Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 19, 1920)
No. 143 sitten eräs sanom alehti kai mlnun- on minulle selitetty bolshevikkien ovat hinnat kohonneet niin huim aa ja tiittolalsvaltaln välillä jo sinä a i laisteni valm istam iseksi julkaisi bol kynsin ham pain pitävän kitani h ar vasti, e ttä palkkalaisten on ollut kana, jolloin sellainen esitys oli u h (T H E C O M R A D E ) shevismin 21 "pykälää”. Saatana tu- vainvallasta, toisin »anoen harvat pakko rajo ittaa kulutustaan. El ole karohkeata. K irjeenvaihtaja sähköt The organ of the Finnish worker« in li varm aankin harm aaksi k a te u d e sta ! m ääräävät ja joukot tottelevaL Tar- palkkaa maapallolla, m issä eivät tdä- tää lehdelleen seuraavaa: th« Western Stntss. Tha only Finnish Kysyin N ansenilta luuliko hän ve lukieseaan ne. U seat näistä «pykälis- koltta vatko bolshevismin moltlskeli- m lstarvlkkeet olisi kaksi, kolme, nel O le m m e useesti huom auttaneet Daily in ths W sit. Published Daily» tä olivat sellaisia, ettei tu o h e r r a ! jät sitä. e ttä meidän tulee nykyisellä jä tai useam pia kertoja kalliim m at näläisten estävän V enäjällä olevien te m m e lu k ijo ita että k ir jo it t a e n , except Sunday, at Astona, Oregon, varm aankaan koskaan ollut tullut historiallisella aikakaudella pahentua kuin ennen sotaa. Jos Skandinavia, sotavankien m aasta poistum ista. “Ei m e ille o tta is iv a t hu o m io o n erikois» by tbe Waetern Workman'« Publishing k a ik e n hyvän jarja». niitä ajatelleeksi. M inusta näytti, Jokaiseen hallitukseen, jossa harvat Amerikka, Kiina ja Jaappani ovat ; ollenkaan**, vastasi Nansen. Neuvos- to im e n p ite itä ty k s e n edu ksi. T ä n n e tulee kirjeitä Society. kärsineet vähemmän hintojen kalleu- ! toviranom aiset ovat antaneet kaik- e ttä jos tietoinen bolshevikki y rit hallitsevat suurta joukkoa? ilm a n n im e ä ja osotetta jolloin 0 täisi täy ttää kaikki nuo "pykälät*’, ei M utta nyt tulee ankara syytös desta kuin me, niin eivät ne silti ole kea m ahdollista apua. V enäjällä on m a h d o to n ry h ty ä m ih in k ä ä n toimen- JO H N V Ä L IM Ä K I. Editor & Manager ENGLANNIN TYÖVÄESTÖ hän joutaisi syömäänkään. H uom at bolshevismia v a s ta n , merkki, josta välttäneet sitä. T ästä syystä on yh- tä tä nykyän noin 150,000—£00,000 p ite is iin k irje id e n suhteen, kaikki kir tava oli varsinkin 17 “pykälä". Rivi jos m istään pitäisi tuntea bolshevi teiBkunnalllnen Jännitys yhtä vaka- saksalaista, itävaltalaista, unkarilals- je e t tu le e o lla varu stettu n a lähetti Office Seventh and Commercial St., SOTAKANNALLA oli jäte tty puhtaan valkoiseksi ja va kit kaikkine tekoineen. Bolshevis va, vallankum ouksellisen proletari ta Ja m uita sotavankeja. M onet asu jä n n im e llä ja oso tteella. Samoin Opposite Poet Office. London Daily Herald kertoo: ru ste ttu reunam uistutuksella. Ju lk ai min pitäisi nlm. olla aivan päinvas aatln ponnistukset y h tä voim aperäi vat leireillä, useat ovat töissä. Län- täisi k a ik k i e ri asiat, kuten Toven* im itu k s e lle , k o n tto riin .ilmoituka» TE LE P H O N E — Office 365; “Englantia vapisuttavat työ sija Ilmoitti siinä 17:nnen "pykälän” taista kuin vuorisaarna. N äyttää sil siä niissä valtioissa, jotka ovat pysy si-Slperiassa olevat sotavangit ovat to k o s ke v at, lah d en tila u k s e t ja ototteeu Editorial Dep’t 632. läisten oikeutetut palkankoro olevan niin kauhistuttavan, ettei mi tä, e ttä bolshevlkklh&llitus ei aivan neet puolueettomina, kuin sotivissa- vapaita lähtem ään kotim aihinsa mi m u u to k s e t k irjo te tta v a kukin FDi L IU S K A L L E ; k a ik k i näm ä l i j g tusvaatimukset. Vaatimusten kään kunniallinen kustantaja voinut tarkasti seuraa saarnan opetuksia kln maissa. El yksikään maa ole ten parhaiten taitavat. Entered a« sscond-class mail matter »antakoon sam aan k irjeku o reen , Jo|. syynä on elantokustannusten o ttaa om alletunnolleen sen p ain atta (päinvastoin kuin se kustantaja, Jon “Vaikkakin neuvostohallituksella ö in liik k e e n h o ita ja ja k a a ne anaB! eristetty n ä toisesta. Yhden maan July 16. 