Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 21, 1920)
No. 144 MAANANTAINA, KE3ÄK. 21 P.—MONDAY. JUNE 21 TOVERI tehtäviä lahon sukana. Eräät porva ri ryhmät järjestävät armeijaa kukista maan suuremmat työläislevottomuu- det. Tästä puhutaan aivan julkisesti Lontoon ja teollisuuskeskuksien sa nomalehdissä. Englannin politiikan tuntijat laskevat tämän johtavan kah teen mahdollisuuteen, joko avonai seen taisteluun niin pian kuin talou delliset pulmat ovat Englannissa ko JOHN VÄ1JMÄKI, Editor A Manager koontuneet syntyy yleislakko, joka aiheuttaa työn valtavan taistelun ra Office Seventh and Commercial St., havaltaa vastaan Englannissa, tahi, Opposite Post Office. että myönnytyspolitiikka saa vaaran TELEPHONE — Office 365; ratkaisevalla hetkellä voiton. Vain Editorial D*p't 632. siinä tapauksessa, että joukot hylkää Entered as second-class mail matter vät opportunistisen työväenpuolueen, July 18, 1912, at the Post Office joudutaan väkivaltaisiin toimenpitei siin. Olipa näistä mahdollisuuksista at Astoria, Oregon, under the kumpi tahansa totuudenmukaista, ei Act of March 3, 1879. se muuta asian luonnetta. Joka ta pauksessa on luokkavastakohtien kär EI TULE PUNIKEILTA jistyminen joutunut sellaiseen huip MARKKOJA KARVA- puunsa, että vallankumous on edessä. (THE COMRADE) The organ of the Finnish worker« in the Western States. The only Finnish Daily in the West. Published Daily, except Sunday, at Astoria. Oregon, by the Western Workmen’s Publishing Society. JALOILLE kuudessa. Jos Englannin imperialis min onnistuu saada järjestetyksi Ve näjän kuljetusneuvostot ja teollisuus tavaroita vastaan saamaan viljaa hal valla Venäjältä, niin toivoo se voitta vansa pulman kotonaan. Mutta eikö Englannin imperialismin kysy itseltään, eikö vallankumouksel linen Venäjä tämän kautta tule voi makkaammaksi ? Tähän kysymyk seen, jonka porvarillinen sanomaleh distö suuntaa Lloyd Georgelle, vastaa hän seuraavalla tavalla: “kommunis tisille perusteille ei mitään pysyväis tä yhteiskuntaa voida luoda, ainoas taan yksityiselle omaisuudelle ja yk sityisille alotteille perustuva yhteis kunta säilyy. Kommunistinen oppo- sitsiooni ei edellytä sitä, että kommu nismi ainiaaksi lakkauttaisi kapitalis tisen yhteiskunnan. Vaara on vallan kumouksellisessa hävityksessä. Mutta tämän hävityskauden jälkeen palaa jokainen maa kapitalismiin. Venä jäkin palaa takaisin kapitalismiin ja varmasti sitä pikemmin, mitä joutui sammin se rupeaa kauppasuhteisiin kapitalistisen maailman kanssa. Yh- teiskunnallistutetuissa tehtaissa tule- S ellaisessa tap au k sesss tu lee esille k y sym ys m ikä m erk itys ' o n tällä V iim e kuun 2 2 päivä lähti M ones- k ään teellä E nglannin u lk op olitiik k aan sen ista, P a., k onserttim atkalle S u o N eu vosto-V en äjään nähden. Miten m een soittok u n ta “ L ouh i.” .K u ten voidaan selittää, että E nglannin p o r m uistetaan, toim ivat useim m at täm än varisto sillä h etk ellä, jolloin se va l vat u lk om aid en kapitalistit osotta- soittok u nn an jäsenistä joh tajan sa jo h . v V enäjän -- . ty ö ...... -n ■ m istautuu ratkaisevaan taisteluun m aan lä isille, että kapi- dolla le k u r e in a viim e syk syisen te- r - - i - i , 1 E nglannin työväen lu ok k aa vastaan, rästyöläisten lakon aikana. T ätä te k e e sop im uk sia vallank u m ou ksen mi. K un saarto lak k au tetaan ei