Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 28, 1920)
MAANANTAINA, KESÄK. 28 P —MONDAY, JUNE 28 TOVERI (THE COMRADE) T K . organ of tbs Finnish worker« in tke Western State«. Tbs only Finnish D eily in tke West. Published Daily, except Sunday, at Astoria, Oregon, by tke Western W orkm en's Publishing Society. JO H N V Ä L IM Ä K I, Editor A Manager Office Seventh O p p o s ite and Commercial St. Post O ffic e . TELEPHONE — O ffice 3 6 5 , Editorial D tp ’t 832. PORVARISTON VAALI- »im aisen a lu ks en sille a n n e tu s ta la i- No. 150 ten maiden asiaa. N äm ä evästykset olivat v errattain perinpohjaiset. Kutan Marx aikoinaan huomautti, ** oleva Uivatelakka on E ttä täm ä asia on myöskin meillä p o rv a ris to e i ole m ik ä ä n sellain en k o - a m e ri^ a la in * n liik e la ito s , jo k a o n p y r hiukan kriitillinen porvaristonkin sil k en aisu u s, jo n k a e d u t kaik is sa asioi»- * * * * * * * a m e rik a la is e lla p ä ä o m a lla . P e millä katsellen, siitä voi tulla vakuu sa o lis iv a t y h tä lä is e t. P ä in v a s to in r u , *am aU a teo llisu u slaito ks ia K iin a a n tetuksi lukiessaan esim. täm änpäi p o rv a ris to n keskuudessa on olemassa k a n sa in v älise t k a p ita lis tit saavat etu väisen Uuden Suomen johtavaa kir u seita e tu ry h m iä , k u te n m a an o m is ta - h a lp o je n ra a k a -a in e id e n ja h a lv a * joitusta. Suurin osa kirjoituksesta jä in , te h ta ili jä i n ja ra h a p ä ä o m a n o - **® ’ o im a n m uodossa, jo tk a u u d en a i- käytetään arvostelem iseen. Ja moit m is ta ja in ry h m ä t, jo t k a ta is tele va t k a ‘, ’en k o n e id en kanssa ta k a a v a t teet ovat varsin ankarat. M utta lop k es ke n ää n v a ltio v a lla n k o n tro llis ta n ä ille k a p ita lis te ille ta v a tto m ia e tu i pujen lopuksi tuloksena kuitenkin sa voidakseen k ä y ttä ä tu o ta v a lta a o m i- suuksia m a a ilm a n m a rk k in o illa . K u n notaan, ettei näy olevan m uuta mah K iin assa ovat m e l dollisuutta kuin liittyä tähän Uit • n «'yhm äetujensa la a je m p a a n ja v o i- ty ö v ä e n jä rje s tö t TAlSTF.l UT v atila u ks es ta . T o d e n n ä k ö is tä on, et- k e in tu n te m a tto m ia , m itä ä n v a ik e u k toon. m a p e rä is e m p ä ä n a jam iseen . T ä s tä v a ltio v a lla n ta v o itte lu s ta jo h sia e i o le läh itu levaisu u dessa o d o te t Mitä tu u , e ttä p o rv a rip u o lu e e t v a a litais to - tavissa la k k o je n y . m . sellaisten m u o liitto? T ä lla in e n on m itä ih a n te e lli luissa k ä y ttä v ä t m itä k e in o ja ta h a n dossa. dottomasti jotain kanaan sotaan ja "että palkkatyöntekijäin ruumiillisel pakottaako se kansat niihin sotava la, siveellisellä ja henkisellä hyvin rustuksiin, Joita kansainliitto tai sen voinnilla on mitä suurin merkitys neuvosto määrää, siitä el näytä olta kansainväliseltä kannalta katsottuna van yksimielisiä. Joka tapauksessa ja ovat tämän korkean tarkoituspe se säilyttää pääasiassa sen asemap rän edistämiseksi perustaneet 1 o- Joka nyt on Europassa, sotavarustuk- saatossa m ainitun kansojen liittoon Hiinkin nähden. Se jä ttä ä »Manakaan liittyvän pysyvän järjestön". . He 3-vuotisen asevelvollisuuden ja Eng siis myöntävät nämä korkeat sopi lannille se jä ttä ä maailman herruu muskumppanit, he myöntävät, että den m eiellä, sotalaivaston. J a kaik- ilmaston ja tapojen erilaisuus, ta S^r *°m aal’ Jotka Saksa jä tti . loudellioen tarkoituksenm ukaisuus ja na e valloille sotakorvauksena, ne perinnäinen tapa teollisuuden alal- katsotaan voitavan alistaa Jonkinlai la vaikeuttavat työehtojen välitöntä