m
LAUANTAINA, HHNXK. 3 P.—SATURDAY, JULY 3
No. 155
nekset ja ryhm ät yhdeksi lujaksi
T ässä taistelussa m arxilaiset so valtaukseen, laajenee työväenluokan hemmin Marxin Ja Engelsin laati
kapitalietiluokaksl. Sen ohella sen sialistit edustavat aina selvänäkö!* valtiollinen toim inta. Esille n äy ttä maa k irjaa Kommunistinen Manifes - Ja se m erkitsee sitä, e ttä agitatalo- kunnassa: siis runsaasti Joka toi-
nimme täytyy perustua selviin m arxi sessa maan kunnassa, joiden koko
on täytynyt käydä taistelu a ulos sintä joukkoa, olipa kysym yksessä vät esim. Enropassa tulleen joukko-
laisiin periaatteisiin luokkataistelus naislukum äärä nyt oli 538. EbsfmäJ-
päin, saattaakseen riistän tän sä alai mikä kehityskausi tahansa. Aikana, m ielenosotukset, valtiollinen suur
Nämä m arxilaisen sosialismin an
seksi
mahdollisimman suuret joukot jolloin kapitalism i ei ole kehittynyt lakko y. m. s. M utta sillä el vielä tam at opetukset on otettava huo ta, luokkataistelutehtävistä ja luok sissä vaaleissa sai työväki 1,728 o-
II
kataistelum m e pääm äärästä^
Agi- m aa edustajaansa v a litu k si i Kuu
ja a lu e e t
Sam alla kun edellisen vielä selviöönsä eikä senvuoksi työ m urreta
Agitatsionityämme perusteet.
lopullisesti
kapitalistiluo mioon. lähtiessä m äärittelem ään jä r tatsionityöm m e täytyy sanoa joukoil
niissä 167 kunnassa joissa työväen
taistelun k au tta on m uodostunut eh väenluokkakaan ole selviönä, tap ah kan valtaa. K apitalisteilla on vie! t jestössäm m e harjoitettavan agitatsio
le suoraan, e ttä taistelum m e lopulli kin taholta vaaleihin otettiin osaa,
Edelllsesäa käsiteltiin kysym ystä jä Ja selvä kapitalistlluokka, on jä l tuu luokkataistelu näennäisesti epä
sittekln taloudellinen valta.
Työ nityön perusteita.
Näille m arxilai sena tarkoituksena on kapitalim in valittiin kaikkiaan 4,062 valtuusmies-
agitatsionityön tarpeellisuudesta Ja kimäisen taistelun k au tta syntynyt selvänä.
L uokkatletoiset ainekset väenluokan, saatuaan valtiovallan k ä sen sosialismin periaatteille on ra
perinpohjainen hävittäm inen, joka tä niin työväki sai siis ru n saasti 2-6
tultiin siihen tulokseen, e ttä agitat* sen vastakohta, työväenluokka. Alku joutuvat
tukem aan
vapaam ielisiä siinsä. täytyy saada myös taloudelli kentunut uusi kansainvälinen köy
tapahtuu
työväenluokan
vallanku osaa valittujen lukum äärästä, porva
sionityön tekem inen on tarpeellista aan el täm äkään luokka, sen pa porvarillisia aineksia, heidän tais
nen valta. L uokkataistelu siten ja t hälistön järjestökin, Kolmas Inter mouksellisen toim innan kautta. Toi
ja välttäm ätöntä. Vain sen kautta remmin kuin porvaristokaan, ole ol tellessaan taantum uksellisia ainek
rillisten puolueiden saadessa vajaan
kuu, sillä erotuksella, että kapitalis nationale. M utta voidaksemme näi selta puolen täytyy agitatsionityöm -
3/5 osaa valtuusm iespaikolsta. Vii
voidaan vetää järjestööm m e sen ul lut Belvä Ja yhtenäinen luokka, sia vastaan. M utta kun se taistelu
tien asem asta pitävät työläiset vai tä opetuksia käy ttää n y k jajan vaa me perustua siihen nykyisen kapi
kopuolella olevat kymmenet tuhan m utta sitä m ukaa kuin kapitalisti on päättynyt ja porvaristo esiintyy
m etsissä vaaleissa työväki sai vali
tiovaltaa
kädessään.
Valtio
on tim uksia vastaavalla tavalla, täytyy talism in asteen osottam aan tosi
net suom alaiset työläiset ja kasvat nen riistän tä on Ja tk u n u t on työ yhtenäisenä
tuksi 1.273 edustajaa, porvartllistea
kapitalistiluokkana, a- m uuttanut "om istajaa”, m utta ei ensin tark astaa m inkälaisella asteel
asiaan, e ttä täm än päivän tärkeim pä puolueiden saadessa yhteensä 1.350
taa järjestööm m e Jo kuuluvat työ läisten asem a sam anlaistunut ja b 1- settuvat m arxilaiset so sialistit tie
läiset luokkatietoisiksl.
Nyt tulee ten m uodostunut h a ja n a is is ta työ- toisesti kapitalistiluokkaa vastaan. luokkaluonnettaan. Luokkavaltio on la kapitalistinen järjestelm ä on ny nä tehtävänä ei ole pikkuparannux- edustajaa.