1912. at the Post Offiaa kohoaminen. Hallitus ei kyke m ista Ihmisluonne on kuitenkin ka h erk ästä om astatunnosta edellä on vähän junia, niin siitä huolim atta o m a is ille osactoille. K a ik k i ototteen a t Astoria, O regon.' under the ne eikä edes tahdokaan tätä ko niin nurinkurinen, e ttä esim. "pykä on huom autettu), ehkä tähän vaikut kurjuus m erkitsee k u rju u tta toiselle joka toinen päivä annetaan Jonia so- m u u to k s e t te h tä k ö ö n tarkasti, kin maalle. On ollut hirvittävä e- A ct of March 3, 1679. hoamista ehkäistä. ja uusi oaote on välttäm ättöm ään mt>. 17 kiinnitti minun m ieltäni enem taa sekin, e ttä se tietää olevansa rehdys — joka suhteessa rikollinen tavankien at kuljettam iseksi Mosko- n itta v a e n n e n k u in vo id a a n osote muut Jos työläiset saavat ajettua lä" kuin kalkki m uut yhteensä. Eh hallitus. Koko asia on m inulle muu erehdys niitten taholta, jo tk a ovat vaan Ja Pietariin. hänsi-Siperlassa taa. A s ia m ie h ille ja naisille vieh tu- män MIKSI MENNÄ SUOMEEN? perille . u palkkavaatimuksensa J „ käpä julkaisija oli oikeassa. K enties ten ihan uskomaton. Onkohan mab- Versaillesin rauhan toimeenpanijoi- olevat koettavat päästä Vladlvosto- p y y tä is im m e h u o m a u tta a että kirjot- _ , * » a - levät kapitalistit edelleen ko- iv a t k a ik k i n im e t ja osotteet maL Emme tee tuota kysymystä rottamaan tuotteiden hintoja. hintnta en olisi jaksanut tuota pykälää su- dollista, e ttä tässä m aailm assa löy- ta —' kieltää aikakautem m e oleelll- kiin. Suurena valkeutenam m e on tais dollisen ta rk k a a n ja selvästi ettei t«. porvarillisia näkökohtia silmät Sillä kapitalistien voittojen tu lattaa. Vaikka olenkin eläm ässäni tyy nykyään sellainenkin hallitus, jo- sln laki, inhim illisen yhteisyyden laivojen puute. N iitä tarvitaan Ja hsi m itä ä n v a ik e u k s ia niiden tääii*" läpitäen, emmekä myöskään ai- lee pysyä entisellään, vieläpä li jos jotakin turm elusta nähnyt, olisi ka nöyrällä mielellä ja katuvalla sy m aailm ankaikkeudelllnen solidaritee- minä tulin Lontooseen sitä varten. y m m ärtä m is es sä . T o ivo m m e et^ jo asiasta pitkästi kirjottaa. Jo sääntyä. Seuraa uusia palkan- 17 "pykälä" siitä huolim atta voinut däm ellä ei koeta ojentaa politiik Un laki: Joka iskee toista, iskee it- että n iitä saisim m e. Englannin hai- k a ik k i o tta v a t n ä m ä huom ioon jolkns tä ä llä säästyy p a ljo n tu rh aa työtä n kaiselle . . Amerikan ,, , .. „ suomalaiselle _ . , ; korotusvaatimuksia jne. Ainoa- sieluani liikaa tärvollä. P arasta siis kaansa vuorisaarnan m ukaiseksi? seään. Tahtoessa h äv ittää Saksan. Utua on halukas auttam aan, m utta lim ä ä rä is tä k irje e n v a ih to a ja enticsJ pitaisi olla selvänä, ettei kan- na peiastuksena tästä onnetto- jäädä viattom uuteeni ja uskooni ih Voi sen sentään ym m ärtää, e ttä nuo R anskan ja Englannin on suunattu siltä ltseltäänkin puuttuu laivoja, a ik k e a v o im m e p alve lla lehtetn&J pim itetyt bolshevikkiparat heitä kai- kaotettava iskn omaan itseensä. J a Neuvostovalta nata, ei ainakaan vielä, lähteä :masta kiertokulusta on kapita- misluonteen hyvyyteen. suuremmalla tyyty»Z] osottaa eilnvolmal- lukijakuntaa syydellä ja ta rk u u d e lla . vanhaan maahan , ellei ole s e i- n stjsen järjestelmän hävittämi Huomioon lainkaan o ttam atta tuo- i k,lla t’uolln « » « • ’ '• P hallitueten kas tästä syystä niin monet kirjoit •uuttaan. T o v e ru u d e lla , sistä rahaa jota ei mitenkään (nen ** * ta autiota 17 "pykälää” eivät jälellä- näyttäm ä esim erkki silm iensä edes- tajat, Jotka eivät ole sosialisteja ei K irjeenvaihtaja kysyi N ansenilta, T O V E R IN L E V 1T Y S O S A S T0J h ä iv in ä hik Ta* ’ Kapitalismin mahti vaipuu.! Olevat kaksikym m entä paljastaneet sä ovat kylm äverisesti poikenneet kä Internationalisteja, puhuvat tällä uskotko hän neuvostovallan olevan kristinuskon suo- ' --------- haava* rauhansopim usten tarkasta- S c e i k y k e n e jä r je s t ä m ä ä n m a a n minulle m itään sellaista erikoista uu- pois , alkuperäisen . , , Ä luonnollisen ja siis säilyvän. N ansen