Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 23, 1920)
X KESKIVIIKKONA, KESÄK. 23 P.—WED., JUNE 23 lain sen mukaan mitä Wall Street' on valmistettu Hollannissa tai tuotot- Myöhemmin saimme me kuulla samat TOVERI (THE COMRADE) määriä. Isosia kertomuksia Bnunlian kabvitar- tu maahan, Carranzan hallitus ei ollut mikään taviksi. — Nain puhui n iin i piirinä hoUta. $lyt on |ullut vehnän vuoro The organ of the Finnish workers in the Western States. The only Finnish sosialistinen hallitus, hiki se ollut erit Taloudellisen Uiton Haagia Mastos — toden totta, onpa löydetty oikein uudistusmielinenkään hallitus. sa tohtori M. W . F. Treub, entinen sopiva aika vehnän hävitykselle. — Daily ™ * in ** the West. i PuElisEed UUllIQvU Daily, j täin Ei siis stinoastaan Amerikassa ryh except Sunday, at Astoria. Oregon, MuWa ** puolu,ti Meksikoa meksiku- ministeri, korkeakoulun opettaja, val by the Western Workmen’s Publishing ,ai' iUa’ UfaUB b n w lli' en pääoman tioneuvos, parlamentinjäsen j. a. e., dytä elintarpeiden hävitykseen, elin- - - puolesta ulkomaisia vastaan, lujan lyhyesti sanoen mies, jonka on olta tarpeiden, joita miljoonat nälkäiset Society. kansallisen yhtenäisyyden luomiseksi va selvillä asiasta. Kun hän lisäksi odottavat eri seuduilla maailmaa, vaan JOHN VÄLIMÄKI, Editor & Manager > »^»«Ussään se antoi työläisille- huomautti, ettei “edes kommunisti myös onnellisessa Hollannissa ei juu ■ !............. .................................. — ia .. . ■ 1 - lein enempi oikeuksia kuin Meksikos- sessa valtiossa oltaisi niin järjettömiä, ri menetellä toisin. Mikäli mainittu Office Seventh and Commercial St., •* on ennen ollut. että itse pujoteltaisiin silmukka omaan “De Telegraaf” eräässä toisessa nu Mutta öljy tulee nykypäivinä maa-, kaulaan luovuttamalla Ulostaen lah merossaan . mainitsee myy muudan Opposite Post Office. TELEPHONE — O ffice 3 6 5 ; meri- ja ilmaliikenteessä yhtä tärke- j jaksi muille maille, jotka kärsivät hollantilainen säilyketehdas säilykevi- äksi kuin kivihiili oli aikoinaan, sil-i puutetta”, niin amme oikein voi kä hannekaiaan — lannaksi. Editorial Dtp't 832.' Ja kaik loin kun höyrykone oli käyttövoiman: sittää, mistä johtuu, että meidät val kialla ympärillä kuolee kokonainen Entered as second-class mail matter päätuottajana. Suurimmat ja uuden- j taa epämiellyttävä tunne sen tosiasi maailma nälkään. Siinä kerrakseen July 18, 1912, at the Pori Office aikaisimmat laivat kulkevat öljyn voi-; an johdosta, että meillä on varasto kapitalistisen talouden siunausta! maila, kohta puolet maaliikenteestä huoneet tulvillaan juustoa, kondense- at Agtoria, Oregon, under the tehdään moottoritrokien avulla ja il-' voitua maitoa, voita, vihanneksia ja Act of MarcE 3, 1879. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = malaivat eivät voi liikkua ilman öl hedelmiä, samaan aikaan kun lähes jyä. öljyalueiden valtaaminen tulee miljoonat ihmiset kärsivät PALJON PYRKIJÖITÄ VE siis yhdeksi tärkeimmäksi päivän ky ovillamme puutetta ja kärsimystensä johdosta NÄJÄLLE symykseksi kaikille suurvalloille. Mek-, antavat johtaa itsensä mitä tyhmem- piin kapinayrityksiin . Nyt kun kolme maata, Englanti, ,iko ° n yk,i rikkaimpia Ruotsi ja Norja ovat jo .Inttäneet naMta‘ Nuden om!