No. 143
sitten eräs sanom alehti kai mlnun- on minulle selitetty bolshevikkien ovat hinnat kohonneet niin huim aa ja tiittolalsvaltaln välillä jo sinä a i
laisteni valm istam iseksi julkaisi bol kynsin ham pain pitävän kitani h ar vasti, e ttä palkkalaisten on ollut kana, jolloin sellainen esitys oli u h
(T H E C O M R A D E )
shevismin 21 "pykälää”. Saatana tu- vainvallasta, toisin »anoen harvat pakko rajo ittaa kulutustaan. El ole karohkeata. K irjeenvaihtaja sähköt
The organ of the Finnish worker« in
li varm aankin harm aaksi k a te u d e sta ! m ääräävät ja joukot tottelevaL Tar- palkkaa maapallolla, m issä eivät tdä- tää lehdelleen seuraavaa:
th« Western Stntss. Tha only Finnish
Kysyin N ansenilta luuliko hän ve
lukieseaan ne. U seat näistä «pykälis- koltta vatko bolshevismin moltlskeli- m lstarvlkkeet olisi kaksi, kolme, nel
O le m m e useesti huom auttaneet
Daily in ths W sit.
Published Daily»
tä olivat sellaisia, ettei tu o h e r r a ! jät sitä. e ttä meidän tulee nykyisellä jä tai useam pia kertoja kalliim m at näläisten estävän V enäjällä olevien te m m e lu k ijo ita että k ir jo it t a e n ,
except Sunday, at Astona, Oregon,
varm aankaan koskaan ollut tullut historiallisella aikakaudella pahentua kuin ennen sotaa. Jos Skandinavia, sotavankien m aasta poistum ista. “Ei m e ille o tta is iv a t hu o m io o n erikois»
by tbe Waetern Workman'« Publishing
k a ik e n
hyvän jarja».
niitä ajatelleeksi.
M inusta näytti, Jokaiseen hallitukseen, jossa harvat Amerikka, Kiina ja Jaappani ovat ; ollenkaan**, vastasi Nansen. Neuvos- to im e n p ite itä
ty k s e n edu ksi.
T ä n n e tulee kirjeitä
Society.
kärsineet vähemmän hintojen kalleu- ! toviranom aiset ovat antaneet kaik-
e ttä jos tietoinen bolshevikki y rit hallitsevat suurta joukkoa?
ilm a n n im e ä ja osotetta jolloin 0
täisi täy ttää kaikki nuo "pykälät*’, ei
M utta nyt tulee ankara syytös desta kuin me, niin eivät ne silti ole kea m ahdollista apua. V enäjällä on m a h d o to n ry h ty ä m ih in k ä ä n toimen-
JO H N V Ä L IM Ä K I. Editor & Manager
ENGLANNIN TYÖVÄESTÖ hän joutaisi syömäänkään. H uom at bolshevismia v a s ta n , merkki, josta välttäneet sitä. T ästä syystä on yh- tä tä nykyän noin 150,000—£00,000 p ite is iin k irje id e n suhteen, kaikki kir
tava oli varsinkin 17 “pykälä". Rivi jos m istään pitäisi tuntea bolshevi teiBkunnalllnen Jännitys yhtä vaka- saksalaista, itävaltalaista, unkarilals- je e t tu le e o lla varu stettu n a lähetti
Office Seventh and Commercial St.,
SOTAKANNALLA
oli jäte tty puhtaan valkoiseksi ja va kit kaikkine tekoineen. Bolshevis va, vallankum ouksellisen proletari ta Ja m uita sotavankeja. M onet asu jä n n im e llä ja oso tteella. Samoin
Opposite Poet Office.
London Daily Herald kertoo: ru ste ttu reunam uistutuksella. Ju lk ai min pitäisi nlm. olla aivan päinvas aatln ponnistukset y h tä voim aperäi vat leireillä, useat ovat töissä. Län- täisi k a ik k i e ri asiat, kuten Toven*
im itu k s e lle ,
k o n tto riin
.ilmoituka»
TE LE P H O N E —
Office 365;
“Englantia vapisuttavat työ sija Ilmoitti siinä 17:nnen "pykälän” taista kuin vuorisaarna. N äyttää sil siä niissä valtioissa, jotka ovat pysy si-Slperiassa olevat sotavangit ovat to
k o s ke v at, lah d en tila u k s e t ja ototteeu
Editorial Dep’t 632.
läisten oikeutetut palkankoro olevan niin kauhistuttavan, ettei mi tä, e ttä bolshevlkklh&llitus ei aivan neet puolueettomina, kuin sotivissa- vapaita lähtem ään kotim aihinsa mi m u u to k s e t k irjo te tta v a kukin FDi
L IU S K A L L E ;
k a ik k i
näm ä l i j g
tusvaatimukset.
Vaatimusten kään kunniallinen kustantaja voinut tarkasti seuraa saarnan opetuksia kln maissa. El yksikään maa ole ten parhaiten taitavat.
Entered a« sscond-class mail matter
»antakoon
sam
aan
k
irjeku
o reen , Jo|.
syynä on elantokustannusten o ttaa om alletunnolleen sen p ain atta (päinvastoin kuin se kustantaja, Jon
“Vaikkakin
neuvostohallituksella ö in liik k e e n h o ita ja ja k a a ne anaB!
eristetty n ä toisesta.
Yhden maan
July 16. 1912. at the Post Offiaa
kohoaminen. Hallitus ei kyke m ista Ihmisluonne on kuitenkin ka h erk ästä om astatunnosta edellä
on vähän junia, niin siitä huolim atta o m a is ille osactoille.
