MAANANTAINA, KESÄK. 28 P —MONDAY, JUNE 28
TOVERI
(THE COMRADE)
T K . organ of tbs Finnish worker« in
tke Western State«. Tbs only Finnish
D eily in tke West.
Published Daily,
except Sunday, at Astoria, Oregon,
by tke Western W orkm en's Publishing
Society.
JO H N V Ä L IM Ä K I, Editor A Manager
Office Seventh
O p p o s ite
and
Commercial St.
Post
O ffic e .
TELEPHONE —
O ffice 3 6 5 ,
Editorial D tp ’t 832.
PORVARISTON VAALI-
»im aisen
a lu ks en
sille
a n n e tu s ta
la i-
No. 150
ten maiden asiaa. N äm ä evästykset
olivat v errattain perinpohjaiset.
Kutan Marx aikoinaan huomautti, **
oleva Uivatelakka on
E ttä täm ä asia on myöskin meillä
p o rv a ris to e i ole m ik ä ä n sellain en k o - a m e ri^ a la in * n liik e la ito s , jo k a o n p y r hiukan kriitillinen porvaristonkin sil
k en aisu u s, jo n k a e d u t kaik is sa asioi»- * * * * * * * a m e rik a la is e lla p ä ä o m a lla . P e millä katsellen, siitä voi tulla vakuu
sa
o lis iv a t y h tä lä is e t.
P ä in v a s to in r u , *am aU a teo llisu u slaito ks ia K iin a a n tetuksi lukiessaan esim. täm änpäi
p o rv a ris to n keskuudessa on olemassa k a n sa in v älise t k a p ita lis tit saavat etu
väisen Uuden Suomen johtavaa kir
u seita e tu ry h m iä , k u te n m a an o m is ta -
h a lp o je n ra a k a -a in e id e n ja h a lv a *
joitusta. Suurin osa kirjoituksesta
jä in , te h ta ili jä i n ja ra h a p ä ä o m a n o - **® ’ o im a n m uodossa, jo tk a u u d en a i- käytetään arvostelem iseen. Ja moit
m is ta ja in
ry h m ä t, jo t k a
ta is tele va t k a ‘, ’en
k o n e id en
kanssa
ta k a a v a t
teet ovat varsin ankarat. M utta lop
k es ke n ää n
v a ltio v a lla n
k o n tro llis ta n ä ille k a p ita lis te ille ta v a tto m ia e tu i pujen lopuksi tuloksena kuitenkin sa
voidakseen k ä y ttä ä tu o ta v a lta a o m i- suuksia m a a ilm a n m a rk k in o illa . K u n notaan, ettei näy olevan m uuta mah
K iin assa
ovat
m e l dollisuutta kuin liittyä tähän Uit
• n «'yhm äetujensa la a je m p a a n ja v o i- ty ö v ä e n jä rje s tö t
TAlSTF.l UT
v atila u ks es ta .
T o d e n n ä k ö is tä
on,
et-
k e in tu n te m a tto m ia , m itä ä n v a ik e u k toon.
m a p e rä is e m p ä ä n a jam iseen .
T ä s tä v a ltio v a lla n ta v o itte lu s ta jo h sia e i o le läh itu levaisu u dessa o d o te t
Mitä
tu u , e ttä p o rv a rip u o lu e e t v a a litais to - tavissa la k k o je n y . m . sellaisten m u o liitto?
T ä lla in e n on m itä ih a n te e lli
luissa k ä y ttä v ä t m itä k e in o ja ta h a n dossa.
dottomasti jotain kanaan sotaan ja "että palkkatyöntekijäin ruumiillisel
pakottaako se kansat niihin sotava la, siveellisellä ja henkisellä hyvin
rustuksiin, Joita kansainliitto tai sen voinnilla on mitä suurin merkitys
neuvosto määrää, siitä el näytä olta kansainväliseltä kannalta katsottuna
van yksimielisiä. Joka tapauksessa ja ovat tämän korkean tarkoituspe
se säilyttää pääasiassa sen asemap rän edistämiseksi perustaneet 1 o-
Joka nyt on Europassa, sotavarustuk- saatossa m ainitun kansojen liittoon
Hiinkin nähden. Se jä ttä ä »Manakaan liittyvän pysyvän järjestön". . He
3-vuotisen asevelvollisuuden ja Eng siis myöntävät nämä korkeat sopi
lannille se jä ttä ä maailman herruu muskumppanit, he myöntävät, että
den m eiellä, sotalaivaston. J a kaik- ilmaston ja tapojen erilaisuus, ta
S^r *°m aal’ Jotka Saksa jä tti . loudellioen tarkoituksenm ukaisuus ja
na e valloille sotakorvauksena, ne perinnäinen tapa teollisuuden alal-
katsotaan voitavan alistaa Jonkinlai la vaikeuttavat työehtojen välitöntä
sen kansainvälisen kontrollin ala! täydellistä yhtenäisyyttä. M utta va
siksi, m utta omia siirtom aita n iitä kuutettuina siitä, e ttä työtä el ole
voidaan edelleen käyttää m iten ta pidettävä yksinom aan kauppatavara
hansa. Ja puhua voidaan vaikkapa na, katsovat he" J. n. e. He katso
neekerien isänm aanrakkaudesta, stl vat, e ttä työtä et ole pidettävä yksin
loin kun heitä lähetetään e sim erk it omaan kauppatavarana. Mitä tietää
sl Pohjola-Ranskaan sotim aan “isän sanontatapa? Se m erkitsee, että tä
m aansa” puolesta "saksalaisia bar hän sisältyy täydellinen m aailm an
baareja" vaataan.