‘ta> k*i <>▼•» CT*’ Mutta tällä surullisella asialla on kaupankäynnin Neuvosto-Venäjän k b " t kaikki >uurTal,*t- mutt* M*k'' toinenkin puolensa. Kuten puhuja •Rhrlnelander, W1 b . — Metsatyöl&is- kanssa, on sinne alkanut pyrkiä ta J *,k° tun,i niiden arvon > yritti hal* v.ton määrä Ihmisiä joka maasta. ,iU niitS ainakin niin paljon etti sanoi, ovat nämä varastoonpannut ta ten unlon toisen piirin sihteeri Her varat tarkoitettu maasta vietäviksi. man Cease antoi lauantaina seuraa Kun Viro on ainoa maa josta ilman ** iUe ,aanut j°"kunlai«en k°r- Jos sattuisi löytymään hollantilaisia, van lausunnon lakkoasemasta: diplomaattist. passi, pääse. Venä- i aauk,en luovuttamastaan öljystä. T i- jotka antaisivat ymmärtää, että hei jäll. menemään, on matku.taj.tulv. U **v it ta k ilii‘et k«pi»*listit voineet “Lakon jatkaessa kahdeksan tun luonnollisesti ohjautunut sinne. Tai- Sik,ipa kiihotettiin vall.nha- dän maito-, juusto- tai marmelaadi- nin työpäivän voittamiseksi puuta- linnassa ilmestyvä virolainen lehti ,U‘,ia kenraalc> k»pmaan, annettiin anäöksensä saisi olla hiukan suurem varateolllsuuden toisessa piirissä, kas “W*ba Maa”, kirjotta, tämän joh- rahaa ja a,eila * kun nii,la ai‘ pi, osoitetaan hänelle yksinkertaises vaa lakkolaisten päättäväisyys joka dosta seuraavaa: na Meksikossa “armeijan” puo ti, että nämä tavarat nyt kerta kaik päivä taistella taistelu loppuun ast!. lelleen, oli sota valmis. CarranxanI kiaan ovat tarkoitetut maastavietävik- Lakkolaiset näkevät lapsia otettavan Elleivät he tyytyisi tähän seli “Viime aikoina on ulkoministeri- hallitukselta sitävastoin kiellettiin a - ; si. kouluista ja pantavan työhön mitä ö,#* alkanut käydä joukottain uiko- teiden saanti ja tulos on nyt se, että tykseen, niin saatetaan heille selit vaaralli8impiln palkkoihin, näkevät m aalaisia, jotka ovat kotoisin mikä ensimäinen vakava hallitus mitä Mek- tää, että heidän täyyty ottaa lukuun tuotavan erityisiä hurttia yksinomai yhteiskunnan nurjat miltäkin maailman kulmalta, pyytä- tikolla on pitkiin aikoihin ollut, on kapitadistisen missä lupaa matkustaa Neuvosto-Ve- kukistettu ja Wall-kadun herrat mää- puoletkin. Kommunistisessa valtiossa sella tarkotukselia kiihottaa epäjär näjälle. He ovat päässeet tulemaan räävät uudelleen mitä Meksikossa teh- saisivat he vieläkin vähemmän. Tä jestyksiä. Tekosyynä hurttien tuon Viroon jatkaakseen matkaa täältä e- dään, kuka siellä saa olla ja kenen mä ajatus olisi varmaan rauhoittava tiin pidetään järjestyksen valvomis ta ja omaisuuden suojelemista sel heidät. delleen. Ammatiltaan on suurin osa on poistuttava. laisilla seuduilla, missä ei mitään e- hakijoita sanomalehtimiehiä, vaikka Löytyy myös muita samallaisia Kapitalistimme ovat siis omilla yk päjärjestyksiä ole tapahtunut eikä kaan he eivät esiinny täällä sanoma- sityisillä keinoillaan saaneet aikaan seikkoja. Lainaamme lukijoillemme omaisuutta vahingoitettu. Lakkolai iehtimiehinä. Niinpä heidän joukos sen minkä toisten maiden imperialis seuraavan merkilliset^ tiedonannon set näkevät konttorityöläisiä lisättä saan on myöskin erään meksikolaisen tit ainoastaan hallitustensa aseellisilla maailman viljamarkki noilta: Pohjois-j lehden edustaja. Suuri joukko on voimilla voivat tehdä. Jos he onnis- Amerikassa ovat Hoover, Gompers ja vän niihin työläisiin, jotka on onnis myötkin liikemiehiä, jotka, kuka mil- tuvat pitämään nyt mieluisen., hal jotkut papit julkaisseet kehoituksen i tuttu houkuttelemaan kavaltamaan lakin perusteella, koettavat saada mat lituksen Meksikossa, ei meidän tarvit ravintotarpeiden