K a ik k i ototteen
a t Astoria, O regon.' under the
ne eikä edes tahdokaan tätä ko niin nurinkurinen, e ttä esim. "pykä on huom autettu), ehkä tähän vaikut kurjuus m erkitsee k u rju u tta toiselle joka toinen päivä annetaan Jonia so- m u u to k s e t te h tä k ö ö n tarkasti,
kin
maalle.
On
ollut
hirvittävä
e-
A ct of March 3, 1679.
hoamista ehkäistä.
ja uusi oaote on välttäm ättöm ään mt>.
17 kiinnitti minun m ieltäni enem taa sekin, e ttä se tietää olevansa rehdys — joka suhteessa rikollinen tavankien
at
kuljettam iseksi
Mosko- n itta v a e n n e n k u in vo id a a n osote muut
Jos työläiset saavat ajettua lä"
kuin kalkki m uut yhteensä. Eh hallitus. Koko asia on m inulle muu erehdys niitten taholta, jo tk a ovat vaan Ja Pietariin. hänsi-Siperlassa taa.
A s ia m ie h ille
ja
naisille vieh
tu- män
MIKSI MENNÄ SUOMEEN? perille
.
u palkkavaatimuksensa
J „
käpä julkaisija oli oikeassa. K enties ten ihan uskomaton. Onkohan mab- Versaillesin rauhan toimeenpanijoi- olevat koettavat päästä Vladlvosto- p y y tä is im m e h u o m a u tta a että kirjot-
_
, *
»
a - levät kapitalistit edelleen
ko-
iv a t k a ik k i n im e t ja osotteet maL
Emme tee tuota kysymystä rottamaan tuotteiden hintoja.
hintnta en olisi jaksanut tuota pykälää su- dollista, e ttä tässä m aailm assa löy- ta —' kieltää aikakautem m e oleelll- kiin. Suurena valkeutenam m e on tais
dollisen ta rk k a a n ja selvästi ettei t«.
porvarillisia näkökohtia silmät Sillä kapitalistien voittojen tu lattaa. Vaikka olenkin eläm ässäni tyy nykyään sellainenkin hallitus, jo- sln laki, inhim illisen yhteisyyden laivojen puute. N iitä tarvitaan Ja hsi m itä ä n v a ik e u k s ia niiden tääii*"
läpitäen, emmekä myöskään ai- lee pysyä entisellään, vieläpä li jos jotakin turm elusta nähnyt, olisi ka nöyrällä mielellä ja katuvalla sy m aailm ankaikkeudelllnen solidaritee- minä tulin Lontooseen sitä varten. y m m ärtä m is es sä .
T o ivo m m e
et^
jo asiasta pitkästi kirjottaa. Jo sääntyä. Seuraa uusia palkan- 17 "pykälä" siitä huolim atta voinut däm ellä ei koeta ojentaa politiik Un laki: Joka iskee toista, iskee it- että n iitä saisim m e. Englannin hai- k a ik k i o tta v a t n ä m ä huom ioon jolkns
tä ä llä säästyy p a ljo n tu rh aa työtä n
kaiselle
.
. Amerikan
,,
, .. „ suomalaiselle
_ . ,
; korotusvaatimuksia jne. Ainoa- sieluani liikaa tärvollä. P arasta siis kaansa vuorisaarnan m ukaiseksi? seään. Tahtoessa h äv ittää Saksan. Utua on halukas auttam aan, m utta lim ä ä rä is tä k irje e n v a ih to a ja enticsJ
pitaisi olla selvänä, ettei kan- na peiastuksena tästä onnetto- jäädä viattom uuteeni ja uskooni ih Voi sen sentään ym m ärtää, e ttä nuo R anskan ja Englannin on suunattu siltä ltseltäänkin puuttuu laivoja,
a ik k e a
v o im m e
p alve lla
lehtetn&J
pim itetyt bolshevikkiparat heitä kai- kaotettava iskn omaan itseensä. J a Neuvostovalta
nata, ei ainakaan vielä, lähteä :masta kiertokulusta on kapita- misluonteen hyvyyteen.
suuremmalla
tyyty»Z]
osottaa
eilnvolmal- lukijakuntaa
syydellä ja ta rk u u d e lla .
vanhaan maahan , ellei ole s e i- n stjsen järjestelmän hävittämi Huomioon lainkaan o ttam atta tuo- i k,lla t’uolln « » « • ’ '• P hallitueten kas tästä syystä niin monet kirjoit
•uuttaan.
T o v e ru u d e lla ,
sistä rahaa jota ei mitenkään (nen
** *
ta autiota 17 "pykälää” eivät jälellä- näyttäm ä esim erkki silm iensä edes- tajat, Jotka eivät ole sosialisteja ei
K
irjeenvaihtaja
kysyi
N
ansenilta,
T O V E R IN L E V 1T Y S O S A S T0J
h ä iv in ä
hik Ta* ’ Kapitalismin mahti vaipuu.! Olevat kaksikym m entä paljastaneet sä ovat kylm äverisesti poikenneet kä Internationalisteja, puhuvat tällä uskotko hän neuvostovallan olevan
kristinuskon
suo- ' ---------
haava* rauhansopim usten tarkasta-
S c e i k y k e n e jä r je s t ä m ä ä n m a a n minulle m itään sellaista erikoista uu- pois
, alkuperäisen
.
,
, Ä
luonnollisen ja siis säilyvän. N ansen
P . S. —
O le m m e tä ä llä vslmiia-
j* myöskin puhutella, joitakin asiojta. ei löytämään pelastusta Etuutta konnuuden alalla, että voisin ralta
Ahtaalta tieltä. Ikänsä puo- ■ mlsesta.
vastasi, e ttä yksi voi a n ta a yhden o tta m a a n uusia tila u k s ia vastaan To
iTJIri ’
4n°
X T v l T romahduksesta johon välttämät- bolshevikin tuntea nähdessäni sel-1 lesta , nuorimmillakin bolshevikeilla1 I -------------------------
Finanssirom ahdus
---------
koskee
koko
laisen. toinen toisenlaisen arvelun. v e rille ja T o v e ritta re lie minkä s««,
£22Lu
J -»»f
töma8ti ajaudutaan
jos
ylläku-'
,al8en
otuksen.
