Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 1, 1920)
TORSTAINA, HEINÄK. jeityneinä estää uudet sodat, päätteli hän. Tämän puheen sisällön selos ti Associated Press-uutistoimis- to kaikille tämän maan ja E n g lannin sanomalehdille näin: “Mr. Ogden varotti American Federationia, että sen on syr jäytettävä kaikki sentapaiset Internationalet kuin on se mi kä Venäjällä ja muissa maissa on perustettu.” TOVER1 ( T H I CO M R A D E) Tke orgaa of tke Fuuusk workers in •ke Western States. Tbs only Finnish Daily fas tke West. Published Daily, ascept Sunday, at Astoria, Oregon, hy the Western Workmen's Publishing Society. JOHN V Ä L IM Ä K I. Editor fc Manager Office Seventh and Commercial St., Opposite Post Office. TELEPHO NE — Office 3 6 5 { Editorial Dsp’t 632. Entered as second-class mail matter July 18,* 1912, at the Post Office at Astoria, Oregon, under the Act of March 3, 1879. SUUREMMOINEN MUIS TOMERKKI KOLMAN NELLE INTERNA TIONALELLE "Isvestija” kertoo, että P ie tariin aijotaan pystyttää muis tomerkki kolmannen internatio nalen kunniaksi. Taiteilija Tat linin suunnitelman mukaan tu lee muistomerkistä rakennus, joka on puolitoista kertaa kor keampi Pariisin kuuluisaa E if- felin tornia. Rakennukseen si joitetaan erilaisia kolmannen internationalen virastoja ja toi mistoja. TAKAUK V NGITTUJEN SIA ALENNETTU Industrialist kertoo liitto valtioiden viranomaisten alen taneen Leavenworthin vanki lassa vielä olevien i. w. w tä is ten takauksia siten, että koko joukko mitä siellä vielä on, 43 miestä, pääsisi pois $50,000 ta kauksella. Vangit kuuluvat s ii hen 166 juttuun joiden asian vetoamista ylempiin oikeuksiin parhaillaan valmistellaan. I. W . W :n yleinen puolustus komitea on ryhtynyt kerää mään takausrahaa saadakseen kaikki syytetyt vapaalle jalalle ainakin siksi kun juttu on lo pullisesti ratkaistu. Takaussummain alentamista pidetään merkkinä siitä, että hallitus alkaa hieman lieventä mään luokkasotavankeja koh taan harjottamaansa painostus ta. Heidän juttunsa kuiten kaan ei ole vielä ratkaistu. ANTOIVAT ENGLANTILAI SELLE NÄYTTEEN AME- RIKALAISESTA JO UR NALISMISTA Kun Englannin Trades U n i on kongressin veljeysedustaja, J . W . Ogden, piti äskettäin pu heen A . F. L :n konventsionissa, Montrealissa, kosketteli hän myöskin työväen kansainvälistä yhteyttä. Sitä tehdessään selit teli hän, että kansallisen yh teenliittymisen ohella pitäisi työläisten liittyä yhteen ei a i noastaan lähimmän naapurimaan työväenjärjestöjen kanssa, m ut ta yhteen koko maailmaa käsit tävään työväenjärjestöön. Tä ten me voimme ei ainoastaan parantaa asemaamme palkkatyö läisinä, vaan myöskin lujasti jär Luttuaan selostuksen puhees taan oli Ogden pakahtua rai vosta, sillä hän ei puhunut sa naakaan Venäjällä perustetusta intrnationalekta, eikä missään tapauksessa puhunut varottavia sanoja mitään Internationalea vastaan vaan internationalismin puolesta yleensä. Ogden sanoi saavansa tehdä vähintään kolme kuukautta työtä kotiin päästy ään selittääkseen Englannin työläisille ettei hän ole puhu nut sanaakaan Venäjän työväen valtaa tai kolmatta internatio nalea vastaan, sillä porvarilliset uutistoimistot, jotka hänen ni meensä valhettelivat, kieltäytyi vät vielä oikasemasta juttua. Tällä tapaa porvaristo ylläpi tää vallankumouksellisille työ väenjärjestöille vihamielistä henkeä työläisten keskuudessa. Ellei saada riittävästi juttua sellaisten vanhain korppien, kuin esim. Gompersin puheista, pannaan toisen maan työväen liikkeen edustajan suuhun sano ja, joilla tahdotaan osottaa mi ten muka Englannin työväen e- dustajat vastustavat Venäjän työväenvaltaa ja kolmatta kan sainvälistä. Mutta porvarillinen sanoma lehdistö palveleekin ainoastaan porvariston etuja ja ellei se kie- räilyllä ja hienommalla väären nyksellä saa juttua porvarien e- tujen mukaisksi, täytyy sen turvautua suoraan ja julkeaan valheeseen. Se toimii vanhan jesuiittain opin ja ohjelman mu kaan luottaen siihen, että tar- kotus pyhittää keinot. « YHTÄ MAATA KUIN MAALARIN HOUSUT” vät. Poliittisten vankien va ohi mentyä on työväki alkanut täminen. ka on ehdottomasti istunut sa HaUvv«u*.