katsomus, täydellinen kapitalistinen,
on sitten täm ä n. s. kansain
On oikeastaan väärin puhua
Entered a« seeond-clase mail
kansainliitosta, sillä jo nimi sinän
July 18, 1912. at tke Post Office
sa j a m e n e v ä t k u in k a p itk ä lle h y v ä n sin tila n n e ty ö v ä e n riis tä jille .
sä vie harhaan. Ei ole kysym ykses
at Astoria, Oregon, ander tke
Tässä asiassa on v ie lä eräs to in e n
sä päästäksensä v o ito lle .
K o n g re s
sä kansojen liitto, kansojen, Jotka
A c t of M erck 3, 18 79.
A-
sin e d u s ta ja h u o n e en ja s en aa tin y k k in h u o m io o n o te tta v a s e ik k a .
haluavat sovinnossa Ja yhteisym m är
sityisten jä se n te n v a a lita is te lu ih in k u m e rik a n k a p ita lis tie n ja Y h d y s v a lta in ryksessä keskustella suurista kysy
MILJONEER1LUOKAN LI- lu te ta a n m o n in k e rro in se sum m a, k a u p p ala iv as to n e u v o sto n y lis te tty " a - m yksistä, ennenkaikkea rau h asta ja
m in k ä n ä m ä jä s e n e t saavat v a ltio lta m e rik a la is u u s " saa v äis ty ä k a n s a in
kehityksen edistäm isestä, vaan liitto
SÄÄNTYMINEN
p a lk k a n a a n v irk a k a u d e lla a n .
P o rv a välisy yd e n tie ltä ' sillo in k u n k y s y m y k on hallitusten
liitto, ennenkaikkea
" Y h te is k u n n a llis e n
kasvatu ksen ja rip u o lu e e t o stavat ä ä n iä ja to im e e n - sessä on
h alva n
ty ö v o im a n
saanti.
N äyttää olevan toivotonta maail yksltylsom istusoikeuden, toisen työ
kaikkien
niiden
hallitusten liitto,
h u o len p id o n k a n n a lta k a ts o ttu n a la i
T
ällaisessa
kysym
yksessä
ei
ole
“
p
a
t
voiman riistäm iseen perustuva m aa
p a n e v a t m itä h u ik e im p ia v a a liv ä ä re n -
jotka ovat m ääränneet, millä tavoin man kehittym inen. Muistuu mieleen
m in ly ö ty , v a ik k a a la ti lis ä ä n ty v ä y h n y k s iä ja p eto ks ia .
ilmankatsomus.
Ihm istyövoim aa ei
N e la h jo v a t vaa- rio tis m ia ." T ä m ä on k o k o n a a n liik e -
maailman on tä stä lähtien eteenpäin Brandeksen sanat, kun hän vertaa
te is k u n ta lu o k k a " ,
n im ittä in
m ilju li virasto ja y lim m ä s tä v irk a ilija s ta a- k y s y m y s ja liik e k y s y m y s on k a ik k ie n
kansoja sokelhin hevosiin. Kun en saa käyttää yksinom aan kauppata
kuljettava.
n e e rilu o k k a , k u te n B e rn a rd S h a w sa lim p a a n
varana. m utta kylläkin osaksi. Tä
asti.
E dullisem m assa ase m aid en k a p ita lis tie n p a trio tis m in pöh
A jatuksen kansojen liitosta sen nen vanhaan el ollut höyryä, ei osat
noo,
on
Y h d y sv allo iss ak in
m e n n e it massa tällaisessa " d e m o k r a tia n " k ä y ja lla .
H e e iv ä t v ä litä m ih in ro tu u n
viim eisessä asteessa h e rä tti Yhdys tu k äy ttää tuulta, eikä sattu n u t ole mä kantahan on kylläkin Järkevä,
ten vuosien kuluessa lis ä n n y t h e n k i- tössä on a in a vallassa o le va p u o lu e,
kan sa llisu u tee n h eid än työläisensä
kun tietää, e ttä joe työvoimaa käy
valtojen presidentti Wilson, m utta maan kosklvoiinaa, käytettiin hevo
lö h ik u a a n
n o p ea m m in
k u in
m ik ä ä n jo k a voi k ä y ttä ä valtaa n sa v a a lik o k u u lu v a t . V o ito n
m u rta v a t kansa!