P . S. — O le m m e tä ä llä vslmiia- j* myöskin puhutella, joitakin asiojta. ei löytämään pelastusta Etuutta konnuuden alalla, että voisin ralta Ahtaalta tieltä. Ikänsä puo- ■ mlsesta. vastasi, e ttä yksi voi a n ta a yhden o tta m a a n uusia tila u k s ia vastaan To iTJIri ’ 4n° X T v l T romahduksesta johon välttämät- bolshevikin tuntea nähdessäni sel-1 lesta , nuorimmillakin bolshevikeilla1 I ------------------------- Finanssirom ahdus --------- koskee koko laisen. toinen toisenlaisen arvelun. v e rille ja T o v e ritta re lie minkä s««, £22Lu J -»»f töma8ti ajaudutaan jos ylläku-' ,al8en otuksen. Tutkim uksissani täy-1 on oUut olvaUlne“ tilaisuus ta rk a s -, maailmaa. Valtiovelat, jotka nouse m ie h e t vaan k e rk iä v ä t h an k i —J —— ~S —-e-™.. J ittiötJU UlUäöeil. 1 UVK IlllU&SISftaU 1 Viaj • Upauk»e»sí " S S 3 X » “ a “ « “ »'alku. ¡ m!nun p.,»ta tarkasta- j j ? “ “ » * vat satoihin m lijaardeihin, ovat ko- . H änenkin on valkea m ennä sano suurta niin hen- honneet vähintäin kymmenen, kaksi maan sitä tai tä tä , sillä Venäjä on h a i » » »»iiriä in e ta 1 j - » m a a n bolshevikkien edesottam ista. tla ... itsekseen, kuinka ---------------------- m erkillisyyksien maa. Jo k a tapauk V„i n.n,,iL’ “ ka^nl, R halittu» pitää yllin mlkäU puhd», mielinen M i i l u n h e i ; ?""* maal"alak‘n hr»ln»ob,- kym m entä k ertaa ennen sotaa nous- sessa neuvostovallan säilym inen näin hiillä. Saksan vuotuinen hiilen knls ‘ei yhtään voi nauttia" kannat kyllin huolta omistaan, mutta lltuluenim e ©llhen an ta» Utatauatta. i tla kalkl“ na tus ennen sotaa oli 110 miljoona sesta m äärästään. Itanskan tulo- Ja kauan todistaa sen elinvoim aisuutta. tonnia. Jos Saksan todella täytyi taa sinne mennä “käymään” — se ei auta nykyisestä järjestel Kahden „ lm c i,e n rnoden aikana h e : *aanM t lotka l j l , í ' n ” hl1- menoarvion suhde on surkea, samoin "O letteko sam aa m ieltä Englannin vuosittain luovuttaa 40 miljoona! ei muuta. Työväki Suomesta mästä kärsivää työväestöä ah o ra l a h k .ra .ti puoluetólleet maatan- vSe,' ukMn raaenpltallli «’ « Italian, m utta m itä sanoa Saksasta, pääm inisterin kanssa, e ttä kauppa tonnia, jä ä sille ainoastaan psok kuuluu pakenevan pois, yksin dinkotilastaan. Työväen luokan U nkarista, T sh ek k o i ^ ,kl8,S ‘“ M entotala aposto- Itävajlasta, Länsl-Europan ja V enäjän kanssa on tarvitsem astaan Venäjän Karjalaankin, jossa ei itsensä on asia ratkaistava, ku .a , e lk i limar, m en e.ty ata Englan- ¡ lin vakavam m äärästä. Täi ielisistä seuraajista ko- Slovakiasta, Serbiasta, Puolasta Ja Ranskan, Italian, Amerikan, -la v älttäm ätöntä Europan selviintymi- m erkitsee Saksan suunnatonta hei ole muuta elinehtoa kuin “elää kiitettävä kapitalismi käymällä nin, pan|n, Pa0)a'n S alu an , Rumanlan, k«™P“ ‘»Jen hallituksien Johdon )a Rutoaniasta. Joilla ei ole lainkaan selle?” "E hdottom asti”, vastasi N an onkien joesta", pakenee tuhan kontum ista. On täysin ymmarretti »en kimppuun, esiintyipä n e 'guwneD Vlron Ja Ijat,ia n arm eijoja huo“!a,,lllon alalsla On kl' llä “ ä t t i mitään tulo- Ja meno-arviota. Itse sen. sittain peräpohjolan työläisiä. missä muodossa hyvänsä. “Tosiasia on, e ttä tällaisen vä Saksan hallituksen liittolaisin sangen juhlallinen — ja *- m ieltaylentavä Englannilla on suurem m oiset velat . i Ja laivastoja vastaan. A nteeksi, Jos' ------- Etelä-Suomesta tekee koko am- A A s ia . suunnattom .. ... , koroilla ,,, ei . , kyetä ... , kaupankäynnin alkam inen vain voi esittäm ä vaatim us saada pitää 209, o n • e i v a . ^ T y o n t e k t j ö t - l joku liittolaisista on Jäänyt mainitse- j näky, e ttä maailman onnelliset kan Ja illa ,x . . » ». ,», . 1 pelastaa Europan nälkäkuolem asta 000-miehinen vakinainen armeija, , , , . „ etupäässä Venäjälle « P « « " ' » » n t a u a n ma|UL Mu„ tlnl huonoudon aokI kuten ranakalahm t ©nglantllal- suorittam aan edes jo m aksettaviksi ; tamaille . i.U.P.