TORSTAINA, HEINÄK.
jeityneinä
estää uudet sodat,
päätteli hän.
Tämän puheen sisällön selos
ti Associated Press-uutistoimis-
to kaikille tämän maan ja E n g
lannin
sanomalehdille
näin:
“Mr. Ogden varotti American
Federationia, että sen on syr
jäytettävä
kaikki
sentapaiset
Internationalet kuin on se mi
kä Venäjällä ja muissa maissa
on perustettu.”
TOVER1
( T H I CO M R A D E)
Tke orgaa of tke Fuuusk workers in
•ke Western States. Tbs only Finnish
Daily fas tke West. Published Daily,
ascept Sunday, at Astoria, Oregon,
hy the Western Workmen's Publishing
Society.
JOHN V Ä L IM Ä K I. Editor fc Manager
Office Seventh and Commercial St.,
Opposite Post Office.
TELEPHO NE — Office 3 6 5 {
Editorial Dsp’t 632.
Entered as second-class mail matter
July 18,* 1912, at the Post Office
at Astoria, Oregon, under the
Act of March 3, 1879.
SUUREMMOINEN MUIS
TOMERKKI KOLMAN
NELLE INTERNA
TIONALELLE
"Isvestija” kertoo, että P ie
tariin aijotaan pystyttää muis
tomerkki kolmannen internatio
nalen kunniaksi. Taiteilija Tat
linin suunnitelman mukaan tu
lee muistomerkistä rakennus,
joka on puolitoista kertaa kor
keampi Pariisin kuuluisaa E if-
felin tornia. Rakennukseen si
joitetaan erilaisia kolmannen
internationalen virastoja ja toi
mistoja.
TAKAUK
V NGITTUJEN
SIA ALENNETTU
Industrialist
kertoo liitto
valtioiden viranomaisten alen
taneen Leavenworthin vanki
lassa vielä olevien i. w. w tä is
ten takauksia siten, että koko
joukko mitä siellä vielä on, 43
miestä, pääsisi pois $50,000 ta
kauksella. Vangit kuuluvat s ii
hen 166 juttuun joiden asian
vetoamista ylempiin oikeuksiin
parhaillaan valmistellaan.
I. W . W :n yleinen puolustus
komitea on ryhtynyt kerää
mään takausrahaa saadakseen
kaikki syytetyt vapaalle jalalle
ainakin siksi kun juttu on lo
pullisesti ratkaistu.
Takaussummain
alentamista
pidetään merkkinä siitä, että
hallitus alkaa hieman lieventä
mään luokkasotavankeja koh
taan harjottamaansa painostus
ta. Heidän juttunsa kuiten
kaan ei ole vielä ratkaistu.
ANTOIVAT ENGLANTILAI
SELLE NÄYTTEEN AME-
RIKALAISESTA JO UR
NALISMISTA
Kun Englannin Trades U n i
on kongressin veljeysedustaja,
J . W . Ogden, piti äskettäin pu
heen A . F. L :n konventsionissa,
Montrealissa,
kosketteli hän
myöskin työväen kansainvälistä
yhteyttä. Sitä tehdessään selit
teli hän, että kansallisen yh
teenliittymisen ohella pitäisi
työläisten liittyä yhteen ei a i
noastaan lähimmän naapurimaan
työväenjärjestöjen kanssa, m ut
ta yhteen koko maailmaa käsit
tävään työväenjärjestöön. Tä
ten me voimme ei ainoastaan
parantaa asemaamme palkkatyö
läisinä, vaan myöskin lujasti jär
Luttuaan selostuksen puhees
taan oli Ogden pakahtua rai
vosta, sillä hän ei puhunut sa
naakaan Venäjällä perustetusta
intrnationalekta, eikä missään
tapauksessa puhunut varottavia
sanoja mitään Internationalea
vastaan vaan internationalismin
puolesta yleensä. Ogden sanoi
saavansa tehdä vähintään kolme
kuukautta työtä kotiin päästy
ään
selittääkseen Englannin
työläisille ettei hän ole puhu
nut sanaakaan Venäjän työväen
valtaa tai kolmatta internatio
nalea vastaan, sillä porvarilliset
uutistoimistot, jotka hänen ni
meensä valhettelivat, kieltäytyi
vät vielä oikasemasta juttua.
Tällä tapaa porvaristo ylläpi
tää vallankumouksellisille työ
väenjärjestöille
vihamielistä
henkeä työläisten keskuudessa.
Ellei
saada riittävästi juttua
sellaisten
vanhain
korppien,
kuin esim. Gompersin puheista,
pannaan toisen maan työväen
liikkeen edustajan suuhun sano
ja, joilla tahdotaan osottaa mi
ten muka Englannin työväen e-
dustajat vastustavat Venäjän
työväenvaltaa ja kolmatta kan
sainvälistä.
Mutta porvarillinen sanoma
lehdistö palveleekin ainoastaan
porvariston etuja ja ellei se kie-
räilyllä ja hienommalla väären
nyksellä saa juttua porvarien e-
tujen mukaisksi, täytyy sen
turvautua suoraan ja julkeaan
valheeseen. Se toimii vanhan
jesuiittain opin ja ohjelman mu
kaan luottaen siihen, että tar-
kotus pyhittää keinot.
«
YHTÄ MAATA KUIN
MAALARIN HOUSUT”
vät.