*.c<» « tehty, « m y , eiaa pauttamista » ei « ole eikä uudelleen taistelemaan talou Tämän johdosta onkin Tam-!tulassa ja/ hallinnut kaikkea sota-ajan lakeja kumottu. Kaik- dellisia parannuksia itselleen, pereelia ilmestyvä Kansan Leh- viimeisten vuosien ajalla, me-Iki on siis kunnossa siltä varal- lakkojen ja järjestötoiminnan ti. joka ioka muuten m uuten on ollut o llu t sosia sosia- nettäisi nettSiai o nc«n vallactaan vanaa. ____ ______ ______________________________1 - ti, san vallastaan vapaa- a- ta 1 kun uusiin hyökkäyksiin ryh- kautta. lidemokraattisen puolueen kan mielisemmä läjle porvarilliselle; dytään. Mutta samalla kun työväki on nalla, ottanut rökittääkseen nii ainekselle^että päästäisiin jä l Työväenpuolueen, non-parti- ryhtynyt järjestöään uudelleen tä opportunistisia puolueen joh leen palautumaan siihen tilaan rakentamaan, myöskin sanistien ja liberaalien puolue- «¿su.: • x i -------- --------- ------- sanistien ja iiDeraanen puolue- ranemamaan, on m on y o ssin otet otet- L n m n rn m J i.ä .H ik k L n a‘ "t;ssa.,el«ttim yritykset eivät vielä ole siinä tu huomioon muuttuneet olo ’ L -* 1 .hm l,‘lla ">■ V ' 1* ku‘t ' " - kuniosSa että ne voisivat koi- suhteet ja päätetty luoda jär ------------ ----- -------- ----- ---- -----I----------- en kirjotuksensa lopussa m. m .,k ’it hieman kansalaisoikeuksia • • J” - ---------- iestö - — uusille perusteille. Ennen ¿euraavaa: jälellä kokousta oli lehdissä paljon a- “Meillä siis porvaristo, pie __ _____ Mutta viimeisten viikkojen ja tää, tai edes kongressiedustuk-^ lustuksia, joissa suositeltiin nistä keskinäisistä erimielisyyk näiden päivien tapaukset osot- sestakaan vaikuttavampaa osaa teollisuuksittain • j. r - a v o L d & C U lil V d llv L i V L < tV d illU d d U o d d , v * * w * > a *,>* * w j a järjestymistä a j v o l y eääao i d sistään v a llrm huolimatta, muodostaa 11 . f* • 1* •• ei • ty .• ö • v • ä • -ja ’ « yleensä industrialisen e .. . 1 ! - ^ n rintam an îa\atl Ck'ä “ U° ?e.°IVCetiiaVat ol‘ , vallata. Sosialismiin unio- t^ c trir/ k l% k ? a < ^ ^ n ^ t a Jvak !i Z ?tUr^ ia Ja Ctta mCl 3 n n- ° ’ cstö > farmarit vielä uskalla nismin periaatteiden ja roenet- dQ.tettav;ssa 8amallais?a turvautua. Niin ollen ovat trus- telytapain hyväksymistä. Näi- V rt* * V fc» «A V IhACS. AV S S S S XX« A AA XX V CS * V A AA O j X A X taan, mikä näyttää jollain ta- vainoa ja ahdistusta mihin jo tit • varmoja asemastaan saatu-iden » J— esitysten — — *■— — ’- - 1-----s päät "•*- mukaisesti valla uhkaavan porvariston on totuttu. Se tulee ehkä muut- aan Friscon konventsionissa tikin kokous järjestörakenteen hieman muotoaan, se luokkaetuja. Ja tässä taistelua* ’ tamaan suoritettua saman työn mitä ne‘ muuttamisesta seuraavanlaisek- äki sa hyväksyy se käytettäväksi» saattaa hakea laillisuuden vaip Chicagossa tekivät. s i; sellaisetkin keinot, joita valis paa enempi suojakseen, mutta Mutta miten kauan tulee t ä - L I I T O T T A I N JA K A U T U M I- tunein osa porvaristostakin nahdesämme miten trustit otta- mä valta kestämään. Tämän, N E N J A R A JA T muissa maissa inhoaa ja halvek- vat vallan kummassakin valta si! puolueessa, ei meillä ole mi maan parhaimmat yliopietomie-, valiokunta on asettunut teol- het kaukonako.stmmat Hsuusliittomuotoperiaatteen kan Ottakoot tästä jo vihdoinkin tään taan n hyvää y v a a odotettavissa. -------- ----------- .r ----- iisuusinttomuotoperiaatteen m ts n a t ia s u u r in n v i n iin s a - .. ____ r oppiakseen ne sos-dem. puolu-1 R CDUblikaanien k o n v e r s i o n i ' k kO!? SAJf * I t - 8UUr! n ° Sa nalle. Tätä toteuttaakseen eh- m J (Kirj. G. T.) I. Keltaisen internationulen ulknpuli- tiikka eroaa kokonaan kolmannen in ternationalen ulkopolitiikasta. Jälki m äisen ollessa selvän ja täsm ällisen on Dernin-Luxernin internationalen ulkopolitiikka epäselvä ja pohjaltaan periaatteeton. Sillä ei kaiken kaik