X
KESKIVIIKKONA, KESÄK. 23 P.—WED., JUNE 23
lain sen mukaan mitä Wall Street' on valmistettu Hollannissa tai tuotot- Myöhemmin saimme me kuulla samat
TOVERI
(THE COMRADE)
määriä.
Isosia kertomuksia Bnunlian kabvitar-
tu maahan,
Carranzan hallitus ei ollut mikään taviksi. — Nain puhui n iin i piirinä hoUta. $lyt on |ullut vehnän vuoro
The organ of the Finnish workers in
the Western States. The only Finnish sosialistinen hallitus, hiki se ollut erit Taloudellisen Uiton Haagia Mastos — toden totta, onpa löydetty oikein
uudistusmielinenkään
hallitus. sa tohtori M. W . F. Treub, entinen sopiva aika vehnän hävitykselle. —
Daily
™ * in
** the West. i PuElisEed
UUllIQvU Daily, j täin
Ei siis stinoastaan Amerikassa ryh
except Sunday, at Astoria. Oregon, MuWa ** puolu,ti Meksikoa meksiku- ministeri, korkeakoulun opettaja, val
by the Western Workmen’s Publishing ,ai' iUa’ UfaUB b n w lli' en pääoman tioneuvos, parlamentinjäsen j. a. e., dytä elintarpeiden hävitykseen, elin-
- -
puolesta
ulkomaisia vastaan, lujan lyhyesti sanoen mies, jonka on olta tarpeiden, joita miljoonat nälkäiset
Society.
kansallisen yhtenäisyyden luomiseksi va selvillä asiasta. Kun hän lisäksi odottavat eri seuduilla maailmaa, vaan
JOHN VÄLIMÄKI, Editor & Manager >
»^»«Ussään se antoi työläisille- huomautti, ettei “edes kommunisti myös onnellisessa Hollannissa ei juu
■ !............. ..................................
— ia .. . ■
1 -
lein enempi oikeuksia kuin Meksikos- sessa valtiossa oltaisi niin järjettömiä, ri menetellä toisin. Mikäli mainittu
Office Seventh and Commercial St., •* on ennen ollut.
että itse pujoteltaisiin silmukka omaan “De Telegraaf” eräässä toisessa nu
Mutta öljy tulee nykypäivinä maa-, kaulaan luovuttamalla Ulostaen lah merossaan . mainitsee myy muudan
Opposite Post Office.
TELEPHONE — O ffice 3 6 5 ;
meri- ja ilmaliikenteessä yhtä tärke- j jaksi muille maille, jotka kärsivät hollantilainen säilyketehdas säilykevi-
äksi
kuin kivihiili oli aikoinaan, sil-i puutetta”, niin amme oikein voi kä hannekaiaan — lannaksi.
Editorial Dtp't 832.'
Ja kaik
loin kun höyrykone oli käyttövoiman: sittää, mistä johtuu, että meidät val kialla ympärillä kuolee kokonainen
Entered as second-class mail matter päätuottajana. Suurimmat ja uuden- j taa epämiellyttävä tunne sen tosiasi maailma nälkään.
Siinä kerrakseen
July 18, 1912, at the Pori Office aikaisimmat laivat kulkevat öljyn voi-; an johdosta, että meillä on varasto kapitalistisen talouden siunausta!
maila, kohta puolet maaliikenteestä huoneet tulvillaan juustoa, kondense-
at Agtoria, Oregon, under the
tehdään moottoritrokien avulla ja il-' voitua maitoa, voita, vihanneksia ja
Act of MarcE 3, 1879.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = malaivat eivät voi liikkua ilman öl hedelmiä, samaan aikaan kun lähes
jyä. öljyalueiden valtaaminen tulee
miljoonat ihmiset kärsivät
PALJON PYRKIJÖITÄ VE siis yhdeksi tärkeimmäksi päivän ky ovillamme
puutetta ja kärsimystensä johdosta
NÄJÄLLE
symykseksi kaikille suurvalloille. Mek-, antavat johtaa itsensä mitä tyhmem-
piin kapinayrityksiin .
Nyt kun kolme maata, Englanti, ,iko ° n yk,i
rikkaimpia
Ruotsi ja Norja ovat jo .Inttäneet naMta‘ Nuden om!‘ta> k*i <>▼•» CT*’
Mutta tällä surullisella asialla on
kaupankäynnin
Neuvosto-Venäjän k b " t kaikki >uurTal,*t- mutt* M*k''
toinenkin
puolensa.