Työväen vaalim enestys
edelleen olemassa, työväenluokkaval kyisin tässä maassa.
sien
tavoittelu,
vaan
työväenluokan
eteem m e kysymys, mihin täytyy agi- läisryhm istä
on
siis
kyllä
lisääntynyt, niin että
yhtenäinen
työväen Ja kuta yhtenäisem m äksi kapitalis tlo. Sen k au tta jatk aa työväenluok
Kapitalism
i
on
tässä
m
aassa
Jo
ny
valistam
inen
tulevia
valtavia
Joukko-
tatsloni työmme perustua, tu o tta a k luokka.
työväen
edustajain
lukum äärä nyt
Selviöönsä molem m at luo tlluokka on käynyt sitä vähemmän ka taisteluaan kapitalistiluokan ta
kyisin hyvin korkealla asteella. Pik taisteluja varten.
A gitatsionityöm oli lähes puolet valittujen valtuus
seen edellä esitetty jä tuloksia. T ä k at pääsevät vasta silloin, kun eri- on m ahdollisuuksia ja syitä minka-
loudellisia voimia vastaan. Lakkau ku teollisuus on auttam attom asti me me täytyy tässäkin kohdassa sanoa
hän voisi vastata lyhyesti, että agi- laiset porvarilliset ryhm ät ovat rae- lalseen kompromissiin kapitalistiluo-
m iesten koko lukum äärästä niissä
tetaan
yksityinen
omistusoikeus. n ettän y t m erkityksensä ja suurteol joukoille suoraan, e ttä kaikista to.-
tatsionityöm m e
täytyy
perustua n ettän eet m erkityksensä, osa niistä kan tai sen erinäisten osien kanssa.
319 kunnassa, joissa sosialidem okraa
Marxin sanoja käyttäen, “pakkoluo lisuus m ääräävänä kaikilla huomat- vomisistamme ja harrastuksistam m e
m arxilaiseen
sosialismiin.
Mutta keskinäisessä kilpailussa hävinnyt Vasta tällöin pääsee kapitalistien ia
tit o ttiv at vaaleihin osaa.
vutetaan pakkoluovuttajat”. ja saa tavim m illa tuotannon aloilla. Trur- huolim atta me emme saa m erk ittä
kun m arxilaisuus ei ole m ikään dog ja joutunut itsenäisestä asem astaan työläisten
välinen
luokkataistelu tetaan kapitalistit sekä kaikenlaiset
M ainituista 319 kunnasta työväki
m aattinen kaava eikä m ikään lah- riistetyn asem aan toisen osan muo selväksi kamppailuksi.
Marxilaisen tyhjäntoim ittajat työkurln alaisena tiutunut kapitalism i m äärää talou viä parannuksia työväen oloihin, kun on saanut valituksi 135 kunnassa e-
finanssikapitalism i
dellisten alojen ohella poliittisella im perialistinen
kokuntalainen uskonkappale, niin ei dostaessa yhtenäisen riistäjäluokan, sosialismin m ukaan on siis sosialis
työskentelem ään yhteiskunnalle hyö- alallakin. Valtiota ja sen politiikkaa sellaisen väklvaltakeinoillaan ehkäi nem m istön omia edustajiaan, vähem
yksistään siihen vetoam inen selitä sekä toiselta puolen erilaiset työ tien taistelullaan edistettävä selvien
dyllisessä työssä. Tämän ohella on ei enää johda se tai täm ä porvariin see. Tällöin ei ole aikaa eikä voi mistöön on työväki jään y t 134 kun
asiaa.
Sen vuoksi täytyy koettaa läis- Ja pikkuporvarilliset ryhm ät luokkasuhteiden muodostumista.
nassa ja 50 kunnassa se on saanut
työväenluokan järje stettä v ä lukem at nen puolue, vaan yhdistynyt kapita mia kulutettava turhaan
työhön.
jrm m ärtää m itä m arxilainen sosia- | m enettäneet myös enemmän tai vä-
puolet avoinna olleista edustajapai
Edelleen selittää m arxilainen so- tornia m uita asioita, joiden kaikkien listiluokka, käyttäen
välikappalee Sensijaan on työläisiä valistettava
lismi on Ja sen kautta löytää myös 1 hemmän
Itsenäisen asem ansa Ja eialismi
e ttä talstalnm im itat
tarkoitusperänä on vanhan kapitalis naan niin dem okraattista kuin re Ja jä rje stettä v ä Jyrkän luokkataiste koista.
oikeat perusteet agitatsionityöllem - ’ Joutuneet riistettyjen palkkatyöläls-
Suom enkielisissä kunnissa on työ
eri aikoina »erilaiset, riippuen kun tisen järjestelm än kaikkien perustei
T&mä lun kannalla oleviin järjestöihin (po
me
i ten suurena joukkona m uodostamaan kin ajan historiallisista olosuhteista den hävittäm inen ja uusien Bosialis publikaanistakin puoluetta.