Poliittisten vankien va ohi mentyä on työväki alkanut
täminen.
ka on ehdottomasti istunut sa HaUvv«u*.*.c<»
« tehty,
« m y , eiaa
pauttamista » ei « ole
eikä uudelleen
taistelemaan
talou
Tämän johdosta onkin Tam-!tulassa
ja/ hallinnut kaikkea sota-ajan lakeja kumottu. Kaik- dellisia
parannuksia itselleen,
pereelia ilmestyvä Kansan Leh- viimeisten vuosien ajalla, me-Iki on siis kunnossa siltä varal- lakkojen ja järjestötoiminnan
ti. joka
ioka muuten
m uuten on ollut
o llu t sosia
sosia- nettäisi
nettSiai o
nc«n
vallactaan vanaa.
____ ______
______________________________1
-
ti,
san vallastaan
vapaa- a-
ta 1
kun
uusiin
hyökkäyksiin ryh-
kautta.
lidemokraattisen puolueen kan mielisemmä
läjle
porvarilliselle; dytään.
Mutta samalla kun työväki on
nalla, ottanut rökittääkseen nii ainekselle^että päästäisiin jä l
Työväenpuolueen,
non-parti- ryhtynyt järjestöään uudelleen
tä opportunistisia puolueen joh leen palautumaan siihen tilaan
rakentamaan,
myöskin
sanistien
ja liberaalien
puolue-
«¿su.:
• x i
-------- --------- ------- sanistien
ja iiDeraanen
puolue-
ranemamaan,
on m on
y o ssin
otet otet-
L n m n rn m J i.ä .H ik k L n
a‘ "t;ssa.,el«ttim
yritykset eivät vielä ole siinä tu huomioon muuttuneet olo
’ L -* 1
.hm l,‘lla ">■ V ' 1* ku‘t ' " - kuniosSa että ne voisivat koi- suhteet ja päätetty luoda jär
------------ -----
--------
----- ---- -----I-----------
en kirjotuksensa lopussa m. m .,k ’it hieman kansalaisoikeuksia
•
•
J” - ----------
iestö - —
uusille
perusteille. Ennen
¿euraavaa:
jälellä
kokousta oli lehdissä paljon a-
“Meillä siis porvaristo, pie
__ _____
Mutta viimeisten viikkojen ja tää, tai edes kongressiedustuk-^ lustuksia,
joissa
suositeltiin
nistä keskinäisistä erimielisyyk näiden päivien tapaukset osot- sestakaan vaikuttavampaa osaa teollisuuksittain
• j.
r
-
a v o L d & C U lil
V d llv L i V L < tV d illU d d
U o d d , v * * w * > a *,>* * w
j a järjestymistä
a j v o l y eääao i d
sistään v a llrm
huolimatta,
muodostaa
11 .
f* • 1* •• ei • ty
.• ö • v • ä • -ja
’ « yleensä industrialisen
e ..
. 1 ! -
^ n rintam
an
îa\atl Ck'ä “ U° ?e.°IVCetiiaVat ol‘ , vallata.
Sosialismiin
unio-
t^ c trir/ k l% k ? a < ^ ^ n ^ t a Jvak !i Z ?tUr^ ia Ja Ctta mCl 3 n n- ° ’ cstö > farmarit vielä uskalla nismin periaatteiden ja roenet-
dQ.tettav;ssa
8amallais?a turvautua.
Niin ollen ovat trus- telytapain
hyväksymistä.
Näi-
V rt* * V fc» «A V IhACS. AV S S S S XX« A AA XX V CS * V A AA O j
X
A
X
taan, mikä näyttää jollain ta- vainoa ja ahdistusta mihin jo tit
• varmoja asemastaan saatu-iden
» J— esitysten
— — *■— —
’- - 1-----s päät
"•*-
mukaisesti
valla
uhkaavan
porvariston on totuttu. Se tulee ehkä muut- aan
Friscon
konventsionissa tikin kokous järjestörakenteen
hieman muotoaan, se
luokkaetuja. Ja tässä taistelua* ’ tamaan
suoritettua saman työn mitä ne‘ muuttamisesta seuraavanlaisek-
äki
sa
hyväksyy
se käytettäväksi» saattaa hakea laillisuuden vaip
Chicagossa tekivät.
s i;
sellaisetkin keinot, joita valis paa enempi suojakseen, mutta
Mutta miten kauan tulee t ä - L I I T O T T A I N
JA K A U T U M I-
tunein
osa
porvaristostakin nahdesämme miten trustit otta-
mä
valta
kestämään.
Tämän,
N
E
N
J
A
R
A JA T
muissa maissa inhoaa ja halvek- vat vallan kummassakin valta
si!
puolueessa, ei meillä ole mi maan parhaimmat yliopietomie-, valiokunta on asettunut teol-
het
kaukonako.stmmat
Hsuusliittomuotoperiaatteen
kan
Ottakoot tästä jo vihdoinkin tään
taan n hyvää
y v a a odotettavissa.
--------
-----------
.r -----
iisuusinttomuotoperiaatteen
m ts n a t
ia
s u u r in
n v i
n iin
s a -
..
____
r
oppiakseen ne sos-dem. puolu-1 R CDUblikaanien k o n v e r s i o n i ' k kO!?
SAJf * I t - 8UUr! n ° Sa
nalle.
Tätä
toteuttaakseen
eh-
m
J
(Kirj. G. T.)
I.
Keltaisen internationulen ulknpuli-
tiikka eroaa kokonaan kolmannen in
ternationalen ulkopolitiikasta. Jälki
m äisen ollessa selvän ja täsm ällisen
on Dernin-Luxernin internationalen
ulkopolitiikka epäselvä ja pohjaltaan
periaatteeton. Sillä ei kaiken kaik
kiaan ole m uuta pyrkim ystä kuin
saada aikaan osittain lievennyksiä
oittoisaln suurvaltain politiikassa.
on entente-imperialistien valmls-
iMen
pikkupaikkallu-politilkkaa.
