 kunnassa. ! dlk.taHsimpien porvarien kanssa gitatsionityötä avuksi. £en vuoksi Box 99, nista, kielletään sosialistien valitse ja naisten tauteja. Kun kuntain lukum äärä oli silloin ; A stana, Ore. iaantum uksellisim pia porvareja vas m arxilaisen sosialismin m ukaan kuu m ilta virkailijoilta toimintaoikeus, 536, niin otti siis työväki os?»a vain taan. M utta sitä mukaa kuin työ- luu agitatsionityö eroittam attom ana pidetään tuhansia kansalaisia vanki vähän useam m assa kuin joka koi- i : väenluokka kypsyy kapitalistiluokan osana luokkataisteluun, t. s. muodos loissa poliittisten m ielipiteittensä KIINALAINEN KASVIKSIEN j kypsymisen ohella ja luokkataistelu taa kolmannen taistelukeinon luok m annessa maan kunnassa. Viimeksi takia ja parlam entin m erkitystä ja t ERIKOISTUNTIJA , saa selvempiä muotoja, häviävät tk kataistelussa. 1919 vuoden lopussa ja 1920 vuoden kuvasti vähennetään siirtäm ällä sen alussa toim itetuissa kunnallisvaalein- H,ee Woc Cfll!;e ,e M edicine Co., lapäisetkin komprom issit ja käy työ- M inkälaista agitatsionityön tulee valtuuksia erin äistea virkailijoiden aa tvnvälH ntH neon Jam ci St^ Coner sa työväki otti osaa vaaleihin jo 319 p W V Voner„ Saco»d Ave. ; väenluakan sosialistinen aines itse olla? Sen on selitettävä työläisille käsiin. Tällöin työväenluokan parla- ■ Perustettu 1903. näiseen taisteluun. Kun m arxilaisil työväen luokkataistelun niin p eriaat m enttaarinen toim inta muodostuu la sosialisteilla ei ole tarkoitusperä- teellinen kuin käytännöllinenkin puo pääasiassa agitatsioni- ja protestitoi- j nä pikkuparajinuksien saavuttam inen li. siis selittää yhteiskunnalliset Ja ¡ J “ a ! ' S.e. T L : ^ S;“ ? inno., " lu n ?Hom en p u o lu e le h d istä ja p arla m en taa rise n toiminnan kautta. minnaksi. M utta silloin myös se “ ^ L \ hA ™ eJ , eili k “ Vi‘‘ . » * « * , ¡I m o itu k - vaan kalken v ah lo ,Ilsen vaHan vai- taloudelliset suhteet sellaisina kuin muuttuu yhä enemm än parlam entin I ne kullakin kapitalistisen jä rje stel ulkopuoliseksi toim innaksi ja siten WESTERN WORKMEN’S PUBLISHING SOCIETYN «•» J a » ä ly ttä v ä t sen sekä o tta v a t tila u k sia a lla m a in itu ille leh- JÄSENYYKSIEN OMISTAJILLE:— SOCIETYN d ille ; m yönnäm m e 10 pros. a le n n u k se n k aik ille S S n taam lnen työväenluokan käsiin, niin män kehitysasteella ovat ja vetää joytuu, tahtoipa se sitä tai ei, sellai S i m o i n iroto«»# . ? ,S e n ....ai J . a s ia m i e h iH e m m e . täytyy parlatnenttitoim inta suunna- S am oin v o iv a, k aik k i y k s ity is e t lähettää tila u k se n sa osotteella:'^ ,‘a joukkovoiman kasvattam iseen par- niistä asianm ukainen johtopäätös, sen joukkotoim innan asteelle, jossa ? ? V i aVcanI..toim it^ an hakuajan um peen k u lu ttu , vai,tri Toverin johto- hak^ ; ) ’ T O V E R I. B ox 99, A s to n a , O re. lamentln ulk„puolella. jonka Vu„ksl joka muodostuu työläisille, opastuk työväenluokan valtiolliseen toim in to1nmt u Edi Sulkr en seksi luokkataistelun käym isessä, s. taan sisältyy m uutakin kuin parla »mittajaks1 Jäsenyyksien om istajat kannattavat S .,IL va .__ . . ----- T.’.-------- l o tka jotka kannattavat toveri toveri Sulkasen L eh d en n im i Ilm e st. p aik k a H in ta v :lta v Parlam entti muodostuu t agitatsioni- o. saattaa työläiset luokkatietoisiksi. lintaa m erkitsevät äänensä "hyväksytään” sanalla ^uiKasen ra Selvääkin Ne jotka vastustavat S u lk a a n v .l.t.e m ista m erkitsevät varustettuun kulmioon. ääne'nsä “"vartitteUan" Z keinoksi. Ja sitä mukaa, kuta su u -1 Agitatsionityö on siten kaksipuoli m e n ta a rin e n toim inta. S o sia lis tin e n A ik a k a u s le h ti H e lsin k i selvemmäksi käy se, e ttä kapitalis $2.00 $1.00 rem m at joukot asettu v at sosialistien sanalla varustettuun kulm ioon. S o s.