väen osanotto vaaleihin ollut vilk
osottaa kansallisen kapitalism in ajeu liittisiin ja taloudellisiin), jotka huo
Marxilainen sosialismi opettaa, e t- ! työväenluokan. Näiden luokkien vä-
Ja voim asuhteista. Sitävastoin pää tlsten perusteiden rakentam inen. Sen menneen ja sijalle tulleen Im peria mioonsa ottaen Kolmannen Interna kaampi kuin ruotsinkielisissä. Suo
tä luokkasuhteet Ja luokkavastakoh- Iillä on jatk u n u t herkeäm ätön tals-
m äärä, kapitalistiluokan kukistam i jättiläistyönsä suorittam iseksi täytyy listisen asteen, Jolloin vanhat kapi tionalen ja V enäjän vallankum ouk m enkielisiksi on tilastossa m erkitty
dat ovat yhteiskunnassa h isto ria n i-; telu Ja Jatkuu aina siihen saakka,
455 kuntaa, joista 296:ssa työväki
nen Ja yksityisom lstusolkeuden lak työväenluokan laajentaa en tistä val talistiluokan sisäiset ryhm itykset: sellisen
työväenluokan
opetukset,
siä tuotteita.
Tuotantotavan k e h i-, kunnes työväenluokka voittaa vai ta -
otti
osaa vaaleihin, siis m uutam a»
kauttam inen, pysyy m uuttum attom a tiollista toim intaansa koko valtiota maa-, teollisuus- ja kauppakapitalis- ryhtyvät kalkin työväenluokan hyö
tyttyä
m äärätylle asteelle, täytyi aseman yhteiskunnassa. Se voi ta-
na siihen saakka kunnes se on to käsittäväksi, luomalla om at valtioeli tit, joiden kesken kansallisen kapi dyttävin keinoin lujittam aan järjes- kuntaa vaille 2-3 osassa kuntain ko
porvariston
kukistaa
feodaalinen pahtua vain kapitalistiluokan perin-
Ruotsinkielisiksi
teutettu. Tähän pääm äärään on py mensä. voimakeinonsa Ja järjestely- talism in aikana on käyty huom atta töjään Ja luokkatietoisuuttaan nykyi ko lukum äärästä.
aatelisto ja o ttaa niin taloudellinen pohjaisen kukistam isen k au tta. Työ-
on
m
erkitty
81
k
antaa,
joista 21.*8sä
Näiden työväenluokan viakin etutaisteluja, ovat m enettä sen kapitalistisen asteen läheisessä
rittäv ä olosuhteiden edllyttäm illä ta tehtävänsä.
kuin valtlollinenkin valta käsiinsä, väen luokkataistelun tarkotunperäk-
työväki kävi vaaleihin, siis vähän u-
työväeuneuvostojen,
voilla.
Aikana, Jolloin eivät luok- valtioelinten,
neet m erkityksensä ja ovat Joutuneet tulevaisuudessa synnyttäm än vallan
M utta porvaristo ei voinut pysähtyä si täten tulee kapitalistiluokan ku
seam m assa kuin 1-4 osassa kuntien
kautta voittoisa työväenluokka rai- kapitalistiluokan
katietoisten
sosialistien
voim
asuh
tilanteen
varalta.
yhdistyneen
voi kumouksellisen
siihen. Sen täytyi Jatkaa kehitys- kistam inen Ja se täytyy tapahtua
yhteisluvusta.
K aksikielisiksi
on
vaa
tieltään
kap
italistista
Järjestel
teet edellytä taistelua yksinomaan
kulkuaan.
Sen täytyi pysyäkseen yksinomaan
työväenluokan
omilla omilla voimilla, käydään taistelua mää Ja sikäli kuin se siinä edistyy, man, finanssikapltalism in alaiseksi Sihen m ennessä käytettäköön niin m erkitty 2 kuntaa, joissa molemmis
Finanssikapitalism i m ääräävänä hal parlam enttaarista kuin taloudellisia-
vallassa lujittaa luokkavaltaahsa. Ja voimilla.
sa työväki otti osaa vaaleihin.
yhdessä radikaallstm pien porvaril häviävät luokkasuhteet yhteiskun litsee kaikilla aloilla ja sen kautta kin taistelukeinoja.
M utta älkööD
se tapahtuu kahdenlaisen taistelun
listen
ainesten
kanssa,
olipa
sitte
nasta
ja
Engelsin
sanoja
käyttäen,
M utta
täm ä historiallinen luok
seisoo kapitalistiluokka yhtenäisenä langettako siihen harhaluuloon, että
kautta. Porvariston on täytynyt käy
Jos sitten lopuksi m ainitsem m e ne
kien
muodostuminen
el tapahdu kä- kysym yksessä taloudelliset tai val “kuolee valtio” tarpeettom ana, s. o joukkona työväenluokkaa vastaan. niiden k autta voidaan työväenluokan kunnat, joissa sosialidem okratia on
dä sisäistä taistelua, yhdistääkseen
tiolliset taistelu. M utta tä tä ei teh luokkavaltio ja sijalle rakentuu va Tälle asteelle jouduttuaan, ei kapi asem aa korjata siinä m äärin, e ttä
alkuaan hajanaiset porvarilliset ai- denkäänteessä, vaan tarvitaan siihen
voimakkaimmin edustettuna, näyt
kokonainen historiallinen ajanjakso. dä liittoutum alla porvarillisten ai päiden ihm isten sosialistinen yhteis talism i enää luule tarvitsevansa tai vallankumous käy tarpeettom aksi, tää luettelo seuraavaa:
Senvuoksi el myöskään näiden luok nesten kanssa, joka liittoutum inen kunta.
ei tarvitse m inkäänlaista sovittelua vaan niiden k autta tuodaan ilmi Kunta
olosuhteiden
m uuttuessa
Samoin taloudellinen taistelu ke työväenluokan kanssa, vaan asettuu työväestön nykyinen mieliala Ja teh
kien välinen
luokkataistelu pääse estäisi
V alittujen koko N iistä sosia-
i selviöönsä, s. o. puhtaasti kahden m uuttam asta taistelutapaa, vaan it hittyy. 1 M arxilainen sosialismi selit jyrkästi vastustam aan kaikkia vä- dään e n tista voimakkaammin agi-
lukum äärä
lidem okraat.