Kuten puhuja
•Rhrlnelander, W1 b . — Metsatyöl&is-
kanssa, on sinne alkanut pyrkiä ta J *,k° tun,i niiden arvon > yritti hal*
v.ton
määrä Ihmisiä joka maasta. ,iU niitS ainakin niin
paljon etti sanoi, ovat nämä varastoonpannut ta ten unlon toisen piirin sihteeri Her
varat
tarkoitettu maasta vietäviksi. man Cease antoi lauantaina seuraa
Kun Viro on ainoa maa josta ilman **
iUe ,aanut j°"kunlai«en k°r-
Jos
sattuisi
löytymään hollantilaisia, van lausunnon lakkoasemasta:
diplomaattist.
passi, pääse. Venä- i aauk,en luovuttamastaan öljystä. T i-
jotka
antaisivat
ymmärtää, että hei
jäll. menemään, on matku.taj.tulv. U **v it ta k ilii‘et k«pi»*listit voineet
“Lakon jatkaessa kahdeksan tun
luonnollisesti ohjautunut sinne. Tai-
Sik,ipa kiihotettiin vall.nha- dän maito-, juusto- tai marmelaadi- nin työpäivän voittamiseksi puuta-
linnassa
ilmestyvä virolainen lehti ,U‘,ia kenraalc> k»pmaan, annettiin anäöksensä saisi olla hiukan suurem varateolllsuuden toisessa piirissä, kas
“W*ba Maa”, kirjotta, tämän joh-
rahaa ja a,eila * kun nii,la ai‘ pi, osoitetaan hänelle yksinkertaises vaa lakkolaisten päättäväisyys joka
dosta seuraavaa:
na
Meksikossa “armeijan” puo ti, että nämä tavarat nyt kerta kaik päivä taistella taistelu loppuun ast!.
lelleen, oli sota valmis.
CarranxanI kiaan ovat tarkoitetut maastavietävik- Lakkolaiset näkevät lapsia otettavan
Elleivät he tyytyisi tähän seli
“Viime aikoina on ulkoministeri- hallitukselta sitävastoin kiellettiin a - ; si.
kouluista ja pantavan työhön mitä
ö,#* alkanut käydä joukottain uiko- teiden saanti ja tulos on nyt se, että tykseen, niin saatetaan heille selit
vaaralli8impiln
palkkoihin, näkevät
m aalaisia, jotka ovat kotoisin mikä ensimäinen vakava hallitus mitä Mek- tää, että heidän täyyty ottaa lukuun
tuotavan
erityisiä
hurttia yksinomai
yhteiskunnan
nurjat
miltäkin maailman kulmalta, pyytä- tikolla on pitkiin aikoihin ollut, on kapitadistisen
missä lupaa matkustaa Neuvosto-Ve- kukistettu ja Wall-kadun herrat mää- puoletkin. Kommunistisessa valtiossa sella tarkotukselia kiihottaa epäjär
näjälle. He ovat päässeet tulemaan räävät uudelleen mitä Meksikossa teh- saisivat he vieläkin vähemmän. Tä jestyksiä. Tekosyynä hurttien tuon
Viroon jatkaakseen matkaa täältä e- dään, kuka siellä saa olla ja kenen mä ajatus olisi varmaan rauhoittava tiin pidetään järjestyksen valvomis
ta ja omaisuuden suojelemista sel
heidät.
delleen. Ammatiltaan on suurin osa on poistuttava.
laisilla
seuduilla, missä ei mitään e-
hakijoita sanomalehtimiehiä, vaikka
Löytyy
myös
muita samallaisia
Kapitalistimme ovat siis omilla yk
päjärjestyksiä ole tapahtunut eikä
kaan he eivät esiinny täällä sanoma- sityisillä keinoillaan saaneet aikaan seikkoja.
Lainaamme lukijoillemme
omaisuutta
vahingoitettu. Lakkolai
iehtimiehinä. Niinpä heidän joukos sen minkä toisten maiden imperialis seuraavan
merkilliset^ tiedonannon
set
näkevät
konttorityöläisiä lisättä
saan on myöskin erään meksikolaisen tit ainoastaan hallitustensa aseellisilla maailman viljamarkki noilta: Pohjois-j
lehden edustaja.
Suuri joukko on voimilla voivat tehdä. Jos he onnis- Amerikassa ovat Hoover, Gompers ja vän niihin työläisiin, jotka on onnis
myötkin liikemiehiä, jotka, kuka mil- tuvat pitämään nyt mieluisen., hal jotkut papit julkaisseet kehoituksen i tuttu houkuttelemaan kavaltamaan
lakin perusteella, koettavat saada mat lituksen Meksikossa, ei meidän tarvit ravintotarpeiden hankkimisesta Euro työlälstoverelnsa palaamalla työhön.
kalupa, “ihmeiden maalle.”
