No. 144
MAANANTAINA, KE3ÄK. 21 P.—MONDAY. JUNE 21
TOVERI
tehtäviä lahon sukana. Eräät porva
ri ryhmät järjestävät armeijaa kukista
maan suuremmat työläislevottomuu-
det. Tästä puhutaan aivan julkisesti
Lontoon ja teollisuuskeskuksien sa
nomalehdissä.
Englannin politiikan
tuntijat laskevat tämän johtavan kah
teen
mahdollisuuteen, joko avonai
seen taisteluun niin pian kuin talou
delliset
pulmat ovat Englannissa ko
JOHN VÄ1JMÄKI, Editor A Manager
koontuneet
syntyy yleislakko, joka
aiheuttaa
työn
valtavan taistelun ra
Office Seventh and Commercial St.,
havaltaa vastaan Englannissa, tahi,
Opposite Post Office.
että myönnytyspolitiikka saa vaaran
TELEPHONE — Office 365;
ratkaisevalla hetkellä voiton.
Vain
Editorial D*p't 632.
siinä tapauksessa, että joukot hylkää
Entered as second-class mail matter vät opportunistisen työväenpuolueen,
July 18, 1912, at the Post Office joudutaan väkivaltaisiin toimenpitei
siin.
Olipa näistä mahdollisuuksista
at Astoria, Oregon, under the
kumpi
tahansa totuudenmukaista, ei
Act of March 3, 1879.
se muuta asian luonnetta. Joka ta
pauksessa on luokkavastakohtien kär
EI TULE PUNIKEILTA
jistyminen joutunut sellaiseen huip
MARKKOJA KARVA-
puunsa, että vallankumous on edessä.
(THE COMRADE)
The organ of the Finnish worker« in
the Western States. The only Finnish
Daily in the West. Published Daily,
except Sunday, at Astoria. Oregon,
by the Western Workmen’s Publishing
Society.
JALOILLE
kuudessa. Jos Englannin imperialis
min onnistuu saada järjestetyksi Ve
näjän kuljetusneuvostot ja teollisuus
tavaroita vastaan saamaan viljaa hal
valla Venäjältä, niin toivoo se voitta
vansa pulman kotonaan. Mutta eikö
Englannin
imperialismin
kysy itseltään, eikö vallankumouksel
linen Venäjä tämän kautta tule voi
makkaammaksi ?
Tähän kysymyk
seen, jonka porvarillinen sanomaleh
distö suuntaa Lloyd Georgelle, vastaa
hän seuraavalla tavalla: “kommunis
tisille perusteille ei mitään pysyväis
tä yhteiskuntaa voida luoda, ainoas
taan yksityiselle omaisuudelle ja yk
sityisille alotteille perustuva yhteis
kunta säilyy. Kommunistinen oppo-
sitsiooni ei edellytä sitä, että kommu
nismi ainiaaksi lakkauttaisi kapitalis
tisen yhteiskunnan. Vaara on vallan
kumouksellisessa hävityksessä. Mutta
tämän hävityskauden jälkeen palaa
jokainen maa kapitalismiin.
Venä
jäkin palaa takaisin kapitalismiin ja
varmasti sitä pikemmin, mitä joutui
sammin se rupeaa kauppasuhteisiin
kapitalistisen maailman kanssa. Yh-
teiskunnallistutetuissa tehtaissa tule-
S ellaisessa tap au k sesss tu lee esille
k y sym ys
m ikä
m erk itys ' o n tällä
V iim e kuun 2 2 päivä lähti M ones-
k ään teellä E nglannin u lk op olitiik k aan
sen ista, P a., k onserttim atkalle S u o
N eu vosto-V en äjään
nähden.
Miten
m een
soittok u n ta “ L ouh i.” .K u ten
voidaan selittää, että E nglannin p o r
m uistetaan, toim ivat useim m at täm än
varisto sillä h etk ellä, jolloin se va l vat
u lk om aid en
kapitalistit osotta-
soittok u nn an jäsenistä joh tajan sa jo h
. v V enäjän
--
. ty ö ......
-n
■
m istautuu
ratkaisevaan
taisteluun m aan
lä isille, että kapi-
dolla le k u r e in a viim e syk syisen te-
r
-
-
i
-
i
, 1
E nglannin
työväen lu ok k aa
vastaan,
rästyöläisten
lakon
aikana.