; luokan väliseksi taisteluksi, käden- senäisen ja tietoisen harkinnan pe tää työväen taloudellisenkin toim in häpätöisim piäkin työväen tilan pa tatsionityötä järjestym ättöm ien työ K aarina
8
7
J käänteessä. Siitä huolim atta taiste rusteella ja tarkoituksella senkaut- nan johtavan samaan lopputulokseen rannuksia ja työväenluokalle kuulu läisten keskuudessa.
Petäjävesi
Siitä m erk
M iu* on veljeni MATTI HEMMILÄ lua näiden kahden pääryhm än vä ta edistää lopulliseen selvään luok työväenluokan valtiollisen toiminnan via kansalaisoikeuksia.
(Jatk.)
Jokioinen
Vaikka alkuaan taloudelli kinä
kotoiain Siikajoen Paavolatta, O. I., lillä käydään jo alusta alkaen. Johon kataisteluun pääsem istä ja lopulli kanssa.
nykyaikaiset
lakkotaisteiut,
Pyhä järvi (U.l.)
Emme ole tavanneet 40 vuoteen. Il o ttav at osaa epäm ääräiset väliryh- sen pääm äärän saavuttam ista.
T ä sella liikkeellä onkin näennäisenä kansalaisvapauksien riistot, edustuk
Forssa
moita itsesi veljellesi. — I. E. ERICK
män vuoksi eivät tässä taistelussa tarkoitusperänä hetkenetujen tarvoit- sellisen järjestelm än hylkim inen y.
m
ät
omalla
tavallaan.
Tämän
tais
Humppila
SON, C. W. P. Co., Camp 5, Astoria,
O re
a
<*3) telun täytyy muodostua historiallis- saavutetut hetkelliset tulokset, kai- telu työväestölle, niin kapitalistinen m.
K apitalistiluokka käyttää luok-
Paikkakuntam m e
kivihiilikaivan- Jyväskylä mlk.
taloudellisten syiden vuoksi eri ai- ¡ kenlaiset pikkuparannukset, muodos järjestelm ä pakottaa, taloudellisesti kadiktatuuriaan h äikäilem ättä ja sil
Hali
not ovat käyneet noin kahden kuu M aaria
saada tietää missä olette
hieman
erilaiseksi,
m utta tu , m iksikään m äärääviksi tekijöiksi, järjesty n eet astum aan yhä pitem m äl lä koettaa hävittää kaiken taistelu-
JUHO ja AUGUST PASANEN, kotot- koina.
kauden ajan tä y ttä aikaa, joka on Pirkkala
täytyy taistelum uoto joiden saavuttam iseksi ponnisteltai- le kunnes ovat yhteiskunnallisen val mahdollisuudenkin työväenluokan ta
•in Kotkasta.
Olkaa hyvä ja ilm oit ehdottom asti
harvinaista näin kesäiseen aikaan.
takaa minulle.
ANTTI PURANEN. Jen aina m ukautua kunkin ajan olo- siin’ vaan ovatpahan vain taistelun lankumouksen kannalla. Niinpä käy holta.
Hiilellä
tu n tu a olevan kova m enek
65 Boat H ouse. Aberdeen. Wash
tuottam ia luonnollisia tuloksia, joi kin, että alkujaan pienet taistelut
Jen mukaiseksi.
Kapitalism in ollessa tällä asteella, ki. Tänne on sipattu miehiä useam
den saavuttam inen tai menettämi- (lakot, boikotit, y. m.) kasvavat yhä ei tule kysym ykseenkään m ikään
m asta naapuri valtiosta. Suom alai
I nen ei hetkeksikään saa siirtää si suuremmiksi,
saavuttaen
kehitty kompromissi ja
sovittelupolitiikka sia ei vaan ole tullut suurem m assa
vuun itse pääasiaa, taistelua k apita neemm ällä asteella suurlakon muo työväenluokan taholta, niin ei voi
listisen järjestelm än perinpohjaises don, jolloin siihen yhdistyy valtiolli tulla kysym ystä sellaisen tukem ises m ä ä r ä s s ä ! ! ----------- -
Työhön pääsy täällä on ollut koh
ta hävittäm isestä. Sivumennen sa nen taistelu ja ne yhdessä muodos ta välikeinona taantum uksellista ka
taMa
ta o ttrita ^ jo id e n
« itamme noen, tässä eroavat yhteiskunnalli
talaisen
hyvä.
P aikat ovat päivä- KARJAMAATILA MYYTÄ-
tavat
sen
m
ahtavan
joukkoliikkeen,
tu ilu a venäläisen ajattelun i.
U
JO,d7.n •™ U a voidaan tu-
pitalism ia vastaan.