“ *“ „..u?a),auue’ porvaristolla on valtaa har- vonannon >uu,tuml,on vlwkB, „„„ h ,,: 8« am ertkkalatset. vieläpä Saksan langenneita eriä. Mitä taas Ameri Me emme voi lankaiken elää ilman noastaan sillä, llekinheittäjine jo , suinkin sinne paawvat Lah- joi„ J nylkcmistään Rii, täjil. voinut Käydä. Onko bolshevikki ” 'llu" n “ kln" » rje a te tty lh ä Saatanan kaan tulee, el sen hyvinvointi ole Venäjää, joka tuottaa kaikkia elin tankkelneen Ja lentokoneineen. f tiessään ta e c im i/a n n n v o f kaikki IzatlrLr« ikänsä I .. . . r. . . ¿ . vannovat tä kapitalisteilta on ensi aluksi heuklllS, Joka puolustaa m aataan u! ! ’ oUtamlat» varten m arssivat «no m uuta kuin näennäinen, ja ennem tarpeita, puutavaraa, öljyä, pellavaa. voi pakottaa nälistyneen työväsuk pysyvänsä poissa Suomesta, lah- otettava tuotantovälineiden val K atsokaa esim erkiksi Norjaa. Ennen sä työskentelem ään hillivc-ron tn tari-Suomesta. — Siitä huoli vontavalta työntekijöiden kä- koista vihollista vastaan? Sam ana!-; nla kol,U ™ > r» “ »rnan lipun alla. min tai myöhemmin on siihen sattu 1 sotaa me saimme 80 prosenttia vil rlttam iscksi. ------ n ;J7 ‘7 r ‘ k » '" « « 1 holshevlklhalllta» on käynyt I A lnoa8,ai” «k»!'k»1« ä kulkevat hoi- va europpalateen pulan vastaisku. matta on kaksitoistatuhatta A- £ jastam m e V enäjältä. Nyt me saam Itävallasta liittolaiset tekivät hl a,1,’ ,Ste -‘ a m in ' n tarm okkaasti sotaa sisäistä ’ » « tk lt ylenkatsovat sitä sluuausrl- Luhistum isen täydennyttyä Europan merikan suomalaista rekisteerau, 2a , . S ? / 2 " . ? i k o n , ' n ro111- S l,n a e n s * 1 taan vastaan. Onko ,11» bolshevikki kas‘a ‘“ ' « ' “ '»“ “ l« - J»“ Pyhä neljän m antereella ei myöskään Amerika me yli 90 prosenttia A m erikasta. lettöm än alueen, Venäjä koetettu tunut matkaa varten Suomeen. askeleemme. Toisten Europan m aitten laita on e ristää U raalin ja Donin hiilikent mies. Joka a n tia , m aansa hallitusta I “ , e i “ « « « '« o Heillekin tarjoo. välty sen m ainingeilta. Miettikäähän vähän. Saa ne Myöhemmin saapuneissa leh samoin. tä J. n. e. N yt Jo frangin, llren, m arkan ja rahavähäset. mitä täällä olette dissä huomauttaa Herald hie- vallankumoukscn kukistam isessa? ! Amerika ei voi kaikkia ruokkia. ■Hiilipulassaan Ranska koetti ort kruunun arvon laskem inen on vaka kokoon saaneet, muuallakin ku man ivallisesti siitä, miten hai- M'n“"e °" «J* ^'«»evlkit "M iten Amerika voisi m eitä kaik- hiiliä Englannista. Seurauksena vana kom pastuskivenä tuonnille niis- lutettua ettei tarvitse niitä Man litus lit u s on io u tu n u t “noudatta “ n o u d a t a - pakoiltavat k o i t t a v a t jokaisen jalosukuisen te- te - ■ , M aailm an RlirjUUS on joutunut tä m aista, joiden rahan arvo ei ole ruokkia, kun sillä on tekem ista frangin arvon suunnaton alensi nerheimin Saksasta tuotuihin maan työläisten tahtoa." Eng kem ään työtä henkensä pitimiksi. t laskenut. 1 kotonaankin? Ja m itä tapahtuisi. nen. aselasteihin kuluttaa. Jos maa lannissa, sanoo lehti, ei Puolan Tämä seikka n äy ttää tehneen vis- P aul Ivoni» kirjottaa iL’Humanl Mustine joukkoineen Ranska aik Sota on raunioittanut maailman A m erikassa tulisi huono sato? ta tahdotte ...............A välttämättä . muuttaa, . sotaan nähden ole kukaan muu j sinlaisista henkiIöl8tä- vielapä jois- tessa: I vallata Saksalta Ruhrin hiilialu»-« vähemmän ehkä kustannustansa kuin Venäjä tarvitsee m aailm an markki- ?".nv v ™ en^ L puolueettomalla kannalla kuin takin työmiehistä, bolshevikkien vi- ■ Miten iäpäiseekään maailma sen sen kuollettavan iskun kautta, jonka noita Ja maailma tarvitsee Venäjää. mutta el saanut siihen liittolaiste joukkoon, ,w ,,i,i,.v^^ esim. Venäjälle, jon i— hallitus. Hallitus sanoo ettei ho,llsia- »Myönnän, että asia on to - . taloudellisen m enehdyksen, rahalll- ne nyt jo kuuluu Englannin yhdenkään englantilaisen upsee de,la ia rk >’ttav a- M utta tarkem m in sen rappion, yleisen kurjuuden kril- se on an tan u t yleiselle tuotannolle. Europan koko kauppakoneisto on suostum usta. Jos tuo toimeni Ju u ri aliluotahto on nykyisen romah- rem pallaan, kun kaupankäynti idän olisi m enestynyt, ei Saksa kneluu kautta pääsevän. rin o id ä m en n ä e d e c v a n a a e b t n i- S ° nk<) tuo nilP ferinpohjais- sln, josta se on