Tutkim
uksissani
täy-1
on
oUut
olvaUlne“
tilaisuus
ta
rk
a
s
-,
maailmaa.
Valtiovelat,
jotka
nouse
m ie h e t vaan k e rk iä v ä t h an k i
—J —— ~S —-e-™..
J
ittiötJU UlUäöeil. 1 UVK IlllU&SISftaU 1 Viaj •
Upauk»e»sí
" S S 3 X » “
a “ « “ »'alku. ¡
m!nun
p.,»ta tarkasta- j j ? “ “
» * vat satoihin m lijaardeihin, ovat ko- . H änenkin on valkea m ennä sano
suurta niin hen- honneet vähintäin kymmenen, kaksi maan sitä tai tä tä , sillä Venäjä on
h a i » » »»iiriä
in e ta 1
j - »
m
a
a
n
bolshevikkien edesottam ista. tla ... itsekseen, kuinka
----------------------
m erkillisyyksien maa. Jo k a tapauk
V„i n.n,,iL’ “ ka^nl,
R
halittu» pitää yllin mlkäU puhd», mielinen M i i l u n h e i ;
?""* maal"alak‘n hr»ln»ob,- kym m entä k ertaa ennen sotaa nous- sessa neuvostovallan säilym inen näin hiillä. Saksan vuotuinen hiilen knls
‘ei yhtään voi nauttia" kannat kyllin huolta omistaan, mutta lltuluenim e ©llhen an ta» Utatauatta. i tla kalkl“ na
tus ennen sotaa oli 110 miljoona
sesta m äärästään. Itanskan tulo- Ja
kauan todistaa sen elinvoim aisuutta. tonnia. Jos Saksan todella täytyi
taa sinne mennä “käymään” — se ei auta nykyisestä järjestel Kahden „ lm c i,e n rnoden aikana h e : *aanM t
lotka l j l , í ' n ” hl1- menoarvion suhde on surkea, samoin
"O letteko sam aa m ieltä Englannin vuosittain luovuttaa 40 miljoona!
ei muuta. Työväki Suomesta mästä kärsivää työväestöä ah o ra l a h k .ra .ti puoluetólleet maatan- vSe,' ukMn
raaenpltallli «’ « Italian, m utta m itä sanoa Saksasta,
pääm inisterin kanssa, e ttä kauppa tonnia, jä ä sille ainoastaan psok
kuuluu pakenevan pois, yksin dinkotilastaan. Työväen luokan
U nkarista,
T sh ek k o i
^ ,kl8,S ‘“ M entotala aposto- Itävajlasta,
Länsl-Europan
ja V enäjän kanssa on tarvitsem astaan
Venäjän Karjalaankin, jossa ei itsensä on asia ratkaistava, ku .a , e lk i limar, m en e.ty ata Englan- ¡ lin vakavam
m äärästä.
Täi
ielisistä seuraajista ko- Slovakiasta, Serbiasta, Puolasta Ja
Ranskan, Italian, Amerikan, -la
v älttäm ätöntä Europan selviintymi- m erkitsee Saksan suunnatonta hei
ole muuta elinehtoa kuin “elää kiitettävä kapitalismi käymällä nin,
pan|n, Pa0)a'n S alu an , Rumanlan, k«™P“ ‘»Jen hallituksien Johdon )a Rutoaniasta. Joilla ei ole lainkaan selle?” "E hdottom asti”, vastasi N an
onkien joesta", pakenee tuhan
kontum ista. On täysin ymmarretti
»en
kimppuun,
esiintyipä
n
e
'guwneD
Vlron Ja Ijat,ia n arm eijoja huo“!a,,lllon alalsla On kl' llä “ ä t t i mitään tulo- Ja meno-arviota. Itse sen.
sittain peräpohjolan työläisiä. missä muodossa hyvänsä.
“Tosiasia
on,
e
ttä
tällaisen
vä Saksan hallituksen liittolaisin
sangen juhlallinen
— ja
*- m ieltaylentavä Englannilla on suurem m oiset velat
.
i Ja laivastoja vastaan. A nteeksi, Jos' -------
Etelä-Suomesta tekee koko am- A A s ia
. suunnattom
..
... , koroilla
,,, ei . , kyetä
... , kaupankäynnin
alkam inen vain voi esittäm ä vaatim us saada pitää 209,
o n • e i v a . ^ T y o n t e k t j ö t - l joku liittolaisista on Jäänyt mainitse- j näky, e ttä maailman onnelliset kan Ja
illa
,x
.
.
» ». ,», . 1 pelastaa Europan nälkäkuolem asta 000-miehinen vakinainen armeija,
, , , .
„
etupäässä Venäjälle
« P « « " ' » » n t a u a n ma|UL Mu„ tlnl huonoudon aokI
kuten ranakalahm t ©nglantllal- suorittam aan edes jo m aksettaviksi ;
tamaille
. i.U.P.“ *“ „..u?a),auue’
porvaristolla on valtaa har- vonannon >uu,tuml,on vlwkB, „„„ h ,,: 8« am ertkkalatset. vieläpä Saksan langenneita eriä. Mitä taas Ameri Me emme voi lankaiken elää ilman noastaan sillä, llekinheittäjine
jo , suinkin sinne paawvat Lah- joi„ J nylkcmistään Rii, täjil. voinut Käydä. Onko bolshevikki ” 'llu" n “ kln" » rje a te tty lh ä Saatanan kaan tulee, el sen hyvinvointi ole Venäjää, joka tuottaa kaikkia elin tankkelneen Ja lentokoneineen.
f tiessään
ta e c im i/a
n n n v o f kaikki
IzatlrLr« ikänsä I .. .