tetään yksinomaan kaupptavarana,
sellaisena kuin hän sen ehdotti, se ala myllyjen pyörittäm iseen suurem
m u u y h te is k u n ta lu o k k a .
lis u u s ra ja t ja ro tu esteet.
se
voi käydä huonoksi kauppatava
neiston jä rje s tä m is e e n .
ei tullut hyväksytyksi. Kansojen lii millä vlljaeeudullla. M utta jo tta nä
M
u
tta
sinä
h
e
tk
e
n
ä
k
u
n
ty
ö
lä
is
e
t,
raksi,
koska se m enettää sillä ta
Y
k
si
tä
lla
in
e
n
p
o
rv
a
riry
h
m
ie
n
v
ä
V u o d e n 1 9 1 4 jä lk e e n ’ on Y h d y s
ton nykyisenä isänä voi pitää R ans mä olisivat osanneet parem m in teh
jo
tk
a
o
va
t
jo
ta
in
o
p
p
in
e
e
t
tällaisista
liseen
v
a
lta
ta
is
te
lu
u
n
sisältyvä
petos
valla vähitellen arvonsa, ja että tätä
v a lta in
m ilju n e e rilu o k k a k o lm in k e r
kan silloista pääm inisteriä Clemen- dä tehtävänsä, vääntää kiertiötä, pis
kauppatavaraa
on senvuoksl myöskin
m ä d än n äisy yd e n
p aljo u s on seikoista, ju lis ta v a t olevansa s o lid aa
ta is tu n u t.
K a ik k i t u t k ija t o va t y k s i ten ja
ceauta, jonka vaikutusvalta Versail tettiin niiltä silm ät puhki. Brandes
risia
k
a
ik
k
ie
n
m
a
id
en
ty
ö
lä
is
te
n
k
a
n
s
p
a
lja
s
tu
n
u
t
M
ich
ig
an
issa
to
im
ite
tu
is
suojeltava
Ja
hoidettava,
jotta siitä
m ielisiä
siitä, e ttä m ilju n e e rilu o k a n
lesin rauhan m äärääm isessä oli yh sanoo: kan sat ovat tällaisia sokeita
sa,
h
eitä
a
le
ta
a
n
e
p
ä
illä
.
H
e
id
ä
n
sa
Y
h
d
y
s
v
a
lta
in
sen
aatto
rivaaleissa,
voitaisiin
saada
mahdollisimman
suu
kasvam in en on y ks i sodan seuraus,
dessä Lloyd Georgen kanssa m ahta hevosia. Niin, Juuri tällaisia sokei
"
a
m
e
rik
a
la
is
u
u
te
n
s
a
"
jo
u
tu
u
"sad
an
ri hyöty Ja hinta. Täm ä on se peri
k u te n
toiselta
p u o le lta ,
v a rs in k in joissa e h d o k k a in a o liv a t H e n r y F o rd
vampi kuin Yhdysvaltain presidentin. ta hevosia ne n äy ttäv ät olevan tä
V a aleis s a p ä ä p ro se n tin a m e rik a la is te n " t u tk itta v a k
aate,
Johonka perustuu kansainliiton
niissä m aissa, jo t k a o liv a t u seam pia ja T r u m a n N e w b e rry .
Tämän saman Cleraenceaun, Joka lii mänkin kansainliittosopim uksen mu
si.
L y h y e s ti s an o ttu n a k a p ita lis tie n
si
v
iim
e
k
s
im
a
in
ittu
v
o
ito
lle
p
ie
n
e
llä
sosiaalinen
ajatus.
Siinähän onkin
vuosia sodan pyörteessä, ty ö lä is lu o -
an sotaisen m ielialansa tähden tuli kaan.
k
an
sain
välisyys
on
tä
y
s
in
s
u
v
aittav
a
a
ä
ä
n
te
n
e
n
e
m
m
is
tö
llä
.
F
o
rd
tä
llö
in
oikeastaan se pahin Akilleen kanta
k a n r iv it h a rv e n iv a t h u o m a tta v a s ti.
sitten Ranskan tasavallan presiden
On yleensä ajateltu että sodat väl
te k i v a litu k s e n , e ttä N e w b e rry v o itti ja la illis ta nykyisessä järje stelm äs sä ,
pää, johonka työväenluokan etujen
T u tk im u k s e t
n ä y ttä v ä t
todeksi
tinvaalissa syrjäytetyksi ja syrjäyte tettäisiln pakottam alla kansat sovin'
la h jo m is te n ,
ä ä n e s tä jie n ' p e lo itte lu n , m u tta ty ö lä is te n k an sa in v älisy ys k ie l
konnalta on tartuttava.
m y ö sk in
sen,
e ttä
m ilju n e e rilu o k k a
perustam alla pakollinen tuo
M u tta tästä h u o lim a tta ja e n tyksi niin perinpohjaisella tavalla. toon
liia llis e n ra h a n k ä y tö n ja ä ä n te n v a r le tä än .
sai uusia tu lo k k a ita e n ite n siellä m is
K ansainliiton perustajina ovat siis mioistuin riitojen
ratkaisem iseksi.