sen kansainvälisen kontrollin ala! täydellistä yhtenäisyyttä. M utta va siksi, m utta omia siirtom aita n iitä kuutettuina siitä, e ttä työtä el ole voidaan edelleen käyttää m iten ta pidettävä yksinom aan kauppatavara hansa. Ja puhua voidaan vaikkapa na, katsovat he" J. n. e. He katso neekerien isänm aanrakkaudesta, stl vat, e ttä työtä et ole pidettävä yksin loin kun heitä lähetetään e sim erk it omaan kauppatavarana. Mitä tietää sl Pohjola-Ranskaan sotim aan “isän sanontatapa? Se m erkitsee, että tä m aansa” puolesta "saksalaisia bar hän sisältyy täydellinen m aailm an baareja" vaataan. katsomus, täydellinen kapitalistinen, on sitten täm ä n. s. kansain On oikeastaan väärin puhua Entered a« seeond-clase mail kansainliitosta, sillä jo nimi sinän July 18, 1912. at tke Post Office sa j a m e n e v ä t k u in k a p itk ä lle h y v ä n sin tila n n e ty ö v ä e n riis tä jille . sä vie harhaan. Ei ole kysym ykses at Astoria, Oregon, ander tke Tässä asiassa on v ie lä eräs to in e n sä päästäksensä v o ito lle . K o n g re s sä kansojen liitto, kansojen, Jotka A c t of M erck 3, 18 79. A- sin e d u s ta ja h u o n e en ja s en aa tin y k k in h u o m io o n o te tta v a s e ik k a . haluavat sovinnossa Ja yhteisym m är sityisten jä se n te n v a a lita is te lu ih in k u m e rik a n k a p ita lis tie n ja Y h d y s v a lta in ryksessä keskustella suurista kysy MILJONEER1LUOKAN LI- lu te ta a n m o n in k e rro in se sum m a, k a u p p ala iv as to n e u v o sto n y lis te tty " a - m yksistä, ennenkaikkea rau h asta ja m in k ä n ä m ä jä s e n e t saavat v a ltio lta m e rik a la is u u s " saa v äis ty ä k a n s a in kehityksen edistäm isestä, vaan liitto SÄÄNTYMINEN p a lk k a n a a n v irk a k a u d e lla a n . P o rv a välisy yd e n tie ltä ' sillo in k u n k y s y m y k on hallitusten liitto, ennenkaikkea " Y h te is k u n n a llis e n kasvatu ksen ja rip u o lu e e t o stavat ä ä n iä ja to im e e n - sessä on h alva n ty ö v o im a n saanti. N äyttää olevan toivotonta maail yksltylsom istusoikeuden, toisen työ kaikkien niiden hallitusten liitto, h u o len p id o n k a n n a lta k a ts o ttu n a la i T ällaisessa kysym yksessä ei ole “ p a t voiman riistäm iseen perustuva m aa p a n e v a t m itä h u ik e im p ia v a a liv ä ä re n - jotka ovat m ääränneet, millä tavoin man kehittym inen. Muistuu mieleen m in ly ö ty , v a ik k a a la ti lis ä ä n ty v ä y h n y k s iä ja p eto ks ia . ilmankatsomus. Ihm istyövoim aa ei N e la h jo v a t vaa- rio tis m ia ." T ä m ä on k o k o n a a n liik e - maailman on tä stä lähtien eteenpäin Brandeksen sanat, kun hän vertaa te is k u n ta lu o k k a " , n im ittä in m ilju li virasto ja y lim m ä s tä v irk a ilija s ta a- k y s y m y s ja liik e k y s y m y s on k a ik k ie n kansoja sokelhin hevosiin. Kun en saa käyttää yksinom aan kauppata kuljettava. n e e rilu o k k a , k u te n B e rn a rd S h a w sa lim p a a n varana. m utta kylläkin osaksi. Tä asti. E dullisem m assa ase m aid en k a p ita lis tie n p a trio tis m in pöh A jatuksen kansojen liitosta sen nen vanhaan el ollut höyryä, ei osat noo, on Y h d y sv allo iss ak in m e n n e it massa tällaisessa " d e m o k r a tia n " k ä y ja lla . H e e iv ä t v ä litä m ih in ro tu u n viim eisessä asteessa h e rä tti Yhdys tu k äy ttää tuulta, eikä sattu n u t ole mä kantahan on kylläkin Järkevä, ten vuosien kuluessa lis ä n n y t h e n k i- tössä on a in a vallassa o le va p u o lu e, kan sa llisu u tee n h eid än työläisensä kun tietää, e ttä joe työvoimaa käy valtojen presidentti Wilson, m utta maan kosklvoiinaa, käytettiin