Kysymykseen
VÄNÄ
lankum outtapah tum iinkin.
n eri p u o lin , vieläpä aikaisem piin vai- sen vallankumouksen kannalla ole jonka kautta taistelu vallasta suori tulee vain yhtenäinen ja pääm ääräs palkkatyössä kaivannon sisällä $6.20
vien (m arxilaisten sosialistien) ja tetaan. Tällöin taloudellisen taiste tä selvillä oleva kiihkeä luokkatais
A violiittoja, kirj. A. T .h eh ov . . . <
(ennen eekkeriä
on taikattua taikkim aat*.
yhteiskuntauudistuksien
kannalla o- lun tarkoitusperäksi on tullut yhteis telu työväenluokan taholta. Eikä ole rrt saavat $1.01 tonnilta
haltijat. kirj. Mäkiin, K o r k ij’ ’ ’ ........................................... Í f ’ * V $ 0 .7 5
lakkoa
77
sen
ttiä
to
n
n
ilta);
loo- josta 20 eekkeriä on ketona. Loppu
levien
(revisionistien)
tiet.
Edelli
kunnallisen vallankum ouksen suorit enää kysym ystä edes välillisten pa
0.1 5
K .« ? mu u ' r T ’; i.r T ’ X d n; “ ‘: iuuden
'*'■ a :
ta rit 66 senttiä tonnilta (ennen lak maasta on mäkeä ja alavaa maata,
1.80 set, taantum uksen vahvistuessa, jol tam inen. Tämän muutoksen aiheut
rannuksien,
hetken
etujen
tavotte-
koa 49 senttiä to n n ilta ) .----------------- kaikki C hinook joen varrella, W ash-
0 .4 0 loin voidaan m enettää aikaisemmin
K ertom uksia, kirj. Anton Tshehov . . .............................................................
ingtonin valtiossa. Maa sijaitsee noin
taa sama syy, joka vaikuttaa val- lusta, kun niitä el kuitenkaan saa
Iloisia juttuja, Vanäläistä huumoria, kirj. A Averti.henk'« ' ' *
Täällä
niinkuin
muuallakin
aina
1 Yi mailia Chinookin asem alta. Kaun-
0 40 8ftavutettuJa
plkkuparannuksia
ja tiolliseenkin liikkeeseen, niin. kapi da eivätkä ne m erkitseisi työväen
- k“ - k — k“
p- - "
taisteluoikeuksiakin, kuten puhe-, ko- talistinen järjestelm ä. K apitalism in luokan asem an paranem ista, niin vaan kom ppaniat koittavat saada ti- ja rautatie kulkee maan läpi, jo
ten siihen on kulkum ahdollisuus ju
1.25 ¡ koontumisvapaus, äänioikeus, y. m. kypsyessä kiihtyy riistäm inen. Vaik suotavaa kuin todellisten parannuk kaiken työn kontrahdilla teetetyksi. nalla, autolla ja laivalla.
Kaiaarimanooverit, sotilaskertomua, kirj. Aui
ig-
W
inning
0 .2 5 kääntyvät joukkojen puoleen käyt
Piakkoin tulee käytäntöön sellai
K eraipuroja, kirj. I. S. Turgenjev .............
Maalla on hyvät rakennukset, k u
ka saadaankin taloudellisen toim in sien saam inen olisikin. Se on käy
0 .7 0
K aksikym m entä, novellikokoelm a. kirj. A nton T .h e h o v ..........
nen
systeemi,
e
ttä
lootareltten
tulee
ten
asuinhuone, puusuoja, kanahuone,
täen
agitatsionikoinona
taantum
uk
nan kautta parannuksia (palkkojen nyt ilmi taloudellisissa taisteluissa.
0.7S
ItZrto
*’ V". lkO,-ma- k®rtOmuk,ia- kiri- A - A rt.yibashew . ’ ”
sekä
hyvät aidat; hedelm ätarha; kau
itse
omilla
ruudillaan
am
pua
hiilen
0.9 5 sellista hyökkäystä, jotavastoin jälk i korotuksia, työajan lyhennyksiä, y. Vanha am m attiunionism i on nopeas
Kertomus seitsem ästä hirtetystä, kirj. L. Andrejev
pungin vesi on johdatettu asum uk
irti
paikasta
m
issä
työskentelee.
Sil
0 .3 5 mäiset, säilyttääkseen näitä etuja, m.), niin elintarpeiden hinnat ja
^°J<ne kertom usta, kirj. Maksim Gorkij . .
seen sekä maan läpi kulkee useita
ti häviäm ässä ja sijalle rakentum as
U P ip o r v a r it, kirj. I. N. Potapenko ..................
; kääntyvät vallassaolijoiden puoleen muut suhteet m uuttuvat myös vielä sa teollisuusunionismi. M utta vaik loin saa 81 sen ttiä tonnilta.
pieniä vesipuroja.
Tämä on todella
M ajatalo, kirj. 1. S. Turgenjev ..........
Joissakin pienem m issä kaivannois- ensiluokkainen maatila karjankasva-
0^20*
P°kkuro*
nQalla
Reille
ja
koettam
alla
nopeammin,
jonka
vuoksi
työläiset
Niin kävi, kirj. L. Andrejev ....................... .............................................
ka kokonaisia teollisuusaloja käy
°U 5 i ^°ko Johtajien diplomatian tai peri- tuntevat itsensä entistään riistetym- akkotaisteluun, niin niillä ei voiteta sa on täm ä systeem i jo käytännössä. tu ,ta v®rten.