^prnlssä,
LuAernissa.
näiden
kon
gressien
vaiitaemien
komtssionicn
toimenpiteistä, toiseen Internationa
leea kuuluvien ryhmien pariamenttl-
Julistukslssa —- kaikkialla tapaamme
me pikku paikkurlen ohjelman. On
suurennuslasin avulla käsitelty e ri
laisia suorempia ja pienempiä viral
lisen diplomatian virittämiä kysy
myksiä. sellaisia kuin Slesvigin. Mo-
mehn, Tyrolin, Syyrian ja Georgian
kysymykset, kysymyksiä, jotka kos
kevät joukkoa seuurempiä ja pie
nempiä äsken syntyneitä tasa saito
ja : urutta kaikissa näissä kysymyk
sissä rajoittuu keltaisen internatio
nalen näyttelemä osa suurvaltain te-
kemäin ratkaisujen tukemiseen taik
ka ehdotuksiin eräiden y kaivi«koh
tain Ueventämiaeetä, joiden ehdotus
ten tarkoituksena on suurvaltain po-
Ulttiaen järjestelmän ruokottomuu
den silaaminen hieman slivommaksi
ja eräiden lilan ilmetaeati ryösthluon-
toimenpltetden kanniateleml-
Kanseln Uittoon nähden, jota
Internationale Ihannoi, ei tä
8
rt rt r tr t«
siinä sahauksen jätteistä valmis
tetaan selluloosaa, on sellaisen
tehtaan
työväestön
sopivinta
yhtyä sahateollisuustyöväen liit
toon.
Paperiteollisuustyöväen
liittoon tulisivat vielä kuulu
maan: tapettitehtaiden sekä pa
perin jalostustehtaiden työläiset,
kuin myös paperipussien ja kar
tongin tekijät.
4. Elintarvcteollisuustyönteki-
jäin liitto. Tähän voisivat kuu
lua: Tehdas- y. m. leipomojen
työläiset, keksi- ja makarooni-
tehtaiden
työläiset, jauho- ja
ryynimyllyjen, liha-, kala- y. m.
itsenäisten
ravintoainetyöpaik-
kain työläiset, elleivät ne ole
jonkun muun laitoksen yhtey
dessä, jolloin ne kuuluvat sii
hen
liittoon, mihin laitoksen
varsinainen työväki kuuluu.
5. K ivityöntekijäin liitto. Tä-
hänkuuluisivat: porarit, hakku
rit, hiojat, kiinnipanijat, vuolu-
' uu‘ u
kivitehtaiden työläiset, katuki
eeseen
. "otusta oppineesta väestöstä ?!"
valiokunta,
eeseen lukeutuvat,
lukeutuvat, jotka
jotka vielä
vielä; i o u t T t ä Ä s T s t i ^ a n T r e e 1
a - Lottaa
d
valiokunta, että
että Ämmät-
Ämmät- I « ™ » » “ „ pakkaajat:
. hakkaajat, kadunlaskijat
kadunlaskijat,
viime aikoinakin ovat olleet sii- ?„ut^ s ?nydeIi ‘r’ “ vaha om staa .
™>’on« maan
“ ,ka"
tijärjestön edustajakokous ke- kiv.tyoapur.t (rusnarit) ja ra-
nä uskossa, että sos.-dem. puo-!
»»„hieen n vitävd elH sem
• r ™ n
n t .°
s0’ l hittymisohjeiksi hyväksyy seu- k.‘ " " uk.81‘ " perustuksien teki-
—
Ä
4 ‘ .-.
lue voisi joskus käyttää hyväk “ in P“j°a U:h nd o . « ^ 1 n “ kuTi
JUIIlUl Id
I d ld li
i-
----- ’ ----------- --------- -
chdottomammin
kuin
kuin
liberaalinen
politiikka,
re
seen porvariryhmäin keskinäi
Puuteollisuustyöntekijäin nusteollisuustyöväen liitto pe-
T ä h ä n t u lis i k u u lu m a a n r is t e t ä ä n ,
ovat kaikkivikiteh-
siä erimielisyyksiä ja liittoutua
o
P
ka
±
2
“
=
lukuisia
eri
työaloja,
jotka
ovat
taiden
työläiset
tähän liittoon
jonkun “edistysmielisen” kop-
joita tässä edellä on k o s k e t e l - 1 f J a ™ ueoamme mi- toaeiiisexsi votmatemjaKsi, e i-^
puulaiva- ja* veneveistä- tustyöläiset, tekovillatehtaiden,
tu, osottavat, että meidän “e-' a , k' 2 a" ‘ aak’ ” " ä l arJ “ (.>’?5'‘ lel. , sl,a '" " e n jouduta suoraan nlöidenk työläiset, puusorvaamo- puuvillatehtaiden, pellavatehtai-
distysmieliset” porvarimme o-|JvOrÄ ° , f “ Iee? ? kemt aV y aen ^ " k u m o u k s e e n . Äar.ma.syy • tynnyritehtaidep, pyörä-ja den,
nauhankutomotehtaid»,
vat aina täysin yksimielisiä
kaikkea ra- det seuraayat to.s.aan sanovat
ki- pitsitehtaiden ja värjäystehtai-
taantumuksellisimpien
kanssa,; ^ k a a ’ isemptin työväen jarjes- he, ja valittavat sitä että suur- hJ . ja kuItaustehtaiden työläi-|den työläiset sekä trikoi- ja su-
milloin porvariston luokkaedut ' ° ‘ h? n ." ahd' n- Rm elivatpa he porvaristo on min sokea ette. s ' Jiano. j urkuharmooÄiteh- kankutomojen työläiset, toisin
ovat jollain tavalla kysymykses-:keak«naan ja toisten porvari- se tata seikkaa näe ja lauhduta
id ^
öläA
paju- rottinki- sanoen kaikki, jotka lankojen
sä. - Aivan m ie le tö n 'o i siis
ka? 2 !! ml ,en PalJon kasvavaa tyytymättömyyttä e- työntek ij£
le kkfkalujen , fa- ja kutomotuo, eiden v a lm is ti"
voimme olla vakuu-ides poliittisten vankien vapaut-
esim. se ajatus, että sosialide tahansa,
sessa ja niiden värjäyksessä
tettuja
siitä,
heiltä ole tamisella, perustuslaillisten oi- L _ t v n lä ic ^
i ♦ ♦ k työskentelevät.