seik kaa eivät lakossa taistelleet ja kotim aan k an ssa? E ikö täh än k ä t k aup p aa tulla k äym ään vain N eu v o s k ärsineet su om alaiset terästyöläiset k eyd y vastaväite, jok a osottaa p u u t toh allitu k sen kanssa, salakau p piaat o le vo in eet antaa an teeksi. H e ovat tuvaa reh ellisyyttä: E nglannin rauhan- tu levat harjoittam aan salaista k a u p läh ettän eet kirjelm än S uom en puo- hym niä. Jos p uh utaan, että E nglan paa u lk om aisen p ääom an kanssa, jo lueleh dille, jossa ‘Louhen* jäsenten ja nin k apitalistin en h allitus tah too te h ka tu h oaa n eu vostovallan k o k o ta lo u joh tajan k atala m en ettely p aljaste dä rauhan k anssam m e, niin on se dellisen p olitiik an . Ja jo s N eu vosto- taan. K irje n ä k yy saan een k aikkien vain m uodon vu oksi, sillä E nglannin V en äjä aseellisesti voittam attom an a, S uom en leh tien h u om ion p u oleen sa ja h allitus ei tarkoita m itään p ysyvää ryh tyisi m yös rau h alliseen ta lo u d elli jo k a lehdessä huom autetaan ettei ai kanssakäym istä N eu vosto-V en äjän seen taistelu u n , tu lee se täyd ellisesti nakaan punikeilta tu le m arkkoja a- kanssa. M utta ellem m e tah d o ottaa m uuttum aan, siitä tä y ty y tulla valta, m erikalaisille sk ääp eille. — Porvarit h uom ioon E nglannin laajalle k äypiä jok a yhdistää k a p italistien ta lo n p o sensijaan k uuluvat valm istau tu neen su un n itelm ia, vaan esitäm m e k y sy jan intressit • ty ö lä isen intresseihin. suurilla ju h lallisuu k silla vastaan otta m yksen, tah took o se lähitu levaisu u T ällä tavoin voidaan tehd ä rauha Neu m aan tätä k arvajalkain ritarikuntaa. dessa elää rauhassa k anssam m e, niin vosto-V en äjä n kanssa, toiv o ssa , että täytyy m eidän vastata m yöntävästi. se joh taa tu lo k seen ei vain ta istelu s TOVERIN KOOSTA Ei ole ep äilystäkään , etteik ö E nglan sa E nglannin ty ö v ä estö ä vastaan, | K oska m uutam at lu k ijoistam m e e i nin hallitus pyrkisi lähentym ään N eu vaan m yös V en ä jä n vallank u m ou sta vät vielä näytä olevan tietoisia siitä, vosto-V en äjää ja saam aan aikaan rau v a sta a n .” T äm ä ei ole m is m iksi T overin k ok o on neljänä päi hallisia su hteita. Niin ajattelevat E nglannin im p eria sään ristiriidassa E nglannin, ty ö v ä e n lism in joh ta ja t solm iessaan suhteita vänä viikossa näin pieni, niin täytyy vieläkin h uom auttaa ettei se johdu luok k aa kohtaan su untaam aansa, si m eidän kanssam m e. K oska em m o m eidän pahasta tah d ostam m e tai säiseen p olitiikkaan nähden, vaan m i katso velvollisu u d ek sem m e sivistää läheisim m ässä yh teyd essä sen en glan tilaista ministeriä^ voim m e lu o säästäm ishalustam m e. Me m ielu u m tä min antaisim m e lehden kahdeksasi- kanssa. pua hänen esity k sen sä a rv o stelem ises E nglannin taistelu ssa N eu v o sto -V e ta. vu isena kuin n ykyisen k ok oisen a. E sitim m e sen vain näyttääk sem - M utta m e em m e aina voi tehdä n iin näjää vastaan, aikana lokak u un k u m e lu k ijoillem m e syyn E nglannin kuin haluaisim m e. Paperipula k iu m ouksesta Saksan im perialism in k u rauhan p olitiik kaan . eivät yh teisk u n n alliset saa n ykyisin kaikkia san om aleh tiä ja k istum iseen , E nglannin rauha on jatkoa E nglan erittäinkin ty ö v äen leh tiä. H uonoista k ysym yk set o lleet ratkaisevina, vaan nin sotaan , k