hankkimisesta Euro työlälstoverelnsa palaamalla työhön. kalupa, “ihmeiden maalle.” Ulko se pelätä sen valloittamista, sillä se pan nälkääkärsi ville. Julistuksessa Me voimme ylpeydellä sanoa että tä ministeriö koettaa niin paljon kuin on nyt jo heidän hallussaan. Mutta huomautetaan, että Amerikassa on va- j mä luku verrattuna lakkolaisten ko mahdollista rajoittaa matkalupien an jos meksikolaiset taas alkavat puhua■ rastoonpantuna 60 miljoonaa barre konaislukumäärään on tavattoman toa Venäjälle. Hallitus on antanut Carransan ohjelmasta, silloin saamme lia (tynnyriä) jauhoja (toisin sanoen pieni. “Me huomaamme että kaikki nämä Viron ulkomailla oleville konsuleille mekin taas kuulla, että maata olisi Hollannin 10 vuoden taikka Saksan on laskettu yhteen “työhönpalanneik- sitä tarkoittavat ohjeet.” lähdettävä rauhottamaan oikein tä -; 1 vuoden tarve!), jolle jauhomäärälle si lakkolaisiksi” ja ympäri maata o- män maan sotavoimilla. on mahdotonta löytää mitään osta-1 sotetaan tätä todlstusksena että lak jaa. Elleivät nämä varastot tule ih- RADIKAALI VAINO MEK KAPITALISMIN MIELET- misystävällisesti jaetuiksi Europassa, ko on murtumassa ja melkein ohi. SIKOSSA “Mutta lakkolaiset purevat ham on seurauksena se, että osa varastois TÖMYYS mastaan ja sanovat: Me olemme la Jos kukaan enää epäilee ettei Yh ta hävitetään, kun vehnähinnan ta kossa ja aiomme jatkaa sitä kunnes dysvaltain ja Europan kapitalisteilla Porvarillinen hollantilainen lehti kuu loppuu heinäk. 1 pnä Amerikas kahdeksan tunnin työpäivä on voi olisi ollut osaa äskeisissä Meksikon “De Telegraaf” kirjoittaa nimikkeel sa. tettu. kapinoissa ja vallankumouksessa, niin lä “Ylösrakentava tilanne” seuraa Kaunis vaihtoehto, eikö totta? Jo tarvitsee vaan katsoa mitä siellä on vaa: ko hävitystä taikka hyväntekeväi-I Teollisuus halvauksissa. alkanut tapahtua sen jälkeen kun “Maassamme löytyy varastoon pan syyttä. Kouluvuosinamme kuulimme Carransan hallitus luhistui. Radikaa tuna juustoa 60 miljoonan guldenin me itä-intialaisen kauppayhtiön type “Lyhyesti sanoen on koko teolli lisia henkilöitä ja rajan tältä puolen 1 (noin 400,000,000 suomenmarkan) rästä ja hävyttömästä menettelystä suus halvauksissa ja työnantajat huo paenneita kumouksellisia on alettu arvosta, josta varastosta ei enää voi tuhota ryytitaimet taikka heittää ko maavat olevan mahdotonta saada vangita niin nopeasti kuin heitä kiin da suoriutua. Sama on laita muiden konaisia laivanlasteja mereen, jotta miehiä palaamaan työhön entisillä ni saadaan. öljyherroilla on vapaat maitotuotteiden, vihannesten, marme- “markkinoita ei olisi rasitettu liioilla ehdoilla. Kaikista tärkeimmistä kes kädet Meksikon öljylähteisiin ja kai 1 laadien, sikaarien y. m. Varasto tuotteilla”. Opettajamme oli tätä se kuksista ja suurimmasta osasta pie kissa muissa kysymyksissä menetel- huoneet ovat täynnä tavaroita, jotka littäessään vilpittömästi kuohuksissa niä paikkoja tulee tietoja: Me olem Keskivaltioiden metso ja myllytyöläiset ja t kavat päättäväisesti lakkoaan No. 146 me lakossa yhtä lujasti kuin koskaan ja joka päivä yhä päättäväisemplnä jatkaa lakkoa kunnes päämäärämme on saavutettu. Tämä päättäväisyys, me toistamme Ben vielä kerran, kas vaa joka päivä eikä sitä voi murtaa petollinen laitosten käynnissäolo muutamissa eristetyissä paikoissa, joissa työtä tehdään jonkun verran ja jolla tahdotaan osottaa tilannetta huonoksi. “Yksi