Ne toivomukset, Jolta näissä ylei
kau d en
a v u lla .
L iitto v a ltio n
v a la nen k a ik k e a ju u r i tästä syystä ty ö
sä
to im in ta
ja
to im e n p ite e t
sodan
kolmen
m
ahtavan
suurvallan
valta-
Meillähän on kokemusta, m inkälai sissä periaatteissa työväen lainsää
läisten p itäisi p y r k iä lu jitta m a a n k a n
jo h d o sta o liv a t v ilk k a im m a t.
T u lo - m ieh istö tu tk i syytö ksiä ja asetti tois
herrat, jotka yksinvaltaisesti m äärä set olivat tulokset vapaaehtoisista däntöön nähden yleensä lausutaan,
sainvälistä
v
e
lje
y
ttä
ä
n
ja
s
o
lid
a
ri-
v e ro tila s to je n m u k a a n on m ilju n e e ri- ta sataa h e n k ilö ä , n iid e n m u k a n a Y h
s u u tta a n san o ko o n p a o m istava lu o k sivät, millä tavalla Europassa on o- sovlntoneuvotteluista, m itenkä H aa ovat myöskin toistaiseksi verrattain
lu o k k a a n k u u lu v ia ih m is iä e ri osissa d ys v a lta in s e n a a tto rin , T ru m a n N e w -
S iin ä on jä rje s ty lot palautettava, Juuri näiden val gin sovlntotuom iolstuin m uuttui ai vaatim attom ia, ja moneen pieneen
b e rry n ,
syytteeseen v a a liv ä ä re n n y k - k a m itä tah a n s a.
Y h d y s v a lto ja s e u ra a v a s ti:
tioiden edustajat, jotka kyynillisesti van olemattomaksi. M utta kokemuk kansaan nähden eivät ne m erkitse
sistä.
S y y te tty je n asiaa on viim eiset n eiden ty ö lä is te n o n n i ja m enestys.
N e w Y o rkissa 3 ,3 8 8 , U u d e n E n g
tekivät m itä häikäilem ättöm im piä te set eivät näytä opettavan mitään. Juuri edistysaskelta, voipa sanoa, e t
kah d ek sa n v iik k o a tu tk ittu
liitto v a l-
la n n in
valtioissa
818,
muissa
idän
koja
pienempiä kansoja vastaan, sa Kansanllittosoplm us sisältää hurs tä monet maat, Suomikin, Norja ja
ta in oikeudessa G ra d d Rapidsissa. T o
valtioissa 1 ,0 7 5 , etelävaltioissa 3 7 7 ,
malla
kun he toisella suupielellään kaan toivomuksen, e ttä tällainen monet muut, ovat joissakin suhteis
distukset, jo ita v a ltio n p u o le lta esi
eteläisissä
länsi valtioissa
134,
Tyy
huusivat kansojen itsem äärääm isoi tuomioistuin on perusteyiava, m utta sa edellä eräitä kansainliittosplm uk-
te ttiin N e w b e rry ä ja hän en kanssa-
n e n m e re n ra n n ik o illa 2 1 8 , vu o risto -
keutta. N äm ät sam at miehet, jotka se ei puhu mitään, e ttä tällainen eh sen m ääräyksiä. Eikä niihin m ää
rik o llis ia a n vastaan , o liv a t n iin sito
valtioissa 1 8 , lä n n e n ja p o h jo islän -
vakasivat Persian saadakseen hal doton velvoUiauus alistaa kaikki rii räyksiin ole valoa ja lisättyjä toivei
via, e ttä v ala m ie h is tö oli p a h o ite ttu
(Suomen eduskunta on nyt val tuunsa sen öljylähteet, jotka saartl-
nen valtioissa 3 7 7 , yhteensä 6 ,6 5 4 .
ta-asiat tuomioistuimen ratkaistavak ta edes tuonut W ashingtonin työkon
ju lis ta m a a n N e w b e rry n ja kuu sitoista
tu u ttan u t hallituksen tekem ään ta r vat nälällä Itävallan ja Saksan ja si olisi heti saatava aikaan.
N evad an v a ltio on a in o a v a ltio , m is
ferenssi, ensim äinen kansainliiton yh
m u u ta h u ija ria syyllisiksi ja oikeus
peelliset sopim ukset Suomen liittä jatk av at tänä päivänä saartoa Venä
sä ei ole m iljo n e e rilu o k k a a n k u u lu
perustetun kansainvälisen
v iim e la u a n ta in a tu o m its i h e ille lain
Voidaan sanoa, e ttä kyllä kansain teyteen
m iseksi kansainliittoon. Koska tä jää vastaan, jotka korvaukseksi k ä r
vaa k u o le v ais ta .
työjärjestön vuosikokouksista.
m ä ä rä ä m ä n
k o rk e im m a n
ra n g a is tu k
liiton
sopim
uksessa
on
luonnollisesti
mä tapaus tulee epäilem ättä vaikut simystään vaurioista tyhjensivät Sak
M ie le n k iin to is ta on ta rk a s ta a m ille
sen.