kärsinyt Jo koiraat- , . ... , a , , „ TO» Piaa mennä edes vapaaehtoi-, ------------------------------------ ¥liwu, g||1(l luonteanonia,aU dustllanlcen p o h jan .: lam a «lanne ta lännen välillä on keskeytyksissä olisi voinut olla mikään uhka senakaan Puolan armeijaan. ts yhteiskuntajärjestyksom m e nurin- BUTTEN KONNAT TOIS- Mutta Englannin työväki ei ole kÄ&ntän>l«ta. kuin mitä meille usko- jankohdalle. jossa elämme, on ilmiön Johtuu monestakin syystä m utta pää- Tämä koneisto on sangen monimut- Ranskalle. Hiilen tärkeyden ymmärtää otti aslaljisin siinä on kapitalistisen Jär- kainen. Poistakaa siitä kaksi tär- TÄÄN TILILLE yhtä puolueeton. Se haluaa teHaan? Muistaakseni ainakin eriäl- koko m aailm aa käsittävä laajuus maila huomioon, ettei noissa raato jestelm än kykenem ättöm yys järjes- keäta osaa — Venäjän tuotteitten Itävalta on niin nälkiintynyt, että huom autettiin, oikean asian puolesta le minun The Butte Bulletin kertoo, taistella »— — ~ — _ _ ei _ • kuleteta • 1 . • f, ettÄ tl n o ain 1 n no o staan ♦ o r» t » zx*«««4 1» hiessä syömän m « x lapset m enetyvät ravinnon puuttees- tää olosuhteet ennalleen, palauttaa virtaam isen Jänteen ja europalaisten voi olla olem assa mitään nykyail a se sanoo: ammuk- °a otsasi että ♦ kaksi Butten lakimiestä, hyvinvointi, elvyttää eläm ä uudet- tuotteitten virtaam isen itään — Ja I ta liikennelaitosta eikä teolli^uut eita rautateitse, ei lastata nii- P,taä toden totta, yhä kasvava ta ja että kuolevaisuus on saavut- Nolan ja Donovan, jotka kum- tei leen, lääkitä m aailm ankaikkeuden kuinka voitte odottaa koneiston ole- ilman kivihiiltä. panenkin ovat hyvästi tunnettu tä laivoihin, eikä irroteta sellai-i lukum äärä saman esl-isän jälkelälsls- tanut sellaisen laajuuden, ettei uu- kurjuus. Ju u ri täm Liittovaltaln hiiifpolitiikka on M än käsittää pro- Vftn käyntikunnossa? ja työläispiireissä Montanassa, sen laivan köysiä laiturista j o - ' onnistuu kuin onnistuukin k ie rtä -; den ajan historia tunne vastaavaa, ra u k e ita a n turm iollinen. Maa, joi letariaatti selvästi, m utta el vielä ------------------ ------------- ovat nostaneet $50,000 kunnian- ka sisältää ammukkeita. Meil- maän tuota lakia. Tuollainen lienee Kokonainen riittäm ättöm än ravinnon ei saa teollisuutta ja liikennelaiu Järjetöntä ja epäsiveellistä kulnV kohtaam a kansallisuus on menehty- omistavaluokka, ennenkuin se huo loukkausjutun Anaconda Mi lä on yleislakko Puolan sotaan taan kuntoon sodan aikaiselta n menna tai ylihuomenna Joutuu seiso ning Co. ja kaikki sen Buttes nähden työläisten puolelta. Se m’ta sen väitetään olevankin. Mutta mässä, hupenemassa. piotilastaan, luisuu auttamattoraa Tshekko-Slovakian, Jugo-Slovian ja maan silmä ailm ää vasten tapahtu sa ja Anacondassa olevia sano tekee hallituksestakin “puolu-i or-ko n yt Jokainen, joka tahtoo tuon Daily H eraldissa eräs kirjoittaja vallankum oukseen. Pelastuskemoi main kanssa, jotka kehittyvät auto lain m ukaisesti elettävän, välttäm ät- < Bulgarian kohtalo on yhtä Julma, malehtiä vastaan. Asia on vie eettoman." todistelee, että liittovaltaln " politii kirjoittaja esittää hiilikalvott m aattisella rajuudella. tä bolshevikki? Eräs kuuluisa bol- Itä-Europassa Ja osassa Keski-Euro- ty Havreen, Hill kauntiin, sillä kan itseasiassa m äärää — kivihiili. “kansallistuttam isen". shevikki on pystyttänyt luokkaval- paa on nähty raivoavan nälänhädän, Silver Bow kauntissa ei saa N ykyaikana hiili m erkitsee politii lan, vieläpä siitä vilpittöm ästi kers joka on niittänyt joukottaln kaiken muuta kuin “komppanian oike kalle Ramaa, m itä kulta edellisinä kaa. Mutta täm äkään ei näytä mil- ikäisiä ihmisiä. On suureksi hapeäk- utta." Nimellisesti on tällä ker vuosisatoina Pietari, — Gorgi on viime taa kysymyksessä näiden laki tään uutuudelta hallituksen alalla, si sukupolvellemme, häpeäksi k a p i-! Ludendorff tahtoi tuhota Ranskan koina alkanut toimia sangen •• • •• . »» miesten kunnian loukkaaminen. Bolshevikkihallituksen Ja kaikkien i talistiselle järjestelm älle, että niin (KirJ. Jerom e K. Jerom e) n o ja sta hävittäm ällä polijois-Ranskan hiili nokkaasti. Hän ci tyydy olei Molemmat ovat toimineet työ Mitä on bolsheviki? Tuo kysy muiden hallitusten välillä olen tässä paljon ihmisolentoja, lapsia, nuoru- - ,« — kaivosalueet. Clemenceau vuoros läisten asianajajina ja kun vii- mys kiinnittää mieltäni senkin vuok- sukteesaa huom annut sen eroava!