Ulko se pelätä sen valloittamista, sillä se pan nälkääkärsi ville.
Julistuksessa Me voimme ylpeydellä sanoa että tä
ministeriö koettaa niin paljon kuin on nyt jo heidän hallussaan. Mutta huomautetaan, että Amerikassa on va- j mä luku verrattuna lakkolaisten ko
mahdollista rajoittaa matkalupien an jos meksikolaiset taas alkavat puhua■ rastoonpantuna 60 miljoonaa barre konaislukumäärään on tavattoman
toa Venäjälle.
Hallitus on antanut Carransan ohjelmasta, silloin saamme lia (tynnyriä) jauhoja (toisin sanoen pieni.
“Me huomaamme että kaikki nämä
Viron ulkomailla oleville konsuleille mekin taas kuulla, että maata olisi Hollannin 10 vuoden taikka Saksan
on
laskettu yhteen “työhönpalanneik-
sitä tarkoittavat ohjeet.”
lähdettävä rauhottamaan oikein tä -; 1 vuoden tarve!), jolle jauhomäärälle
si
lakkolaisiksi”
ja ympäri maata o-
män maan sotavoimilla.
on mahdotonta löytää mitään osta-1
sotetaan
tätä
todlstusksena
että lak
jaa. Elleivät nämä varastot tule ih-
RADIKAALI VAINO MEK
KAPITALISMIN MIELET- misystävällisesti jaetuiksi Europassa, ko on murtumassa ja melkein ohi.
SIKOSSA
“Mutta lakkolaiset purevat ham
on seurauksena se, että osa varastois
TÖMYYS
mastaan
ja sanovat: Me olemme la
Jos kukaan enää epäilee ettei Yh
ta hävitetään, kun vehnähinnan ta
kossa
ja
aiomme jatkaa sitä kunnes
dysvaltain ja Europan kapitalisteilla
Porvarillinen
hollantilainen
lehti kuu loppuu heinäk. 1 pnä Amerikas
kahdeksan tunnin työpäivä on voi
olisi ollut osaa äskeisissä Meksikon “De Telegraaf” kirjoittaa nimikkeel sa.
tettu.
kapinoissa ja vallankumouksessa, niin lä “Ylösrakentava tilanne” seuraa
Kaunis vaihtoehto, eikö totta? Jo
tarvitsee vaan katsoa mitä siellä on vaa:
ko
hävitystä taikka hyväntekeväi-I
Teollisuus halvauksissa.
alkanut tapahtua sen jälkeen kun
“Maassamme löytyy varastoon pan syyttä.
Kouluvuosinamme kuulimme
Carransan hallitus luhistui. Radikaa tuna juustoa 60 miljoonan guldenin me itä-intialaisen kauppayhtiön type
“Lyhyesti sanoen on koko teolli
lisia henkilöitä ja rajan tältä puolen 1 (noin 400,000,000 suomenmarkan) rästä ja hävyttömästä menettelystä suus halvauksissa ja työnantajat huo
paenneita kumouksellisia on alettu arvosta, josta varastosta ei enää voi tuhota ryytitaimet taikka heittää ko maavat olevan mahdotonta saada
vangita niin nopeasti kuin heitä kiin da suoriutua. Sama on laita muiden konaisia laivanlasteja mereen, jotta miehiä palaamaan työhön entisillä
ni saadaan. öljyherroilla on vapaat maitotuotteiden, vihannesten, marme- “markkinoita ei olisi rasitettu liioilla ehdoilla. Kaikista tärkeimmistä kes
kädet Meksikon öljylähteisiin ja kai 1 laadien, sikaarien y. m.
Varasto tuotteilla”. Opettajamme oli tätä se kuksista ja suurimmasta osasta pie
kissa muissa kysymyksissä menetel- huoneet ovat täynnä tavaroita, jotka littäessään vilpittömästi kuohuksissa niä paikkoja tulee tietoja: Me olem
Keskivaltioiden metso
ja myllytyöläiset ja t
kavat päättäväisesti
lakkoaan
No. 146
me lakossa yhtä lujasti kuin koskaan
ja joka päivä yhä päättäväisemplnä
jatkaa lakkoa kunnes päämäärämme
on saavutettu. Tämä päättäväisyys,
me toistamme Ben vielä kerran, kas
vaa joka päivä eikä sitä voi murtaa
petollinen
laitosten
käynnissäolo
muutamissa eristetyissä paikoissa,
joissa työtä tehdään jonkun verran
ja jolla tahdotaan osottaa tilannetta
huonoksi.