hevo lö h ik u a a n n o p ea m m in k u in m ik ä ä n jo k a voi k ä y ttä ä valtaa n sa v a a lik o k u u lu v a t . V o ito n m u rta v a t kansa! tetään yksinomaan kaupptavarana, sellaisena kuin hän sen ehdotti, se ala myllyjen pyörittäm iseen suurem m u u y h te is k u n ta lu o k k a . lis u u s ra ja t ja ro tu esteet. se voi käydä huonoksi kauppatava neiston jä rje s tä m is e e n . ei tullut hyväksytyksi. Kansojen lii millä vlljaeeudullla. M utta jo tta nä M u tta sinä h e tk e n ä k u n ty ö lä is e t, raksi, koska se m enettää sillä ta Y k si tä lla in e n p o rv a riry h m ie n v ä V u o d e n 1 9 1 4 jä lk e e n ’ on Y h d y s ton nykyisenä isänä voi pitää R ans mä olisivat osanneet parem m in teh jo tk a o va t jo ta in o p p in e e t tällaisista liseen v a lta ta is te lu u n sisältyvä petos valla vähitellen arvonsa, ja että tätä v a lta in m ilju n e e rilu o k k a k o lm in k e r kan silloista pääm inisteriä Clemen- dä tehtävänsä, vääntää kiertiötä, pis kauppatavaraa on senvuoksl myöskin m ä d än n äisy yd e n p aljo u s on seikoista, ju lis ta v a t olevansa s o lid aa ta is tu n u t. K a ik k i t u t k ija t o va t y k s i ten ja ceauta, jonka vaikutusvalta Versail tettiin niiltä silm ät puhki. Brandes risia k a ik k ie n m a id en ty ö lä is te n k a n s p a lja s tu n u t M ich ig an issa to im ite tu is suojeltava Ja hoidettava, jotta siitä m ielisiä siitä, e ttä m ilju n e e rilu o k a n lesin rauhan m äärääm isessä oli yh sanoo: kan sat ovat tällaisia sokeita sa, h eitä a le ta a n e p ä illä . H e id ä n sa Y h d y s v a lta in sen aatto rivaaleissa, voitaisiin saada mahdollisimman suu kasvam in en on y ks i sodan seuraus, dessä Lloyd Georgen kanssa m ahta hevosia. Niin, Juuri tällaisia sokei " a m e rik a la is u u te n s a " jo u tu u "sad an ri hyöty Ja hinta. Täm ä on se peri k u te n toiselta p u o le lta , v a rs in k in joissa e h d o k k a in a o liv a t H e n r y F o rd vampi kuin Yhdysvaltain presidentin. ta hevosia ne n äy ttäv ät olevan tä V a aleis s a p ä ä p ro se n tin a m e rik a la is te n " t u tk itta v a k aate, Johonka perustuu kansainliiton niissä m aissa, jo t k a o liv a t u seam pia ja T r u m a n N e w b e rry . Tämän saman Cleraenceaun, Joka lii mänkin kansainliittosopim uksen mu si. L y h y e s ti s an o ttu n a k a p ita lis tie n si v iim e k s im a in ittu v o ito lle p ie n e llä sosiaalinen ajatus. Siinähän onkin vuosia sodan pyörteessä, ty ö lä is lu o - an sotaisen m ielialansa tähden tuli kaan. k an sain välisyys on tä y s in s u v aittav a a ä ä n te n e n e m m is tö llä . F o rd tä llö in oikeastaan se pahin Akilleen kanta k a n r iv it h a rv e n iv a t h u o m a tta v a s ti. sitten Ranskan tasavallan presiden On yleensä ajateltu että sodat väl te k i v a litu k s e n , e ttä N e w b e rry v o itti ja la illis ta nykyisessä järje stelm äs sä , pää, johonka työväenluokan etujen T u tk im u k s e t n ä y ttä v ä t todeksi tinvaalissa syrjäytetyksi ja syrjäyte tettäisiln pakottam alla kansat sovin' la h jo m is te n , ä ä n e s tä jie n ' p e lo itte lu n , m u tta ty ö lä is te n k an sa in v älisy ys k ie l konnalta on tartuttava. m y ö sk in sen, e ttä m ilju n e e rilu o k k a perustam alla pakollinen tuo M u tta tästä h u o lim a tta ja e n tyksi niin perinpohjaisella tavalla. toon liia llis e n ra h a n k ä y tö n ja ä ä n te n v a r le tä än . sai uusia tu lo k k a ita e n ite n siellä m is K ansainliiton perustajina ovat siis mioistuin riitojen ratkaisem iseksi. Ne toivomukset, Jolta näissä ylei kau d en a v u lla . L iitto v a ltio n v a