T ätä
te k e e
sop im uk sia
vallank u m ou ksen mi.
K un
saarto lak k au tetaan ei
seik kaa eivät lakossa taistelleet ja
kotim aan k an ssa?
E ikö täh än k ä t k aup p aa tulla k äym ään vain N eu v o s
k ärsineet
su om alaiset
terästyöläiset
k eyd y vastaväite, jok a osottaa p u u t toh allitu k sen
kanssa,
salakau p piaat
o le vo in eet antaa an teeksi.
H e ovat
tuvaa reh ellisyyttä: E nglannin rauhan- tu levat harjoittam aan salaista k a u p
läh ettän eet kirjelm än S uom en puo-
hym niä.
Jos p uh utaan, että E nglan paa u lk om aisen p ääom an kanssa, jo
lueleh dille, jossa ‘Louhen* jäsenten ja
nin k apitalistin en h allitus tah too te h ka tu h oaa n eu vostovallan k o k o ta lo u
joh tajan
k atala m en ettely p aljaste
dä
rauhan k anssam m e, niin on se dellisen p olitiik an .
Ja jo s N eu vosto-
taan.
K irje n ä k yy saan een k aikkien
vain m uodon vu oksi, sillä E nglannin V en äjä aseellisesti voittam attom an a,
S uom en leh tien h u om ion p u oleen sa ja
h allitus ei tarkoita m itään p ysyvää ryh tyisi m yös rau h alliseen ta lo u d elli
jo k a lehdessä huom autetaan ettei ai
kanssakäym istä
N eu vosto-V en äjän seen taistelu u n , tu lee se täyd ellisesti
nakaan punikeilta tu le m arkkoja a-
kanssa.
M utta ellem m e tah d o ottaa m uuttum aan, siitä tä y ty y tulla valta,
m erikalaisille sk ääp eille. — Porvarit
h uom ioon E nglannin laajalle k äypiä jok a yhdistää k a p italistien ta lo n p o
sensijaan
k uuluvat
valm istau tu neen
su un n itelm ia,
vaan esitäm m e k y sy jan
intressit • ty ö lä isen intresseihin.
suurilla ju h lallisuu k silla vastaan otta
m yksen, tah took o se lähitu levaisu u T ällä tavoin voidaan tehd ä rauha Neu
m aan tätä k arvajalkain ritarikuntaa.
dessa elää rauhassa k anssam m e, niin vosto-V en äjä n kanssa, toiv o ssa , että
täytyy m eidän vastata m yöntävästi. se joh taa tu lo k seen ei vain ta istelu s
TOVERIN KOOSTA
Ei ole ep äilystäkään , etteik ö E nglan sa
E nglannin
ty ö v ä estö ä vastaan, |
K oska m uutam at lu k ijoistam m e e i nin hallitus pyrkisi lähentym ään N eu vaan m yös V en ä jä n vallank u m ou sta
vät vielä näytä olevan tietoisia siitä, vosto-V en äjää ja saam aan aikaan rau v a sta a n .”
T äm ä ei ole m is
m iksi T overin k ok o on neljänä päi hallisia su hteita.
Niin ajattelevat E nglannin im p eria
sään
ristiriidassa
E
nglannin, ty ö v ä e n lism in joh ta ja t solm iessaan suhteita
vänä viikossa näin pieni, niin täytyy
vieläkin h uom auttaa ettei se johdu luok k aa kohtaan su untaam aansa, si m eidän
kanssam m e.
K oska em m o
m eidän
pahasta
tah d ostam m e tai säiseen p olitiikkaan nähden, vaan m i katso
velvollisu u d ek sem m e
sivistää
läheisim m ässä
yh teyd essä
sen en glan tilaista ministeriä^ voim m e lu o
säästäm ishalustam m e.
Me m ielu u m tä
min antaisim m e lehden kahdeksasi- kanssa.
pua hänen esity k sen sä a rv o stelem ises
E nglannin taistelu ssa N eu v o sto -V e ta.
vu isena
kuin
n ykyisen k ok oisen a.
E sitim m e sen vain näyttääk sem -
M utta m e em m e aina voi tehdä n iin näjää vastaan, aikana lokak u un k u m e
lu k ijoillem m e syyn E nglannin
kuin haluaisim m e.