kiaan ole m uuta pyrkim ystä kuin saada aikaan osittain lievennyksiä oittoisaln suurvaltain politiikassa. on entente-imperialistien valmls- iMen pikkupaikkallu-politilkkaa. ^prnlssä, LuAernissa. näiden kon gressien vaiitaemien komtssionicn toimenpiteistä, toiseen Internationa leea kuuluvien ryhmien pariamenttl- Julistukslssa —- kaikkialla tapaamme me pikku paikkurlen ohjelman. On suurennuslasin avulla käsitelty e ri laisia suorempia ja pienempiä viral lisen diplomatian virittämiä kysy myksiä. sellaisia kuin Slesvigin. Mo- mehn, Tyrolin, Syyrian ja Georgian kysymykset, kysymyksiä, jotka kos kevät joukkoa seuurempiä ja pie nempiä äsken syntyneitä tasa saito ja : urutta kaikissa näissä kysymyk sissä rajoittuu keltaisen internatio nalen näyttelemä osa suurvaltain te- kemäin ratkaisujen tukemiseen taik ka ehdotuksiin eräiden y kaivi«koh tain Ueventämiaeetä, joiden ehdotus ten tarkoituksena on suurvaltain po- Ulttiaen järjestelmän ruokottomuu den silaaminen hieman slivommaksi ja eräiden lilan ilmetaeati ryösthluon- toimenpltetden kanniateleml- Kanseln Uittoon nähden, jota Internationale Ihannoi, ei tä 8 rt rt r tr t« siinä sahauksen jätteistä valmis tetaan selluloosaa, on sellaisen tehtaan työväestön sopivinta yhtyä sahateollisuustyöväen liit toon. Paperiteollisuustyöväen liittoon tulisivat vielä kuulu maan: tapettitehtaiden sekä pa perin jalostustehtaiden työläiset, kuin myös paperipussien ja kar tongin tekijät. 4. Elintarvcteollisuustyönteki- jäin liitto. Tähän voisivat kuu lua: Tehdas- y. m. leipomojen työläiset, keksi- ja makarooni- tehtaiden työläiset, jauho- ja ryynimyllyjen, liha-, kala- y. m. itsenäisten ravintoainetyöpaik- kain työläiset, elleivät ne ole jonkun muun laitoksen yhtey dessä, jolloin ne kuuluvat sii hen liittoon, mihin laitoksen varsinainen työväki kuuluu. 5. K ivityöntekijäin liitto. Tä- hänkuuluisivat: porarit, hakku rit, hiojat, kiinnipanijat, vuolu- ' uu‘ u kivitehtaiden työläiset, katuki eeseen . "otusta oppineesta väestöstä ?!" valiokunta, eeseen lukeutuvat, lukeutuvat, jotka jotka vielä vielä; i o u t T t ä Ä s T s t i ^ a n T r e e 1 a - Lottaa d valiokunta, että että Ämmät- Ämmät- I « ™ » » “ „ pakkaajat: . hakkaajat, kadunlaskijat kadunlaskijat, viime aikoinakin ovat olleet sii- ?„ut^ s ?nydeIi ‘r’ “ vaha om staa . ™>’on« maan “ ,ka" tijärjestön edustajakokous ke- kiv.tyoapur.t (rusnarit) ja ra- nä uskossa, että sos.-dem. puo-! »»„hieen n vitävd elH sem • r ™ n n t .° s0’ l hittymisohjeiksi hyväksyy seu- k.‘ " " uk.81‘ " perustuksien teki- — Ä 4 ‘ .-. lue voisi joskus käyttää hyväk “ in P“j°a U:h nd o . « ^ 1 n “ kuTi JUIIlUl Id I d ld li i- ----- ’ ----------- --------- - chdottomammin kuin kuin liberaalinen politiikka, re seen porvariryhmäin keskinäi Puuteollisuustyöntekijäin nusteollisuustyöväen liitto pe- T ä h ä n t u lis i k u u lu m a a n r is t e t ä ä n , ovat kaikkivikiteh- siä erimielisyyksiä ja liittoutua o P ka ± 2 “ = lukuisia eri työaloja, jotka ovat taiden työläiset tähän liittoon jonkun “edistysmielisen” kop- joita tässä edellä on k o s k e t e l - 1 f J a ™ ueoamme mi- toaeiiisexsi votmatemjaKsi, e i-^ puulaiva- ja* veneveistä- tustyöläiset, tekovillatehtaiden, tu, osottavat, että meidän “e-' a , k' 2 a" ‘ aak’ ” " ä l arJ “ (.>’?5'‘ lel. , sl,a '" " e n jouduta suoraan nlöidenk työläiset, puusorvaamo- puuvillatehtaiden, pellavatehtai- distysmieliset” porvarimme o-|JvOrÄ ° , f “ Iee? ? kemt aV y aen ^ " k u m o u k s e e n . Äar.ma.syy • tynnyritehtaidep, pyörä-ja den, nauhankutomotehtaid», vat aina täysin yksimielisiä kaikkea ra- det seuraayat to.s.aan sanovat ki- pitsitehtaiden ja värjäystehtai- taantumuksellisimpien kanssa,; ^ k a a ’ isemptin työväen jarjes- he, ja valittavat sitä että suur- hJ . ja kuItaustehtaiden työläi-|den työläiset sekä trikoi- ja su- milloin porvariston luokkaedut ' ° ‘ h? n ." ahd' n- Rm elivatpa he porvaristo on min sokea ette. s ' Jiano. j urkuharmooÄiteh- kankutomojen työläiset, toisin ovat jollain tavalla kysymykses-:keak«naan