tämän lakon huomattavin seikka on se että on niin harvoja, jotka ovat rikkoneet velvollisuutensa uniota kohtaan ja palanneet työhön, sekä se vaikutus, mikä näillä on ol lut uskollisiin lakkolaisiin. ammu härkä, hän oli luvannut hä- rän tuomarille, jos saa voiton jutyj. saan; ja toinen riitapuoli huomautti vastaan: kah ei voi härkä ammu» kun näädän nahkoja on suu tavnnä, siten peitetysti kohentaen tuomarin muistoa arvokkaista näädän nahoi». ta. joita hän oli tuomarille luvannut tai jo antanut. Joka kerta kun työ Iäinen, tai työläisten asia un sa*. lettu tämän ajan oikeuden käsitelty, väksl, saa työläinen ja hänen arian. sa alistua mahtavamman voitokat On olkeuskeinottelua, mutta on myöskin oikeudella keinottelua. Sitä harjoitetaan San Franciscossa, ftj. koajuttuja johdetaan Ukausbondi. Ennen turvattiin nyrkkeihin, nyt brokerin toimistosta, Pete McCk- nough’in planes oveluudella. Tämä päihin. herra Piiti hankkii minkälaisen “International Fallsista, Bemldjls- päätöksen hän tahtoo ja siinä ta tä.Cloquetista, Ashlandista, Odana- pauksessa että tuomarikin saa jotain hista, Wabenosta, Manistlquesta, auttaessaan Piitiä ja hänen suosik Munislngista, Escnabasta, Nahmasta kejaan, saa tuomari vain pikkurahoja ja monista muista palkoista ilmote- Oikeuslaitos on niin kovasti tuon taan mielialan olevan samaa. Tie kefnottellan hallussa, että se siirte dotetaan: ‘kaksi entisistä veljistära- lee juttuja oikeusistuimista toisiin, me on palannut takaisin työhön, mut mistä milloinkin on haluttu päätös ta me jälelläolevat tunnemme ainoas saatavissa. Juttuja silrrellään Ja lo taan päässeemme täten eroon hei pulta on poistettu pois kokonaan kommista ja tulemme seisomaan lu luetteloista Takausrahoja vältetä^ jana kahdeksan tunnin työpäivän tuon saalistajan kerällleen sataan puolesta, päättäväisempinä kuin kos tuhanteen dollariin, jotka rahat muu kaan.’ ten olisi pitänyt joutua kaupungit “Ainoa erotus eri paikoilta tulevis rahastoon. Sitte on tullut selville, sa tiedoissa im töihin palanneitten miesten lukumäärässä. Se on saat että kaupungin clerkkl on poltetta nut asianmukaiset paperit ja kuit tanut olla kaksi, kolme, viisi äärim tien kantakirjat “törkynä” tarpeetto mäisessä tapauksessa on se ollut vii mina säilyttää. Sourvalamiehlstö sitoista sitten lakon alkamisen Ja tutkii ja saa tutkia pitemmän aikaa, prosenttiluku on vaihdellut yhdestä sillä keinottahan kujeet ovat sangen jokaista kahdeksaa yhteen jokaista salaperäisiä. Piltin roikkäan kuulu neljänkymmentä kohden. villa loijareilla on ollut keinoja mää Markkina- ja finanssitilanne edullinen rätä etukäteen ketä tulee valamle- hlksi, ompa voineet niin tarkalle “Me toistamme uudelleen että ra tehdä valinnan etukäteen, että kak hallinen ja markkinatilanne, sekä sitoista nimeä valamies kokelaiden työsuhteet, jotka ovat päätekijät la joukosta ovat tulleet esille juuri sii kossa. ovat meidän eduksemme ja nä järjestyksessä kun nämä oikeus- tämä merkitsee sitä että yksinomaau huijarit ovat listin tehneet Kuiten lakkolaisten suhtautumisesta ja ai kin valamieskokelaiden nimet pitäi noastaan siltä riippuu lakon tulos. Ja si olla kokonaan tuntemattomat, en koska lakkolaiset huomaavat tämän nen esille tuloa. Pete McDonough seikan ja ovat päättäväisempiä kuin ja hänen Jutkunsa ovat tutkittava milloinkaan koko lakon aikana kiel na, Piiti on syytteessä vääränvalan täytyen antamasta johtaa Itseään teosta. Mutta