la nen k a ik k e a ju u r i tästä syystä ty ö sä to im in ta ja to im e n p ite e t sodan kolmen m ahtavan suurvallan valta- Meillähän on kokemusta, m inkälai sissä periaatteissa työväen lainsää läisten p itäisi p y r k iä lu jitta m a a n k a n jo h d o sta o liv a t v ilk k a im m a t. T u lo - m ieh istö tu tk i syytö ksiä ja asetti tois herrat, jotka yksinvaltaisesti m äärä set olivat tulokset vapaaehtoisista däntöön nähden yleensä lausutaan, sainvälistä v e lje y ttä ä n ja s o lid a ri- v e ro tila s to je n m u k a a n on m ilju n e e ri- ta sataa h e n k ilö ä , n iid e n m u k a n a Y h s u u tta a n san o ko o n p a o m istava lu o k sivät, millä tavalla Europassa on o- sovlntoneuvotteluista, m itenkä H aa ovat myöskin toistaiseksi verrattain lu o k k a a n k u u lu v ia ih m is iä e ri osissa d ys v a lta in s e n a a tto rin , T ru m a n N e w - S iin ä on jä rje s ty lot palautettava, Juuri näiden val gin sovlntotuom iolstuin m uuttui ai vaatim attom ia, ja moneen pieneen b e rry n , syytteeseen v a a liv ä ä re n n y k - k a m itä tah a n s a. Y h d y s v a lto ja s e u ra a v a s ti: tioiden edustajat, jotka kyynillisesti van olemattomaksi. M utta kokemuk kansaan nähden eivät ne m erkitse sistä. S y y te tty je n asiaa on viim eiset n eiden ty ö lä is te n o n n i ja m enestys. N e w Y o rkissa 3 ,3 8 8 , U u d e n E n g tekivät m itä häikäilem ättöm im piä te set eivät näytä opettavan mitään. Juuri edistysaskelta, voipa sanoa, e t kah d ek sa n v iik k o a tu tk ittu liitto v a l- la n n in valtioissa 818, muissa idän koja pienempiä kansoja vastaan, sa Kansanllittosoplm us sisältää hurs tä monet maat, Suomikin, Norja ja ta in oikeudessa G ra d d Rapidsissa. T o valtioissa 1 ,0 7 5 , etelävaltioissa 3 7 7 , malla kun he toisella suupielellään kaan toivomuksen, e ttä tällainen monet muut, ovat joissakin suhteis distukset, jo ita v a ltio n p u o le lta esi eteläisissä länsi valtioissa 134, Tyy huusivat kansojen itsem äärääm isoi tuomioistuin on perusteyiava, m utta sa edellä eräitä kansainliittosplm uk- te ttiin N e w b e rry ä ja hän en kanssa- n e n m e re n ra n n ik o illa 2 1 8 , vu o risto - keutta. N äm ät sam at miehet, jotka se ei puhu mitään, e ttä tällainen eh sen m ääräyksiä. Eikä niihin m ää rik o llis ia a n vastaan , o liv a t n iin sito valtioissa 1 8 , lä n n e n ja p o h jo islän - vakasivat Persian saadakseen hal doton velvoUiauus alistaa kaikki rii räyksiin ole valoa ja lisättyjä toivei via, e ttä v ala m ie h is tö oli p a h o ite ttu (Suomen eduskunta on nyt val tuunsa sen öljylähteet, jotka saartl- nen valtioissa 3 7 7 , yhteensä 6 ,6 5 4 . ta-asiat tuomioistuimen ratkaistavak ta edes tuonut W ashingtonin työkon ju lis ta m a a n N e w b e rry n ja kuu sitoista tu u ttan u t hallituksen tekem ään ta r vat nälällä Itävallan ja Saksan ja si olisi heti saatava aikaan. N evad an v a ltio on a in o a v a ltio , m is ferenssi, ensim äinen kansainliiton yh m u u ta h u ija ria syyllisiksi ja oikeus peelliset sopim ukset Suomen liittä jatk av at tänä päivänä saartoa Venä sä ei ole m iljo n e e rilu o k k a a n k u u lu perustetun kansainvälisen v iim e la u a n ta in a tu o m its i h e ille lain Voidaan sanoa, e ttä kyllä kansain teyteen m iseksi kansainliittoon. Koska tä jää vastaan, jotka korvaukseksi k ä r vaa k u o le v ais ta . työjärjestön vuosikokouksista. m ä ä rä ä m ä n k o rk e im m a n ra n g a is tu k liiton sopim uksessa on luonnollisesti mä tapaus tulee epäilem ättä vaikut simystään vaurioista tyhjensivät Sak M ie le n k iin to is ta on ta rk a s ta a m ille sen. S e n a a tto