ja toisten porvari- se tata seikkaa näe ja lauhduta id ^ öläA paju- rottinki- sanoen kaikki, jotka lankojen sä. - Aivan m ie le tö n 'o i siis ka? 2 !! ml ,en PalJon kasvavaa tyytymättömyyttä e- työntek ij£ le kkfkalujen , fa- ja kutomotuo, eiden v a lm is ti" voimme olla vakuu-ides poliittisten vankien vapaut- esim. se ajatus, että sosialide tahansa, sessa ja niiden värjäyksessä tettuja siitä, heiltä ole tamisella, perustuslaillisten oi- L _ t v n lä ic ^ i ♦ ♦ k työskentelevät. mokraatit astumalla hallituk o arem o a a o d o te ettei ttav iRRa k u in lo u den työläiset, koulukalustoteh seen jonkun edistysmielisimmän parempaa odotettavissa kuin te-i keuksien . palauttamisella taiden työläiset, harja- ja sive- , ______________________ M etalliteollisuustyöntcki- rästrustin Hardingiltakaan. Sa- muulla sellaisella. porvariryhmän kanssa voisivat ___ * . « • w • • moin kuin Johnsonin johtamat! Ios heidän väitteessään o n ' Liilte,h ,? i<le’! ‘ yöläiset; korkki-, j jäin Uitto. Tämän liitoni piiriin valloittaa joitakin etuja työ pikkuporvarilliset edustaiat Ivn •• ? eiaan väitteessään on kävelykeppien- ja sateensuoja- kuuluvat: Maasuunien eli rau- S h , “ - M - - - - - - 11 - ‘c - - h ---------y i « Ä a - j p c i d d , ju s bu iiu s y n n y u a a van- te h ta 2 id htaid! " ö lä ise t, rak e n rak' " nus- danvalmistuslaitosten työläiset väenluokalle. icmuuKdiic. e n ty n u s- On jo aika luopua moisista “ t? • Ä n! ca£ossa’ nay-, tustusta, kiristys taisteluhalua. puusepät eli kirvesmiehet sii- valimojen, konepajojen, naula- lapsellisista haaveista. Jokai- " ya Br)I?nin nim ei sosialistcilla syytä hen asti kunnes rakennusteolli ja rautalankatehtaiden, villateh sen sosialidemokraatin on opit- maa raancaaiista demokraa-, huolehtia asiansa edistymisestä, suusliitto muodostuu, ia mui- taiden, sahanterätehtaiden, put- tava ymmärtämään, että työvä-i^f ta J 0“ “ k<?a F ” SCO88a- B/ya-j Taantumus tulee hyökkäyksil-j den toisiin liittoihin lähemmin kijohtotehtaiden, sähkökone- ja eston on luotettava vain omiin C1 . e iasKct“ f edes ohjei-jiään ja iskuillaan tekemään sen kuulumattomien puuteollisuu- kuntoonpanetehtaiden, sähköva- voimiinsa ja tätä silmällä pitäen • makomiteaan, eikä muitakaan mitä sosialistinen kasvatustyö den sukulaistyöläiset laistus- ja voimansiirtolaitosten, lujitettava luokkavoimaimsa, idm a^/saa'^5 e ^ a väa' ei ole. . voinut t'1'dä. Tapahtuu 2. Sahateollisuustyöväen /ht- rautalaivatelakkain, rautalaivatelakkain, m essinki-j. messinki- ja 1 X ~ 1 ______ ja •_ « hieno- • niin että mahdollisimman P.\a" u L V° X kansanuroefta v-s‘ ' “ u . a ,n a ,.ennenk!n ? n . ta' ,o ' Tämä liitto on myös ‘ Aa ¡"»valimojen, karkea- kykenee tekemään lopun 7>‘ a ¡ X i a l u o L k s i r S ?e n r ei m h ^ a h ,u n u ‘ ‘ aI° udell.sta Hsuus-, osaksi tehdasliitto j a ; taontapajojen sekä yleensä kaik y ' dota teeskXm diä kurJ uu“ a’ jouKKojen J ° " kk° K " p puutteita, tulisivat siihen sa- kien metalliteollisuuslaitosten niicn v d u d aid a„- unKd. ,,Vie v icia a nyk, ny Ky- . n - enemof • , k ' S • n ' KurJu u l '-a» u u tte ita , tu lis iv a t siih en k kuulumaan: u u lu m a a n : sa- äänkin täällä taalla vallitsee sekäjdotateesk^m seka . lccSK > v n enä e iia enempi kuin on ryhdytty r v h d v t tv parantamaan p aran tam aan v a i- h«;«.« ... • ... . .. vai- hojen ja sahalaitoksien yhtey- työläiset, mikäli ne eivät työs myos mahdollisimman pian ot- Taantumus tun tiollisella sorrolla, poliisivallal-' dessä olevien höyläämöjen työ- kentele muiden liittoihin kuu tamaan sekä valtiollisen että ta- *ee v, ^ aksi eika tah" la, injunktsioneilla ja vankilal- Iäiset, halkosahojen, sysien val- luvilla toiminta-alueilla. Vielä loudellisen vallan yksin käsiin- lic , 5 v ° v ^ ff S / naytellakaan vapaanne-, ja. Venäjällä johti suoras- mistuslaitosten ja la laatikkoteh- 1 v a j a n a se ju m i su u id »- m is tu s ia n o s te n ja a tiK k o te h - on mainittava lakki-, pelti- ja sä” lisyytta .K u n ei toinen puolue ♦ „ « « k .