“Yksi tämän lakon huomattavin
seikka on se että on niin harvoja,
jotka ovat rikkoneet velvollisuutensa
uniota kohtaan ja palanneet työhön,
sekä se vaikutus, mikä näillä on ol
lut uskollisiin lakkolaisiin.
ammu härkä, hän oli luvannut hä-
rän tuomarille, jos saa voiton jutyj.
saan; ja toinen riitapuoli huomautti
vastaan: kah ei voi härkä ammu»
kun näädän nahkoja on suu tavnnä,
siten peitetysti kohentaen tuomarin
muistoa arvokkaista näädän nahoi».
ta. joita hän oli tuomarille luvannut
tai jo antanut. Joka kerta kun työ
Iäinen, tai työläisten asia un sa*.
lettu tämän ajan oikeuden käsitelty,
väksl, saa työläinen ja hänen arian.
sa alistua mahtavamman voitokat
On olkeuskeinottelua, mutta on
myöskin oikeudella keinottelua. Sitä
harjoitetaan San Franciscossa, ftj.
koajuttuja johdetaan Ukausbondi.
Ennen turvattiin
nyrkkeihin,
nyt brokerin toimistosta, Pete McCk-
nough’in planes oveluudella. Tämä
päihin.
herra Piiti hankkii minkälaisen
“International Fallsista, Bemldjls- päätöksen hän tahtoo ja siinä ta
tä.Cloquetista, Ashlandista, Odana- pauksessa että tuomarikin saa jotain
hista,
Wabenosta,
Manistlquesta, auttaessaan Piitiä ja hänen suosik
Munislngista, Escnabasta, Nahmasta kejaan, saa tuomari vain pikkurahoja
ja monista muista palkoista ilmote- Oikeuslaitos on niin kovasti tuon
taan mielialan olevan samaa. Tie kefnottellan hallussa, että se siirte
dotetaan: ‘kaksi entisistä veljistära- lee juttuja oikeusistuimista toisiin,
me on palannut takaisin työhön, mut mistä milloinkin on haluttu päätös
ta me jälelläolevat tunnemme ainoas saatavissa. Juttuja silrrellään Ja lo
taan päässeemme täten eroon hei
pulta on poistettu pois kokonaan
kommista ja tulemme seisomaan lu luetteloista Takausrahoja vältetä^
jana kahdeksan tunnin työpäivän tuon saalistajan kerällleen sataan
puolesta, päättäväisempinä kuin kos tuhanteen dollariin, jotka rahat muu
kaan.’
ten olisi pitänyt joutua kaupungit
“Ainoa erotus eri paikoilta tulevis rahastoon. Sitte on tullut selville,
sa tiedoissa im töihin palanneitten
miesten lukumäärässä. Se on saat että kaupungin clerkkl on poltetta
nut asianmukaiset paperit ja kuit
tanut olla kaksi, kolme, viisi äärim
tien kantakirjat “törkynä” tarpeetto
mäisessä tapauksessa on se ollut vii
mina säilyttää.
Sourvalamiehlstö
sitoista sitten lakon alkamisen Ja
tutkii ja saa tutkia pitemmän aikaa,
prosenttiluku on vaihdellut yhdestä
sillä keinottahan kujeet ovat sangen
jokaista kahdeksaa yhteen jokaista salaperäisiä. Piltin roikkäan kuulu
neljänkymmentä kohden.
villa loijareilla on ollut keinoja mää
Markkina- ja finanssitilanne edullinen rätä etukäteen ketä tulee valamle-
hlksi, ompa voineet niin tarkalle
“Me toistamme uudelleen että ra tehdä valinnan etukäteen, että kak
hallinen ja markkinatilanne, sekä sitoista nimeä valamies kokelaiden
työsuhteet, jotka ovat päätekijät la joukosta ovat tulleet esille juuri sii
kossa. ovat meidän eduksemme ja nä järjestyksessä kun nämä oikeus-
tämä merkitsee sitä että yksinomaau huijarit ovat listin tehneet Kuiten
lakkolaisten suhtautumisesta ja ai kin valamieskokelaiden nimet pitäi
noastaan siltä riippuu lakon tulos. Ja si olla kokonaan tuntemattomat, en
koska lakkolaiset huomaavat tämän nen esille tuloa. Pete McDonough
seikan ja ovat päättäväisempiä kuin ja hänen Jutkunsa ovat tutkittava
milloinkaan koko lakon aikana kiel na, Piiti on syytteessä vääränvalan
täytyen antamasta johtaa Itseään teosta. Mutta mitäpä hän välittäisi
harhaan pienimerkityksellisillä entis semmoisista syytteistä, Län voi teh
ten tovereittensa luopumisilla taiste dä vieläkin vääriä valoja ja teettää
lurintamasta, tunnemme me olevam- niitä puolestaan toisilla ja keinotte
me varmat voitostamme lakon jat lu jatkuu. Siinäkin tapauksessa joi
kuessa ja tukkien vähentyessä."