äyttäm ällä h yväkseen m arkkinasuhteista h uolim atta olisi T o p yrkim ys tukahduttam aan täm ä val talou d ellisia k ein o ja . M ahdollisuudet veri kuitenkin k yllä saanut tavallisen ta, jossa E nglannin im perialism i näki E nglannin p olitiik an v o itto o n tai ta p k ok oista paperia niin paljon että o li Saksan im perialism in liittolaisen . Niin p ioon riippuu E nglan n in k a p italisti sim m e täm än pulakauden läpi p ä ä s h u llu nk u riselta kuin täm ä näyttääkin sen talou den rom ahd u ksesta, sekä seet. M utta kun m eitä vastaan ta is on k aiken ep äilyk sen u lk op u olella, e t kom m u n istisesta ta lo u s-järjestym isestä televat paikkakuntam m e porvarit h u o tä E nglannin hallitus vaieten tai ju l V en äjällä. m asivat etteivät he tällä kertaa m i kisesti m yön täen , jak oi n eu v o sto h a l tään m uuta kiusaa voin eet m eille lituksen p elkoa siitä, että V enäjä v a l tehdä, tu n keutuivat h e m eidän ja p a loitettaisiin saksalaisen pääom an avu l E nglannin p orvaristohan ei u s p eriyh tiön väliin ja estivät m eidät la. p ysyväiseen talon p oik ain ja saam asta tavallisen k ok oista paperia. konut Me em m e sa a n eet paperia ollenkaan työläisten h allitu k seen V enäjällä. Kun lähiseutujen yh tiöiltä. Niillä ei ollut E nglannin im perialism i Saksan im Sitäpoliittinen tilanne Ruotsissa on sitä m eitä varten en n en ku in vasta perialism in kukistum isen takia vap au nykyään varsin mielenkiintoinen. sen jälk een kun olim m e en n akolta tui tästä p elosta, kun sodan p äätty Kuten tunnettua, on maassa sosiali tehdyn päätök sem m e m ukaan h an k k i m inen ja sotaväen h ajalle laskem inen demokratinen hallitus, vaikkakaan n eet paperia etääm pää ja se oli pie- toi yh teisk u n n alliset k ysym yk set p äi valtiopäivillä el ole sosialidemo nem pää k ooltaan. N äutyään ettei väjärjestyk seen , kun vallank u m ou ksel- kraattista enemmistöä. Olosuhteet, täm äkään k ein o lehdeltä h en keä vie- Unen kuoh u nta työläisten kesk uu d essa jotka ovat tähän johtaneet, eivät nyt, ¡¡m otettiin m eille että saam m e osotti E nglannin hallitu k selle, ettei liene täysin tunnettuja maan rajo taas paperia entisistä p aikoista. Niin voitta javaltiotkaan ole vapaita bolshe- jen ulkopuolella, minkävuoksl ollee ettei T overin k ok o tu le näin pienenä vism ivaaralta — silloin sai taistelu syytä lähemmin asiaa selostaa. olem aan pitkää aikaa. Se su u ren ee n eu vostovaltaa vastaan y h teisk u n n al Vuosina 1916—1917 käytiin anka E nglannin kapitalis- heti kun olem m e eh tin eet suurim m an lisen lu on teen . raa taistelua silloista oikeistohalli osan tästä vaunulastista käyttäm ään. tilu okk a päätti käydä V enäjän k im p tusta vastaan, jotta maa saatiin py K oettakaa nyt siis kärsiä pari k o l puun pitäen sitä m aailm an vallan k u symään puolueettomana maailmanso Jo silloin e- m e kuukautta. Ja jo s kerran leh ten - m ouksen k esk uk sen a. dan vuosina. Tämä taistelu päättyi ne takana seisotte, niin nostakaa sen päili L loyd G eorge aseellista voittoa oikeistohallituksen kukistumiseen. tilaa jam äärää niin että paperipulan N euvosto-V en äjästä, m utta E nglannin Kun tällöin vapaamielinen puolue loputtua voim m e k ok oon nähden k or porvariston en em m istö, vihan ja le kieltäytyi yksin muodostamasta hal vata senkin mitä nyt m enetätte. vottom uu d en sek