« ______ . kerran m itään PH° u.e taan työväen diktatuuriin, jois- taiden työläiset sekä metsä- ja vaskisepät sekä muut käsiteol Porvariston härkäpäinen pe-- , n tottaan luvannut ei to i-jSakin muissa maissa se on tuot- uittotyöläiset lisuuden luontoisilla aloilla äänantamattomuus siis voi v y h h -ia' - , s . " Kaan tnisellaisia s^nrank«»» räänantamattomuus “ aa" tarvitse ‘ a‘ ™ ae sitä s‘‘ a tehdä. '«""»• E "¡‘ i tanut toisellaisia seurauksia, Valiokunta ehdottaa, että Am- työskentelevät metallityöläiset, a . . . . . .„ ..1 ....1 .1 .1 . ja 1. estää ole mitään, k,lpailua edustajakokous distää sosialistejakin ? e enaa mitään kilpailua, mo- mutta kaikkialla se on oman mattijärjestön kuten puukkosepät, kulta- ja toisen puolueen syntymisen. ■ .mmat PL°ÄHeet .ovat samojen vastustajansa vastustajansa nostattanut. E i - - velvoittaa Ammattijärjestön toi hopeasepät, kellosepät ja kai- ja - kysy-, täälläkään voi toisin käydä.. mikunnan kutsumaan yllämai- vertajat. Sillä varmana voidaan vw>waoii pitää, p ‘ aa- et- ainesten hallittavissa ~ ..-7. ' ' tä juuri se ministerisosialismiin- mys J>n ainoastaan siitä kum nittujen liittojen toimikuntien 8. Kirjateollisuustyönteki jäin taipuva ohjelma, jota puolueen man IPa,n, kokouksen *5°kouksen asettamien asettamien eh eh- neuvottelukokouksen, jossa oli- liitto. Tämä liitto voi sulkea pää-äänenkannattaja, Sosialide dokkaide1n kautta trugtidikta- Suomen ammattijärjes- piiriinsä: Kirjanpainajat, kone mokraatti, ajaa, on enempi kuin *uuri tulee vallan taas käsiinsä t f li o n irn1?0nn0 työntekijäin ja sahateollisuus- ja käsinlatojat, kivipaino- ja mikään muu antanut tai t paremmin lU JV Il r a u e n n e työntekijäin liittojen yhdistä- kemigrafityöläiset ja kirjansito- i i d i i u i vauhtia v a u n u a ottamaan, .. ... , ........... sanoen, uuden puolueen perustamiselle. vaPaflkayttoa jatkamaan ., mistä tai muita suhteita. motyöläiset. çï''' seudut • « « esim.: V u me folmcAAn «»• Kun sellaiset Valkoseen Noin k kuukausi takaperin pi- liit- « u u u i kuin Kuin esim .- * 4-ÄW«- -- • talviseen u u h u si la n a p e rin pi- 3 j . . Paperiteollisuustyöväen P a p e rite o llisu u sty ö v ä e n lu t- g. N a a h h k k a a te te o o llisu *L1.^ ... g. N llis u u u s s ty ty ö ö n n te te jä jä ii in Tampere sitä e2nen k n .------- i n ^ l u h c i u t i u n n .n o d' ‘ " J SUOni n ja an™ s- a liitto Tämä tulisi x at.ip cic asettuvat «cuuvai Sitä ‘ tä a‘ te «" n vaud2ta , ~ u o m , en a m m a ' iu r je s - ,at“ to. JarJ la ' m tu lis liitto i olem aan olemaan! intro. Liiton ala käsittää jälki vastustamaan, voidaan toivoa to iv o a et- , auauta d u s ta ia k o k o u s T a- n n h d ac _ _____ ,_____ _ . .. ^ H ta ennen kuin poliittinen ton tön viides e edustajakokous. Tä- puhdas tehdasteollisuusliitto. _ ne- ja käsinetehtaat ja -työpa ta tapahtunut hajaannus o lis i on «“ deUeen saatu jär- j mä kokous osotti ensiksikin Tähän liittoon tulisivat siis var jat, nahkuri- ja satulasepänliik- vielä korjattavissa. in iufab?’ ja sen’ etta ammatillinen liike, ainaisesti kuulumaan: paperi- keet ja remmitehtaat. nettua t e h t ä Ä m X ? ar?’ t kaikista sitä kohdanneista an- tehtaiden työläiset, puuhiomo- 10. L Vaatetustyöntekijäin Uit- tehtävänsä, mutta r __...... TRUSTIDIKTATUURI LU- nettua kaalilaki* hVväksvttin1 1' ? radi-1 radl' karista koettelemukaista huoli- ja pahvitehtaTdV^työfäiset'0 « ! , .! (o.10 H u o rn ^ k u u ia ia t31 kaikk JITTAA VALTAANSA °" ■"■""»tehtaiden «yöläise,: mi- vaatetusten C a i X k s c n a u n i Joidenkin viime kuukausien si X X is e n ¿°a,“ a ¡ Ä J Ä a S Ä Ä Ä “ ■e5' " « ' ^ s k e n te ie v ä t käsityö- ja teh Suomen eduskunnassa on v ii me kuun lopulla ja tämän kuun alussa tehty hallitukselle mon ta tuimaa välikysymystä. N ii den joukossa on ollut laittomas ti erotettujen rautatieläisten ja posteljoonien asia, vankileireil lä yhä harjotetut rääkkäykset, rauhanteon vitkastelut, sosialis tien edustajakokouksen hajotta minen ja hallituksen päätös nos taa kokouksen osanottajia