ri N e w b e rry tu o m ittiin paljon puutteita ja vikoja, e ttä sen Ne m ielipiteet. Joita kansainliiton to im ia lo ille m ilju n e e rilu o k a n jäsen et k ah d ek si vuo d eksi L e a v e n w o rth in k u tam aan syvällisesti ja suuresti Suo san kaikista sen elinehdoista, kulje- synty on varsin epäilyttävää. Sen sosiallsUpoliittisesta ohjelm asta on men tulevaiseen eläm ään ja kehi tusneuvoista, vieläpä anastivat sen k u u lu v a t. E n s ik s ik in on itsestään ritu sh u o n eeseen ja k y m m e n e n tu h a n tekijäthän ovat itse olleet suurimpia lausuttu eri ¿ahoilla työväestön kes tykseen, julkaisem m e alem pana, pi selvää, e ttä p a n k k iirie n , teo llisu u sh a r- nen d o lla rin s akko o n . tärkeim m än elinhermon, Saar-alueen tuudestaan huolim atta, vasemmisto- maineen, väestöineen. J a sam at mie m ilitaristeja, Jotka ovat käyneet kuudessa. kulkevat eri suuntiin. On jo tta ja in ja k u p o n k ile ik k a a jie n jo u k T ap a u s ei ole a in o a la a tu a a n . T ä l L ähennän lausunnon, hethän ne myös antoivat vieraiden monta vuotta sotaa ja m itä häikäile- niitä, jotka luulevat että tallaisetkir. k o o n k u u lu v a t e n im m ä t m ilju n e e rit. laista ta p a h tu u kaikissa vaaleissa y li sosialistisen m ättöm im m ällä tavalla käyttäneet pienet parannukset ovat kiitollisuu M u tta m y ö sk in m u u t to im ia la t tu o t Y h d y s v a lto je n ja y li k o k o p o r v a r illi m inkä hän jä tti eduskunnalle täm än joukkojen m arssia U nkariin kukis hyväkseen juuri aseellista ylivoi della vastaanotettavat ja unohdetta kysymyksen käsittelyn aikana. Tä tam aan sen työläistasavallan ja hu ta v a t m ilju n e e re ja . K a p a k o its ija in sen m a a ilm a n . P o rv a riry h m ie n kes maansa. Voidaan sanoa, että näm ät va, e ttä kansainliitto on lopullisesti jo u k o s ta lö y ty y y ksito ista m ilju n e e ria , k in ä in e n v a lta ta is te lu kestää k u ite n män yhteydessä on hyvä pitää mie-, kuttam aan veriin koko Unkarin vä viat korjattakoon, nouskoot oikeuden a rk k ite h tie n jo u k o s ta viisi, ta it e ilijo it k in vain n iin k a u a n k u in p o r v a r i lessä että oikeistolaiset, s. o. koko estön. Sanalla sanoen, näm ä h errat periaatteiden puolesta ne kansat, jot hyväksynyt periaatteen ¡ty ö v o im a on riiston välikappale, se on kauppata edustajaryhm ä, sanoivat: Me olemme kansainliitto. ten nälkäisestä p arvesta yksi, k ir ja ili- p u o lu ee t o va t y ksin ään ta is te lu a re e - sosialidem okraatinen ka luulevat paremmin voivansa tätä vara, Jota on kylläkin hoidettava, e t Lahegmaa ja Vainiota lukuunotta ja s iv is ty n e is tö a keskuudesta viisito is n alla, ta i työ lä is te n v a ltio llin e n to i Se on siis suursodan voittaneiden m atta kannatti kansainliittoon yhty hallitusten edustajain liitto, im peria oikeutta valvoa. M utta siinäpä on tä se säilyy, m utta sitä on myöskin ta , tu o m a ri- ja la k im ie s a m m a ttila i- m in ta on v ielä h e ik k o a . N iin pian suuri kysymys. T ätä liittosopim us toisen hyväksi käytettävä. Kouriin- »ista sitävastoin lö y ty y m ilju n e e ri k u in ty ö v ä e n lu o k a n tie to in e n to im in mistä yhdessä porvariston kanssa.) lismin liitto, joka sisältää hegemo Se yleiseuropalainen, sanoisiko nian ei ainoastaan pienten kansojen, ta ei voida m uuttaa siihen suuntaan tuntuvim m an todistuksen siitä, ettei lu o k a n jäsen iä sataseitsem än kym m en - ta u h k a a p o rv a ris to n ta lo u d e llis ta ja kulkutauti, joka kantaa “kansainlii vaan myös koko maailman työtäte ilman yksim ielisyyttä liittokokouk kansainliiton perustajilla