ottam ana, om aksui litusta. ei sosialidemokratialle, joka sen katsan tokan n an, jota E nglannin oli johtanut taistelua oikeistoa vas ENGLANNIN SISÄ- JA UL Pietarissa olevan lähetystön en tin en taan ja siten aiheuttanut hallitus ensim äinen läh etysn eu vos i kuvaa sa KOPOLITIIKKA noilla: “ niitä tu lee k ohd ella kuin pyö- pulan, ollut muuta tehtävää kuin ot T unnettu venäläinen puolu etoveri, veleitä. K oltshakin, Judenitshin ja taa itselleen osa hallitusvastuusta Karl Radek, kirjottaa Pravdassa Eng- j D eniki tap p iot ovat osottan eet Paitsi puolueettomuuden turvaamia- j lännin politiikasta seuraavaa: , E nglannin p ääom alle m iten oikeassa ta, asetettiin myöskin syksyllä teh E nglannin porvaristq valm istautuu Lloyd G eorge oli vastu staessaan aseel- tyyn ohjelmaan vapaamielisten ja sotaretk eile E nglannin työväen lu ok - lista seikkailua. E nglannin p orvaris sosialidemokraattien yhteistyötä var haa vastaan. Lloyd G eorge —— E ng to tunnusti, ettei se k y k en e voitta- ten yleisen äänioikeuden toteuttami nen. minkä puolesta Ruotsin työ lannin viisain ja kauk on äköisin p or maan vallank u m ou ksen k eskustaa varillinen valtiom ies — on tu n n u sta idässä. Silloin päätti se kukistaa ne väenluokka oli taistellut kolmisen nut, ettei m ikään k au n op uh eisu us ei vallank u m ou kselliset voim at, jotka o- kymmentä vuotta. Saatiin siten ai vätkä p ienet m yön n ytyk set voi p id ät livat k ok oon tu n eet heidän om assa ta- kaan vapaamielis-sosialidemokraattl- tää työläisiä taistelusta, sillä mitä . Io»»*»n. Jos se siinä on nistu u , niin nen kokoomushallitus, jonka rintama •• silloin on taas aika k äydä N euvosto- oli suunnattu oikeistoa vastaan. Teh ty ö lä iset nyt vaativat, siihen eivät porvarit voi su ostu a. Hän on m yön- V enäjään käsiksi. T ältä n äkökan- dyn ohjelman toteuttamiseksi ryh-. tänyt, että jok ain en m yön n ytys, min- naita k atsottu n a m erk itsee täm ä kään- dyttiin työhön heti. Alusta alkaen kä hallitus tek ee ty öväen lu ok alle ny- ne E nglannin politiik assa sotilaalli- oli hallitukselle selvä ulkopolitiikan k yhetk en ä, antaa aiheen uusiin vaati- sessa su h teessa seuraavaa: kun h yök - merkitys, V:n 1918 alusta tämän vuo muksiin jou k k ojen taholta, jotka ei- k äys N eu vosto-V en äjää vastaan tosi den kevääseen saakka harjoittivat vat enää taistele tuon tai täm än pik- pik- asiassa epäonni*!».' Ir~.L F __I___ asiassa ep äon n istu i, k osk a . E nglannin 1 ^ uots*n natsionalistlset piirit kiivas-1 kuasian p uolesta, vaan jotka vaati- im perialim in k otim aassa ty ö s k e n te li- i ta agitatsioonla, saadakseen Ruotsin myöskln 8-tunnln työaikalaki. Ruot sin työväenluokan kolmikymmenvuo tisen poliittisen talstelftn tähänasti nen suurin saavutus. Kuu siten hallitus oli suorittanut tehtävänsä, jonka se oli itselleen a- settanut, alettiin yleisesti toivoa sen väistymistä syrjään. Osottautui ni mittäin, että sen Jälkeen kuin vaali- uudistus Ja 8-tunnln työpäivälaki oli vat säädetyt, oli vapaamielisten re- formihalu myöskin loppu. Uusi yri tys tehtiin tosin syksyllä 1919, mut ta el löydetty yhteistä pohjaa. Ky symys, Johon yhteistoiminta särkyi, oli kunnallisen verotusjärjestelmän uusiminen. Kansallisverotus Ruotsissa ou tä hän saakka ollut puhdas tulovero, joka suhteettoman kovasti on koh dannut työläisiä ja palkannauttijoi ta. Kymmenen