-d em . A ik a k a u s le h ti nen: periaatteellisessa puolessa sen min nykyinen aste ajaa työväenluo H e lsin k i O sastot voivat itse määrätä äänestystavasta iä a o n t.n .s L L . $300 $1.50 K ansa parlam enttitoim innan taakse, käy se kautta valaistaan työläisille työväen K uopio $8.oo kan sen toivomisista, h arrastu k sista $4.00 uhkaavam m aksi uk? P o h ja n K ansa kapitalistiluokalle. käymän luokkataistelun tarkoituspe O u lu $6.oo ja ponnisteluista huolim atta pikku- $3-00 Yksityiset jasenat tietysti lähettävät äänensä suoraan tänne, Vapaa Sana Kapitalistiluokka koettaa vaaraa vält- V aasa $S.oo $400 tää myöntäm ällä erinäisiä pikkupa- rä. s. o. yksityisom istuksen lopetta parannuksien tavoittelem isen tieltä K a n sa n L e h ti oltava Toverin k o n tta r i.« ka‘kk‘. « « n e s ty s - T am p ere $6.oo $3-00 rannuksia työväestölle, m utta kun minen. joka voidaan toteuttaa vain jyrkän pääm ääräliisen taistelun tiel lippujen 1920. vnm e‘,t ään seuraavan elokuun 10 H ä m een ka n sa kaiken valtfbvallan valtaam isen H äm een lin n a $3.00 le, jossa pääasiallisim pana tehtävä $1.50 I sekään el auta, ryhtyy se siirtäm ään S o s ia lis ti Kaikki äänestykset palautettava osotteella: T u rk u kautta työväenluokan käsiin; ja käy nä on valm istautua ratkaisevan val $8.00 $4-00 K a n sa n yo im a < 1 parlam entilta tärkeim piä tehtäviä e- tännöllinen puoli, jonka k au tta oso- tataistelun varalta. S o rtav ala $3.00 TOVERIN JO H TO K UN TA, BOX 9 9 , A STO R IA , OREGON. K a n sa n T y ö < ^ '0 0 ' ^n aisten virastojen suoritettavaksi. V iip u ri tetaan työläisille millä tavoin kun $8.00 Tällainen on nykyinen tilanne. Ja S u o m e n S o sia lid e m o k ra ti Samaan aikaan ryhtyy kapitalisti- kin kapitalistisen kehitysasteen aika H e lsin k i $ro.oo se on otettava huomioon agitatsioni- Hyväksytään EHDOKAS K u r ik k a , p ila le h ti Vastustetaan oo luokka kaikenlaisilla keinoilla estä- na on edullisin luokkataistelua käy H e lsin k i $2.00 työmme perusteita m ääritellessä. ( . ) K u lu tta ja in L e h ti, O su u st. J I O O ® ään työväen käymän taistelun e- EDI SULKANEN H e lsin k i dä. Edellinen pysyy m uuttum atto Jos mielimme tyytym ättöm iä jouk $2.00 ( ............) T y ö v ä e n IM h e ilu le h ti $1 distäm istä, jossa poikkeuslait ovat H e lsin k i mana olipa kapitalistisen kehityksen koja jä rje stää luokkataistelujärjes- $3.50 T y ö lä isn u o riso $ !.o o keiQona P*7iamentin ulkopuolella vaihe mikä tahansa, jotavastoin jä l T am p ere $2.00 töömrae, täytyy agitatsionim rae vas U u si A ik a $3 0 0 ' harjoitettavan väkivallan suorittam i- kim äinen muuttelee, sopeutuu, kun P o ri $6.00 ta ta niin m arxilaisen sosialismin T y ö n V o im a $3 0 0 ' S€^ a- Siten sitrtM- taistelu paria- kin kapitalistisen kehitysasteen mu Jäsenyyden omistaja Jy v ä sk y lä $6.00 kuin nykyisen ajankin vaatim uksia, . . 1 ' m entin ulkopuolelle; kaisesti. ' A sia m ie h et. rip eä än to im in ta a n tila u k sie n h a n k k im isek si t. s. tietoisesti sam aa, jota työväen Luokkasuhteltten kehityskulun ai- O sóte Näin meille selittää näitä asioita luokan jäsenet nykyisten olojen o- l p . . Suomen työväenlehdille, — Toveruudella: kana, joka ajaa lopulta valtiovallan marxilainen sosialismi. Katso lä pettamana vaistomaisesti tuntevat kkakunla Valtio. Agitatsionityö järjes tössämme H ¡HALUTAAN TIETOJ ä ] So. Superior, IVyo. Ennen ostoksille läh* töänne tarkastakaa To verin ilm otus-osastoa. VENÄJÄN KYSYMYS SUOM ESTA Kiinalainen Luonnon- kasvis Lääkäri DR. IVO, s. p. Suom en puoluelehtien tilau k sia v älitäm m e ! Toverin vastaavan toimittajan äänestys ___ . ■ . C. U. a. a l l t l * r « i s t a SM A » L. a a. x —