mitäpä hän välittäisi harhaan pienimerkityksellisillä entis semmoisista syytteistä, Län voi teh ten tovereittensa luopumisilla taiste dä vieläkin vääriä valoja ja teettää lurintamasta, tunnemme me olevam- niitä puolestaan toisilla ja keinotte me varmat voitostamme lakon jat lu jatkuu. Siinäkin tapauksessa joi kuessa ja tukkien vähentyessä." Piiti joutuisi vaikkapa nyt ulos liik keestään, onhan niitä toisia vieläkin ovelampia jatkamaan sitä, sillä kapi talistinen oikeuskin on liikevoitto oi Oikeuskeinottelu ei ole mikään uu keutta ja jatkuu semmoisena niin si. tämänpäiväinen keksintö. Onhan kauvan kun raha hallitsee. Mutta se tietty ja tunnettu asia miten tietämätön tyhmä työkansa saa un- kaikkina aikoina väkevämpi on voit kog, että kyllä se oikeus on pyhä ja tanut heikomman oikeuden edessä. koskematon k laitos. ’ , Keitä suuremmat lahjukset oikeuden Callfornialta meni suuri kunnia ä jakajalle, sille oikeus tuomarilta. En- vu suun. Califomialainen punnit tiraikänä huomautti riitapuoli tuo- j tiin ja köykäiseksi havaittiin siinä maria lahjuksistaan, sanomalla: a h ’ rahamiesten kokouksessa, Chicago» Californiasta Pieniä muistelmia matkani varrelta Pietarista Siperian kautta Amerikaan Tässä pienessä matkaselostukses- sanl koetan kertoa mitä me punikit «airnme nähdä ja kokea matkustaes- samme Pietarista halki Siperian tä hän maahan. Lähdimme Pietarista matkalle toukok. 1 p. 1918, omalla Suomesta tuomallamme junalla, paik kaan, jonne ne Suomen punakaarti laiset. joille onnenjumalatar oli suo nut tilaisuuden päästä. Siis mat kamme alotimine Vapun päivänä, miksi Juuri tänä, niin suurena mei dän työläisten juhlana, täytyi mei dän lähteä pois siltä kaupungista, jossa kaikki tänä päivänä juhlivat? Ei mekään sentään aivan unohdettu juhlia; kiinnitimme vaunujamme ak- knnoihin pieniä punasta lippuja lie humaan. Jonkun toverin selostaessa talstelujemme valheita eri paikka kunnilla ja samalla mainiten, että jos me nyt emme olekaan tilaisuu dessa jossa voisimme Juhlia siinä määrin kun mitä se oli yksi vuosi taaksepäin jnhliessamtne Suomessa. Junamme lähtiessä liikkeelle, koho timme kolmen kertaisen eläköön huudon sille toiselle Suonien työläis ten vapaustaistelulta. jonka uudes taan alkamisesta olimme kaikki ai van varmoja. Matkan varrella oli kaikille isommille asemille laitettu liehumaan punasia lippuja. Joihinka venäläiset toverit olivat painattaneet meille omistettuja rohkaisevia Ja sa malla mieltä ylentäviä lauseita. Pääsimme noin kaksi vuorokautta kulettuamme Bui-nimiseen pieneen kaupunkiin. Jonne oli meitä varten varattu suuret entiset mailman so dassa vangiksi saatujen sotavankien parakit asunnoiksi. Siellä oli meitä vastassa useampaan tuhanteen nou seva Joukko naisia ja lapsia. Jotka olivat jo aikaisemmin siirretty pois Suomesta sodan jaloista. Koska meitä oli monu. joilla el ollut ke täin omaisia täällä vastassa, jou duimme me sim sta katsomaan miten se oli liikuttavaa, kun periieen Isä tai vanhemmat lapset taistelut kes tettyään pääsivät omaistensa jouk koon. Ne äidit taas, jonka mies ei tullut koettivat lohduttaa pienokai s ie n sillä että kun toinen juna saa puu. niin siinä isä varmasti tulee. Vaan tämä lohdutus useammissa ta pauksissa oli pettävä, sillä niin mo nen sadan, tuhannen, perheen elät täjä oli uhrannut kaikkensa taistel lessaan raakoja saksalals-suomalal- sia lahtarijoukkoja vastaan oikeuk siensa puolesta. Olin