- kaisla, ikäihm isiä ja vanhuksia. Jou- Chicago Daily H eraldin kirjeeu- taan riisti Saksalta Saarin hil.i- ainoastaan oppineitten ja tehtal mekeväinen verilöyly tapahtui »I. että ystäväni silloin tällöin sano- «uuden, että bolshevikit ovat pan- tuu kuoleman syleilyyn ilman e t t ä ; vaihtaja on h aastatellut kuuluisaa alueen ja antoi Sehlesian Puolalle, lijoitten suojelijana, vaan (»n mo- i Tat minua itseäni bolshevikiksi. Ja neet kiertäm ään vaatim uksen: hai- kiirehditään heitä auttam aan, . Anacondan * . tiellä • *» asettuivat , naparetkeilijää Nansen la, joka tuli Lisäksi Saksa pahoitettiin vuosittain kanut esiintyä kokouk>is>a lemmit I u j m , i puolu»tam»an, kMka tl. d4 mlla „ rt, rklttMt litsevana luokkana tulee olla työnte- Seuduilla taas, joissa ei kirjalmel- tunnetuksi m. m. sen kautta, e ttä luovuttam aan liittolaisille 40 miljöö- työläisiä. Siitä »aivat yhtiön niln en voi torjua syytöstä niin sy kUftfden eikä laiskurien. Niinikään Ilsesti ole m itään elintarvepuutetta, yritti aikaan saada suhteita Venäjän naa tonnia (tonni on 1,000 kiloa! täen valtiollisia puheita, }< puolustaa neuvostovaltaa, lehdet aiheen hyökätä näiden väliä halveksumisella ja euuttumuk- l l t ||t l l t 1 |||n illlf |||| ||il| ||||in illiu im H liil 01532348534853482353485353234830472353235353532390485323535348 lakimiesten niskaan ja nimitel «elia kuin huomaan ystävieni odot - - , .................. ........................................ .. 11 il 1n m m m iiH iiiH m iH iH iiiiH iiiiim m i iiin iiim n in iiiiiiiin in in iiiiii 1 1imim lä heitä jos miksi. Uhkauksia tavan. Valkeutenani on tulla oikeak Se oli tyypillinen k o n v en tio n i. Peurasi nim itykset. Wood sai k u n -' Ruokalevon jälkeen taas äänestet- nyt nim ityksen vissiksi, mutta ta ja kostoa siitä että olivat työ si bolshevikiksi, niin että sen itsekin 1 Juuri sen tyyplliisyyden vuoksi kan nian olla ensimätnen. H änelle hur- > tili». El valintaa. Näköpiiriin il- vaalitaistelussa on pyrkimys m läisten puolella vannottiin tiedän. Tarina kertoo eräästä oxfor nattaa »litft hieman jutustella. myöskin herrain taholta heidän dilaisesta kelpo professorista, Joka rasi kansa Joukko kokouaista 39 mi m aantui yhtäkkiä paksu lomupilvl. niin paljon ehdokkaita kuin luki - ------- ’Menkäämme ajassa hiukan taak nuuttia. Toisena tuli Lowden. H ä Auringon paisteessa näytti se ihan lehtiensä palstoilla samoin aivan kerran huomasi joutuneensa vältte- tarkotuksella *pikata* sopiva E- Pienten kansojen oikeudet, sepäin. Kuinka suuri Ja valtava oli- nelle hurrattiin heti 42 m inuuttia. keltaiselta, aivan kuten aam urusko avoimesti. Frank Littlen koh lyyn vlbanneskaupustelijan kanssa. R auhankonferenssin laatim a konventsionin sikana. l!t kaan innostus keväisten nimitysvsa- K olm antena Johnson. Seurasi 28 mi — k u lta is e lta . taloa ennustettiin molemmille. Vtbanooskaupustelija oli aluksi voi- ( Europan suurvaltojen hyväksymä eri valtioissa, kun valli nuutin nw>u. 811« lähes kaksi tu u -, Tumma hevonen tulee! ‘P o liittis e t 'poosut* eivät Siitä eivät nämä työläisten puo ton puolella sen vuoksi, ettei väli- kansainliiton asiapaperi näyttää ole-i tUn ¿ ^ e n t a i o n i l u ’ mene^vlToduIta- olleet kovinkaan toimivia Hd lesta taistelleet lakimiehet kui tia suoraa huutoa. Kaikkien huomio kiintyi tumrnau.i kotnut sanojaan kohtellalauusnäkö-! mainio dokumentti, käytäntöön j jla V aalit ovat olleet kaikki kaikes- tenkaan välittäneet, eikä heillä Suosikkien nim itykset loppuivat hevoseen. Kymmenes koitos ja tarketuksensa olivat hyvät, ja i vieläkin, m utta kolmen njraiiv»TI nytkään ole tarkotuksena niin kohtla silmällä pitäen. Lopuksi pro- aoveiintettuna Se turvaa ja takaa Ra vUme kuukaufilna Ne ovat aika- siihen. Seurasi “tunaraien hevosten*’ tumma hevonen voitti, paljon persoonallisen kunnian-i i T ,, ?0” ’ J°UlD tehJp,rnil,e kanMk>‘n“’H“ ltsemairttois-i aJotula voittaneet tavallisen kansa- nimitys. Ne e eivät saaneet suurta- Ef ketään pyörtynyt, el edes nai lelssa aktiivisen ehdokkaan sa korvaaminen, kuin se että tä- * raUun TUOk81 nl,n a,nak,n °lkeudan Kuten sen pitää- laU tcn huom!osBa paiiopeliuutlsetkin kaan huomiota muutaman kädenta- sia; eivät pökertyneet tallfnhajuun. 