. r.
. . ¿ .
vannovat
tä kapitalisteilta on ensi aluksi heuklllS, Joka puolustaa m aataan u! ! ’ oUtamlat» varten m arssivat «no m uuta kuin näennäinen, ja ennem tarpeita, puutavaraa, öljyä, pellavaa. voi pakottaa nälistyneen työväsuk
pysyvänsä poissa Suomesta, lah- otettava tuotantovälineiden val
K atsokaa esim erkiksi Norjaa. Ennen sä työskentelem ään hillivc-ron tn
tari-Suomesta. — Siitä huoli vontavalta työntekijöiden kä- koista vihollista vastaan? Sam ana!-; nla kol,U ™ > r» “ »rnan lipun alla. min tai myöhemmin on siihen sattu 1 sotaa me saimme 80 prosenttia vil rlttam
iscksi.
------ n ;J7 ‘7 r ‘
k » '" « « 1 holshevlklhalllta» on käynyt I A lnoa8,ai” «k»!'k»1« ä kulkevat hoi- va europpalateen pulan vastaisku.
matta on kaksitoistatuhatta A- £
jastam
m
e
V
enäjältä.
Nyt
me
saam
Itävallasta liittolaiset tekivät hl
a,1,’ ,Ste -‘ a m in ' n tarm okkaasti sotaa sisäistä
’ » « tk lt ylenkatsovat sitä sluuausrl- Luhistum isen täydennyttyä Europan
merikan suomalaista rekisteerau, 2a , . S ? / 2 " . ? i k o n , ' n ro111-
S l,n a e n s * 1 taan vastaan. Onko ,11» bolshevikki kas‘a ‘“ ' « ' “ '»“ “ l« - J»“ Pyhä neljän m antereella ei myöskään Amerika me yli 90 prosenttia A m erikasta. lettöm än alueen, Venäjä koetettu
tunut matkaa varten Suomeen. askeleemme.
Toisten Europan m aitten laita on e ristää U raalin ja Donin hiilikent
mies. Joka a n tia , m aansa hallitusta I “ , e i “ « « « '« o Heillekin tarjoo.
välty sen m ainingeilta.
Miettikäähän vähän. Saa ne Myöhemmin saapuneissa leh
samoin.
tä J. n. e.
N yt Jo frangin, llren, m arkan ja
rahavähäset. mitä täällä olette dissä huomauttaa Herald hie- vallankumoukscn
kukistam isessa? !
Amerika
ei
voi
kaikkia
ruokkia.
■Hiilipulassaan Ranska koetti ort
kruunun arvon laskem inen on vaka
kokoon saaneet, muuallakin ku man ivallisesti siitä, miten hai- M'n“"e °"
«J* ^'«»evlkit
"M
iten
Amerika
voisi
m
eitä
kaik-
hiiliä
Englannista. Seurauksena
vana kom pastuskivenä tuonnille niis-
lutettua ettei tarvitse niitä Man litus
lit u s
on
io u tu n u t “noudatta
“ n o u d a t a - pakoiltavat
k o i t t a v a t jokaisen jalosukuisen te-
te - ■
,
M aailm an RlirjUUS
on
joutunut
tä m aista, joiden rahan arvo ei ole
ruokkia, kun sillä on tekem ista frangin arvon suunnaton alensi
nerheimin Saksasta tuotuihin maan työläisten tahtoa." Eng kem ään työtä henkensä pitimiksi.
t
laskenut.
1
kotonaankin?
Ja m itä tapahtuisi. nen.
aselasteihin kuluttaa. Jos maa lannissa, sanoo lehti, ei Puolan Tämä seikka n äy ttää tehneen vis- P aul Ivoni» kirjottaa iL’Humanl
Mustine
joukkoineen
Ranska aik
Sota
on
raunioittanut
maailman
A
m
erikassa
tulisi
huono
sato?
ta tahdotte ...............A
välttämättä . muuttaa,
. sotaan nähden ole kukaan muu j sinlaisista henkiIöl8tä- vielapä jois- tessa:
I
vallata
Saksalta
Ruhrin
hiilialu»-«
vähemmän ehkä kustannustansa kuin Venäjä tarvitsee m aailm an markki-
?".nv v ™ en^ L
puolueettomalla kannalla kuin takin työmiehistä, bolshevikkien vi- ■ Miten iäpäiseekään maailma sen sen kuollettavan iskun kautta, jonka noita Ja maailma tarvitsee Venäjää. mutta el saanut siihen liittolaiste
joukkoon,
,w ,,i,i,.v^^ esim. Venäjälle, jon
i— hallitus. Hallitus sanoo ettei ho,llsia- »Myönnän, että asia on to - . taloudellisen m enehdyksen, rahalll-
ne nyt jo kuuluu Englannin yhdenkään englantilaisen upsee de,la ia rk >’ttav a- M utta tarkem m in sen rappion, yleisen kurjuuden kril- se on an tan u t yleiselle tuotannolle. Europan koko kauppakoneisto on suostum usta. Jos tuo toimeni
Ju u ri aliluotahto on nykyisen romah- rem pallaan, kun kaupankäynti idän olisi m enestynyt, ei Saksa kneluu
kautta pääsevän.
rin o id ä m en n ä e d e c v a n a a e b t n i- S
° nk<) tuo nilP ferinpohjais- sln, josta se on kärsinyt Jo koiraat-
,
. ...