Piiti joutuisi vaikkapa nyt ulos liik
keestään, onhan niitä toisia vieläkin
ovelampia jatkamaan sitä, sillä kapi
talistinen oikeuskin on liikevoitto oi
Oikeuskeinottelu ei ole mikään uu keutta ja jatkuu semmoisena niin
si. tämänpäiväinen keksintö. Onhan kauvan kun raha hallitsee. Mutta
se tietty ja tunnettu asia miten tietämätön tyhmä työkansa saa un-
kaikkina aikoina väkevämpi on voit kog, että kyllä se oikeus on pyhä ja
tanut heikomman oikeuden edessä. koskematon k laitos.
’ ,
Keitä suuremmat lahjukset oikeuden
Callfornialta meni suuri kunnia ä
jakajalle, sille oikeus tuomarilta. En- vu suun.
Califomialainen punnit
tiraikänä huomautti riitapuoli tuo- j tiin ja köykäiseksi havaittiin siinä
maria lahjuksistaan, sanomalla: a h ’ rahamiesten kokouksessa, Chicago»
Californiasta
Pieniä muistelmia matkani varrelta Pietarista Siperian kautta Amerikaan
Tässä pienessä matkaselostukses-
sanl koetan kertoa mitä me punikit
«airnme nähdä ja kokea matkustaes-
samme Pietarista halki Siperian tä
hän maahan. Lähdimme Pietarista
matkalle toukok. 1 p. 1918, omalla
Suomesta tuomallamme junalla, paik
kaan, jonne ne Suomen punakaarti
laiset. joille onnenjumalatar oli suo
nut tilaisuuden päästä. Siis mat
kamme alotimine Vapun päivänä,
miksi Juuri tänä, niin suurena mei
dän työläisten juhlana, täytyi mei
dän lähteä pois siltä kaupungista,
jossa kaikki tänä päivänä juhlivat?
Ei mekään sentään aivan unohdettu
juhlia; kiinnitimme vaunujamme ak-
knnoihin pieniä punasta lippuja lie
humaan. Jonkun toverin selostaessa
talstelujemme valheita eri paikka
kunnilla ja samalla mainiten, että
jos me nyt emme olekaan tilaisuu
dessa jossa voisimme Juhlia siinä
määrin kun mitä se oli yksi vuosi
taaksepäin jnhliessamtne Suomessa.
Junamme lähtiessä liikkeelle, koho
timme kolmen kertaisen eläköön
huudon sille toiselle Suonien työläis
ten vapaustaistelulta. jonka uudes
taan alkamisesta olimme kaikki ai
van varmoja. Matkan varrella oli
kaikille isommille asemille laitettu
liehumaan punasia lippuja. Joihinka
venäläiset toverit olivat painattaneet
meille omistettuja rohkaisevia Ja sa
malla mieltä ylentäviä lauseita.
Pääsimme noin kaksi vuorokautta
kulettuamme Bui-nimiseen pieneen
kaupunkiin. Jonne oli meitä varten
varattu suuret entiset mailman so
dassa vangiksi saatujen sotavankien
parakit asunnoiksi. Siellä oli meitä
vastassa useampaan tuhanteen nou
seva Joukko naisia ja lapsia. Jotka
olivat jo aikaisemmin siirretty pois
Suomesta sodan jaloista.
Koska
meitä oli monu. joilla el ollut ke
täin omaisia täällä vastassa, jou
duimme me sim sta katsomaan miten
se oli liikuttavaa, kun periieen Isä
tai vanhemmat lapset taistelut kes
tettyään pääsivät omaistensa jouk
koon. Ne äidit taas, jonka mies ei
tullut koettivat lohduttaa pienokai
s ie n sillä että kun toinen juna saa
puu. niin siinä isä varmasti tulee.
Vaan tämä lohdutus useammissa ta
pauksissa oli pettävä, sillä niin mo
nen sadan, tuhannen, perheen elät
täjä oli uhrannut kaikkensa taistel
lessaan raakoja saksalals-suomalal-
sia lahtarijoukkoja vastaan oikeuk
siensa puolesta.