S e n a a tto ri N e w b e rry tu o m ittiin
paljon puutteita ja vikoja, e ttä sen
Ne m ielipiteet. Joita kansainliiton
to im ia lo ille
m ilju n e e rilu o k a n jäsen et k ah d ek si vuo d eksi L e a v e n w o rth in k u tam aan syvällisesti ja suuresti Suo san kaikista sen elinehdoista, kulje-
synty
on
varsin
epäilyttävää.
Sen
sosiallsUpoliittisesta ohjelm asta on
men tulevaiseen eläm ään ja kehi tusneuvoista, vieläpä anastivat sen
k u u lu v a t.
E n s ik s ik in
on
itsestään
ritu sh u o n eeseen ja k y m m e n e n tu h a n
tekijäthän ovat itse olleet suurimpia lausuttu eri ¿ahoilla työväestön kes
tykseen,
julkaisem
m
e
alem
pana,
pi
selvää, e ttä p a n k k iirie n , teo llisu u sh a r- nen d o lla rin s akko o n .
tärkeim m än elinhermon, Saar-alueen
tuudestaan huolim atta, vasemmisto- maineen, väestöineen. J a sam at mie m ilitaristeja, Jotka ovat käyneet kuudessa. kulkevat eri suuntiin. On
jo tta ja in ja k u p o n k ile ik k a a jie n jo u k
T ap a u s ei ole a in o a la a tu a a n .
T ä l
L ähennän lausunnon, hethän ne myös antoivat vieraiden monta vuotta sotaa ja m itä häikäile- niitä, jotka luulevat että tallaisetkir.
k o o n k u u lu v a t e n im m ä t m ilju n e e rit. laista ta p a h tu u kaikissa vaaleissa y li sosialistisen
m ättöm im m ällä tavalla käyttäneet pienet parannukset ovat kiitollisuu
M u tta m y ö sk in m u u t to im ia la t tu o t Y h d y s v a lto je n ja y li k o k o p o r v a r illi m inkä hän jä tti eduskunnalle täm än joukkojen m arssia U nkariin kukis
hyväkseen
juuri aseellista ylivoi della vastaanotettavat ja unohdetta
kysymyksen käsittelyn aikana. Tä tam aan sen työläistasavallan ja hu
ta v a t
m ilju n e e re ja .
K a p a k o its ija in sen m a a ilm a n .
P o rv a riry h m ie n kes
maansa. Voidaan sanoa, että näm ät va, e ttä kansainliitto on lopullisesti
jo u k o s ta lö y ty y y ksito ista m ilju n e e ria , k in ä in e n v a lta ta is te lu kestää k u ite n män yhteydessä on hyvä pitää mie-, kuttam aan veriin koko Unkarin vä
viat korjattakoon, nouskoot oikeuden
a rk k ite h tie n jo u k o s ta viisi, ta it e ilijo it k in vain n iin k a u a n k u in p o r v a r i lessä että oikeistolaiset, s. o. koko estön.
Sanalla sanoen, näm ä h errat periaatteiden puolesta ne kansat, jot hyväksynyt periaatteen ¡ty ö v o im a on
riiston välikappale, se on kauppata
edustajaryhm ä, sanoivat: Me olemme kansainliitto.
ten nälkäisestä p arvesta yksi, k ir ja ili- p u o lu ee t o va t y ksin ään ta is te lu a re e - sosialidem okraatinen
ka luulevat paremmin voivansa tätä vara, Jota on kylläkin hoidettava, e t
Lahegmaa
ja
Vainiota
lukuunotta
ja s iv is ty n e is tö a
keskuudesta
viisito is n alla, ta i työ lä is te n v a ltio llin e n to i
Se on siis suursodan voittaneiden
m atta kannatti kansainliittoon yhty hallitusten edustajain liitto, im peria oikeutta valvoa. M utta siinäpä on tä se säilyy, m utta sitä on myöskin
ta ,
tu o m a ri-
ja
la k im ie s a m m a ttila i- m in ta on v ielä h e ik k o a .
N iin pian
suuri kysymys. T ätä liittosopim us toisen hyväksi käytettävä. Kouriin-
»ista
sitävastoin
lö y ty y
m ilju n e e ri k u in ty ö v ä e n lu o k a n tie to in e n to im in mistä yhdessä porvariston kanssa.) lismin liitto, joka sisältää hegemo
Se
yleiseuropalainen,
sanoisiko nian ei ainoastaan pienten kansojen, ta ei voida m uuttaa siihen suuntaan tuntuvim m an todistuksen siitä, ettei
lu o k a n jäsen iä sataseitsem än kym m en - ta u h k a a p o rv a ris to n ta lo u d e llis ta ja
kulkutauti, joka kantaa “kansainlii vaan myös koko maailman työtäte ilman yksim ielisyyttä liittokokouk kansainliiton perustajilla ole ollut sil-
tä ja kuusi .