Paperipula k iu m ouksesta Saksan im perialism in k u rauhan p olitiik kaan .
eivät
yh teisk u n n alliset
saa n ykyisin kaikkia san om aleh tiä ja k istum iseen ,
E nglannin rauha on jatkoa E nglan
erittäinkin ty ö v äen leh tiä.
H uonoista k ysym yk set o lleet ratkaisevina, vaan nin
sotaan , k äyttäm ällä h yväkseen
m arkkinasuhteista h uolim atta olisi T o p yrkim ys tukahduttam aan täm ä val talou d ellisia k ein o ja .
M ahdollisuudet
veri kuitenkin k yllä saanut tavallisen ta, jossa E nglannin im perialism i näki E nglannin p olitiik an v o itto o n tai ta p
k ok oista paperia niin paljon että o li Saksan im perialism in liittolaisen . Niin p ioon riippuu E nglan n in k a p italisti
sim m e täm än pulakauden läpi p ä ä s h u llu nk u riselta kuin täm ä näyttääkin sen
talou den
rom ahd u ksesta, sekä
seet.
M utta kun m eitä vastaan ta is on k aiken ep äilyk sen u lk op u olella, e t kom m u n istisesta ta lo u s-järjestym isestä
televat paikkakuntam m e porvarit h u o tä E nglannin hallitus vaieten tai ju l V en äjällä.
m asivat etteivät he tällä kertaa m i kisesti m yön täen , jak oi n eu v o sto h a l
tään
m uuta kiusaa voin eet m eille lituksen p elkoa siitä, että V enäjä v a l
tehdä, tu n keutuivat h e m eidän ja p a loitettaisiin saksalaisen pääom an avu l
E nglannin p orvaristohan ei u s
p eriyh tiön
väliin ja estivät m eidät la.
p ysyväiseen talon p oik ain ja
saam asta tavallisen k ok oista paperia. konut
Me em m e sa a n eet paperia ollenkaan työläisten h allitu k seen V enäjällä. Kun
lähiseutujen yh tiöiltä.
Niillä ei ollut E nglannin im perialism i Saksan im
Sitäpoliittinen tilanne Ruotsissa on
sitä m eitä varten en n en ku in vasta perialism in kukistum isen takia vap au nykyään
varsin
mielenkiintoinen.
sen jälk een kun olim m e en n akolta tui tästä p elosta, kun sodan p äätty Kuten tunnettua, on maassa sosiali
tehdyn päätök sem m e m ukaan h an k k i m inen ja sotaväen h ajalle laskem inen
demokratinen hallitus, vaikkakaan
n eet paperia etääm pää ja se oli pie- toi yh teisk u n n alliset k ysym yk set p äi
valtiopäivillä el ole sosialidemo
nem pää
k ooltaan.
N äutyään ettei väjärjestyk seen , kun vallank u m ou ksel-
kraattista enemmistöä. Olosuhteet,
täm äkään k ein o lehdeltä h en keä vie- Unen kuoh u nta työläisten kesk uu d essa
jotka ovat tähän johtaneet, eivät
nyt, ¡¡m otettiin m eille että saam m e osotti
E nglannin hallitu k selle, ettei
liene täysin tunnettuja maan rajo
taas paperia entisistä p aikoista. Niin voitta javaltiotkaan ole vapaita bolshe-
jen ulkopuolella, minkävuoksl ollee
ettei T overin k ok o tu le näin pienenä vism ivaaralta — silloin sai taistelu
syytä lähemmin asiaa selostaa.
olem aan pitkää aikaa.
Se su u ren ee n eu vostovaltaa vastaan y h teisk u n n al
Vuosina 1916—1917 käytiin anka
E nglannin kapitalis-
heti kun olem m e eh tin eet suurim m an lisen lu on teen .
raa taistelua silloista oikeistohalli
osan tästä vaunulastista käyttäm ään. tilu okk a päätti käydä V enäjän k im p
tusta
vastaan, jotta maa saatiin py
K oettakaa nyt siis kärsiä pari k o l puun pitäen sitä m aailm an vallan k u
symään
puolueettomana maailmanso
Jo silloin e-
m e kuukautta. Ja jo s kerran leh ten - m ouksen k esk uk sen a.
dan vuosina. Tämä taistelu päättyi
ne takana seisotte, niin nostakaa sen päili L loyd G eorge aseellista voittoa
oikeistohallituksen
kukistumiseen.