sitten pari päivää Buissa, jos sa järjestettiin ensiksi ruoka- ynnä muita asioita aluksi auttavaan kun toon, vaan kun emme olleet sinne mielestämme saaneet tarpeeksi’ riit tävää määrää elintarpeita, niin suu relle joukolle mitä siellä nyt oli. oli meidän yksinäisten miesten lähdet tävä taas jatkamaan matkaamme ai na syvemmälle Siperiaan. Paikka johon ensiksi pysähdyim me. oli Siperian pää- ja hallituskau- punki, Omski. Kävimme Sota- ja Työmiesneuvoston asuntotoimistossa, jossa meille ainoastaan venäläisten omistamalla ystävällisellä kohteliai suudella osoitettiin hotelli. Jossa tie sivät olevan vapaita asunnolta. Asus timme täällä sitten alun kolmatta viikkoa, Josta lähdimme sinne missä luulimme olevan paremmat toimeen tulomahdollisuudet. Meitä lähti yh dessä viisi miestä suunnaten mat kamme Tatarskaja nimiseen kaupun kiin, joka on noin 150 virstaa Oros- klsta itäänpäin. Täällä kului aikam me kesäkuun 20 päivään kaikessa rauhassa, tietämättä mitä Siperian porvarit vedessä tsekkiläisarmeijan kanssa puuhasivat. Kunnes ne sit ten 21 päivää vasten yöllä valloitti vat tämän Tatarskajan kaupungin. Me poloiset tulimme ymmälle min ne mennä, nyt kun olimme joutuneet aivan meille vihamielisten joukkojen keskelle. Ajattelimme asiaa yhteen jos toiseenkin päin. että minne nyt mennä, ollakko täällä voitostaan kerskuvien lahtarien joukossa vai lahteäkö yrittämään jos on vielä mahdollisuuksia päästä takaisin sin ne päin jopta olimme tulleet. Tu limme siihen päätökseen, että takai sta sitä on mentävä, keinoilla millä hyvänsä. Epäiltmme sitten mennä pyytämään lahtarien staaplsta lupa- lappuja, joilla saisimme ostaa pila tta rautatielle, koska ilman niitä el saanut pllettiä. Vaan ei siinä tullut sentään mitään estettä. Joten me olimme sitten valmiit matkalle. O- dotellessamme asemalla junaa, jonka piti meidät viedä Selabinskin kau punkiin. joka oli etäisin asema min ne sai matkustaa, josta oli lyhin mat ka kiertää sen lähettyville touodos tunut taistelurintama. Meille kalkil le onnettomuudeksi tuli meidän pu heillemme täällä Siperiassa asustava suomalainen kysellen, mistä olemme tulleet Ja minne nyt matka. Ker roimme hänelle matkamme lähtökoh dan Ja minne nyt olemme matkalla. Kuultuaan että olimme hiljan Suo mesta lähteneet, hän Innostui kovas ti haastamaan, samalla kehoittaen meitä lähtemään juhannusta viettä mään lähellä olevaan suomalaiseen kylään, jonka nimi on Helsinki. Uk ko saikin meidät siihen päähän, että pitäähän meidän nähdä se Siperian Helsinki ja sen asukkaat, koska ne ovat suomalaisia ja joiden keskuu dessa samalla toivomme saavamme viettää juhannuksen. Ehkä meidän toiveemme ei olisi pettäneetkään, jos el sinnekin olisi päässyt livahta maan yksi niistä monista Suomessa Venäjän keisarivallan alkuisia san tarmi-kätyreitä. Emme päässeet sel ville mistä hän oli saanut tietää, et tä olimme Suomesta pakoon päässei tä punikkeja, sillä me emme olleet siellä sanallakaan antaneet heille ym märtää, että me todella olimme niitä miksi tämä konna meitä epäili. Tä män kurjan Ihmisolennon nimi oli Mikko Pakkanen, kotoisin kehui Ota vansa Mäntyharjusta. Tämä Mikko menikin kylään määrätyn luutnantin puheille, tehden hänelle selvää meis tä. Hän kertoi meistä perättömän jutun tälle nuorelta 23 vuotta van halle sotaherralta, vanhana kokenee na ammattimiehenä, saaden siten tä män nuorukaisen uskomaan kaikki hänen juttunsa. Tästä olikin se seu