ole ollut sil- tä ja kuusi . v a ltio llis ta y lih e r ru u tta , n iin pian sissa. Ja kuka luulee että tällainen mäfn edessä työväenluokan, työtäte N äin ja tk u u tä m ä lu e tte lo , m a in i k u in tie to in e n ty ö v ä e n lu o k k a u h ka a to n ” nimeä. on nyt tullut meidän kevien kerrosten yli. yksimielisyys saavutetaan silloin kun kevien kerrosten hyvinvointi ja pää- maamme osaksi. Asia on näyttänyt ten e ri a m m a tte ja , k u te n e lä v ie n k u yks ity is o m is tu s ta , On tietysti tarpeetonta pitkältä ru p o rv a riry h m ä t u- vien n ä y tte lijä t ja -n ä y tte iijä ttä re t, n o h ta v a t p ie n e t ry h m ä e tu n s a ry h ty - olevan niin outo kuitenkin, että sitä veta puhumaan kansainliiton orgaa on valvottavana suurten valtioiden m äärä, on saanut tuntea ainakin Sak- suuret taloudelliset edut. san työväenluokka. Minulla on täs- v a k u u tu sa siam ieh e t, k au p p a -a s io i tsi- äksensä p u o lu s ta m a a n su u re m p ia varten on tarvinnut tilata mies Tans neista, joista niin paljon on kyllä On yksi seikka, johon sosialistien sä käsillä Saksassa toimivan "Die ja t, k a rta n o tila llis e t, p a p it ja lä ä k ä r it. lu o k k a e tu ja a n — Jokainen tietää, m il y ks ity is o m is tu k se lle kasta asti kopioidakseen hallituksen ään tä pidetty. taholta erityisesti vedotaan puolus deutsche Ligg fü Völkerbund" nimi M u tta tu rh a a n saa etsiä m ilju n e e ri- esitykseen tarv ittav at vähäiset ti* lä tavoin tässä liitossa on pienten p e r u ,tu v a a y h te is k u n ta jä rje s te lm ä ä . tam alla kansainliittoon liittym istä, sen yhdistyksen Julkaisema ja näh lu o k k a a n k u u lu v ie n a m m a ttilu e tte lo s - Asia kansojen oikeus turvattu. Liittoko T ä m ä k in ilm iö on y le is m a a ilm a llin e n . dot tä tä eduskuntaa varten. nim ittäin kansainliittosopim uksen tävästi Saksan hallituksen levittäm ä ta m e rk in tö jä : k o n e ty ö m ie s, p uusep P o rv a rip u o lu e e t jo k o kokonaan __ näy ttää kuitenkin olevan h allitu k set kous kokoontuu milloin sattuu, jos sosiaalisia kysymyksiä käsittelevä lentovihkonen, jota on jaettu kai kal pä, teo llisu u sty ö läin e n , u lk o ty ö lä in e n . la u tu v a t y h te e n t a i te k e v ä t liitto *.^*7*1 hyvin tärkeä. Se uhraa kernaasti kokoontuu ollenkaan, ja jos siellä jo ja osa. kille eduskunnan jäsenille. Tämä rä ä tä li, m a a la ri jn e . kaikki ne m atkarahat, m itä täm än takin halutaan aikaansaada, niin täy kesken ään saattaakseen ty ö v ä e n lu o Tämän osan “Yleisissä periaatteis kirjoitus on erään arvattavasti por N iin s u u rta suuta k u in . o v a tk in pi k a n __ henkilön tänne kustantam inen on ai- tyy olla yksimielisyys, muutoin py p o liittis e t v o im a t h ä v iö lle . sa" sanotaan artiklassa 427: “kor varillisen tai tuollaisen puoliporva- tän e e t te h d a s p a tru u n a t ja m u u t m il R a iv . • heuttanut, ja lykkää mieluummin sytään paikoillaan. Kaiken m äärää ju n e e rilu o k a n jäsen et k u in k a ty ö lä i rauhanteon tuonnemmaksi, rauhan oikeastaan liittoneuvosto ja siihen keat sopimuskumppanit m yöntävät” rillisen taloustieteilijän, tohtori Al — huom atkaa: ne m yöntävät! — fred Manes'in kirjoittam a. Siinä sa- set un io id en sa a v u lla tu liv a t so ta -a i- KAPIT A I I S M I N MC A IM Olevan myöskin kan- ovat suurvallat, näm ät voittajavallat 1 1 A L V X I I C W f Q A N S A N “ J° s a ka in l“ sanotaan ton tarkoituksena. Minä jätän k a n a " p r o fite e ra a jik s i” ja " k ir is t ä jik o ttan eet m ääräysvaltansa anastaen s i" k a n s a k u n ta a ko h d a n n e en yleisen V