prosentin vero tu loista oli liian korkea. Erikoisen väärä on tämä järjestelmä ollut sikä li ettei maanviljelijöitä ole verotet tu heidän todellisista tuloistaan, vaan ovat he suorittaneet ainoas taan 5—6 pros. omaisuutensa takso- tusarvosta. Mutta kohonneet elln- . .. . . . . , x , .... tarpeiden hinnat ja , kiinteistöjen ar . , , vonnousu sotavuosina on johtanut mahdottomiin tuloksiin ja ennestään raskailla veroilla kuormitetut työ miehet ja palkannauttijat ovat jou tuneet perin tukalaan asemaan. Tä mä seikka on tehnyt verotusuudis- tilakysymyksen polttavaksi. Esitöitä on tehty jo parinkymmenen vuoden ajan. Syksyllä 1919 alettiin sosiali V A n n A llo n Sisäpoliittinen tilanne Ruotsissa vat tu oteyälin eid en valtaam ista. Sei- laisten hen kilöiden kuin am iraali Fisherin tai en tisen sotam inisteri lordi H aldanen to ivoessa op portu nististen ty ö v ä en p u o lu een joh tajien M acdona.- din ja H endersonin avulla voivansa pitää kurissa työläisjou k ot, on Lloyd eo rg e tunnustanut, että tyovaen p u o- o,n kun *• on tu ,U an ’ * xaaakstca ty öläisten van kin a, jot- h ***Tat “ U pakottam aan m ene- raaan eteen p äin . siUoin kuin he sitä tehtovat. O san v .p a a m ie h « * to iv o « .- J * " * * ,la lla a n m y ö n n y ty k siin , yh tyy p o r v .n s to n e- nem m isto h äikäilem ättöm ään vasta- k n n T n J “ T “ ’• i X . m v«r e i ma..n ,‘r BpUBUkn vät N euvosto-V en äjän liittolaiset __ 1 sekaantumaan Suomessa käytyyn Englannin työväen lu ok k a __- päätti kansalaissotaan. Se seikka, ettei E nglannin im perialism i toistaisek si ruotsalaisia sotajoukkoja silloin lä hankkia itselleen lujan kotim aan voit- hetetty Suomeen, johtui etupäässä tam alla E nglannin työväen lu ok an . T ä sosialidemokratien kannasta. Halli-; män voiton saam iseksi — tässä tu- tuksella oli tukenaan oikeiston agi- lem m e juuri tekem isiin E nglannin po. ! tatsioonla vastaan järjestöt ja työ- litiikan jou stavu ud en kanssa — tah-1 väk i Ohjelman toista kohtaa, yleis-1 IE *oo E nglannin im perialism i k äyttää t» äänioikeutta vastaan ryhtyi oi- h yväkseen pieniä rauhallisia su hteita • keisto niinikään aikanaan taisteluun. N eu vosto-V en äjän kanssa. R auhallis- Saksan vallankumouksen jälkeen teo suhteiden solm iam inen ei aikaan-1 marraskuussa 1918 sai ääniolkeus- saa vain lähestym istä E nglannin ty ö - vaatimus kuitenkin vastustamaUo- väen iu ok k a* k ohtaan, j o k . on yh ty- man luonteen, ja silloin koossaolleil- lau seeseen : kädet p ois N e u v o sto -H a valtiopäivillä ratkaistiin kysymys V enäjästä, vaan tu lee se m yös ole- radikaalisemmin kuin mitä vapaa maan k ein on a E nglannin proletariaa- mieliset aikaisemmin olivat ajatel-I rauhotU m U *k ‘ i' Eng- leet. Silloin hyväksytyn lain mu- Bnnm » ^ v ä e n liik k e e n rauhalliseen j kaan. jota ensikerran toteutetaan . ? . TeoU isuuksien joh- lu on teeseen viim e.sen k ö ? y S ; tu’ aL : “ T o u a B kwlur on o,hrt He järjestävät ukkc tekn illistä h a ta a p u . sodan Buontt«maaa vu osik ym m en en I käytännössä 1921 vaaleissa * * * < « * R u otsin vum e vu osina, E n .U ™ . k asvo, m yös J a t A h t o n iit Suuret 4th of July mikuussa oli päättänyt, että siinä ta pauksessa, että vapaamieliset ktei- täytyivät suostumasta verouudistus seen, oli soslalldemokraiien yksinään otettava hallitusvastuu. Kysymys on satojen miljoonien