1 in, Johnsonin Ja Hooverin man jutun kautta saadaan kaik-' °n,an m,F,«nkuoh«nRa tyynnyttämi- kin. Se hiljolleen lopettaa turvatta- Se „ u ^ ttu . putuksen kuten vapaailtam an puhu- Seurasi kauhea melu, aivan kuin oii- j eivät ole listoilla. Tosiasia ki Anacondan tiellä, huhtik. 21 ’’®kal ,U n k*T‘ ^klusanhenkensä » ie n kansojen riiston siten poistaa! Kun am erikalainen unohtaa " T y ! ja sl työnnetty keihäs elefanttilaum an rftP«blikaanipuolue<-n pposuills »:nä tapahtuneet seikat oikeus- kimpp,u"n* V lP ä ™ m ailraasta sotien syyt, sillä pienten C obbhl". «Babe R u th in " ja yleensä! “Tumma hevonen" on am erikalai- sydämeen. lut t ark otusta nim ittää kcuaii f»" laitosten edessä, ulkopuolella Buunn‘kkaaksl > viitta«! siihen että kansojen oikeuksia puolustaakseen ¡»UopeRt ja keskustelee Jostakin sessa politiikassa sellainen ehdokas, ehdokkaista, eikä ole vh-lakaao Buttea. käsiteltäväksi ja siten mies oU hlukan Pa" mP‘ k«‘n vino- England! ainakin sotaan ryhtyi. Jo«- rauusta. voi(jaan luottam uksella sa- jonka kyvyt "huom ataan” vasta kon- Biirryin ajat uksi saan i m iettim ään “Suur-poosut p e ta a v a t odod** konnain työt paljastettua. V oit-'“0“0 Ja *tta mllÄ voi 8iU v“ ‘aan ; ta nim ellisenä oli Belgian turvaami- noa> e ttä JoU|n merkiHtat* on ta- veritsionin kestäessä. valintaa, »en "kansanvaltaisuutta'* Ja peliä, käyttäen kaiken energian» tivatpa tai ei. koko tuon ruman ha’aita- «Jiffrentialikalkyliä. Hän nen saksalaisten hyökkäyksiä vas- pah tu n u t; on ollut nyrkkitaistelu Äänestettiin. Ensim äisessä äänev- vertaam aan sitä ennen konventalonla ' kälstäkseen minkään ehdokkaan tapauksen kaikki vaiheet kui- lopelti hyökkäyksensä syyttäm ällä taan. mailman m estaruudesta, autokilpailu tyksessä meni noin puolet äänistä lausuttuihin ennustuksiin. m asta riittäv ästi evästettyjä tenkin tulee esitettyä ja se an- ml«sP«rkaa tasakylkiseksi kolm ioksi.' Kaiken edellisen toteaa todeksi en- indianapoiissi tai vaalipäivä valtios- kolmelle johtavalle ehdokkaalle. Teli Luonnollisesti ensim äiseksi kysy Jla kontrolloidakseen Chi- gon M taa Butten työläisille jälkeen- ^1,an‘în lähtiessään vihannes-kaupus- tisestä • saksalaisesta lounais-Afrikas- M tiin repäsevä ehdotus, että ollaan yh mys: saivatko republikaaniset ä ä ventsionin. He ovat hyvällä «k- pain tilaisuuden tehdä uusia tcUa Jäi sanattom ana nojaamaan lyh- la tulevat tiedot, että sinne on pe- ; Viim em ainittuja on ollut Ja kuin- täm ittaisessa istunnossa niin kauan nestäjät sen ehdokkaan, tai ede« syytöksiä niitä Anaconda yh-i typybääaeen. e j m a ta tta englantilainen korporatsloni j ka no olivat valtavla! C h icag o ssa Heillä on käytettä \ ii : ' että ehdokas on saatu valituksi. ehdokkaan niiata m iehistä, joita hei- te m p p u ja . Ja v o iv a t k ä y ttä ä ni>3^ tion hurttia vastaan jotka tu o -i ö m asta Puolestani voin ym m ärtää neljän ja puolen miljoonan punnan kaiketi kolme tapettljn mui8tok. Hyvä. Se naula vetasl. Saadaan dat oli saatu äänestäm ään nimitys- lisesti kaikkiakin; päätarkn’H-* hon. ja kymmeniin muihin, työ- ,a tuntea m yötätuntoa tuon vihan- pääomalla, joka ko-pora taloni tulee ai entisiltä hyviltä ajoilta kun **Hin- kerrankin vaikutelmil- vaaleissa? läisten murhiin ovat osaa otta-, nesk»«PusteliJan m ielentilaa koh- ! ottam aan haltuunsa kaikki maakun- ky Dinky ” ja "Bat* House John" ta vapaasti ulkopuolisilta Raada oman miehensä valita ehdokas, tuumi Eivät sa a n e e t Me*t ' . D ! U a° Hän «i kuolem akseenk^n voi-! nan tim anttikaivokset Uounais-Af-: vjelä oHvat poUtlikag8a. Mlchiga. hetkellä heillä on sekä ml®ä kansa, jolle tieto siitä huolellisesti S attum alta osuin lukem aan m itä Toivottavasti Butten ja lähi- nut Paästä varm uuteen siitä, ettei I r»ka Joutui Englannille rauhansopi- nissa runnattiin vaaleja enemmän ( saatettiin. eräs huom attu politiikan tu n tija kir- keinot." ympäristön työläiset tekevät voi hän ollut tasakylkinen kolmio. O tak• muksen nojalla. kuin fordeja. Californiassa oli "fav o r-! Ä änestettiin neljä kertaa. Eneni- Jotti erääseen porvarilliseen viikko- Edelliseen tarvitsee lisätä tavinsa näissä oikeusjutuissa,! sulaan, että minä olen bolshevikki.! N äyttää siis. että itsem äärääm is- ite snn- JnhBfion Uaikk, u I «, u - ,1 ^ » L « m m m . i i . - o i- .