, a , , „
TO» Piaa mennä edes vapaaehtoi-,
------------------------------------
¥liwu, g||1(l luonteanonia,aU
dustllanlcen p o h jan .: lam a «lanne ta lännen välillä on keskeytyksissä olisi voinut olla mikään uhka
senakaan
Puolan
armeijaan. ts yhteiskuntajärjestyksom m e nurin-
BUTTEN KONNAT TOIS- Mutta Englannin työväki ei ole kÄ&ntän>l«ta. kuin mitä meille usko- jankohdalle. jossa elämme, on ilmiön Johtuu monestakin syystä m utta pää- Tämä koneisto on sangen monimut- Ranskalle.
Hiilen tärkeyden ymmärtää otti
aslaljisin siinä on kapitalistisen Jär- kainen. Poistakaa siitä kaksi tär-
TÄÄN TILILLE
yhtä puolueeton. Se haluaa teHaan? Muistaakseni ainakin eriäl- koko m aailm aa käsittävä laajuus
maila huomioon, ettei noissa raato
jestelm
än
kykenem
ättöm
yys
järjes-
keäta
osaa
—
Venäjän
tuotteitten
Itävalta on niin nälkiintynyt, että
huom autettiin,
oikean
asian puolesta
le
minun
The Butte Bulletin kertoo, taistella
»—
—
~ — _ _ ei
_ • kuleteta
• 1 .
• f, ettÄ
tl n o ain
1 n no
o staan
♦ o r» t » zx*«««4
1» hiessä syömän
m « x lapset m enetyvät ravinnon puuttees- tää olosuhteet ennalleen, palauttaa virtaam isen Jänteen ja europalaisten voi olla olem assa mitään nykyail
a
se
sanoo:
ammuk-
°a
otsasi
että ♦ kaksi Butten lakimiestä,
hyvinvointi, elvyttää eläm ä uudet- tuotteitten virtaam isen itään — Ja I ta liikennelaitosta eikä teolli^uut
eita rautateitse, ei lastata nii- P,taä
toden totta, yhä kasvava ta ja että kuolevaisuus on saavut-
Nolan ja Donovan, jotka kum- tei
leen, lääkitä
m aailm ankaikkeuden kuinka voitte odottaa koneiston ole- ilman kivihiiltä.
panenkin ovat hyvästi tunnettu tä laivoihin, eikä irroteta sellai-i lukum äärä saman esl-isän jälkelälsls- tanut sellaisen laajuuden, ettei uu- kurjuus. Ju u ri täm
Liittovaltaln hiiifpolitiikka on M
än käsittää pro- Vftn käyntikunnossa?
ja työläispiireissä Montanassa, sen laivan köysiä laiturista j o - ' onnistuu kuin onnistuukin k ie rtä -; den ajan historia tunne vastaavaa,
ra u k e ita a n turm iollinen. Maa, joi
letariaatti
selvästi,
m
utta
el
vielä
------------------
-------------
ovat nostaneet $50,000 kunnian- ka sisältää ammukkeita. Meil- maän tuota lakia. Tuollainen lienee Kokonainen riittäm ättöm än ravinnon
ei saa teollisuutta ja liikennelaiu
Järjetöntä ja epäsiveellistä kulnV kohtaam a kansallisuus on menehty- omistavaluokka, ennenkuin se huo
loukkausjutun Anaconda Mi lä on yleislakko Puolan sotaan
taan kuntoon sodan aikaiselta n
menna tai ylihuomenna Joutuu seiso
ning Co. ja kaikki sen Buttes nähden työläisten puolelta. Se m’ta sen väitetään olevankin. Mutta mässä, hupenemassa.
piotilastaan, luisuu auttamattoraa
Tshekko-Slovakian, Jugo-Slovian ja maan silmä ailm ää vasten tapahtu
sa ja Anacondassa olevia sano tekee hallituksestakin “puolu-i or-ko n yt Jokainen, joka tahtoo tuon
Daily H eraldissa eräs kirjoittaja
vallankum oukseen.
Pelastuskemoi
main
kanssa,
jotka
kehittyvät
auto
lain m ukaisesti elettävän, välttäm ät- < Bulgarian kohtalo on yhtä Julma,
malehtiä vastaan. Asia on vie eettoman."
todistelee, että liittovaltaln " politii
kirjoittaja
esittää
hiilikalvott
m
aattisella
rajuudella.
tä bolshevikki? Eräs kuuluisa bol- Itä-Europassa Ja osassa Keski-Euro-
ty Havreen, Hill kauntiin, sillä
kan itseasiassa m äärää — kivihiili.
“kansallistuttam isen".
shevikki on pystyttänyt luokkaval- paa on nähty raivoavan nälänhädän,
Silver Bow kauntissa ei saa
N ykyaikana hiili m erkitsee politii
lan, vieläpä siitä vilpittöm ästi kers joka on niittänyt joukottaln kaiken
muuta kuin “komppanian oike
kalle Ramaa, m itä kulta edellisinä
kaa. Mutta täm äkään ei näytä mil- ikäisiä ihmisiä. On suureksi hapeäk-
utta." Nimellisesti on tällä ker
vuosisatoina
Pietari, — Gorgi on viime
taa kysymyksessä näiden laki
tään uutuudelta hallituksen alalla, si sukupolvellemme, häpeäksi k a p i-!
Ludendorff tahtoi tuhota Ranskan koina alkanut toimia sangen
•• • •• . »»
miesten kunnian loukkaaminen.
Bolshevikkihallituksen Ja kaikkien i talistiselle järjestelm älle, että niin
(KirJ. Jerom e K. Jerom e)
n o ja sta
hävittäm ällä polijois-Ranskan hiili nokkaasti. Hän ci tyydy olei
Molemmat ovat toimineet työ Mitä on bolsheviki? Tuo kysy muiden hallitusten välillä olen tässä paljon ihmisolentoja, lapsia, nuoru-
- ,« —
kaivosalueet.