voitto vuosittain Ruotsin työväenluokalle, joka van- hän verojärjestelmän vallitessa oli saanut suorittaa sille ylivoimaisia maksuja. Mitään muuta ratkaisua ei ollut kun sosialidemokratien hai- litukseenmeno. Maaaliskuun alussa muodostettiin senvuoksi Hjalmar Brantlngin joh- dolla sosialidemokratinen hallitus. Sen ohjelmassa oli ensisijassa kun- nallisveroituksen uudistaminen, edel- Issaquahin sekä ympäristön suomalaiset rikkauksien luojat toimeenpanevat repäsevän K e n ttä ju h la n SUNNUNTAINA, 27 PÄIVÄ KESÄKUUTA, SIEVÄSSÄ SULPHUR SPR1NG POINTISSA S um m am iih järven rannalla, n oin 1 m aili p o h jo iseen M onohosta. Hyvä henkinen ohjelma, kuten puhuja suurkaupungista, y. m. — Hy»i ravintola. — Myöskin hyvät tanssit soiton «äestyksellä. — Huom.I Älkää unohtako uimaverhojanne I ISSAQUAHIN JA YMPÄRISTÖN PROLETAARIT. JUHLAT EUREKASSA alkavat Heinäkuun 3 päivänä jolloin osaston näytelmäseura esittää suurenunoisen ja jännittävän kappaleen: “V A L A P A T T O ” (Murhenäytelmä 7:ssä näyt. Kirj. L. Ansenqruberg.) HENKILÖT:— Mathias Ferner, Ristimäen isä n tä ......................... ?................................. P. Hyrkäs Franz, hänen poikansa ......................................................................... V. Rantala Crecenz, hänen tyttärensä ................................................................. Lydia Hyrkäs Andreas Höller, Peltolan isäntä , ............................................................ E. Veijola Toni, hänen poikansa ................................................, ......................... N. Rauta Peltolan vouti ........................................................................................... H. Paaso Vanha Burgerin Liisa ..................................................................... Hilma Kerttula Jacob, hänen tyttärensä lapsi .................................................................. A. Saari Vroni, hänen tyttärensä lapsi ........................................................... Lizzie Paaso Levy, juutalainen kulkukauppias .......................................................... — — — Räätälin muori ..................................................................................... Mandi Fräki R o sl...................................................................................................... Sandra Rauta Kathrein ............................................................................................ Elma Lappinen Vuorelan kylvettäjä ....................................................................... Jenny Reinberg Tapaus Steienmarkissa. Aika nykyinen. Alkaa klo 8 illalla. ■ I a Oviraha 75 senttiä. Sunnuntaina Heinäkuun 4 päivänä on Suuri Kenttäjuhla Juhlapaikka on Albee kadun varrella. Alkaa klo 10 aamulla. — Juhlapuhujaksi tulee Aaro Hyrske. Myöskin on ohjelmassa soittoa, laulua, runoja y. m. hauskaa. KILPAILUJA MIEHILLE: — Renkaanheittoa, nuolenheittoa ja pallorata, joista on arvokkaat palkinnot. KILPAILUJA NAISILLE: — Puunsahausta ja juoksua kananmuna lusikassa Hyvä ja monipuolinen ravintola. — Kaikki työläiset nauttimaan luonnonhelmaan! Sunnuntai-iltana on osaston talolla Nuorisoliiton Iltamat -O HJELM A - Soittoa ................ , .................................. Soittokunta Yhteislaulua ....................................... N. L. Lapset Tervehdyspuhe .............................. Elma Lappinen Laulua ....................................................... Irja Saari Pianonsoittoa (duetto) ..................................... . ................. Elma Lappinen & Sade Mattila Kertomus ......................................... Aili Välimäki Soololaulua .............................................. A. Kaste Kertomus ................................... Sigrid Wilson Runo ................................................. Mabel Lehtinen Viulunsoittoa ..................................... N. Williams Runo .............................................................. C. Kerr Laulua ............................................. Aili Välimäki Runo ..................................................... N. Williams Duettolaulua......... Sade Mattila At Olavi Veijola R uno .................................................................... juhlapuhe . . . ........................................ Irja Saari A. Hyrske Kuuaelma I . . . . . . “UHRIT” » (Kirj. M. Rutanen) VÄLIAIKA JA RAVINTOLA- Soittokunla S o itto a Voimistelua, esittävät N. L. Lapset Näytöskappale:--- “KUNNAN ELÄTTI” (Yksinäytöksinen. Kirj. Helmi Vilen) H EN K ILÖ T— 7 aion emäntä ...................................... Mandi 1 ki Heikki talonpoika ............................... A. Kerttula Alma, taion tyttö ............................ Sade Mattila Maiju, kunnan elätti ..................... Elma Lappinen Heta, Maijun äiti ............................... Lydia Hyrkä» OVIRAHA 50 SENTTIÄ. Tervetuloa nauttimaan nuorten juhlista. Iltaanne ette kadu. AARO HYRSKEEN PUHETILAISUUDET on agit.-kom. järjestänyt seuraavasti: H einäkuun H ein äku u n H ein äku u n H einäkuun H einäkuun 5 6 7 8 9 p ä iv ä :— päivä:— päivä:— p äivä:— päivä:— O saston ta lolla k e llo 2 iltap äivällä. H uvitoim ik u n n an k o k o u k sessa . N äytelm äseu ran k o k o u k sessa . K irjallisuus- ja A g ita tsio n ik o m itea n k o k o u k sessa . K esk usteluseuran k o k o u k sessa . f Lauantaina, Heinäk. 10 p. on hauska Vaudeville Iltama OHJELMASSA ON>— P (j 1 . . A. HYRSKE . KVARTETTO . . P. HYRKÄS ......... TRIOLTA LIZZIE PAASO LAULUA ....................................... LAUSUNTOA . ............................ LAULUA ........... ................................... LAUSUNTOA .............................. ILVEILYÄ ..................................... PUUKENKÄARME1JAN MARSSI KUVAELMA ................................ A. HYRSKE I i I I -VÄLIAIKA JA RAVINTOLA- Näytöskappale ..................................... “KILPAKOSIJAT » (K ah dessa n ä y tö k sessä ) O V IR A H A 50 SENTTIÄ on ääni maapäivavaaleissa *7 ikäisinä V ™ lU o p a lv lU i O A to tn in o in n demokraattisen rahaministeri Thoes- sonin johdolla laatia ehdotus kysy myksen ratkaisemiseksi. Näyttäytyy kuitenkin, ettei vapaa mielisiä ollut voitettavissa tämän uudistuksen puolelle, joka tarkotti pieneläjäin verotaakan keventämistä ja verojen lisäämistä omaisuudelle ja pääomalle. Vapaamieliset toivoi vat ainoastaan eräitä väliaikaista korjauksia vanhaan järjestelmään. Kun mitään yksimielisyyttä ei voi tu saavuttaa ja sosialidemokraatit ja työväenluokka eivät voineet luopua vaatimuksistaan, särkyi yhteistoimin ta tämän vuoden maaliskuussa. . So sialidemokratien puoluekokous hel Aaro Hyrskeen viimeinen puhetilaisuus on 11 päivänä osaston kokouksessa. I