mokraatit astumalla hallituk o arem o a a o d o te ettei
ttav iRRa k u in
lo
u den työläiset, koulukalustoteh
seen jonkun edistysmielisimmän parempaa odotettavissa kuin te-i keuksien . palauttamisella
taiden työläiset, harja- ja sive-
,
______________________
M etalliteollisuustyöntcki-
rästrustin
Hardingiltakaan.
Sa- muulla sellaisella.
porvariryhmän kanssa voisivat ___
*
.
«
•
w
•
•
moin kuin Johnsonin johtamat! Ios heidän väitteessään o n ' Liilte,h ,? i<le’! ‘ yöläiset; korkki-, j jäin Uitto. Tämän liitoni piiriin
valloittaa joitakin etuja työ pikkuporvarilliset edustaiat Ivn
•• ? eiaan väitteessään on kävelykeppien- ja sateensuoja- kuuluvat: Maasuunien eli rau-
S h , “ - M - - - - - - 11 - ‘c - - h ---------y
i « Ä a - j p c i d d , ju s bu iiu s y n n y u a a van- te h ta 2 id htaid!
" ö lä ise t, rak e n rak'
" nus- danvalmistuslaitosten työläiset
väenluokalle.
icmuuKdiic.
e n ty
n u s-
On jo aika luopua moisista “ t?
• Ä n! ca£ossa’ nay-, tustusta, kiristys taisteluhalua. puusepät eli kirvesmiehet sii- valimojen, konepajojen, naula-
lapsellisista haaveista. Jokai-
" ya
Br)I?nin nim ei sosialistcilla
syytä hen asti kunnes rakennusteolli ja rautalankatehtaiden, villateh
sen sosialidemokraatin on opit-
maa raancaaiista demokraa-, huolehtia asiansa edistymisestä, suusliitto muodostuu, ia mui- taiden, sahanterätehtaiden, put-
tava ymmärtämään, että työvä-i^f ta J 0“ “ k<?a F ” SCO88a- B/ya-j Taantumus tulee hyökkäyksil-j den toisiin liittoihin lähemmin kijohtotehtaiden, sähkökone- ja
eston on luotettava vain omiin
C1 . e iasKct“ f edes ohjei-jiään ja iskuillaan tekemään sen kuulumattomien
puuteollisuu- kuntoonpanetehtaiden, sähköva-
voimiinsa ja tätä silmällä pitäen • makomiteaan, eikä muitakaan mitä sosialistinen kasvatustyö den sukulaistyöläiset
laistus- ja voimansiirtolaitosten,
lujitettava
luokkavoimaimsa,
idm a^/saa'^5 e ^ a väa' ei ole. . voinut t'1'dä. Tapahtuu
2. Sahateollisuustyöväen /ht- rautalaivatelakkain,
rautalaivatelakkain, m
essinki-j.
messinki-
ja
1 X
~ 1
______ ja
•_ « hieno-
•
niin että mahdollisimman P.\a" u L V° X
kansanuroefta v-s‘ ' “ u .
a ,n a ,.ennenk!n ? n . ta' ,o ' Tämä liitto on myös
‘ Aa ¡"»valimojen,
karkea-
kykenee tekemään lopun 7>‘ a ¡ X i a l u o L k s i r S ?e n r ei m h ^ a h ,u n u ‘
‘ aI° udell.sta Hsuus-, osaksi tehdasliitto j a ; taontapajojen sekä yleensä kaik
y ' dota
teeskXm diä
kurJ uu“
a’ jouKKojen
J ° " kk° K " p puutteita,
tulisivat
siihen
sa- kien
metalliteollisuuslaitosten
niicn v d u d aid a„- unKd. ,,Vie
v icia a nyk,
ny Ky-
.
n - enemof • , k ' S • n ' KurJu
u l '-a»
u u tte ita , tu
lis iv a t siih
en k kuulumaan:
u u lu m a a n : sa-
äänkin täällä
taalla vallitsee sekäjdotateesk^m
seka
. lccSK > v n enä
e iia enempi kuin on ryhdytty
r v h d v t tv parantamaan
p aran tam aan v
a i- h«;«.«
...