A L ID I ID edustajain harkittavaksi, m illaisessa enemmistön sen jäsenistä, 9 jäsenes h äd än ja v a a ra n k u s ta n n u k s e lla , ei Kansainvälisen kapitalismin kehitty- r ' 8^riid aasa näm ä toim enpiteet ovat. tä 5 itselleen. Tosin näistä toistai lö y d y m ilju n e e rie n lis ta lla y h tä ä n a i n iin e n esille tu o lu k u is ia m ie le n k iin - Kysymys kansainliitosta sellaises seksi Amerikan Yhdysvaltojen vielä n o in ty ö lä is a m m a ttia lo illa ty ö s k e n te le toisia k y s y m y k s iä jä rje s ty n e ille ty ö sa muodossa kuin se nyt esiintyy ja ollessa kansainliiton ulkopuolella ja läisille. V iim e k s i m a in itu n on a in a jollaisena vää ih m istä. sitä tarjotaan myöskin ollessa hyväksym ättä rauhansopi S u u rin m ä ä rä u u sia m ilju n e e re ja o lta v a v a ru illa a n ra k e n ta a k s e e n suo Suomen kansan hyväksyttäväksi, on musta. on ainoastaan neljä näiden on tu llu t n iistä, jo tk a todellisuudessa ja m u u ria itselleen n iitä aseita ja e tu herättänyt ympäri maailman hyvin hallussa ja loput neljä jaetaan m ui e iv ä t tee m itä ä n rik k a u s a rv o je n lu o ja vastaan , jo ita o m istava lu o k k a k u l ristiriitaisia tunteita, riippuen aina den valtioiden kesken, joilla on oi m iseksi. V ä h in m ä ä rä uusia m iiju - lo in k in saa itselleen . E n n e n su u rte n 8 ,’ *a > m in k ä la is is ta in tre s s ip iire is tä keus näm ä keskuudestaan valita ilm es ty m is tä u n io t 011 k y s y m y s ja m in k ä la is is ta kansois- n e e re ja on tu llu t n iistä, jo tk a jo lla k in k o rp o ra ts io n ie n kansainliiton kokouksessa. ■„ * ta v a lla o tta v a t osaa tod elliseen v a - k y k e n iv ä t m e lko ise lla te h o k k u u d e lla t a - kuinka suurista ja kuinka mah- Liiton välikappaleista on myöskin ra llia u u s a rv o je n luom iseen. S itävas v a rtio im a a n ty ö p a ja a ta i teh d asta, < ta v l»ta puhuttu. Se asettaa nim ellisesti pää toin sillä ty ö llä , m illä m aan v a ra lli- jo n k a he o liv a t ju lis ta n e e t la k k o ti- N ä m ä r is t ir iid a t e iv ä t o le h a v a it- m ääräkseen rauhan säilyttäm isen. M u tta sillo in k u n u seita t e h -' ta v is s a a in o a s ta a n s o s ia lis tie n le i- suusaarteet pääasiassa lu o d aa n te h la an . M utta se käy ttää täm än rauhan säi taissa, kaivoksissa, metsissä ja i- ta ita jo u tu i yhd en ja sam an o m ista- re is s ä , jo ssa e rik o is e s ti m ie lip ite e t lyttäm istä varten välikappaleina n io illa ei ole y k s ik ä ä n a in o a k u o le ja ry h m ä n k äsiin , o m is ta ja t v o iv a t sul- n ä y ttä v ä t h a ja a n tu v a n , vaan ne juuri sitä, joka rauhan rikkoo, so v a in e n tu llu t m ilju n e e rik s i. H y v in k e a te h ta a n , jo n k a ty ö lä is e t e sittele- m y ö s k in e s iin ty v ä t s e lv ä s ti p o rv a ris - taa ja sotavarusteluja. S ota on tuo h a rv a on an s ain n u t s elvällä ty ö llä e- vät v a a tim u k s ia ja k ä y ttä ä toisia te h - ton p iire is s ä . m ittu välikappaleena periaatteessa, n e m p ä ä m itä suhteellisesti v a a tim a t *aila *7*de,,a höyryllä. Tämä teki Kun asia oli esillä Norjan suurkä- m utta käytännössä se on legalisoitu. to m an f täm än y llä p itä m is e e n k u lu u välttämättöinäkai järjestää koko teol- räjillä, esiintyi siihen liittym isen vas- Ja mikä pahinta, se ei tahdo pakoit- päivästä päivään ja viikosta viikkoon, hsuus vissillä teollisuuden alalla ja tustajana äärim m äisen oikeiston e- taa sotäkn ainoastaan niitä, joille . P?,?*.a n ,‘On °PP‘n«*t yhteiskunta- *oimia yhdessä kaikissa tehtaissa, jos dustaja Hambro, joka yksityiskohta!