raus. että meidät vangittiin tänä ju hannusaattona. jona me olimme toi voneet saavamme, viettää oikein si- perialais suomalais-juhannusta. Meidät vietiin sitten erään viro laisen aatetoverimme seurassa Kolo nia asemalle sijaitsevaan vanklkop- pifn, jossa saimme olla 2 vuorokaut ta. Sieltä meidät sitten (kovan var tioston saattamana siirrettiin takai sta sinne Tatarskajan kaupunkiin, jossa meidät pantiin kaupungin van kilaan. joka oli jo aivan täynnä yhtä viattomia ihmisiä kuin mekin. Mei tä vankia oli sijoitettu yhteen huo neeseen ainoastaan 103 miestä, jossa oli tavallisena aikana säilytetty 20 miestä. Vaikka yleensä vankilat o vat kaiketi joka maassa kaikenlai sille syöpäläisille oikein suosittuja paikkoja, niin minun luullakseni tä mä vankila oli oikein paratiisi kai kenlaisille itikoille. Kun ottaa huo mioon että el saa talosta minkään laisia makuu- eikä alusvaatteita, ei kä ota minkäänlaisia saunoja eikä peuulaitoksia. että ajan päälle oli meistä joka mies täissä niin että tippui. Ruoka oli aivan riittämätön: saimme ruokaa kerta päivässä % naulaa leipää ja pieni kupillinen kaalin päällislehdistä keitettyä sop paa sekä kaikkein suurimpina juhla päivinä puuroa kerta päivässä. Kos ka meidän asiaamme ei oltu vielä sen paremmin tutkittu, faikka olim mekin olleet jo kaksi kuukautta van kilassa, niin rupesimme Itse pyytä mään kuulustelua, jossa olisimme voineet näyttää toteen, että olemme aivan syyttömiä. Ja samalla teim me pyynnön, että saisimme omia puhtaita alusvaatteitamme käytettä väksemme, sillä ne jotka olivat pääl- lämnie olivat aivan vahvan likaker- roksen peittämät. Vaan tätä el olisi pitänyt tehdä; silloin saimme kuul la vasta oikein mitä me ollaan. Siel tä tuli jos jonkinlaisia nimityksiä, jotka jätän tällä kertaa mainitsemat ta. Samalla huomauttivat, että kai muistatte miten venäläisiä kohdeltiin silloin Suomessa kun niitä sieltä pois häädettiin. Niin ne tahtovat nyt meille vähän näyttää että ovat hekin herroja o- massa maassaan. Me koetimme heil le selittää että ei se toimenpide minkä Suomen lahtarihallitus oli kohdistanut venäläisiin, ollut mis sään muodossa Suomen työläisten a- siä, vaan ei ne meidän selityksemme tullut lainkaan huomioon otettua. Siis me viisi miespoloista saimme Siperiassakin kärsiä Suomen lahta- riherrojen päähänpistojen seurauk sista. Viimein meidät siirrettiin Tatars- kajasta Omskiin oikein suureen maan päälle rakennettuun helvettiin. Täällä meitä sitten jokunen kerta kuulustellaan, josta onkin kai sen verran lievennystä, että meidät siir retään pois vankilasta suureen van kileiriin. jossa oH noin 3500 poliittis ta vankia. Täällä vankileirillä el kuri ollut niin kovaa kuta mitä se oli vanki lassa. sillä saimme olla päivät ulko na sensijaan kun vankilassa vaan 15 minuuttia päivässä. Se jolla oli rahaa, sai ostaa tsekkien leirilleen perustamasta kaupasta tupakkaa ja leipää, tietenkin pakkohlnnoilla. Päivät kuluivat verkalleen eikä mi tään erikoisia tapahtunut, paitsi mi tä joskus saimme tietää porvarileh- tien ilmoittamista bolshevikien voi toista. Silloin nousi aina hiljainen hurraa huuto, sillä ne olivat myös pieniä vapauden viestiä meille pidä tetyille. Vaikeni viimein lokakuun 1 päivä, tuli ilta, jolloin olimme erääseen pa rakkiin kyhätyssä huoneessa kuule massa ja katsomassa huvitolmikun- tamme esittämää näytöskappaletta ja muuta ohjelmaa. Olimme jo kaik ki poistuneet pois sanotusta