v a ltio llis ta
y lih e r ru u tta ,
n iin pian
sissa. Ja kuka luulee että tällainen mäfn edessä työväenluokan, työtäte
N äin ja tk u u tä m ä lu e tte lo , m a in i k u in tie to in e n ty ö v ä e n lu o k k a u h ka a to n ” nimeä. on nyt tullut meidän kevien kerrosten yli.
yksimielisyys
saavutetaan silloin kun kevien kerrosten hyvinvointi ja pää-
maamme osaksi. Asia on näyttänyt
ten e ri a m m a tte ja , k u te n e lä v ie n k u yks ity is o m is tu s ta ,
On tietysti tarpeetonta pitkältä ru
p o rv a riry h m ä t
u-
vien
n ä y tte lijä t
ja
-n ä y tte iijä ttä re t, n o h ta v a t p ie n e t ry h m ä e tu n s a ry h ty - olevan niin outo kuitenkin, että sitä veta puhumaan kansainliiton orgaa on valvottavana suurten valtioiden m äärä, on saanut tuntea ainakin Sak-
suuret taloudelliset edut.
san työväenluokka. Minulla on täs-
v a k u u tu sa siam ieh e t,
k au p p a -a s io i tsi- äksensä
p u o lu s ta m a a n
su u re m p ia varten on tarvinnut tilata mies Tans neista, joista niin paljon on kyllä
On
yksi
seikka,
johon
sosialistien
sä
käsillä Saksassa toimivan "Die
ja t, k a rta n o tila llis e t, p a p it ja lä ä k ä r it. lu o k k a e tu ja a n —
Jokainen tietää, m il
y ks ity is o m is tu k se lle kasta asti kopioidakseen hallituksen ään tä pidetty.
taholta
erityisesti
vedotaan
puolus
deutsche Ligg fü Völkerbund" nimi
M u tta tu rh a a n saa etsiä m ilju n e e ri-
esitykseen tarv ittav at vähäiset ti* lä tavoin tässä liitossa on pienten
p e r u ,tu v a a
y h te is k u n ta jä rje s te lm ä ä .
tam
alla
kansainliittoon
liittym
istä,
sen
yhdistyksen Julkaisema ja näh
lu o k k a a n k u u lu v ie n a m m a ttilu e tte lo s -
Asia kansojen oikeus turvattu. Liittoko
T ä m ä k in ilm iö on y le is m a a ilm a llin e n . dot tä tä eduskuntaa varten.
nim
ittäin
kansainliittosopim
uksen
tävästi
Saksan hallituksen levittäm ä
ta m e rk in tö jä : k o n e ty ö m ie s, p uusep P o rv a rip u o lu e e t jo k o
kokonaan
__ näy ttää kuitenkin olevan h allitu k set kous kokoontuu milloin sattuu, jos
sosiaalisia
kysymyksiä
käsittelevä
lentovihkonen, jota on jaettu kai kal
pä, teo llisu u sty ö läin e n , u lk o ty ö lä in e n . la u tu v a t y h te e n t a i te k e v ä t liitto
*.^*7*1
hyvin tärkeä. Se uhraa kernaasti kokoontuu ollenkaan, ja jos siellä jo
ja
osa.
kille eduskunnan jäsenille.
Tämä
rä ä tä li, m a a la ri jn e .
kaikki
ne
m
atkarahat,
m
itä
täm
än
takin halutaan aikaansaada, niin täy
kesken ään
saattaakseen ty ö v ä e n lu o
Tämän
osan
“Yleisissä
periaatteis
kirjoitus
on
erään
arvattavasti
por
N iin s u u rta suuta k u in . o v a tk in pi k a n
__ henkilön tänne kustantam inen on ai- tyy olla yksimielisyys, muutoin py
p o liittis e t v o im a t
h ä v iö lle .
sa"
sanotaan
artiklassa
427:
“kor
varillisen
tai
tuollaisen
puoliporva-
tän e e t te h d a s p a tru u n a t ja m u u t m il R a iv .
• heuttanut, ja lykkää mieluummin sytään paikoillaan. Kaiken m äärää
ju n e e rilu o k a n jäsen et k u in k a ty ö lä i
rauhanteon tuonnemmaksi, rauhan oikeastaan liittoneuvosto ja siihen keat sopimuskumppanit m yöntävät” rillisen taloustieteilijän, tohtori Al
— huom atkaa: ne m yöntävät! — fred Manes'in kirjoittam a. Siinä sa-
set un io id en sa a v u lla tu liv a t so ta -a i- KAPIT A I I S M I N
MC
A IM
Olevan myöskin
kan- ovat suurvallat, näm ät voittajavallat
1 1 A L V X I I C W f Q A N
S A
N “ J°
s a ka
in l“ sanotaan
ton tarkoituksena.