tilaa jam äärää niin että paperipulan N euvosto-V en äjästä, m utta E nglannin
Kun
tällöin
vapaamielinen
puolue
loputtua voim m e k ok oon nähden k or porvariston en em m istö, vihan ja le
kieltäytyi
yksin
muodostamasta
hal
vata senkin mitä nyt m enetätte.
vottom uu d en
sek ottam ana, om aksui
litusta. ei sosialidemokratialle, joka
sen katsan tokan n an, jota E nglannin
oli
johtanut taistelua oikeistoa vas
ENGLANNIN SISÄ- JA UL Pietarissa olevan lähetystön en tin en taan ja siten aiheuttanut hallitus
ensim äinen läh etysn eu vos i kuvaa sa
KOPOLITIIKKA
noilla: “ niitä tu lee k ohd ella kuin pyö- pulan, ollut muuta tehtävää kuin ot
T unnettu venäläinen puolu etoveri, veleitä.
K oltshakin, Judenitshin ja taa itselleen osa hallitusvastuusta
Karl Radek, kirjottaa Pravdassa Eng- j D eniki
tap p iot
ovat osottan eet Paitsi puolueettomuuden turvaamia- j
lännin politiikasta seuraavaa:
, E nglannin p ääom alle m iten oikeassa ta, asetettiin myöskin syksyllä teh
E nglannin porvaristq valm istautuu Lloyd G eorge oli vastu staessaan aseel- tyyn ohjelmaan vapaamielisten ja
sotaretk eile
E nglannin työväen lu ok - lista seikkailua.
E nglannin p orvaris sosialidemokraattien yhteistyötä var
haa vastaan.
Lloyd G eorge —— E ng to tunnusti, ettei se k y k en e voitta- ten yleisen äänioikeuden toteuttami
nen. minkä puolesta Ruotsin työ
lannin viisain ja kauk on äköisin p or maan
vallank u m ou ksen
k eskustaa
varillinen valtiom ies — on tu n n u sta idässä. Silloin päätti se kukistaa ne väenluokka oli taistellut kolmisen
nut, ettei m ikään k au n op uh eisu us ei vallank u m ou kselliset voim at, jotka o- kymmentä vuotta. Saatiin siten ai
vätkä p ienet m yön n ytyk set voi p id ät livat k ok oon tu n eet heidän om assa ta- kaan vapaamielis-sosialidemokraattl-
tää
työläisiä taistelusta, sillä mitä . Io»»*»n.
Jos se siinä on nistu u , niin nen kokoomushallitus, jonka rintama
•• silloin on taas aika k äydä N euvosto- oli suunnattu oikeistoa vastaan. Teh
ty ö lä iset nyt vaativat, siihen eivät
porvarit voi su ostu a. Hän on m yön- V enäjään
käsiksi.
T ältä n äkökan- dyn ohjelman toteuttamiseksi ryh-.
tänyt, että jok ain en m yön n ytys, min- naita k atsottu n a m erk itsee täm ä kään- dyttiin työhön heti.
Alusta alkaen
kä hallitus tek ee ty öväen lu ok alle ny- ne
E nglannin politiik assa sotilaalli- oli hallitukselle selvä ulkopolitiikan
k yhetk en ä, antaa aiheen uusiin vaati- sessa su h teessa seuraavaa: kun h yök - merkitys, V:n 1918 alusta tämän vuo
muksiin jou k k ojen taholta, jotka ei- k äys N eu vosto-V en äjää vastaan tosi den kevääseen saakka harjoittivat
vat enää taistele tuon tai täm än pik-
pik- asiassa
epäonni*!».'
Ir~.L
F __I___
asiassa ep
äon n istu i, k
osk a . E
nglannin 1 ^ uots*n natsionalistlset piirit kiivas-1
kuasian p uolesta, vaan jotka vaati- im perialim in k otim aassa ty ö s k e n te li- i ta agitatsioonla, saadakseen Ruotsin
myöskln 8-tunnln työaikalaki. Ruot
sin työväenluokan kolmikymmenvuo
tisen poliittisen talstelftn tähänasti
nen suurin saavutus.