vas taan syytös valtiopetokseen val mistelusta. Kysymykset on tehty sosialististen edustajain taholta, mutta yhdessäkään ta pauksessa ei välikysymyksen te kijät ole saaneet vapaamielisyy dellä teeskenteleviä porvareita puolelleen, niin että kieräilevä ja juonitteleva hallitus olisi saa tu tilille teoistaan. Porvaristo seisoo yksimielisenä ja raudan lujana hallituksen takana, h y väksyen kaikki törkeimmätkin väärinkäytökset ja sellaiset pe rustuslaillisten oikeuksien pol on iäriestö luoaavan cä 1 htf,an, yhteydes-|dastyolaiset, ellei työpaikka ol< kemiset, kuin sosialistien edus ajalla on Amerikan poliittinen tarvitse aikaa kuluttaa kun u u -lo in e n s' llul""aatehdas jonkun muun työlaitoksen yh tajakokouksen hajottaminen, e- elämä näyttänyt merkkejä sii-;det isännät paikoilleen pääse-1 voimakas Pahimman nälkähän 2 r : : . ------------------------------------ —------- --------------------- — -------------------p v o im a k a s. Pahimman nalkaajan on sahalaitoksen yhteydessä ja teydessa, lolloin he kuuluva m m I ttikopoUtiiMia No. 153 dustajain vangitseminen jasyytTtä, että se musta taantumus, jo t ll lllllllllllllllllllllllh lllillllllllllllillt lllll 1 H H iH H iH m im m iH in m m in H iii 111111111 ................................... . Kahden internationalen R —THURSDAY, JULY 1 mä ehdota muuta kuin osittaisia kor jauksia. Versaillen rauhansopim uk sen suhteen ei se liioin esitä m uuta kuin eräitä oikaisuja, jä ttä en silleen öaar-alueen kaivosten luovuttam isen Hanskalle Ja Saksan suoritettavaksi m äärätyt palkkoverot. Sam aan ai kaan ou se ilm aissut toivonaan, että Saksa saisi edelleenkin "suojella” siirtom aitaan. Sen Ikuinen h arh a luulo on, että on m ahdollista saavut taa kaikki toivottavat parannukset sopimuksilla hallitusten kanssa. Kel taisen internationalen politikoltsljat hännystelevät virallista diplom atiaa tom uttaakseen sen asua ja an taak seen sille edullisen ulkonäön. Kel taisen Internationalen ulkopolitiikan olemus k äsittää suurvaltain diplo m aattisen järjestelm än palvelemisen, Jota se ei arvostele m uuta käin yksi tyiskohdittain. kehittäen haaveen, e t tä nykyiset hallitukset kykenisivät harjoittam aan suurten kansanjoukko jen etujen m ukaista ulkopolitiikkaa. Itse teossa el keltaisen Internationa Ien politiikka voi m uuta kuin edis tää nykyisen poliittisen systeem in Jatkum ista, lisätä sen pätevyyttä kansanjoukkojen silm issä ja vilkas tu ttaa sen historiallista luhiatumls- hetkeä. Niinpä on siis keltaisen internatio nalen ulkopolitiikka olemukseltaan suoranaista ja välitöntä jatkoa toi sen internationalen ulkopolitiikalle, sellaisena miksi se alkoi ennen sotaa kehittyä. Toisen internationalen vuonna 1912 Baselista, hetkellä, jol loin Europea uhkaa! sotavaara, muo vailtua ohjelmansa Idän kysymysten ratkaisemiseksi, pidettiin tätä rat kaisua internationalen ulkopolitiik kaa koskevan positiivisen ohjelman toteuttamiskokeeaa. Eri maiden so- sialistllehdet kuuluttivat riemuis saan. että Baselin päätökset m erkit sivät uuutta otetta socialistisen toi- m a « iiiiiliiliiiiiiiiiiiiiiH in t it iiit i,,,im i» ,,,,,, ........1,1111111111,1,1,m i „ „ „ m i i i i i i l i,m ,in i7r,i, lUIIIIIHHIHHHHtimHIH1111 llllllllililllli minnau alalla, m erkitsivät in tern a kityksestä proletaarisen luokkatais on aina ollut om istuksensa puolus sin keinoin on periaatteessa yksi ja hallitusten välisen ulkopolitiikan a tionalen positiivisen toim innan a l telun prosessissa, ponnistelivat m. m. taminen. K ansainvälisten ryhm itys sama kysymys. Ranskan sosialisti- lalla ja sen ohjelm an tä ssä kysymyk kua diplomatian m aaperällä. On va ohjelm ansa välittöm äksi toteuttam i ten takia on joka hetki oltavat~kyl- sovittelijoita liikutti sodan kestäessä sessä täytyi olla puhtaasti kielteisen, lu ettav aa, e ttä kysymys sosialisti seksi, sam aan aikaan, kun työväen liksi voim akkaita. Jotta el ahnas vas yhtä vähän piiritystila R anskassa s. t. s. sen tarkoitusperänä tuli olla sesta positiivisesta toim innasta dip