Olin sitten pari päivää Buissa, jos
sa järjestettiin ensiksi ruoka- ynnä
muita asioita aluksi auttavaan kun
toon, vaan kun emme olleet sinne
mielestämme saaneet tarpeeksi’ riit
tävää määrää elintarpeita, niin suu
relle joukolle mitä siellä nyt oli. oli
meidän yksinäisten miesten lähdet
tävä taas jatkamaan matkaamme ai
na syvemmälle Siperiaan.
Paikka johon ensiksi pysähdyim
me. oli Siperian pää- ja hallituskau-
punki, Omski. Kävimme Sota- ja
Työmiesneuvoston asuntotoimistossa,
jossa meille ainoastaan venäläisten
omistamalla ystävällisellä kohteliai
suudella osoitettiin hotelli. Jossa tie
sivät olevan vapaita asunnolta. Asus
timme täällä sitten alun kolmatta
viikkoa, Josta lähdimme sinne missä
luulimme olevan paremmat toimeen
tulomahdollisuudet. Meitä lähti yh
dessä viisi miestä suunnaten mat
kamme Tatarskaja nimiseen kaupun
kiin, joka on noin 150 virstaa Oros-
klsta itäänpäin. Täällä kului aikam
me kesäkuun 20 päivään kaikessa
rauhassa, tietämättä mitä Siperian
porvarit vedessä tsekkiläisarmeijan
kanssa puuhasivat. Kunnes ne sit
ten 21 päivää vasten yöllä valloitti
vat tämän Tatarskajan kaupungin.
Me poloiset tulimme ymmälle min
ne mennä, nyt kun olimme joutuneet
aivan meille vihamielisten joukkojen
keskelle. Ajattelimme asiaa yhteen
jos toiseenkin päin. että minne nyt
mennä, ollakko täällä voitostaan
kerskuvien lahtarien joukossa vai
lahteäkö yrittämään jos on vielä
mahdollisuuksia päästä takaisin sin
ne päin jopta olimme tulleet. Tu
limme siihen päätökseen, että takai
sta sitä on mentävä, keinoilla millä
hyvänsä. Epäiltmme sitten mennä
pyytämään lahtarien staaplsta lupa-
lappuja, joilla saisimme ostaa pila
tta rautatielle, koska ilman niitä el
saanut pllettiä. Vaan ei siinä tullut
sentään mitään estettä. Joten me
olimme sitten valmiit matkalle. O-
dotellessamme asemalla junaa, jonka
piti meidät viedä Selabinskin kau
punkiin. joka oli etäisin asema min
ne sai matkustaa, josta oli lyhin mat
ka kiertää sen lähettyville touodos
tunut taistelurintama. Meille kalkil
le onnettomuudeksi tuli meidän pu
heillemme täällä Siperiassa asustava
suomalainen kysellen, mistä olemme
tulleet Ja minne nyt matka. Ker
roimme hänelle matkamme lähtökoh
dan Ja minne nyt olemme matkalla.
Kuultuaan että olimme hiljan Suo
mesta lähteneet, hän Innostui kovas
ti haastamaan, samalla kehoittaen
meitä lähtemään juhannusta viettä
mään lähellä olevaan suomalaiseen
kylään, jonka nimi on Helsinki. Uk
ko saikin meidät siihen päähän, että
pitäähän meidän nähdä se Siperian
Helsinki ja sen asukkaat, koska ne
ovat suomalaisia ja joiden keskuu
dessa samalla toivomme saavamme
viettää juhannuksen. Ehkä meidän
toiveemme ei olisi pettäneetkään,
jos el sinnekin olisi päässyt livahta
maan yksi niistä monista Suomessa
Venäjän keisarivallan alkuisia san
tarmi-kätyreitä. Emme päässeet sel
ville mistä hän oli saanut tietää, et
tä olimme Suomesta pakoon päässei
tä punikkeja, sillä me emme olleet
siellä sanallakaan antaneet heille ym
märtää, että me todella olimme niitä
miksi tämä konna meitä epäili. Tä
män kurjan Ihmisolennon nimi oli
Mikko Pakkanen, kotoisin kehui Ota
vansa Mäntyharjusta. Tämä Mikko
menikin kylään määrätyn luutnantin
puheille, tehden hänelle selvää meis
tä. Hän kertoi meistä perättömän
jutun tälle nuorelta 23 vuotta van
halle sotaherralta, vanhana kokenee
na ammattimiehenä, saaden siten tä
män nuorukaisen uskomaan kaikki
hänen juttunsa. Tästä olikin se seu
raus. että meidät vangittiin tänä ju
hannusaattona. jona me olimme toi
voneet saavamme, viettää oikein si-
perialais suomalais-juhannusta.