• ... . ..
vai-
hojen ja sahalaitoksien yhtey- työläiset, mikäli ne
eivät työs
myos mahdollisimman pian ot-
Taantumus tun tiollisella sorrolla, poliisivallal-' dessä olevien höyläämöjen työ- kentele muiden liittoihin kuu
tamaan sekä valtiollisen että ta- *ee
v, ^ aksi eika tah" la, injunktsioneilla ja vankilal- Iäiset, halkosahojen, sysien val- luvilla toiminta-alueilla. Vielä
loudellisen vallan yksin käsiin- lic
, 5 v ° v ^ ff S / naytellakaan vapaanne-,
ja. Venäjällä
johti
suoras-
mistuslaitosten
ja la
laatikkoteh-
1
v a j a n a se ju
m i su
u id »- m
is tu s ia n o s te n ja
a tiK k o te h - on mainittava lakki-, pelti- ja
sä”
lisyytta
.K
u
n
ei
toinen
puolue
♦ „ « « k .«
______
.
kerran m itään
PH° u.e taan työväen diktatuuriin, jois- taiden työläiset sekä metsä-
ja vaskisepät sekä muut käsiteol
Porvariston härkäpäinen pe--
, n tottaan luvannut ei to i-jSakin muissa maissa se on tuot- uittotyöläiset
lisuuden
luontoisilla
aloilla
äänantamattomuus siis voi v y h
h -ia'
- , s . " Kaan
tnisellaisia
s^nrank«»»
räänantamattomuus
“ aa" tarvitse
‘ a‘ ™ ae sitä
s‘‘ a tehdä.
'«""»• E
"¡‘ i tanut
toisellaisia seurauksia,
Valiokunta ehdottaa, että Am- työskentelevät metallityöläiset,
a . . . . . .„
..1 ....1 .1 .1 . ja
1. estää ole
mitään, k,lpailua
edustajakokous
distää
sosialistejakin
? e enaa mitään
kilpailua, mo- mutta kaikkialla se on oman mattijärjestön
kuten puukkosepät, kulta- ja
toisen
puolueen syntymisen. ■ .mmat PL°ÄHeet .ovat samojen vastustajansa
vastustajansa nostattanut.
E i - - velvoittaa Ammattijärjestön toi hopeasepät, kellosepät ja kai-
ja - kysy-,
täälläkään voi toisin käydä.. mikunnan kutsumaan yllämai- vertajat.
Sillä varmana voidaan
vw>waoii pitää,
p ‘ aa- et- ainesten hallittavissa ~ ..-7.
' '
tä juuri se ministerisosialismiin- mys J>n ainoastaan siitä kum
nittujen liittojen toimikuntien
8. Kirjateollisuustyönteki jäin
taipuva ohjelma, jota puolueen man
IPa,n, kokouksen
*5°kouksen asettamien
asettamien eh
eh-
neuvottelukokouksen, jossa oli- liitto. Tämä liitto voi sulkea
pää-äänenkannattaja, Sosialide dokkaide1n kautta trugtidikta- Suomen ammattijärjes-
piiriinsä: Kirjanpainajat, kone
mokraatti, ajaa, on enempi kuin *uuri tulee vallan taas käsiinsä
t f li o n irn1?0nn0
työntekijäin ja sahateollisuus- ja käsinlatojat, kivipaino- ja
mikään muu antanut
tai t paremmin
lU JV Il r a u e n n e
työntekijäin liittojen yhdistä- kemigrafityöläiset ja kirjansito-
i i d i i u i vauhtia
v a u n u a ottamaan,
..
...
, ........... sanoen,
uuden puolueen perustamiselle. vaPaflkayttoa jatkamaan .,
mistä tai muita suhteita.
motyöläiset.
çï''' seudut
• « « esim.: V u me
folmcAAn «»•
Kun sellaiset
Valkoseen
Noin k kuukausi
takaperin
pi-
liit-
« u u u i kuin
Kuin esim .- * 4-ÄW«-
--
• talviseen
u u h u si
la
n a p e rin pi-
3 j . . Paperiteollisuustyöväen
P a p e rite o llisu u sty ö v ä e n lu
t-
g.
N a a h h k k a a te
te o o llisu
*L1.^ ...
g.
N
llis u u u s s ty
ty ö ö n n te
te jä
jä ii
in
Tampere
sitä
e2nen
k n .-------
i n ^ l u h c i u t i u n n .n o d'
‘ " J SUOni
n ja an™
s- a liitto
Tämä
tulisi
x at.ip cic asettuvat
«cuuvai
Sitä ‘ tä a‘ te «"
n vaud2ta
,
~
u o m , en
a m m a ' iu
r je s - ,at“
to. JarJ la ' m
tu lis liitto
i olem
aan olemaan! intro. Liiton ala käsittää jälki
vastustamaan, voidaan toivoa
to iv o a et- , auauta
d u s ta ia k o k o u s T
a- n
n h d ac
_
_____ ,_____ _
. ..
^ H ta ennen kuin poliittinen ton
tön viides e edustajakokous.
Tä-
puhdas
tehdasteollisuusliitto. _ ne-
ja käsinetehtaat ja -työpa
ta tapahtunut hajaannus o lis i
on «“ deUeen saatu jär- j mä
kokous osotti ensiksikin Tähän liittoon tulisivat siis var jat, nahkuri- ja satulasepänliik-
vielä korjattavissa.
in iufab?’
ja sen’ etta ammatillinen liike, ainaisesti kuulumaan: paperi- keet ja remmitehtaat.
nettua t e h t ä Ä
m X ? ar?’ t kaikista sitä kohdanneista an- tehtaiden työläiset, puuhiomo-
10. L Vaatetustyöntekijäin
Uit-
tehtävänsä,
mutta
r __......