Neljästi karannut, kirj. Leo Dutsch .
Paikkakuntalainen. ! . . Maa,I.a on J'oku ’näarä metsää, se-
»
O rlowit, mies ja vaimo, kirj. Maksim Gorkij
0 d T
.5 so
0 saatteista
tinkim isen kautta ‘lepyt- mäksi. Se johtaa suurem paan tyy sanottavasti mitään. Tai jos jotain
kä vuokrasopim us lisälaitum esta seu
Punanen
nauru,
käsikirj.
katkelma,
d i
•
••••
' löydetyn
' ------t ---------------
n o t K T T iiiia
, K ir i.
L ki
. A n d r e ie v
raa kauppaa.
0 25
kapitalistiluokkaa.
tym ättöm yyteen ja laajem paan jouk- voitetaankin, niin ne eivät vastaa e-
Hinta $ 1 2 ,5 0 0 . Ehdot: $ 3 ,0 0 0 kä-
0 .3 0
Taistelukeinona esittää marxilai- kotoiniintaan, jolloin työläiset joutu des elintarpeiden hintojen kohoamia
teisesti.
loppu sopim uksella 6 pros,
0 .2 5 | nen sosialismi valtiollista ja talou- vat näkem ään ainoana pelastuskei-
Painajainen, kirj. George Erastow .......................
.........................................
ta. Kun taistelut ovat käyneet ta
korolla. — O m istaja:
Rudin, kirj. I. Turgenjev ...............................
..............................................
1.25 dellista toim intaa sekä agitatsionia. nonarfn koko kapitalistisen jä rje stel
MRS. SA R A H WILLIAMS,
loudellisesti järjestyneiden taholta
Rikaksem m e, kuvauksia kansanelämistä,' kirj.' j. A. Rodinov ’ '
0 .5 0 i Valtiolliseen toim intaan alkuaikoina
CHINOOK,
W ASH.
män
kumoamisen.
Ja
silloin
se
tu
1.20
laajem m iksi, niin ne on kapitalisti- SOSIALISTIT SUOMEN KUNNAL-
j sisältyy vain valtiollinen agitatsioni lee -heidän tarkoitusperäkseen. Tä nokka väkivaltaisin keinoin valtio
LISVIROISSA.
0 .1 0 ; kansalaisoikeuksien
saavuttam ises mä muutos taloudellisessa toim innas vallan avulla kukistanut. Tiima joh
s r t "
k—
_________________________
Sos.-dem. puoluetoim ikunnan ke
ta. Kun niitä saadaan, laajenee val- sa tapahtuu, sam aten kuin valtiolli-
taa taloudellisen liikkeen nopeasti rääm än tilaston m ukaan on sosialis
sanansaattaja, kirj. Jule V erne ...............................
..................
tiollinen toim inta parlam enttaarisek- sessakin, kapitalism in kehitysastei
suoranaisen joukkotoim innan asteel tien osanotto kunnallisvaaleihin sit
VanahMata rakkautta, kirj. A nton T .h eh ov ..........
...............................
0 30
•
0.65, sI toiminnaksi. O tetaan osaa vaaii- den m ukaisesti.
VenaM Ka kertom uksia . ...............................
........................................
le, kuten jo edellä on tarkem m in vii ten sisällissodan tu o ttanut seuraa-
0.40 taisteluun ja ään estetään omia eh-
Valkam a, kirj. Ivan Turgenjew . .......................................................................
K iinalaiset luonnonkasvis-
N äille työväenluokan talstelumuo- tattu.
vat tulokset:
lääkkeet m enestyksellises
ja k .d u tu .k a m m io i..., kirj. G. Gerahuni '
..........................
o
dokka,ta n,in parlam entteihin kuin doille valm istaa olosuhteiden jatk u
\ altiollinen toim inta on sam assa
Vanktkyydilla Siperiaan, karkotetun matkakertomus
ti
parantavat vatsa-, mu
Q 2S ; erinäisiin valtion tai kautien virkol- va m uuttum inen m aaperää.
“ Ensimäisiin uusiin kunnallislakien
Mutta asem assa. H etken etu ja ei ole saa
Yk" 7 . r
V- ~ Ä ”
,.k .
nuais- ja verihäiriöitä, her
aikana 1918 vuoden lopussa ja 1919 j
* hin. Tällöin voi aluksi tulla kysy- täm ä ei sinänsä tee työläisistä luok-
m ostuneisuutta, heikkout
vutettavissa silloin, kun sosialistien
............ 0.15 mykseen tilapäiset kom prom issit ra- katietoisia, vaan siihen tarvitaan a-
vuoden alussa toim itettuihin v a a le l-;
ta,
päänkipuja, reumatis
ed u stajat häädetään lainlaatijakun-
mia sekä muita miesten
TOVERIN KIRJAKAUPPA,
hin
otti
työväki
osaa
167
kunnassa.
!
dlk.taHsimpien
porvarien
kanssa
gitatsionityötä
avuksi.
£en
vuoksi
Box 99,
nista, kielletään sosialistien valitse
ja naisten tauteja.