Minä
jätän
k a n a " p r o fite e ra a jik s i” ja " k ir is t ä jik
o ttan eet m ääräysvaltansa anastaen
s i" k a n s a k u n ta a ko h d a n n e en yleisen
V A L ID I ID
edustajain harkittavaksi, m illaisessa enemmistön sen jäsenistä, 9 jäsenes
h äd än ja v a a ra n k u s ta n n u k s e lla , ei
Kansainvälisen kapitalismin kehitty- r ' 8^riid aasa näm ä toim enpiteet ovat. tä 5 itselleen. Tosin näistä toistai
lö y d y m ilju n e e rie n lis ta lla y h tä ä n a i n iin e n esille tu o lu k u is ia m ie le n k iin -
Kysymys kansainliitosta sellaises seksi Amerikan Yhdysvaltojen vielä
n o in ty ö lä is a m m a ttia lo illa ty ö s k e n te le toisia k y s y m y k s iä jä rje s ty n e ille ty ö sa muodossa kuin se nyt esiintyy ja
ollessa kansainliiton ulkopuolella ja
läisille.
V iim e k s i m a in itu n on a in a jollaisena
vää ih m istä.
sitä tarjotaan myöskin ollessa
hyväksym ättä
rauhansopi
S u u rin
m ä ä rä u u sia
m ilju n e e re ja o lta v a v a ru illa a n ra k e n ta a k s e e n suo Suomen kansan hyväksyttäväksi, on
musta. on ainoastaan neljä näiden
on tu llu t n iistä, jo tk a todellisuudessa ja m u u ria itselleen n iitä aseita ja e tu herättänyt ympäri maailman hyvin
hallussa ja loput neljä jaetaan m ui
e iv ä t tee m itä ä n rik k a u s a rv o je n lu o ja vastaan , jo ita o m istava lu o k k a k u l ristiriitaisia tunteita, riippuen aina
den valtioiden kesken, joilla on oi
m iseksi.
V ä h in m ä ä rä uusia m iiju - lo in k in saa itselleen .
E n n e n su u rte n 8 ,’ *a > m in k ä la is is ta
in tre s s ip iire is tä
keus näm ä keskuudestaan
valita
ilm es ty m is tä
u n io t 011 k y s y m y s ja m in k ä la is is ta kansois-
n e e re ja on tu llu t n iistä, jo tk a jo lla k in k o rp o ra ts io n ie n
kansainliiton kokouksessa.
■„ *
ta v a lla o tta v a t osaa tod elliseen v a - k y k e n iv ä t
m e lko ise lla te h o k k u u d e lla t a - kuinka suurista ja kuinka mah-
Liiton välikappaleista on myöskin
ra llia u u s a rv o je n
luom iseen.
S itävas v a rtio im a a n
ty ö p a ja a
ta i teh d asta, < ta v l»ta
puhuttu. Se asettaa nim ellisesti pää
toin sillä ty ö llä , m illä m aan v a ra lli- jo n k a
he o liv a t ju lis ta n e e t la k k o ti-
N ä m ä r is t ir iid a t e iv ä t o le h a v a it-
m ääräkseen
rauhan
säilyttäm isen.
M u tta sillo in k u n u seita t e h -' ta v is s a
a in o a s ta a n
s o s ia lis tie n
le i-
suusaarteet pääasiassa
lu o d aa n
te h la an .
M utta se käy ttää täm än rauhan säi
taissa, kaivoksissa, metsissä ja
i- ta ita jo u tu i yhd en ja sam an o m ista- re is s ä , jo ssa e rik o is e s ti m ie lip ite e t
lyttäm istä
varten
välikappaleina
n io illa ei ole y k s ik ä ä n a in o a k u o le ja ry h m ä n k äsiin , o m is ta ja t v o iv a t sul- n ä y ttä v ä t
h a ja a n tu v a n ,
vaan
ne
juuri sitä, joka rauhan rikkoo, so
v a in e n
tu llu t m ilju n e e rik s i.
H y v in k e a te h ta a n , jo n k a ty ö lä is e t e sittele- m y ö s k in e s iin ty v ä t s e lv ä s ti p o rv a ris -
taa ja sotavarusteluja. S ota on tuo
h a rv a on an s ain n u t s elvällä ty ö llä e- vät v a a tim u k s ia ja k ä y ttä ä toisia te h - ton p iire is s ä .
m ittu välikappaleena periaatteessa,
n e m p ä ä m itä suhteellisesti v a a tim a t *aila *7*de,,a höyryllä.
Tämä teki
Kun asia oli esillä Norjan suurkä- m utta käytännössä se on legalisoitu.
to m an f täm än
y llä p itä m is e e n
k u lu u välttämättöinäkai järjestää koko teol- räjillä, esiintyi siihen liittym isen vas-
Ja mikä pahinta, se ei tahdo pakoit-
päivästä päivään ja viikosta viikkoon, hsuus vissillä teollisuuden alalla ja tustajana äärim m äisen oikeiston e- taa sotäkn ainoastaan niitä, joille
. P?,?*.a n ,‘On °PP‘n«*t yhteiskunta- *oimia yhdessä kaikissa tehtaissa, jos dustaja Hambro, joka yksityiskohta!-
tästä sodasta voipi olla etua, m utta
ticteihjat opettavat, että meidän yh- mielitään voittaa lakko.