Clemenceau vuoros
läisten asianajajina ja kun vii- mys kiinnittää mieltäni senkin vuok- sukteesaa huom annut sen eroava!- kaisla, ikäihm isiä ja vanhuksia. Jou- Chicago Daily H eraldin kirjeeu- taan riisti Saksalta Saarin hil.i- ainoastaan oppineitten ja tehtal
mekeväinen verilöyly tapahtui »I. että ystäväni silloin tällöin sano- «uuden, että bolshevikit ovat pan- tuu kuoleman syleilyyn ilman e t t ä ; vaihtaja on h aastatellut kuuluisaa alueen ja antoi Sehlesian Puolalle, lijoitten suojelijana, vaan (»n
mo- i Tat minua itseäni bolshevikiksi. Ja neet kiertäm ään vaatim uksen: hai- kiirehditään heitä auttam aan,
. Anacondan
*
. tiellä
• *» asettuivat
,
naparetkeilijää Nansen la, joka tuli Lisäksi Saksa pahoitettiin vuosittain kanut esiintyä kokouk>is>a
lemmit
I u j m , i puolu»tam»an, kMka
tl. d4 mlla „ rt, rklttMt litsevana luokkana tulee olla työnte- Seuduilla taas, joissa ei kirjalmel- tunnetuksi m. m. sen kautta, e ttä luovuttam aan liittolaisille 40 miljöö-
työläisiä. Siitä »aivat yhtiön niln en voi torjua syytöstä niin sy kUftfden eikä laiskurien. Niinikään Ilsesti ole m itään elintarvepuutetta, yritti aikaan saada suhteita Venäjän naa tonnia (tonni on 1,000 kiloa! täen valtiollisia puheita, }<
puolustaa neuvostovaltaa,
lehdet aiheen hyökätä näiden väliä halveksumisella ja euuttumuk- l l t ||t l l t 1 |||n illlf |||| ||il| ||||in illiu im H liil
01532348534853482353485353234830472353235353532390485323535348
lakimiesten niskaan ja nimitel «elia kuin huomaan ystävieni odot
- - , .................. ........................................ .. 11 il 1n m m m iiH iiiH m iH iH iiiiH iiiiim m i iiin iiim n in iiiiiiiin in in iiiiii 1 1imim
lä heitä jos miksi. Uhkauksia tavan. Valkeutenani on tulla oikeak
Se oli tyypillinen k o n v en tio n i.
Peurasi nim itykset. Wood sai k u n -' Ruokalevon jälkeen taas äänestet- nyt nim ityksen vissiksi, mutta ta
ja kostoa siitä että olivat työ si bolshevikiksi, niin että sen itsekin 1
Juuri sen tyyplliisyyden vuoksi kan nian olla ensimätnen. H änelle hur- > tili».
El valintaa.
Näköpiiriin il- vaalitaistelussa on pyrkimys m
läisten
puolella
vannottiin tiedän. Tarina kertoo eräästä oxfor
nattaa
»litft
hieman
jutustella.
myöskin herrain taholta heidän dilaisesta kelpo professorista, Joka
rasi kansa Joukko kokouaista 39 mi m aantui yhtäkkiä paksu lomupilvl. niin paljon ehdokkaita kuin luki
- -------
’Menkäämme ajassa hiukan taak nuuttia. Toisena tuli Lowden. H ä Auringon paisteessa näytti se ihan
lehtiensä palstoilla samoin aivan kerran huomasi joutuneensa vältte-
tarkotuksella *pikata* sopiva E-
Pienten kansojen oikeudet,
sepäin. Kuinka suuri Ja valtava oli- nelle hurrattiin heti 42 m inuuttia. keltaiselta, aivan kuten aam urusko
avoimesti. Frank Littlen koh lyyn vlbanneskaupustelijan kanssa. R auhankonferenssin laatim a
konventsionin sikana.
l!t kaan innostus keväisten nimitysvsa- K olm antena Johnson. Seurasi 28 mi — k u lta is e lta .
taloa ennustettiin molemmille. Vtbanooskaupustelija oli aluksi voi- ( Europan suurvaltojen
hyväksymä
eri valtioissa, kun valli nuutin nw>u. 811« lähes kaksi tu u -, Tumma hevonen tulee!
‘P o liittis e t 'poosut* eivät
Siitä eivät nämä työläisten puo
ton puolella sen vuoksi, ettei väli- kansainliiton asiapaperi näyttää ole-i tUn ¿ ^ e n t a i o n i l u ’ mene^vlToduIta-
olleet
kovinkaan toimivia Hd
lesta taistelleet lakimiehet kui
tia suoraa huutoa.
Kaikkien huomio kiintyi tumrnau.i
kotnut
sanojaan
kohtellalauusnäkö-!
mainio
dokumentti,
käytäntöön
j
jla
V
aalit
ovat
olleet
kaikki
kaikes-
tenkaan välittäneet, eikä heillä
Suosikkien
nim itykset loppuivat hevoseen.