Meidät vietiin sitten erään viro
laisen aatetoverimme seurassa Kolo
nia asemalle sijaitsevaan vanklkop-
pifn, jossa saimme olla 2 vuorokaut
ta. Sieltä meidät sitten (kovan var
tioston saattamana siirrettiin takai
sta sinne Tatarskajan kaupunkiin,
jossa meidät pantiin kaupungin van
kilaan. joka oli jo aivan täynnä yhtä
viattomia ihmisiä kuin mekin. Mei
tä vankia oli sijoitettu yhteen huo
neeseen ainoastaan 103 miestä, jossa
oli tavallisena aikana säilytetty 20
miestä. Vaikka yleensä vankilat o
vat kaiketi joka maassa kaikenlai
sille syöpäläisille oikein suosittuja
paikkoja, niin minun luullakseni tä
mä vankila oli oikein paratiisi kai
kenlaisille itikoille. Kun ottaa huo
mioon että el saa talosta minkään
laisia makuu- eikä alusvaatteita, ei
kä ota minkäänlaisia saunoja eikä
peuulaitoksia. että ajan päälle oli
meistä joka mies täissä niin että
tippui. Ruoka oli aivan riittämätön:
saimme ruokaa kerta päivässä %
naulaa leipää ja pieni kupillinen
kaalin päällislehdistä keitettyä sop
paa sekä kaikkein suurimpina juhla
päivinä puuroa kerta päivässä. Kos
ka meidän asiaamme ei oltu vielä
sen paremmin tutkittu, faikka olim
mekin olleet jo kaksi kuukautta van
kilassa, niin rupesimme Itse pyytä
mään kuulustelua, jossa olisimme
voineet näyttää toteen, että olemme
aivan syyttömiä. Ja samalla teim
me pyynnön, että saisimme omia
puhtaita alusvaatteitamme käytettä
väksemme, sillä ne jotka olivat pääl-
lämnie olivat aivan vahvan likaker-
roksen peittämät. Vaan tätä el olisi
pitänyt tehdä; silloin saimme kuul
la vasta oikein mitä me ollaan. Siel
tä tuli jos jonkinlaisia nimityksiä,
jotka jätän tällä kertaa mainitsemat
ta. Samalla huomauttivat, että kai
muistatte miten venäläisiä kohdeltiin
silloin Suomessa kun niitä sieltä
pois häädettiin.
Niin ne tahtovat nyt meille vähän
näyttää että ovat hekin herroja o-
massa maassaan. Me koetimme heil
le selittää että ei se toimenpide
minkä Suomen lahtarihallitus oli
kohdistanut venäläisiin, ollut mis
sään muodossa Suomen työläisten a-
siä, vaan ei ne meidän selityksemme
tullut lainkaan huomioon otettua.
Siis me viisi miespoloista saimme
Siperiassakin kärsiä Suomen lahta-
riherrojen päähänpistojen seurauk
sista.
Viimein meidät siirrettiin Tatars-
kajasta Omskiin oikein suureen
maan päälle rakennettuun helvettiin.
Täällä meitä sitten jokunen kerta
kuulustellaan, josta onkin kai sen
verran lievennystä, että meidät siir
retään pois vankilasta suureen van
kileiriin. jossa oH noin 3500 poliittis
ta vankia.
Täällä vankileirillä el kuri ollut
niin kovaa kuta mitä se oli vanki
lassa. sillä saimme olla päivät ulko
na sensijaan kun vankilassa vaan
15 minuuttia päivässä. Se jolla oli
rahaa, sai ostaa tsekkien leirilleen
perustamasta kaupasta tupakkaa ja
leipää,
tietenkin
pakkohlnnoilla.
Päivät kuluivat verkalleen eikä mi
tään erikoisia tapahtunut, paitsi mi
tä joskus saimme tietää porvarileh-
tien ilmoittamista bolshevikien voi
toista. Silloin nousi aina hiljainen
hurraa huuto, sillä ne olivat myös
pieniä vapauden viestiä meille pidä
tetyille.
Vaikeni viimein lokakuun 1 päivä,
tuli ilta, jolloin olimme erääseen pa
rakkiin kyhätyssä huoneessa kuule
massa ja katsomassa huvitolmikun-
tamme esittämää näytöskappaletta
ja muuta ohjelmaa. Olimme jo kaik
ki poistuneet pois sanotusta huoneeR
ta, eikä mitään erikoista ollut tapah
tunut. Toiset olivat jo ruvenneet
levolta, toisten pakolnoidessa pienis
sä ryhmissä lavitsoillaan.