TRUSTIDIKTATUURI LU- nettua
kaalilaki*
hVväksvttin1
1' ? radi-1
radl' karista koettelemukaista huoli- ja pahvitehtaTdV^työfäiset'0
« ! , .! (o.10
H u o rn ^ k u u ia ia t31 kaikk
JITTAA VALTAANSA
°"
■"■""»tehtaiden «yöläise,: mi- vaatetusten C a i X k s c n a u n i
Joidenkin viime kuukausien si X
X is e n
¿°a,“
a ¡ Ä
J Ä
a
S
Ä
Ä
Ä
“
■e5' " « ' ^ s k e n te ie v ä t käsityö- ja teh
Suomen eduskunnassa on v ii
me kuun lopulla ja tämän kuun
alussa tehty hallitukselle mon
ta tuimaa välikysymystä. N ii
den joukossa on ollut laittomas
ti erotettujen rautatieläisten ja
posteljoonien asia, vankileireil
lä yhä harjotetut rääkkäykset,
rauhanteon vitkastelut, sosialis
tien edustajakokouksen hajotta
minen ja hallituksen päätös nos
taa kokouksen osanottajia vas
taan syytös valtiopetokseen val
mistelusta.
Kysymykset
on
tehty sosialististen edustajain
taholta, mutta yhdessäkään ta
pauksessa ei välikysymyksen te
kijät ole saaneet vapaamielisyy
dellä teeskenteleviä porvareita
puolelleen, niin että kieräilevä
ja juonitteleva hallitus olisi saa
tu tilille teoistaan. Porvaristo
seisoo yksimielisenä ja raudan
lujana hallituksen takana, h y
väksyen kaikki törkeimmätkin
väärinkäytökset ja sellaiset pe
rustuslaillisten oikeuksien pol
on iäriestö luoaavan cä
1 htf,an, yhteydes-|dastyolaiset, ellei työpaikka ol<
kemiset, kuin sosialistien edus ajalla on Amerikan poliittinen tarvitse aikaa kuluttaa kun u u -lo in e n
s' llul""aatehdas jonkun muun työlaitoksen yh
tajakokouksen hajottaminen, e- elämä näyttänyt merkkejä sii-;det isännät paikoilleen pääse-1 voimakas Pahimman nälkähän 2
r : : . ------------------------------------ —------- --------------------- — -------------------p
v o im a k a s. Pahimman nalkaajan on sahalaitoksen yhteydessä ja teydessa,
lolloin he kuuluva
m m
I
ttikopoUtiiMia
No. 153
dustajain vangitseminen jasyytTtä, että se musta taantumus, jo
t ll lllllllllllllllllllllllh lllillllllllllllillt lllll 1 H H iH H iH m im m iH in m m in H iii 111111111 ................................... .
Kahden internationalen
R —THURSDAY, JULY 1
mä ehdota muuta kuin osittaisia kor
jauksia.
Versaillen rauhansopim uk
sen suhteen ei se liioin esitä m uuta
kuin eräitä oikaisuja, jä ttä en silleen
öaar-alueen kaivosten luovuttam isen
Hanskalle Ja Saksan suoritettavaksi
m äärätyt palkkoverot.
Sam aan ai
kaan ou se ilm aissut toivonaan, että
Saksa saisi edelleenkin "suojella”
siirtom aitaan.
Sen Ikuinen h arh a
luulo on, että on m ahdollista saavut
taa kaikki toivottavat parannukset
sopimuksilla hallitusten kanssa. Kel
taisen internationalen politikoltsljat
hännystelevät virallista diplom atiaa
tom uttaakseen sen asua ja an taak
seen sille edullisen ulkonäön. Kel
taisen Internationalen ulkopolitiikan
olemus k äsittää suurvaltain diplo
m aattisen järjestelm än palvelemisen,
Jota se ei arvostele m uuta käin yksi
tyiskohdittain. kehittäen haaveen, e t
tä nykyiset hallitukset kykenisivät
harjoittam aan suurten kansanjoukko
jen etujen m ukaista ulkopolitiikkaa.
Itse teossa el keltaisen Internationa
Ien politiikka voi m uuta kuin edis
tää nykyisen poliittisen systeem in
Jatkum ista, lisätä sen pätevyyttä
kansanjoukkojen silm issä ja vilkas
tu ttaa sen historiallista luhiatumls-
hetkeä.
Niinpä on siis keltaisen internatio
nalen ulkopolitiikka olemukseltaan
suoranaista ja välitöntä jatkoa toi
sen internationalen ulkopolitiikalle,
sellaisena miksi se alkoi ennen sotaa
kehittyä.
Toisen
internationalen
vuonna 1912 Baselista, hetkellä, jol
loin Europea uhkaa! sotavaara, muo
vailtua ohjelmansa Idän kysymysten
ratkaisemiseksi, pidettiin tätä rat
kaisua internationalen ulkopolitiik
kaa koskevan positiivisen ohjelman
toteuttamiskokeeaa. Eri maiden so-
sialistllehdet
kuuluttivat
riemuis
saan. että Baselin päätökset m erkit
sivät uuutta otetta socialistisen toi-
m
a
«
iiiiiliiliiiiiiiiiiiiiiH in t it iiit i,,,im i» ,,,,,,
........1,1111111111,1,1,m i „ „ „ m i i i i i i l i,m ,in i7r,i,
lUIIIIIHHIHHHHtimHIH1111 llllllllililllli
minnau alalla, m erkitsivät in tern a kityksestä proletaarisen luokkatais
on aina ollut om istuksensa puolus sin keinoin on periaatteessa yksi ja hallitusten välisen ulkopolitiikan a
tionalen positiivisen toim innan a l telun prosessissa, ponnistelivat m. m.
taminen. K ansainvälisten ryhm itys sama kysymys. Ranskan sosialisti- lalla ja sen ohjelm an tä ssä kysymyk
kua diplomatian m aaperällä. On va ohjelm ansa välittöm äksi toteuttam i
ten takia on joka hetki oltavat~kyl- sovittelijoita liikutti sodan kestäessä sessä täytyi olla puhtaasti kielteisen,
lu ettav aa, e ttä kysymys sosialisti seksi, sam aan aikaan, kun työväen
liksi voim akkaita. Jotta el ahnas vas yhtä vähän piiritystila R anskassa s. t. s. sen tarkoitusperänä tuli olla
sesta positiivisesta toim innasta dip liike parlam entin ulkopuolella pyrki
tustaja, joka mielii siepata itselleen kuin Venäjällä. Ponnistukset tsaris- vallaeolevain hallitusten ulkopolitii
lom atian alalla on ollut miltei tykkä siihen taloudellisella taistelulla. Niin
joitakin alueita tai p äästä käsiksi min
kaunistam iseksi
Englannissa kan vastustam inen niin hyvin mitä
nään laiminlyöty.