Kymmenes
koitos
ja tarketuksensa olivat hyvät, ja
i vieläkin, m utta kolmen njraiiv»TI
nytkään ole tarkotuksena niin kohtla silmällä pitäen. Lopuksi pro- aoveiintettuna Se turvaa ja takaa Ra vUme kuukaufilna Ne ovat aika- siihen. Seurasi “tunaraien hevosten*’ tumma hevonen voitti,
paljon persoonallisen kunnian-i i T ,, ?0” ’
J°UlD
tehJp,rnil,e kanMk>‘n“’H“ ltsemairttois-i aJotula voittaneet tavallisen kansa- nimitys. Ne e eivät saaneet suurta- Ef ketään pyörtynyt, el edes nai lelssa aktiivisen ehdokkaan
sa korvaaminen, kuin se että tä-
*
raUun TUOk81 nl,n a,nak,n °lkeudan
Kuten sen pitää- laU tcn huom!osBa paiiopeliuutlsetkin kaan huomiota muutaman kädenta- sia; eivät pökertyneet tallfnhajuun. 1 in, Johnsonin Ja Hooverin
man jutun kautta saadaan kaik-' °n,an m,F,«nkuoh«nRa tyynnyttämi- kin. Se hiljolleen lopettaa turvatta- Se
„ u ^ ttu .
putuksen kuten vapaailtam an puhu- Seurasi kauhea melu, aivan kuin oii- j eivät ole listoilla. Tosiasia
ki Anacondan tiellä, huhtik. 21 ’’®kal
,U n k*T‘ ^klusanhenkensä » ie n kansojen riiston siten poistaa! Kun am erikalainen unohtaa " T y ! ja
sl työnnetty keihäs elefanttilaum an rftP«blikaanipuolue<-n pposuills
»:nä tapahtuneet seikat oikeus- kimpp,u"n*
V lP ä ™ m ailraasta sotien syyt, sillä pienten C obbhl". «Babe R u th in " ja yleensä! “Tumma hevonen" on am erikalai- sydämeen.
lut t ark otusta nim ittää kcuaii f»"
laitosten edessä, ulkopuolella Buunn‘kkaaksl > viitta«! siihen että kansojen oikeuksia puolustaakseen ¡»UopeRt ja keskustelee Jostakin sessa politiikassa sellainen ehdokas,
ehdokkaista, eikä ole vh-lakaao
Buttea. käsiteltäväksi ja siten mies oU hlukan Pa" mP‘ k«‘n vino- England! ainakin sotaan ryhtyi. Jo«- rauusta. voi(jaan luottam uksella sa- jonka kyvyt "huom ataan” vasta kon- Biirryin ajat uksi saan i m iettim ään
“Suur-poosut p e ta a v a t odod**
konnain työt paljastettua. V oit-'“0“0 Ja *tta mllÄ voi 8iU v“ ‘aan ; ta nim ellisenä oli Belgian turvaami- noa> e ttä JoU|n merkiHtat* on ta- veritsionin kestäessä.
valintaa, »en "kansanvaltaisuutta'* Ja peliä, käyttäen kaiken energian»
tivatpa tai ei. koko tuon ruman ha’aita- «Jiffrentialikalkyliä.
Hän nen saksalaisten hyökkäyksiä vas- pah tu n u t;
on ollut nyrkkitaistelu
Äänestettiin. Ensim äisessä äänev- vertaam aan sitä ennen konventalonla
' kälstäkseen minkään ehdokkaan
tapauksen kaikki vaiheet kui- lopelti hyökkäyksensä syyttäm ällä taan.
mailman m estaruudesta, autokilpailu tyksessä meni noin puolet äänistä lausuttuihin ennustuksiin.
m asta riittäv ästi evästettyjä
tenkin tulee esitettyä ja se an- ml«sP«rkaa tasakylkiseksi kolm ioksi.' Kaiken edellisen toteaa todeksi en- indianapoiissi tai vaalipäivä valtios- kolmelle johtavalle ehdokkaalle. Teli
Luonnollisesti ensim äiseksi kysy Jla kontrolloidakseen Chi- gon M
taa Butten työläisille jälkeen- ^1,an‘în lähtiessään vihannes-kaupus- tisestä • saksalaisesta lounais-Afrikas- M
tiin repäsevä ehdotus, että ollaan yh mys: saivatko republikaaniset ä ä
ventsionin. He ovat hyvällä «k-
pain tilaisuuden tehdä uusia tcUa Jäi sanattom ana nojaamaan lyh- la tulevat tiedot, että sinne on pe- ; Viim em ainittuja on ollut Ja kuin- täm ittaisessa istunnossa niin kauan nestäjät
sen ehdokkaan, tai ede«
syytöksiä niitä Anaconda yh-i typybääaeen.
e j m a ta tta englantilainen korporatsloni j ka no olivat valtavla! C h icag o ssa
Heillä on käytettä \ ii : '
että ehdokas on saatu valituksi.
ehdokkaan niiata m iehistä, joita hei- te m p p u ja . Ja v o iv a t k ä y ttä ä ni>3^
tion hurttia vastaan jotka tu o -i ö m asta Puolestani voin ym m ärtää neljän ja puolen miljoonan punnan kaiketi
kolme tapettljn mui8tok.
Hyvä. Se naula vetasl. Saadaan dat oli saatu äänestäm ään nimitys-
lisesti kaikkiakin; päätarkn’H-*
hon. ja kymmeniin muihin, työ- ,a tuntea m yötätuntoa tuon vihan- pääomalla, joka ko-pora taloni tulee ai entisiltä hyviltä ajoilta kun **Hin- kerrankin
vaikutelmil- vaaleissa?
läisten murhiin ovat osaa otta-, nesk»«PusteliJan m ielentilaa koh- ! ottam aan haltuunsa kaikki maakun- ky Dinky ” ja "Bat* House John" ta vapaasti ulkopuolisilta
Raada oman miehensä
valita ehdokas, tuumi
Eivät sa a n e e t
Me*t ' .
D
! U a° Hän «i kuolem akseenk^n voi-! nan tim anttikaivokset
Uounais-Af-: vjelä oHvat poUtlikag8a.