liike parlam entin ulkopuolella pyrki tustaja, joka mielii siepata itselleen kuin Venäjällä. Ponnistukset tsaris- vallaeolevain hallitusten ulkopolitii lom atian alalla on ollut miltei tykkä siihen taloudellisella taistelulla. Niin joitakin alueita tai p äästä käsiksi min kaunistam iseksi Englannissa kan vastustam inen niin hyvin mitä nään laiminlyöty. M uistelen luke erilainen käsitys kuin eri sosiaistl johonkin om istukseen, helposti onnin m uodostivat vain yhden sosiallstiso tuli sen järjestelm ään yleensä kulu neeni vain yhden Rosa Luxemburgin silla ajatusvirtauksllla olikin mlni- kirjoittam an, erikoisesti Jauresin a- J mlohjelman m erkityksestä, ei yksi tulsi siinä diplom aattisen yhteenlilL vlttelijain toiminnan erikolskohdan sen yksityisiin pääm ääriinkin. Tais tylliänsä voimain ylemmyydellä. Dip isänm aan puolustuksen suhteen, sa telu siirtom aapolitiikkaa, aseistautu- jam aa ulkopolitiikkaa käsittelevän kään niistä ollut haluten sen välit lom atia on aina ollut yksi valtion malla kun toiset täm än toim innan tuista, sotia Ja koko verhottuja tai kirjoituksen. Joka kosketteli tä tä p e -' tömään toteuttam iseen sellaisenaan puolustuksen muodoista, rajoille si yksityiskohdat käsittivät heidän se- avoimia valloituksia vastaan, ka-; riaatteeillsta kysymystä. Vlkopoli : tai osiltaan. Jokapäiväisellä poliitti Joitettujen sotavoimain, rannikoilla kaantum isensa yleisiin kokouksiin siinä internationalen vallankumouk- tilkkaa pidettiin yleisesti sisäpolitii sella ja taloudellisella taistelulla p y pu rjeh tiv iin eskaaderien ja uhattuja tukeakseen kokoom ushallitusta, bei- «eilisen siiven ulkopoliittiset tarkol kan laajennuksena, mihin se oli e- rittiin askel askeleelta valloittam aan kohtia suojelevien linnoitusten Ja dan juonittelunsa lakkoja vastaan, lusperät. Ne olivat puhtaasti kl«-l rolttam attom astl kytketty, eikä vaa om istavan luokan asem at yksi tot linnakkeiden lisäyksenä ja täyden dittu sen käsittelem istä erikseen. ,ten“a jÄ,Xeen> Ja kÄ8lttl taistelu «Us ¡nyksenä. Toisen ulkopolitiikan ta r heidän kieltonsa tunnustaa ammatti- | teiset. Itse asiassa oli tässä kysy järjestön oikeudet J. n. e. ) j m yksessä yhtä kielteinen ohjelm. Siitä lähtien on pidetty varsin toi poi» v sen ohjelm an toteuttam isen > koitusten ryhmän m uodostavat val- Mitä sitten tulee kapitalististen 1 kul° w *n kysym ysten ra» vottavana positiivisten pääm äärien ; v a litsev a n y h t e i s k u n t a j ä r j e s t y k s e n ^ ^ jotka muodoiltavat hallitusten ulkopolitiikan hyökkäys-! kai^ m‘««kHl hyväksytty, mikä oli pi asettam ista sosialististen puolueitten P te is s ä . natisten hallitusten keskeisen kll pääm ääriin, käsittävät ne yksinker- 1 k<kmmln kum ousoäjclm a Balkan ulkopolitiikalle. Eri maiden Jaures- Aivan toinen on ulkopolitiikan o . pailun taikka M.n avun aiheen, min tyyppiset Parlament taari kot ottivat lemuksen lal,a. siaapol,tukka on a- kä ne , uovat to ln f„ talsesti selvän rosvousohjelm an. Jo kansoille itselleen kuin mikään ulk* asiakseen kiihkeästi tu tk ia kysymys « ‘ n . m istó kapUaa], ja työ. kanaa Tn(, Bn ,n, BrDat,nnalen kanla ka„. pa sellaisetkin tapaukset, Jotka ensi poliittinen ohjelm a sinänsä. Täm tä. Bernin Ja Luxernin keltainen in ja baUttua, työväenluokka ja om b u a-, <a„ „ . e n puoluetuke.en nähden el näkem ällä näyttäisivät olevan risti ! nim itys annettiin sille erehdyksestä ternationale el ole tehnyt muuta >a luokka eeieovat .aeiak k aln . Taa- k„ , kaan. kuIM1 »edetään, ole olin, riidassa edellä olevan m ääritelm än Ja yhtä harhaanjohtavaa on väittäs kuin jatk an u t tä tä perintätapaa ha r t on om :eu y a luokka lalo u d .lllten ,a ) , lk a B |ti T a ie ä kyeym ykrteeä kanssa, kuten esim. vaJtain sekaan että sosialistiset puolueet, hyväk»; vaitsem atta m itään vastakohtaisuut a p ö llit» ,e n Mietet.,n k .u lia pako- a h 4 t , B„ pe rlaatIW , tum inen auneenialaisten hyväksi ve | maila Baselin päätöslauselm at, oii» ta ennen sotaa vallinneessa mielipi Mltu myonnytykeeen toleenea Jäi- p u » „ e ,,l m ä ä rite » ,, g tu tta ä rtln |a rilöylyjen aikana taikka Wilhalm ) vat ulkopolitiikan alalta astuneet p teessä. koskapa ovat panneet niin 2 ? ,» . Í K 'm «nh.n»nan p ääh aiau ealm at el- toisen huurisuoslo taikka, sitäkin pa ; ritllvlsen toim innan tielle. Baseiii 1 päätöksillä ei ollut m itään yhteis' paljon vaivaa Georgian. Armenian. i. yhtyi,kuntajä.