Kun kuntain lukum äärä oli silloin ;
A stana, Ore. iaantum uksellisim pia porvareja vas m arxilaisen sosialismin m ukaan kuu
m ilta virkailijoilta
toimintaoikeus,
536, niin otti siis työväki os?»a vain
taan. M utta sitä mukaa kuin työ- luu agitatsionityö eroittam attom ana
pidetään tuhansia kansalaisia vanki vähän useam m assa kuin joka koi- i
: väenluokka kypsyy kapitalistiluokan osana luokkataisteluun, t. s. muodos
loissa
poliittisten
m ielipiteittensä
KIINALAINEN KASVIKSIEN
j kypsymisen ohella ja luokkataistelu taa kolmannen taistelukeinon luok
m annessa maan kunnassa. Viimeksi
takia ja parlam entin m erkitystä ja t
ERIKOISTUNTIJA
, saa selvempiä muotoja, häviävät tk kataistelussa.
1919 vuoden lopussa ja 1920 vuoden
kuvasti vähennetään siirtäm ällä sen alussa toim itetuissa kunnallisvaalein-
H,ee Woc Cfll!;e ,e M edicine Co.,
lapäisetkin komprom issit ja käy työ-
M inkälaista agitatsionityön tulee valtuuksia erin äistea virkailijoiden
aa
tvnvälH
ntH
neon
Jam ci St^ Coner
sa
työväki
otti
osaa
vaaleihin
jo
319
p
W
V
Voner„ Saco»d Ave.
; väenluakan sosialistinen aines itse olla? Sen on selitettävä työläisille
käsiin. Tällöin työväenluokan parla-
■ Perustettu 1903.
näiseen taisteluun. Kun m arxilaisil työväen luokkataistelun niin p eriaat
m enttaarinen
toim inta
muodostuu
la sosialisteilla ei ole tarkoitusperä- teellinen kuin käytännöllinenkin puo
pääasiassa agitatsioni- ja protestitoi-
j
nä
pikkuparajinuksien
saavuttam
inen li. siis selittää yhteiskunnalliset Ja
¡ J “ a ! ' S.e. T L : ^ S;“ ? inno., " lu n ?Hom en p u o lu e le h d istä ja p arla
m en taa rise n toiminnan
kautta.
minnaksi.
M utta silloin myös se
“ ^ L \ hA ™ eJ , eili k “ Vi‘‘ . » * « * , ¡I m o itu k - vaan kalken v ah lo ,Ilsen vaHan vai- taloudelliset suhteet sellaisina kuin muuttuu yhä enemm än parlam entin
I
ne kullakin kapitalistisen jä rje stel ulkopuoliseksi toim innaksi ja siten WESTERN WORKMEN’S PUBLISHING SOCIETYN
«•» J a » ä ly ttä v ä t sen sekä o tta v a t tila u k sia a lla m a in itu ille leh-
JÄSENYYKSIEN
OMISTAJILLE:—
SOCIETYN
d ille ; m yönnäm m e 10 pros. a le n n u k se n k aik ille S
S
n
taam lnen työväenluokan käsiin, niin män kehitysasteella ovat ja vetää joytuu, tahtoipa se sitä tai ei, sellai
S i m o i n iroto«»#
. ? ,S e n ....ai J
. a s ia m i e h iH e m m e . täytyy parlatnenttitoim inta suunna-
S am oin v o iv a, k aik k i y k s ity is e t lähettää tila u k se n sa osotteella:'^ ,‘a joukkovoiman kasvattam iseen par- niistä asianm ukainen johtopäätös, sen joukkotoim innan asteelle, jossa
? ? V i aVcanI..toim it^ an hakuajan um peen k u lu ttu , vai,tri Toverin johto-
hak^ ; ) ’
T O V E R I. B ox 99, A s to n a , O re.
lamentln ulk„puolella. jonka Vu„ksl joka muodostuu työläisille, opastuk työväenluokan valtiolliseen toim in to1nmt u Edi Sulkr en
seksi luokkataistelun käym isessä, s. taan sisältyy m uutakin kuin parla
»mittajaks1 Jäsenyyksien
om
istajat
kannattavat
S .,IL va
.__ . .
----- T.’.--------
l o tka jotka
kannattavat
toveri toveri
Sulkasen
L eh d en n im i
Ilm e st. p aik k a H in ta v :lta
v Parlam entti muodostuu t agitatsioni- o. saattaa työläiset luokkatietoisiksi.
lintaa m erkitsevät äänensä "hyväksytään” sanalla
^uiKasen ra
Selvääkin Ne jotka vastustavat S u lk a a n v .l.t.e m ista m erkitsevät
varustettuun
kulmioon.
ääne'nsä “"vartitteUan"
Z
keinoksi. Ja sitä mukaa, kuta su u -1 Agitatsionityö on siten kaksipuoli m e n ta a rin e n toim inta.
S o sia lis tin e n A ik a k a u s le h ti
H e lsin k i
selvemmäksi
käy
se,
e
ttä
kapitalis
$2.00
$1.00 rem m at joukot asettu v at sosialistien
sanalla varustettuun kulm ioon.