Kuu siten hallitus oli suorittanut
tehtävänsä, jonka se oli itselleen a-
settanut, alettiin yleisesti toivoa sen
väistymistä syrjään. Osottautui ni
mittäin, että sen Jälkeen kuin vaali-
uudistus Ja 8-tunnln työpäivälaki oli
vat säädetyt, oli vapaamielisten re-
formihalu myöskin loppu. Uusi yri
tys tehtiin tosin syksyllä 1919, mut
ta el löydetty yhteistä pohjaa. Ky
symys, Johon yhteistoiminta särkyi,
oli kunnallisen verotusjärjestelmän
uusiminen.
Kansallisverotus Ruotsissa ou tä
hän saakka ollut puhdas tulovero,
joka suhteettoman kovasti on koh
dannut työläisiä ja palkannauttijoi
ta. Kymmenen prosentin vero tu
loista oli liian korkea. Erikoisen
väärä on tämä järjestelmä ollut sikä
li ettei maanviljelijöitä ole verotet
tu heidän todellisista tuloistaan,
vaan ovat he suorittaneet ainoas
taan 5—6 pros. omaisuutensa takso-
tusarvosta.
Mutta
kohonneet
elln-
.
..
. .
. . ,
x , ....
tarpeiden hinnat ja , kiinteistöjen
ar .
, ,
vonnousu sotavuosina on johtanut
mahdottomiin tuloksiin ja ennestään
raskailla veroilla kuormitetut työ
miehet ja palkannauttijat ovat jou
tuneet perin tukalaan asemaan. Tä
mä seikka on tehnyt verotusuudis-
tilakysymyksen polttavaksi. Esitöitä
on tehty jo parinkymmenen vuoden
ajan. Syksyllä 1919 alettiin sosiali
V A n n A llo n
Sisäpoliittinen tilanne
Ruotsissa
vat tu oteyälin eid en valtaam ista.
Sei-
laisten
hen kilöiden
kuin am iraali
Fisherin tai en tisen sotam inisteri lordi
H aldanen
to ivoessa op portu nististen
ty ö v ä en p u o lu een joh tajien M acdona.-
din ja H endersonin avulla voivansa
pitää kurissa työläisjou k ot, on Lloyd
eo rg e tunnustanut, että tyovaen p u o-
o,n kun *• on
tu ,U an
’ * xaaakstca ty öläisten van kin a, jot-
h ***Tat “ U pakottam aan m ene-
raaan eteen p äin . siUoin kuin he sitä
tehtovat.
O san v .p a a m ie h « * to iv o « .-
J * " * * ,la lla a n
m y ö n n y ty k siin , yh tyy p o r v .n s to n e-
nem m isto
h äikäilem ättöm ään vasta-
k n n T n J
“ T
“
’•
i X . m v«r
e i ma..n ,‘r BpUBUkn
vät N euvosto-V en äjän liittolaiset __ 1 sekaantumaan
Suomessa käytyyn
Englannin työväen lu ok k a __- päätti kansalaissotaan.
Se seikka, ettei
E nglannin
im perialism i
toistaisek si ruotsalaisia sotajoukkoja silloin lä
hankkia itselleen lujan kotim aan voit- hetetty Suomeen, johtui etupäässä
tam alla E nglannin työväen lu ok an . T ä sosialidemokratien kannasta.
Halli-;
män voiton saam iseksi — tässä tu- tuksella oli tukenaan oikeiston agi-
lem m e juuri tekem isiin E nglannin po. ! tatsioonla vastaan järjestöt ja työ-
litiikan jou stavu ud en kanssa — tah-1 väk i
Ohjelman toista kohtaa, yleis-1 IE
*oo E nglannin im perialism i k äyttää t» äänioikeutta vastaan ryhtyi oi-
h yväkseen pieniä rauhallisia su hteita • keisto niinikään aikanaan taisteluun.
N eu vosto-V en äjän kanssa.
R auhallis- Saksan
vallankumouksen
jälkeen
teo suhteiden solm iam inen ei aikaan-1 marraskuussa 1918 sai ääniolkeus-
saa vain lähestym istä E nglannin ty ö - vaatimus
kuitenkin vastustamaUo-
väen iu ok k a* k ohtaan, j o k . on yh ty- man luonteen, ja silloin koossaolleil-
lau seeseen : kädet p ois N e u v o sto -H a valtiopäivillä ratkaistiin kysymys
V enäjästä, vaan tu lee se m yös ole- radikaalisemmin kuin
mitä vapaa
maan k ein on a E nglannin proletariaa- mieliset aikaisemmin olivat ajatel-I
rauhotU m U *k ‘ i'
Eng- leet.