Äkkiä
kuulemme ulkoa kimeää pillin vihel
lystä ja samalla kiivasta juoksua.
Kyselimme tovereiltamme, mitä on
tapahtunut, johon he vastaavat hyvin
huolestunein katsein, että ovat kai
yllättäneet “altakomitean”. Saimme
selville mikä se komitea oli ja mitä
se ¿ominasi. Se oli koottu vapaeh
toisista venäläisistä tovereista. Jolla
oli työnä kaivaa tunneli teatteris
tamme maan alitse leirin ulkopuo
lelle. Koska oli ulkona pimeä, eikä
vartijat voineet ketään kaivajista pi
dättää ulkona, alkoi ankara tutkimus
parakeissa, vaan ilman talosta.
Sitten saapui vankilan päällikkö
pitämään tutkimusta. Antaen seu
raa van uhkauksen: “Jos ei klo 4:n
mennessä aamulla saada syyllisiä il
mi, tullaan joka kymmenes mies am
puinaan, niin kauvan kun Joku ilmoit
taa ketkä ovat olleet kaivamassa
tunnelia.” Olikin jo otettu ensimäi-
set kymmenikön m iehet eikä ku
kaan heistä ollut tehnyt mitään pal
jastuksia, vaan odottivat parakkien
ulkopuolella mitä tuleman piti. Ko-
mentandin laskiessa toisia kymmeni-
kön miehiä, joutui joukkoon kaksi
nuorta poikaa, jotka Itkien ilmoitti-
vat, että he kyliä tietävät osan ketä
on ollut kaivamassa
Oli kauheaa seurata, miten tämä
raaka sotamies kulkien ympäri pa
rakkia poikasten kanssa pakottaen
b»ita näyttämään ketä ne onnetto
mat olivat Jotka Joutuisivat tuon ko
van tuomion alaisiksi. Poikaset ti
sivät, että altakomiteaan kuului 1
jäsentä, vaan eivät he kaikkia tui
teneet. Koska tämä verenhimoin«
mies ei saanut sitä määrää, nimi
täin 15 miestä polkien osoitukset
ilmi, otti hän loput niistä ennen vi
litsemlstaan miehistä ilman mitai
tutkimuksia.
Tähän viidentoista joukkoon ta
kaksi miestä meidänkin kymmen
köstä, eräs nuori luutnantti, joka oi
Joutunut vankilaan sentähden. ett
hän ei tahtonut taistella omia ve
jiään vastaan. Hänestä me suomi
laiset olimme aivan varmoja, ett
hän ei ottanut millään tavalla osa
koko altakomiteaan.
Toinen tovi
rimme, joka sai myös saman kohu
lon, oli 35 vuoden Ikäinen konety
mies, Bennistä, 6 lapsen isä.
meni itse ja ilmoitti Itsensä, koski
hän oli koko homman Johtaja
taen meille kädestä hyvästi sano«
suomeksi: (Hän osa»! Jonkun b » m >
suomea, jonka oli oppinut oll<
sotaväessä Suomessa) “Nyt piklu
ukko menee viimeisen kerran’"
Nämä miehet vietiin piha naali*
jossa kukin sai laiv aa itse li-ellen
haudan joihinka he sitten ämmiä
tiin. Tästä yöllisestä murhenajtä
mäsiä oli enää aamulla pienet bautt
kummut muistuttamassa meitä.
niiden alla lepää 15 kalkkien meidU
edestämme uhrautunutta toveri»
Tuli lokakuun kolmas päivä, jo®1
meidän ilmiantajamme vangit»1*'
koska hän ei voinut todistaa m*
dän syyllisyyttämme.
Hän t1109*-
taan 2 kk. 10 päiväksi vankilaan >
me vapautetaan: Päällikön unta«-
sa meille vapautuslappuja hiin b**
mauttaa että vika ei ota he-sa tis
keissä. (Hän oli m6ös tsekki),
venäläisissä, kehoittaen m> itä
kustamaan pois näiltä paikoilta. *
temme joutuisi toistamiseen -vytto-
mästl kärsimään. Kun ra at *’•
meiltä jotakunkin lopussa niin »ei»-
me Joulukuun 15 päivään töitä iho*
kissa, josta sitten lähdimme
päin itää kohti. Äästyämm
seen kiinalaiseen kaupunki i e , s k<
kautta harhailtuamme • paikasta f
seen, onnistuimme pääsemään
seen amerikkalaiseen laivaan tyrd'
Joka sitten tuuditti meidät taa
Amerikkaan. — Toverille kirjoit*8
Punikki.