«esti ja perinpohjaisesti kuvasi, kuin
se
sitoo myöskin niitten kädet, jotka
teiskunnassam m e
jo k a is e lla
ih m is e llä
M u tta
om istavan
lu o k a n
kyky
ka vaarallista tähän liittoon liitty eivät hyödy sodasta eivätkä edes sitä
on tilaisuus tu lla m ilju n e e rik s i.
M e m u u tta a tu o ta n n o n h a rjo tta m in e n y h -
minen tulee olemaan Norjan kansal halua. Puolueettom uus n äy ttää ole
em m e läh de tässä e s ittäm ä än perus- destä m aanosasta toiseen on la a je n -
le, kuinka suuria kustannuksia se van kansainliitossa tuntem aton, ellei
te ltu ja v ä itte itä tä tä vastaan , m u tta »unut v a lta k u n n a n r a ja in u lk o p u o le lle
voi kysyä ja m itenkä se panee vaa- nyt m ainita pientä poikkeusta Sveit
»an o ttako o n k u m m in k in , e ttä k en h a- k a ik k ia
m a ita
k ä s ittä v ä k s i.
S am a
ranalaiseksi maan puolueettomuuden. siin nähden. J a mitä on _____
__
sanottava
lu a a tu lla m ilju n e e rik s i, h än ajstfei- koskee la k k o je n rik k o m is ta k in . T y ö n -
Hänen
kielteiseen
kantaansa
ei
kui-
sen
toisesta
välikappaleesta,
nälkä-
k o o n m u u ta k e in o a k u in ru p e a m is ta » n ta ja lu o k k a ei enää lu o ta yksistään
tankaan yhtynyt monta edustajaa so- saarrosta? Kuinka paljon me tääl-
. M u t U e , k i *—
o li“ t y ö - ! ko*iaaai»iin r ik k u r .ih in . m u tta * . on sm listeja lukuunottam atta, joista ai 111 olemmekaan ihm etelleet s ila j u i
Ï T Î ’ i r w O,iai
hankkinut rik k u reiu noastaan yksi ainoa antoi äänensä
m uutta ja hum aniteetin puutetta, jo
,
k y llä k in vo. o lla , on o llu t ja tu - ; u lk o m a ilta , jo te n k a ik k e in te h o k k a in ,, k a n s a in liito n p u o les ta -
e p ä rö id e n
ka esiintyi nyt päättyvässä maail-
Ise k e rra n o le m aa n ty ö lä is iä ilm a n m aksi
u n io jä rje s tö k s i ty ö lä is ille on
n — *-*-—
••
------
,,
.
„
Ruotsissa
oli
asia
myöskin
esillä
I
man
sodassa, ja kuinka m onta ker
m ilju n e e re ja , ta i k u te n L in c o ln a ik o i,
uu«
k a n s a ,n r.h n e n
jä rje s ty m in e n , sam aan aikaan viime m aaliskuun a -H aa me olemme täällä tuominneet sl-
n aan san o i: " ty ö o li enn en päaosraa a ."
^ ^ » e v a s s a käsittelyssä j ä i t ä raakuutta, joka esiintyy juuri näl-
K a ik e n lu o n n ollisu ud en ja o ikeu d en je tu k s e n
»
« n o e s ta a n N e w Yorkista jakautuivat sielläkin ään et hyvin ha- käsaarron m
»!
Puuttuu vie
k u u lu is i
v .h . oäsom .
1
ui
T i ? “ 2 i r a ° on’
>Ha
n
-
B asim äisessä kam arissa annot- lä. e ttä kansainliittosopim uksessa o-
v alu paaoman y b . M ilju n a e n lu o k k . M m » nm m ta.
U ^
vommkkaat tiin liittym isen p uolesta 86 ääntä ja
lisl vielä nimenomaan sanottu, e ttä
ei tätä tunnosta, mutta
Ota San Bablon No. 2 katuvaunu, jää pois Point Rich-
mainittu k irja ilija vätt^
V’aStaan *7, ja toise*’ a S m a r t s - 1 m yrkyllisiä kaasuja on käsitettävä
k
mondissa tunnelin kohdalla, tunnelin läpi käveltyä käänny
ja hä
oikealle.
vittäm iseksi.
Säännökset kansainliittoon liitty
vien valtojen velvollisuuksista ovat
yleensä hyvin epäm ääräiset. Niistä
voi riidellä loppumattomiin ja tul
voin sen on ajettava sekä Rqotsin kinnan varaa on aina. Velvoittaako
tehtävä.
I W o rk s on ju u r i la sk en u t
että muiden puolueettomien ja pien- kansainliittoeopim us esim erkiksi eh-
Suomen liittyminen
kansainliittoon
W e st B e r k e le y n
S. S. OSASTO TOIMEENPANEE
Kenttä-Juhlan
HEINÄKUUN 4 PÄIVÄNÄ 1920
Kove Puistossa
UINTIA!
. '.A ?
SYÖNTIÄ!
TANSSIA!