Silloin hyväksytyn lain mu-
Bnnm
» ^ v ä e n liik k e e n
rauhalliseen j kaan. jota ensikerran toteutetaan
. ?
.
TeoU isuuksien joh- lu on teeseen viim e.sen
k ö ? y S ; tu’ aL : “ T o u a B
kwlur
on o,hrt
He
järjestävät
ukkc
tekn illistä
h a ta a p u . sodan
Buontt«maaa
vu osik ym m en en I käytännössä 1921 vaaleissa
* * * < « * R u otsin
vum e vu osina,
E n .U ™ .
k asvo,
m yös J a
t A h t o n iit
Suuret
4th of July
mikuussa oli päättänyt, että siinä ta
pauksessa, että vapaamieliset ktei-
täytyivät suostumasta verouudistus
seen, oli soslalldemokraiien yksinään
otettava hallitusvastuu. Kysymys on
satojen miljoonien voitto vuosittain
Ruotsin työväenluokalle, joka van-
hän verojärjestelmän vallitessa oli
saanut suorittaa sille ylivoimaisia
maksuja. Mitään muuta ratkaisua
ei ollut kun sosialidemokratien hai-
litukseenmeno.
Maaaliskuun alussa muodostettiin
senvuoksi Hjalmar Brantlngin joh-
dolla sosialidemokratinen hallitus.
Sen ohjelmassa oli ensisijassa kun-
nallisveroituksen uudistaminen, edel-
Issaquahin sekä ympäristön
suomalaiset rikkauksien luojat toimeenpanevat repäsevän
K e n ttä ju h la n
SUNNUNTAINA, 27 PÄIVÄ KESÄKUUTA,
SIEVÄSSÄ SULPHUR SPR1NG POINTISSA
S um m am iih järven rannalla, n oin
1
m aili
p o h jo iseen
M onohosta.
Hyvä henkinen ohjelma, kuten puhuja suurkaupungista, y. m. — Hy»i
ravintola. — Myöskin hyvät tanssit soiton «äestyksellä. — Huom.I Älkää
unohtako uimaverhojanne I
ISSAQUAHIN JA YMPÄRISTÖN PROLETAARIT.
JUHLAT EUREKASSA
alkavat Heinäkuun 3 päivänä
jolloin osaston näytelmäseura esittää suurenunoisen
ja jännittävän kappaleen:
“V A L A P A T T O ”
(Murhenäytelmä 7:ssä näyt. Kirj. L. Ansenqruberg.)
HENKILÖT:—
Mathias Ferner, Ristimäen isä n tä ......................... ?................................. P. Hyrkäs
Franz, hänen poikansa ......................................................................... V. Rantala
Crecenz, hänen tyttärensä ................................................................. Lydia Hyrkäs
Andreas Höller, Peltolan isäntä , ............................................................ E. Veijola
Toni, hänen poikansa ................................................, ......................... N. Rauta
Peltolan vouti ........................................................................................... H. Paaso
Vanha Burgerin Liisa ..................................................................... Hilma Kerttula
Jacob, hänen tyttärensä lapsi .................................................................. A. Saari
Vroni, hänen tyttärensä lapsi ........................................................... Lizzie Paaso
Levy, juutalainen kulkukauppias .......................................................... — — —
Räätälin muori ..................................................................................... Mandi Fräki
R o sl...................................................................................................... Sandra Rauta
Kathrein ............................................................................................ Elma Lappinen
Vuorelan kylvettäjä ....................................................................... Jenny Reinberg
Tapaus Steienmarkissa. Aika nykyinen.
Alkaa klo 8 illalla.
■
I
a
Oviraha 75 senttiä.
Sunnuntaina Heinäkuun 4 päivänä on Suuri Kenttäjuhla
Juhlapaikka on Albee kadun varrella. Alkaa klo 10 aamulla. — Juhlapuhujaksi
tulee Aaro Hyrske. Myöskin on ohjelmassa soittoa, laulua, runoja y. m. hauskaa.
KILPAILUJA MIEHILLE: — Renkaanheittoa, nuolenheittoa ja pallorata, joista
on arvokkaat palkinnot.
KILPAILUJA NAISILLE: — Puunsahausta ja juoksua kananmuna lusikassa
Hyvä ja monipuolinen ravintola. — Kaikki työläiset nauttimaan luonnonhelmaan!