Mlchiga.
hetkellä heillä on sekä ml®ä
kansa,
jolle
tieto
siitä
huolellisesti
S attum alta osuin lukem aan m itä
Toivottavasti Butten ja lähi- nut Paästä varm uuteen siitä, ettei I r»ka Joutui Englannille rauhansopi- nissa runnattiin vaaleja enemmän ( saatettiin.
eräs huom attu politiikan tu n tija kir- keinot."
ympäristön työläiset tekevät voi hän ollut tasakylkinen kolmio. O tak• muksen nojalla.
kuin fordeja. Californiassa oli "fav o r-! Ä änestettiin neljä kertaa. Eneni- Jotti erääseen porvarilliseen viikko-
Edelliseen tarvitsee lisätä
tavinsa
näissä
oikeusjutuissa,!
sulaan, että minä olen bolshevikki.! N äyttää siis. että itsem äärääm is- ite snn- JnhBfion Uaikk,
u I
«, u -
,1 ^ »
L
« m m m . i i .
-
o
i-
.-
___
_
*___
-.u
__.
n
e
800
Johnson
kaikki
kaikessa
Ja
mistöa
el
saatu
millekään
ehdokkaat-
lehteen
ennen
konventsionia.
Kirjo-
sen,
e ttä konventsionin aikana i:
antamalla niitä tietoja mitä hei Minua silloin ahdistaa syytös te rro oikeuden lisäksi takaa «e asiapaperi
T i
ih
7 ,
m utakaan ehdokkaal- louteen ennen konventsion
kuusi
m iestä Blackstonen boteB*1
iikkoa
en-
la on. Muuta .¡» at lakimiehet « .ta . En ymmärrä
rm m arr* m
m itä
iU se
,e m
m erk't-
erk .t . j pienille
pienille kansakunnille
a » n ,.k e a „ ill, vielä
„ e l . m uitten-'
* . i ! * n V “ kkla a
J e h d e .« v
u ed" " * ja - t ka“ '
pyytäkään talla kertaa. H . ¿ j * » ä m iu .UU UrkoHeuen En kin o ia in m dilriam lw lkeuden. .l i l t ‘
J o h a w n f ., h e , nilK». ] . m , , u M inim aitakaan nen kokouau.
« lienee kirjo Joiden "toivom uksesta* konver-
vat vakuutettiya nita e tu kun - l " • ! • « kuinka -b o u n .tik k l" Mr a M a a t pola ta ,k ettu n a on e n ,iä n -! 1
, ilhen alkaan * „
, ”“ ° l ?*“ “
" J “’
* lt“ **“ ‘a
8e on ni aika-ajottain hajaantui Ja kok»
he kerran »aavat Butten kai- Jolleuan. Jotkut k lrjo ltu v ai
Ulalnm kansakunta pienimpi» m ail-L ® *
‘
i
¡
S
T
am ¡ ‘ " T - .“ "
, ’ . ¿ “ T ' * M’a u ,n " k< » « -« alo . tul.
vantoherrain kaikki konnaimai- kahdella kilta, totaet yhdellä. Oi m in lunaakunntata. Mutta m aarah K rk o o n n iil lln k n k n u k e a ee « i i n » ' a “ "
p ,a l
m eno,ta. e t u aan
Myöskin sen. että tun’ a
.uudet paljaatet.ua. on kokoi k~n a ln .» m „ e n taita on vM» - p i - i Puolen maapa, 1„„ konaojeu . . . a t
!
,
k o k o u k « « , p a itta -
Seurm tv.n»
a am u n .
toim iteltu k ia tu n ta a ita to ta a o a ltu in U h in .
H ardingin nim itystä tuli kuola
m a a v alm i« n im t» m n » n u - i i i
m u« v^.»,
. , ,
I
raään ketä kansa halusi, xänestyk- äänestys antoi kolmelle «uorikill«
“Poliittisten ’poosujec* luotettavui- kielissä sairaana olevalta Ppnri<
maa valmt» ojentamaan heili, utlarkiaeu. O ta . koettanut k o U u r-l
. . .
!
a |tä
M
t X i l . u u d c . « hetaiL
ta jostakin idän kaupungista »-
auttavan kätensä, niin että ku- peiksi päästä selville kysymyksestä
Republikaanien konventsioni.
Johnson. Wood ja Lowden olivat rc ; n isti. Valinta vain oli yhtä kaukv- toim innastaan vasta sitten kun kon- Fanoraa-'*ennustus” että Hard”<
paritrustin
herrat
saadaan
lo-1
«Ikä
on
bolshevikki*
Onko
hän
syn
:
nultakin v a s ta ir n a m
Iraii,«-»« »r-.vt
?«siv» u i.,» m
TT 7
, SU? ri ' A
kuulutettu pupii- puplikaanisen äänestäjistön islelittet- kana kuin ennenkin.
Toim itettiin v e ctsim i on koolla ja juuri sitä en
puitakin vastaamaan kaikesta. tynyt tai tehty? Mistä hänet tu n te e .| kaanien konveuuioul on ollut J a i y j ä . Jo b d o .m u k al.estl .Us niistä! kaikkiaan neljä äänestystä, eikä va nen. On riittävästi e s i m e r k k i j o ” lisi nim itetyksi kymmenennet^»
siitä miu he ovat tehneet.
|jo» sattuu tapaa m aan* Joku vttkkol mennyt tohina
äestyksessä.
kuuluu.
i vain oliai voinut olla kysymystä.
J lintaa. Taas ruokalepo.
loin (nim itys) vaalitaistelu on <e fc-
Ja hän tuli.
TaDeL
TOVERI
Buttessa asuneilla ja työtais
teluun osaa ottaneilla työläisil
lä on kaikki tapaukset tiedos
saan. Saattakaa ne näiden laki
miesten tietoon. Siten autatte
vähäsen sen verisen vääryyden
korvaamista mitä teitä vastaan
on vuosikausia Buttessa harjo-
tettu.
Toverillinen huomau
tus Toverin laki joille
I
(
M •/
l „ r ;n„e
I
Hiilipolitiikka
Pientä pakinaa bolshe
vikeista
Nansenin mielipide Ve-
YHTÄ JA TOISTA