- tästä sodasta voipi olla etua, m utta ticteihjat opettavat, että meidän yh- mielitään voittaa lakko. «esti ja perinpohjaisesti kuvasi, kuin se sitoo myöskin niitten kädet, jotka teiskunnassam m e jo k a is e lla ih m is e llä M u tta om istavan lu o k a n kyky ka vaarallista tähän liittoon liitty eivät hyödy sodasta eivätkä edes sitä on tilaisuus tu lla m ilju n e e rik s i. M e m u u tta a tu o ta n n o n h a rjo tta m in e n y h - minen tulee olemaan Norjan kansal halua. Puolueettom uus n äy ttää ole em m e läh de tässä e s ittäm ä än perus- destä m aanosasta toiseen on la a je n - le, kuinka suuria kustannuksia se van kansainliitossa tuntem aton, ellei te ltu ja v ä itte itä tä tä vastaan , m u tta »unut v a lta k u n n a n r a ja in u lk o p u o le lle voi kysyä ja m itenkä se panee vaa- nyt m ainita pientä poikkeusta Sveit »an o ttako o n k u m m in k in , e ttä k en h a- k a ik k ia m a ita k ä s ittä v ä k s i. S am a ranalaiseksi maan puolueettomuuden. siin nähden. J a mitä on _____ __ sanottava lu a a tu lla m ilju n e e rik s i, h än ajstfei- koskee la k k o je n rik k o m is ta k in . T y ö n - Hänen kielteiseen kantaansa ei kui- sen toisesta välikappaleesta, nälkä- k o o n m u u ta k e in o a k u in ru p e a m is ta » n ta ja lu o k k a ei enää lu o ta yksistään tankaan yhtynyt monta edustajaa so- saarrosta? Kuinka paljon me tääl- . M u t U e , k i *— o li“ t y ö - ! ko*iaaai»iin r ik k u r .ih in . m u tta * . on sm listeja lukuunottam atta, joista ai 111 olemmekaan ihm etelleet s ila j u i Ï T Î ’ i r w O,iai hankkinut rik k u reiu noastaan yksi ainoa antoi äänensä m uutta ja hum aniteetin puutetta, jo , k y llä k in vo. o lla , on o llu t ja tu - ; u lk o m a ilta , jo te n k a ik k e in te h o k k a in ,, k a n s a in liito n p u o les ta - e p ä rö id e n ka esiintyi nyt päättyvässä maail- Ise k e rra n o le m aa n ty ö lä is iä ilm a n m aksi u n io jä rje s tö k s i ty ö lä is ille on n — *-*-— •• ------ ,, . „ Ruotsissa oli asia myöskin esillä I man sodassa, ja kuinka m onta ker m ilju n e e re ja , ta i k u te n L in c o ln a ik o i, uu« k a n s a ,n r.h n e n jä rje s ty m in e n , sam aan aikaan viime m aaliskuun a -H aa me olemme täällä tuominneet sl- n aan san o i: " ty ö o li enn en päaosraa a ." ^ ^ » e v a s s a käsittelyssä j ä i t ä raakuutta, joka esiintyy juuri näl- K a ik e n lu o n n ollisu ud en ja o ikeu d en je tu k s e n » « n o e s ta a n N e w Yorkista jakautuivat sielläkin ään et hyvin ha- käsaarron m »! Puuttuu vie k u u lu is i v .h . oäsom . 1 ui T i ? “ 2 i r a ° on’ >Ha n - B asim äisessä kam arissa annot- lä. e ttä kansainliittosopim uksessa o- v alu paaoman y b . M ilju n a e n lu o k k . M m » nm m ta. U ^ vommkkaat tiin liittym isen p uolesta 86 ääntä ja lisl vielä nimenomaan sanottu, e ttä ei tätä tunnosta, mutta Ota San Bablon No. 2 katuvaunu, jää pois Point Rich- mainittu k irja ilija vätt^ V’aStaan *7, ja toise*’ a S m a r t s - 1 m yrkyllisiä kaasuja on käsitettävä k mondissa tunnelin kohdalla, tunnelin läpi käveltyä käänny ja hä oikealle. vittäm iseksi. Säännökset kansainliittoon liitty vien valtojen velvollisuuksista ovat yleensä hyvin epäm ääräiset. Niistä voi riidellä loppumattomiin ja tul voin sen on ajettava sekä Rqotsin kinnan varaa on aina. Velvoittaako tehtävä. I W o rk s on ju u r i la sk en u t että muiden puolueettomien ja pien- kansainliittoeopim us esim erkiksi eh- Suomen liittyminen kansainliittoon W e st B e r k e le y n S. S. OSASTO TOIMEENPANEE Kenttä-Juhlan HEINÄKUUN 4 PÄIVÄNÄ 1920 Kove Puistossa UINTIA! . '.A ? SYÖNTIÄ! TANSSIA!