Sunnuntai-iltana on osaston talolla Nuorisoliiton Iltamat
-O HJELM A -
Soittoa ................ , .................................. Soittokunta
Yhteislaulua ....................................... N. L. Lapset
Tervehdyspuhe .............................. Elma Lappinen
Laulua ....................................................... Irja Saari
Pianonsoittoa (duetto) .....................................
. ................. Elma Lappinen & Sade Mattila
Kertomus ......................................... Aili Välimäki
Soololaulua .............................................. A. Kaste
Kertomus
................................... Sigrid Wilson
Runo ................................................. Mabel Lehtinen
Viulunsoittoa ..................................... N. Williams
Runo .............................................................. C. Kerr
Laulua .............................................
Aili Välimäki
Runo ..................................................... N. Williams
Duettolaulua......... Sade Mattila At Olavi Veijola
R uno
....................................................................
juhlapuhe
. . . ........................................
Irja
Saari
A. Hyrske
Kuuaelma
I
. . . . . . “UHRIT” »
(Kirj. M. Rutanen)
VÄLIAIKA JA RAVINTOLA-
Soittokunla
S o itto a
Voimistelua, esittävät
N. L. Lapset
Näytöskappale:---
“KUNNAN ELÄTTI”
(Yksinäytöksinen.
Kirj. Helmi Vilen)
H EN K ILÖ T—
7 aion emäntä ...................................... Mandi 1 ki
Heikki talonpoika ............................... A. Kerttula
Alma, taion tyttö ............................ Sade Mattila
Maiju, kunnan elätti ..................... Elma Lappinen
Heta, Maijun äiti ............................... Lydia Hyrkä»
OVIRAHA 50 SENTTIÄ.
Tervetuloa nauttimaan nuorten juhlista.
Iltaanne ette kadu.
AARO HYRSKEEN PUHETILAISUUDET on agit.-kom. järjestänyt seuraavasti:
H einäkuun
H ein äku u n
H ein äku u n
H einäkuun
H einäkuun
5
6
7
8
9
p ä iv ä :—
päivä:—
päivä:—
p äivä:—
päivä:—
O saston ta lolla k e llo 2 iltap äivällä.
H uvitoim ik u n n an
k o k o u k sessa .
N äytelm äseu ran k o k o u k sessa .
K irjallisuus- ja A g ita tsio n ik o m itea n k o k o u k sessa .
K esk usteluseuran k o k o u k sessa .
f
Lauantaina, Heinäk. 10 p. on hauska Vaudeville Iltama
OHJELMASSA ON>—
P (j 1
. . A. HYRSKE
. KVARTETTO
. . P. HYRKÄS
......... TRIOLTA
LIZZIE PAASO
LAULUA .......................................
LAUSUNTOA . ............................
LAULUA
........... ...................................
LAUSUNTOA ..............................
ILVEILYÄ .....................................
PUUKENKÄARME1JAN MARSSI
KUVAELMA ................................
A. HYRSKE
I
i
I
I
-VÄLIAIKA JA RAVINTOLA-
Näytöskappale ..................................... “KILPAKOSIJAT »
(K ah dessa
n ä y tö k sessä )
O V IR A H A
50 SENTTIÄ
on ääni
maapäivavaaleissa *7 ikäisinä V
™ lU o p a lv lU i
O A to tn in o in n
demokraattisen rahaministeri Thoes-
sonin johdolla laatia ehdotus kysy
myksen ratkaisemiseksi.
Näyttäytyy kuitenkin, ettei vapaa
mielisiä ollut voitettavissa tämän
uudistuksen puolelle, joka tarkotti
pieneläjäin verotaakan keventämistä
ja verojen lisäämistä omaisuudelle
ja pääomalle. Vapaamieliset toivoi
vat ainoastaan eräitä väliaikaista
korjauksia vanhaan järjestelmään.
Kun mitään yksimielisyyttä ei voi
tu saavuttaa ja sosialidemokraatit ja
työväenluokka eivät voineet luopua
vaatimuksistaan, särkyi yhteistoimin
ta tämän vuoden maaliskuussa. . So
sialidemokratien puoluekokous hel
Aaro Hyrskeen viimeinen puhetilaisuus on
11
päivänä osaston kokouksessa.
I