- ___ _ *___ -.u __. n e 800 Johnson kaikki kaikessa Ja mistöa el saatu millekään ehdokkaat- lehteen ennen konventsionia. Kirjo- sen, e ttä konventsionin aikana i: antamalla niitä tietoja mitä hei Minua silloin ahdistaa syytös te rro oikeuden lisäksi takaa «e asiapaperi T i ih 7 , m utakaan ehdokkaal- louteen ennen konventsion kuusi m iestä Blackstonen boteB*1 iikkoa en- la on. Muuta .¡» at lakimiehet « .ta . En ymmärrä rm m arr* m m itä iU se ,e m m erk't- erk .t . j pienille pienille kansakunnille a » n ,.k e a „ ill, vielä „ e l . m uitten-' * . i ! * n V “ kkla a J e h d e .« v u ed" " * ja - t ka“ ' pyytäkään talla kertaa. H . ¿ j * » ä m iu .UU UrkoHeuen En kin o ia in m dilriam lw lkeuden. .l i l t ‘ J o h a w n f ., h e , nilK». ] . m , , u M inim aitakaan nen kokouau. « lienee kirjo Joiden "toivom uksesta* konver- vat vakuutettiya nita e tu kun - l " • ! • « kuinka -b o u n .tik k l" Mr a M a a t pola ta ,k ettu n a on e n ,iä n -! 1 , ilhen alkaan * „ , ”“ ° l ?*“ “ " J “’ * lt“ **“ ‘a 8e on ni aika-ajottain hajaantui Ja kok» he kerran »aavat Butten kai- Jolleuan. Jotkut k lrjo ltu v ai Ulalnm kansakunta pienimpi» m ail-L ® * ‘ i ¡ S T am ¡ ‘ " T - .“ " , ’ . ¿ “ T ' * M’a u ,n " k< » « -« alo . tul. vantoherrain kaikki konnaimai- kahdella kilta, totaet yhdellä. Oi m in lunaakunntata. Mutta m aarah K rk o o n n iil lln k n k n u k e a ee « i i n » ' a “ " p ,a l m eno,ta. e t u aan Myöskin sen. että tun’ a .uudet paljaatet.ua. on kokoi k~n a ln .» m „ e n taita on vM» - p i - i Puolen maapa, 1„„ konaojeu . . . a t ! , k o k o u k « « , p a itta - Seurm tv.n» a am u n . toim iteltu k ia tu n ta a ita to ta a o a ltu in U h in . H ardingin nim itystä tuli kuola m a a v alm i« n im t» m n » n u - i i i m u« v^.», . , , I raään ketä kansa halusi, xänestyk- äänestys antoi kolmelle «uorikill« “Poliittisten ’poosujec* luotettavui- kielissä sairaana olevalta Ppnri< maa valmt» ojentamaan heili, utlarkiaeu. O ta . koettanut k o U u r-l . . . ! a |tä M t X i l . u u d c . « hetaiL ta jostakin idän kaupungista »- auttavan kätensä, niin että ku- peiksi päästä selville kysymyksestä Republikaanien konventsioni. Johnson. Wood ja Lowden olivat rc ; n isti. Valinta vain oli yhtä kaukv- toim innastaan vasta sitten kun kon- Fanoraa-'*ennustus” että Hard”< paritrustin herrat saadaan lo-1 «Ikä on bolshevikki* Onko hän syn : nultakin v a s ta ir n a m Iraii,«-»« »r-.vt ?«siv» u i.,» m TT 7 , SU? ri ' A kuulutettu pupii- puplikaanisen äänestäjistön islelittet- kana kuin ennenkin. Toim itettiin v e ctsim i on koolla ja juuri sitä en puitakin vastaamaan kaikesta. tynyt tai tehty? Mistä hänet tu n te e .| kaanien konveuuioul on ollut J a i y j ä . Jo b d o .m u k al.estl .Us niistä! kaikkiaan neljä äänestystä, eikä va nen. On riittävästi e s i m e r k k i j o ” lisi nim itetyksi kymmenennet^» siitä miu he ovat tehneet. |jo» sattuu tapaa m aan* Joku vttkkol mennyt tohina äestyksessä. kuuluu. i vain oliai voinut olla kysymystä. J lintaa. Taas ruokalepo. loin (nim itys) vaalitaistelu on <e fc- Ja hän tuli. TaDeL TOVERI Buttessa asuneilla ja työtais teluun osaa ottaneilla työläisil lä on kaikki tapaukset tiedos saan. Saattakaa ne näiden laki miesten tietoon. Siten autatte vähäsen sen verisen vääryyden korvaamista mitä teitä vastaan on vuosikausia Buttessa harjo- tettu. Toverillinen huomau tus Toverin laki joille I ( M •/ l „ r ;n„e I Hiilipolitiikka Pientä pakinaa bolshe vikeista Nansenin mielipide Ve- YHTÄ JA TOISTA