-Je.tykWil; eältävät eämat eyvät raetakohtaiauu- ‘remmin, tsarism in Balkanin politiik Flumen y. m. kysym ysten positiivi * .*?* *vlB’a ohjelm aa. Mut- uet, jotka myöhemmin eodau aikana ka sen niinkuteuttuna vapautuskau positiivisen työskentelyn kanssa; n seen ratkaisuun, siten suorittaen a r mi u opo tt kaan tulee, mer- ilm enevät niin järkyttäväsi!. Toisen tena, eivät Itse teossa ole m uuta I olivat Balkanin kansoille lausuttuja kum ouksellisia ohjeita heidän taisi» vaam attom an palveluksen madllman i tsee se valtioiden suhdetta toisiin- internationalen taiiankum oukselli- kuin rosvoustarkoituksessa tehtyjä taantum ukselle. ‘**1 su h d etta kanssa- Ren g¡jven kielteinen k an ta "kansalli- pelisiirtoja taikka taitavasti naami lussaan omia hallituksiaan vastaat Sisäpolitiikkaan nähden ilmenee h*l*aj 'nea laikka ItUpalllJoihinea | , P„ „ u„ l» ,Illk, „ n -- , „ hueB oI| kai. oltuja yrityksiä valloituspofitiikan J a m itä tuli näihin Baselissa muide kysymys toisellaisena. Yksikään so kanm .luvali.e.M ryöeloeaä, een auh- ¡° ennemm in e r ä ä ,r t euhteee- vartuttam iseksi. Koko ryöstöpolitii maiden sostalistipuoiueille annettu sialistisen liikkeen virtauksista ei vä d ella heikkoihin valtioihin. Ja ylh- , a m a ir,MHy: kieltäytym inen aknea kan järjestelm ään nähden olivat ni hin ohjeisiin, oli niiden luonne pui la asti kielteinen. Käsittäen ne taistt himmässäkään määrässä epäillyt puh o een e d elta ellrtom aihin, eeu , an,äetä aolaluoton myonUrnteen puo- mensä veroiset sosialistiset puolueet taan ja selvän sisäpoliittisen ohjel ‘ " • ' ““ kaeo euoranaleun kotuetelln. , . tta ka„ ylelM , „ ».wakeytystä sam alla täysin kielteisellä kannalta lun niiden omien hallitusten olkop». man mahdollisuutta vallitsevan yh llk o p td Uikaaea voidaan ero lttaa „ in n e -a tä . Samoin kuin eo.lalietit. kuin mikä S tu ttg artin kongressissa litilkkaa vastaan. Baselin päätökse teiskuntajärjestyksen puitteissa. T o i haka, elementtiä! I , poUltlleten ryh-1 kannattam alla kapltall.tty.IU on eo hyväksyttiin kaikkeen siirtom aapoli eivät olleet m itään m uuta kuin se sen internationalen historian Jälki mi t>m . Utujen ja vastaiiittojen. titaan ista puolustam ista. siten tuki tilkkaan nähden ilman poikkeusta. . totuuden m itä vahvin vakuuttam in et mäisenä ajanjaksona ei minkään so järjestelm ä. s. t. s. poliittiset lM k e lJ v a t koko vihollisluokan berrausjär- Viimeksi m ainittu taas ei itse asias ettei internationalen vallankumous sialistisen liikkeen ryhmän parta m at ke,noina, joilla pyritään uiko- j jegtelrnää. samoin he. suhtautum alla sa ole m uuta kuin m itä selvin ja sil i seliiselta siivellä hallitusten väliset na enttaarinen toiminta ollut pelkäs poliittisiin pääm ääriin: 2) näm ä pää- solidaarijesti hallituksensa ulkopoli- m iinpistävin kapitalistisen ulkopoli- 1 ulkopolitiikan alalla voinut olla m: tään positiivista ohjelm aa ja ett. tään mielenosoituksellinen ja kaikki m .iärät itsessään, jotka käsittäv ät 1 tilkkaan, mikäli se koski m aan puo- tiikan Ilmaisu ylipäänsä. sen ulkopoliittisen ohjelm an täyty sosialistit parlamentissa, mikä kisi- i kaksi pääryhm ää: puolustuksen Ja luetusta, tulivat taaskin sam aan lop- Internationalen vallankumouksen» , olla kielteisen, a t s . vastustaa ka tys heillä olikin yleisesti kehitykses i hyökkäyksen. ksi kaikkien halli- putulokseen. Isänm aan puolustan}! sella siivellä el siis voinut olla m i-! pitalistlsten hallitusten politiikkaa tä ja välittömän toteuttamisen mer- } tust e n oleellisim m ista pääm ääristä i nen diplom aattisin taikka sotitaalli- tään positiivisen toim innan ohjelm aa j (Jatk j