M uistelen luke erilainen käsitys kuin eri sosiaistl
johonkin om istukseen, helposti onnin m uodostivat vain yhden sosiallstiso tuli sen järjestelm ään yleensä kulu
neeni vain yhden Rosa Luxemburgin silla ajatusvirtauksllla olikin mlni-
kirjoittam an, erikoisesti Jauresin a- J mlohjelman m erkityksestä, ei yksi tulsi siinä diplom aattisen yhteenlilL vlttelijain toiminnan erikolskohdan sen yksityisiin pääm ääriinkin. Tais
tylliänsä voimain ylemmyydellä. Dip isänm aan puolustuksen suhteen, sa telu siirtom aapolitiikkaa, aseistautu-
jam aa ulkopolitiikkaa käsittelevän kään niistä ollut haluten sen välit
lom atia on aina ollut yksi valtion malla kun toiset täm än toim innan tuista, sotia Ja koko verhottuja tai
kirjoituksen. Joka kosketteli tä tä p e -' tömään toteuttam iseen sellaisenaan
puolustuksen muodoista, rajoille si yksityiskohdat käsittivät heidän se- avoimia valloituksia vastaan, ka-;
riaatteeillsta kysymystä.
Vlkopoli : tai osiltaan. Jokapäiväisellä poliitti
Joitettujen sotavoimain, rannikoilla kaantum isensa yleisiin
kokouksiin siinä internationalen vallankumouk-
tilkkaa pidettiin yleisesti sisäpolitii sella ja taloudellisella taistelulla p y
pu rjeh tiv iin eskaaderien ja uhattuja tukeakseen kokoom ushallitusta, bei- «eilisen siiven ulkopoliittiset tarkol
kan laajennuksena, mihin se oli e- rittiin askel askeleelta valloittam aan
kohtia suojelevien linnoitusten Ja dan juonittelunsa lakkoja vastaan, lusperät. Ne olivat puhtaasti kl«-l
rolttam attom astl kytketty, eikä vaa om istavan luokan asem at yksi tot
linnakkeiden lisäyksenä ja täyden
dittu sen käsittelem istä erikseen. ,ten“a jÄ,Xeen> Ja kÄ8lttl taistelu «Us ¡nyksenä. Toisen ulkopolitiikan ta r heidän kieltonsa tunnustaa ammatti- | teiset. Itse asiassa oli tässä kysy
järjestön oikeudet J. n. e.
)
j m yksessä yhtä kielteinen ohjelm.
Siitä lähtien on pidetty varsin toi poi» v sen
ohjelm an toteuttam isen > koitusten ryhmän m uodostavat val-
Mitä sitten tulee kapitalististen 1 kul°
w *n kysym ysten ra»
vottavana positiivisten pääm äärien ; v a litsev a n y h t e i s k u n t a j ä r j e s t y k s e n ^ ^
jotka muodoiltavat
hallitusten
ulkopolitiikan
hyökkäys-!
kai^
m‘««kHl
hyväksytty,
mikä oli pi
asettam ista sosialististen puolueitten P te is s ä .
natisten hallitusten keskeisen kll
pääm
ääriin,
käsittävät
ne
yksinker-
1
k<kmmln
kum
ousoäjclm
a
Balkan
ulkopolitiikalle. Eri maiden Jaures-
Aivan toinen on ulkopolitiikan o . pailun taikka M.n avun aiheen, min
tyyppiset Parlament taari kot ottivat lemuksen lal,a. siaapol,tukka on a- kä ne , uovat to ln f„
talsesti selvän rosvousohjelm an. Jo kansoille itselleen kuin mikään ulk*
asiakseen kiihkeästi tu tk ia kysymys « ‘ n . m istó kapUaa], ja työ. kanaa
Tn(, Bn ,n, BrDat,nnalen kanla ka„. pa sellaisetkin tapaukset, Jotka ensi poliittinen ohjelm a sinänsä. Täm
tä. Bernin Ja Luxernin keltainen in ja baUttua, työväenluokka ja om b u a-, <a„ „ . e n puoluetuke.en nähden el näkem ällä näyttäisivät olevan risti ! nim itys annettiin sille erehdyksestä
ternationale el ole tehnyt muuta >a luokka eeieovat .aeiak k aln . Taa- k„ , kaan. kuIM1 »edetään, ole olin, riidassa edellä olevan m ääritelm än Ja yhtä harhaanjohtavaa on väittäs
kuin jatk an u t tä tä perintätapaa ha r t on om :eu y a luokka lalo u d .lllten ,a ) , lk a B |ti
T a ie ä kyeym ykrteeä kanssa, kuten esim. vaJtain sekaan että sosialistiset puolueet, hyväk»;
vaitsem atta m itään vastakohtaisuut a p ö llit» ,e n Mietet.,n k .u lia pako- a h 4 t , B„ pe rlaatIW ,
tum inen auneenialaisten hyväksi ve | maila Baselin päätöslauselm at, oii»
ta ennen sotaa vallinneessa mielipi Mltu myonnytykeeen toleenea Jäi- p u » „ e ,,l m ä ä rite » ,, g tu tta ä rtln |a rilöylyjen aikana taikka Wilhalm ) vat ulkopolitiikan alalta astuneet p
teessä. koskapa ovat panneet niin 2 ? ,» .