S o s.-d em . A ik a k a u s le h ti
nen: periaatteellisessa puolessa sen min nykyinen aste ajaa työväenluo
H e lsin k i
O sastot voivat itse määrätä äänestystavasta iä a o n t.n .s L L .
$300
$1.50
K ansa
parlam enttitoim innan taakse, käy se kautta valaistaan työläisille työväen
K uopio
$8.oo
kan sen toivomisista, h arrastu k sista
$4.00 uhkaavam m aksi
uk?
P o h ja n K ansa
kapitalistiluokalle. käymän luokkataistelun tarkoituspe
O u lu
$6.oo
ja ponnisteluista huolim atta pikku-
$3-00
Yksityiset
jasenat
tietysti
lähettävät
äänensä
suoraan
tänne,
Vapaa Sana
Kapitalistiluokka koettaa vaaraa vält-
V aasa
$S.oo
$400 tää myöntäm ällä erinäisiä pikkupa- rä. s. o. yksityisom istuksen lopetta parannuksien tavoittelem isen tieltä
K a n sa n L e h ti
oltava Toverin k o n tta r i.«
ka‘kk‘. « « n e s ty s -
T am p ere
$6.oo
$3-00 rannuksia työväestölle, m utta kun minen. joka voidaan toteuttaa vain jyrkän pääm ääräliisen taistelun tiel lippujen
1920.
vnm e‘,t ään seuraavan elokuun 10
H ä m een ka n sa
kaiken
valtfbvallan
valtaam
isen
H äm een lin n a
$3.00
le, jossa pääasiallisim pana tehtävä
$1.50 I sekään el auta, ryhtyy se siirtäm ään
S o s ia lis ti
Kaikki äänestykset palautettava osotteella:
T u rk u
kautta työväenluokan käsiin; ja käy nä on valm istautua ratkaisevan val
$8.00
$4-00
K a n sa n yo im a
<
1
parlam
entilta
tärkeim
piä
tehtäviä
e-
tännöllinen puoli, jonka k au tta oso- tataistelun varalta.
S o rtav ala
$3.00
TOVERIN JO H TO K UN TA, BOX 9 9 , A STO R IA , OREGON.
K a n sa n T y ö
<
^
'0
0
'
^n
aisten
virastojen
suoritettavaksi.
V iip u ri
tetaan työläisille millä tavoin kun
$8.00
Tällainen on nykyinen tilanne. Ja
S u o m e n S o sia lid e m o k ra ti
Samaan aikaan ryhtyy kapitalisti- kin kapitalistisen kehitysasteen aika
H e lsin k i
$ro.oo
se on otettava huomioon agitatsioni- Hyväksytään
EHDOKAS
K u r ik k a , p ila le h ti
Vastustetaan
oo
luokka
kaikenlaisilla keinoilla estä- na on edullisin luokkataistelua käy
H e lsin k i
$2.00
työmme
perusteita
m
ääritellessä.
(
.
)
K u lu tta ja in L e h ti, O su u st.
J
I
O
O
®
ään
työväen
käymän
taistelun
e-
EDI
SULKANEN
H e lsin k i
dä.
Edellinen pysyy m uuttum atto Jos mielimme tyytym ättöm iä jouk
$2.00
( ............)
T y ö v ä e n IM h e ilu le h ti
$1
distäm
istä,
jossa
poikkeuslait
ovat
H e lsin k i
mana
olipa kapitalistisen kehityksen koja jä rje stää luokkataistelujärjes-
$3.50
T y ö lä isn u o riso
$ !.o o keiQona
P*7iamentin
ulkopuolella vaihe mikä tahansa, jotavastoin jä l
T am p ere
$2.00
töömrae, täytyy agitatsionim rae vas
U u si A ik a
$3
0
0
'
harjoitettavan
väkivallan
suorittam i- kim äinen muuttelee, sopeutuu, kun
P o ri
$6.00
ta ta niin m arxilaisen sosialismin
T y ö n V o im a
$3 0 0 ' S€^ a- Siten sitrtM- taistelu paria- kin kapitalistisen kehitysasteen mu
Jäsenyyden omistaja
Jy v ä sk y lä
$6.00
kuin nykyisen ajankin vaatim uksia,
. .
1
' m entin ulkopuolelle;
kaisesti.
'
A sia m ie h et. rip eä än to im in ta a n tila u k sie n h a n k k im isek si
t. s. tietoisesti sam aa, jota työväen
Luokkasuhteltten kehityskulun ai-
O sóte
Näin
meille
selittää
näitä
asioita
luokan jäsenet nykyisten olojen o- l p . .
Suomen työväenlehdille, — Toveruudella:
kana, joka ajaa lopulta valtiovallan marxilainen sosialismi.
Katso lä pettamana vaistomaisesti tuntevat
kkakunla
Valtio.
Agitatsionityö järjes
tössämme
H
¡HALUTAAN TIETOJ ä ]
So. Superior, IVyo.
Ennen ostoksille läh*
töänne tarkastakaa To
verin ilm otus-osastoa.
VENÄJÄN KYSYMYS
SUOM ESTA
Kiinalainen Luonnon-
kasvis Lääkäri
DR. IVO, s. p.
Suom en puoluelehtien
tilau k sia v älitäm m e !
Toverin vastaavan toimittajan äänestys
___
. ■ . C. U.
a. a
l l t l * r « i s t a
SM A » L.
a
a.
x
—