huoneeR ta, eikä mitään erikoista ollut tapah tunut. Toiset olivat jo ruvenneet levolta, toisten pakolnoidessa pienis sä ryhmissä lavitsoillaan. Äkkiä kuulemme ulkoa kimeää pillin vihel lystä ja samalla kiivasta juoksua. Kyselimme tovereiltamme, mitä on tapahtunut, johon he vastaavat hyvin huolestunein katsein, että ovat kai yllättäneet “altakomitean”. Saimme selville mikä se komitea oli ja mitä se ¿ominasi. Se oli koottu vapaeh toisista venäläisistä tovereista. Jolla oli työnä kaivaa tunneli teatteris tamme maan alitse leirin ulkopuo lelle. Koska oli ulkona pimeä, eikä vartijat voineet ketään kaivajista pi dättää ulkona, alkoi ankara tutkimus parakeissa, vaan ilman talosta. Sitten saapui vankilan päällikkö pitämään tutkimusta. Antaen seu raa van uhkauksen: “Jos ei klo 4:n mennessä aamulla saada syyllisiä il mi, tullaan joka kymmenes mies am puinaan, niin kauvan kun Joku ilmoit taa ketkä ovat olleet kaivamassa tunnelia.” Olikin jo otettu ensimäi- set kymmenikön m iehet eikä ku kaan heistä ollut tehnyt mitään pal jastuksia, vaan odottivat parakkien ulkopuolella mitä tuleman piti. Ko- mentandin laskiessa toisia kymmeni- kön miehiä, joutui joukkoon kaksi nuorta poikaa, jotka Itkien ilmoitti- vat, että he kyliä tietävät osan ketä on ollut kaivamassa Oli kauheaa seurata, miten tämä raaka sotamies kulkien ympäri pa rakkia poikasten kanssa pakottaen b»ita näyttämään ketä ne onnetto mat olivat Jotka Joutuisivat tuon ko van tuomion alaisiksi. Poikaset ti sivät, että altakomiteaan kuului 1 jäsentä, vaan eivät he kaikkia tui teneet. Koska tämä verenhimoin« mies ei saanut sitä määrää, nimi täin 15 miestä polkien osoitukset ilmi, otti hän loput niistä ennen vi litsemlstaan miehistä ilman mitai tutkimuksia. Tähän viidentoista joukkoon ta kaksi miestä meidänkin kymmen köstä, eräs nuori luutnantti, joka oi Joutunut vankilaan sentähden. ett hän ei tahtonut taistella omia ve jiään vastaan. Hänestä me suomi laiset olimme aivan varmoja, ett hän ei ottanut millään tavalla osa koko altakomiteaan. Toinen tovi rimme, joka sai myös saman kohu lon, oli 35 vuoden Ikäinen konety mies, Bennistä, 6 lapsen isä. meni itse ja ilmoitti Itsensä, koski hän oli koko homman Johtaja taen meille kädestä hyvästi sano« suomeksi: (Hän osa»! Jonkun b » m > suomea, jonka oli oppinut oll< sotaväessä Suomessa) “Nyt piklu ukko menee viimeisen kerran’" Nämä miehet vietiin piha naali* jossa kukin sai laiv aa itse li-ellen haudan joihinka he sitten ämmiä tiin. Tästä yöllisestä murhenajtä mäsiä oli enää aamulla pienet bautt kummut muistuttamassa meitä. niiden alla lepää 15 kalkkien meidU edestämme uhrautunutta toveri» Tuli lokakuun kolmas päivä, jo®1 meidän ilmiantajamme vangit»1*' koska hän ei voinut todistaa m* dän syyllisyyttämme. Hän t1109*- taan 2 kk. 10 päiväksi vankilaan > me vapautetaan: Päällikön unta«- sa meille vapautuslappuja hiin b** mauttaa että vika ei ota he-sa tis keissä. (Hän oli m6ös tsekki), venäläisissä, kehoittaen m> itä kustamaan pois näiltä paikoilta. * temme joutuisi toistamiseen -vytto- mästl kärsimään. Kun ra at *’• meiltä jotakunkin lopussa niin »ei»- me Joulukuun 15 päivään töitä iho* kissa, josta sitten lähdimme päin itää kohti. Äästyämm seen kiinalaiseen kaupunki i e , s k< kautta harhailtuamme • paikasta f seen, onnistuimme pääsemään seen amerikkalaiseen laivaan tyrd' Joka sitten tuuditti meidät taa Amerikkaan. — Toverille kirjoit*8 Punikki.