Í K 'm «nh.n»nan p ääh aiau ealm at el- toisen huurisuoslo taikka, sitäkin pa ; ritllvlsen toim innan tielle. Baseiii
1 päätöksillä ei ollut m itään yhteis'
paljon vaivaa Georgian. Armenian.
i.
yhtyi,kuntajä.-Je.tykWil; eältävät eämat eyvät raetakohtaiauu- ‘remmin, tsarism in Balkanin politiik
Flumen y. m. kysym ysten positiivi
* .*?*
*vlB’a ohjelm aa. Mut- uet, jotka myöhemmin eodau aikana ka sen niinkuteuttuna vapautuskau positiivisen työskentelyn kanssa; n
seen ratkaisuun, siten suorittaen a r
mi
u opo tt kaan tulee, mer- ilm enevät niin järkyttäväsi!. Toisen tena, eivät Itse teossa ole m uuta I olivat Balkanin kansoille lausuttuja
kum ouksellisia ohjeita heidän taisi»
vaam attom an palveluksen madllman i tsee se valtioiden suhdetta toisiin- internationalen
taiiankum oukselli- kuin rosvoustarkoituksessa tehtyjä
taantum ukselle.
‘**1
su h d etta kanssa- Ren g¡jven kielteinen k an ta "kansalli- pelisiirtoja taikka taitavasti naami lussaan omia hallituksiaan vastaat
Sisäpolitiikkaan
nähden
ilmenee h*l*aj 'nea
laikka
ItUpalllJoihinea | , P„ „ u„ l» ,Illk, „ n -- , „ hueB oI| kai. oltuja
yrityksiä
valloituspofitiikan J a m itä tuli näihin Baselissa muide
kysymys toisellaisena. Yksikään so kanm .luvali.e.M ryöeloeaä, een auh-
¡° ennemm in e r ä ä ,r t euhteee- vartuttam iseksi. Koko ryöstöpolitii maiden sostalistipuoiueille annettu
sialistisen liikkeen virtauksista ei vä d ella heikkoihin valtioihin. Ja ylh- , a m a ir,MHy: kieltäytym inen aknea kan järjestelm ään nähden olivat ni hin ohjeisiin, oli niiden luonne pui
la asti kielteinen. Käsittäen ne taistt
himmässäkään määrässä epäillyt puh
o een e d elta ellrtom aihin, eeu , an,äetä aolaluoton myonUrnteen puo- mensä veroiset sosialistiset puolueet
taan ja selvän sisäpoliittisen ohjel ‘ " • ' ““ kaeo euoranaleun kotuetelln. , . tta
ka„
ylelM , „
».wakeytystä sam alla täysin kielteisellä kannalta lun niiden omien hallitusten olkop».
man mahdollisuutta vallitsevan yh llk o p td Uikaaea
voidaan
ero lttaa „ in n e -a tä . Samoin kuin eo.lalietit. kuin mikä S tu ttg artin kongressissa litilkkaa vastaan. Baselin päätökse
teiskuntajärjestyksen puitteissa. T o i haka, elementtiä! I , poUltlleten ryh-1 kannattam alla kapltall.tty.IU on eo hyväksyttiin kaikkeen siirtom aapoli eivät olleet m itään m uuta kuin se
sen internationalen historian Jälki mi t>m
. Utujen ja vastaiiittojen. titaan ista puolustam ista. siten tuki tilkkaan nähden ilman poikkeusta. . totuuden m itä vahvin vakuuttam in et
mäisenä ajanjaksona ei minkään so järjestelm ä. s. t. s. poliittiset lM k e lJ v a t koko vihollisluokan berrausjär- Viimeksi m ainittu taas ei itse asias ettei internationalen vallankumous
sialistisen liikkeen ryhmän parta m at ke,noina, joilla pyritään uiko- j jegtelrnää. samoin he. suhtautum alla sa ole m uuta kuin m itä selvin ja sil i seliiselta siivellä hallitusten väliset
na enttaarinen toiminta ollut pelkäs poliittisiin pääm ääriin: 2) näm ä pää- solidaarijesti hallituksensa ulkopoli- m iinpistävin kapitalistisen ulkopoli- 1 ulkopolitiikan alalla voinut olla m:
tään positiivista ohjelm aa ja ett.
tään mielenosoituksellinen ja kaikki m .iärät itsessään, jotka käsittäv ät 1 tilkkaan, mikäli se koski m aan puo- tiikan Ilmaisu ylipäänsä.
sen ulkopoliittisen ohjelm an täyty
sosialistit parlamentissa, mikä kisi- i kaksi pääryhm ää: puolustuksen Ja luetusta, tulivat taaskin sam aan lop-
Internationalen
vallankumouksen»
,
olla
kielteisen, a t s . vastustaa ka
tys heillä olikin yleisesti kehitykses i hyökkäyksen.
ksi kaikkien halli- putulokseen.
Isänm aan puolustan}! sella siivellä el siis voinut olla m i-! pitalistlsten hallitusten politiikkaa
tä ja välittömän toteuttamisen mer- } tust e n oleellisim m ista pääm ääristä i nen diplom aattisin taikka sotitaalli-
tään positiivisen toim innan ohjelm aa j
(Jatk j