Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 11, 1920)
No. 136 PERJANTAINA, KESÄKL 11 P.— FRIDAY, JUNE 11 TOVERI hyväksytty rautatielaki riistää rauta-' niksi pikkuryhmiksi, jotka taistelevat tietäisiltä lakkoutumisoikeudea, ja' keskenään ja sättivät toisiaan. Se (T H E CO M RAD E) viimeksi on Kansasin valtiossa laadit-; tietää työväen joukkovoiman hetken- The organ oi the Finnish worker* ia the Western State*. The only Finnish tn laki joka taka* työläisistä suora-' tyrnistä. Helppohan porvaristoa sit- Daily in the West. Published Daily, laisia orjia, saattaen heidät suuren; ten on pitää työväenluokkaa kurissa. rangaistuksen alaiseksi, jos puolus except Sunday, at Astoria, Oregon, tavat etujaan ja lakkoutuvat. by the Western Workmen’s Publishing Tähän nähden vaatisi G om per. re Society. publikaaneilta varmaa vakuutusta, e t J O H N V Ä L IM Ä K I , E d ito r & M a n a g e r tä he tulevat valtaan päästyään ta kaam aan täydellisen lakkoutumisoi- Office Seventh and Commercial St., keuden. Useita muita vaatimuksia Opposite Poet Office. esitti hän m yöskin, m utta tämä oli TELEPHONE — Office 365; tärkein. Editorial Dvp’t 632. Mutta mikäli konventsiouiita tulleet Tosin sama ilmiö jossain muodossa on melkein kaikissa maissa huomat tavissa, mutta se ei tiedä vallanku mouksellisen liikkeen voimistumista, vaan päinvastoin heikentymistä. tLuulen, että nämä asiat sieltä näyt tävät aika paljon toisenlaiselta kuin täältä maailman politiikan keskuk sesta. Vallankumousliikkeen laineet mie tiedot oaottavat, ei G om per«* ole lestäni ovat jo aikaa olleet laskeutu Entered a* second-class mail matter katseltu siellä enää läheskään sam al massa ja olen vakuutettu, että olot July 16, 1912, at the Post Office la silmällä kuin ennen. Useimmat eri maissa vähitellen vakiintuvat eh at Astoria, Oregon, under the kirjeenvaihtajat ¡taottavat, että kon- kä hyvinkin kansanvaltaisiin, mutta Act of March 3, 1879. ventsionin johtavat edustajat ja m ie perustuslaillisiin parlamentillislin uo- het jotka todennäköisesti tulevat sa-1 , , , , miin. Jos siellä jotkut luulevat, että “TYÖVÄENPUOLUE LIIAN uomaan mitä puolueen ohjelm aan kir- näJgsä Hlttolaismaissa pian puhkeaa yotetaan pitävät Gompereie «•«»*»-) työväenvaHaakumous, niin ne eivät RADIKAALINEN” na m iehenä. He eivät luota enää tunne hlfitorlaa< oloja e ,k& fhmi3iä Toista viikkoa takaperin on New •uhan e tu G om per. v o i., ohjata nä,98ä IhmIget j& ennenkaik. Yorkin työväenpuolue pitänyt kon- joukkojaan «11a tavoin kuu» ennen. kfi& työ,ä ise t oy&t väf}yneet ventsionins* Schenectadyssa. K oko U m o m ä u en hikkeen viim eaikainen. luun j& ha, uavat väbem m än uhreJa uksessa on ollut noin 3 0 0 edustajaa k eh ity, on pakottanut hänet menet-1 k ysyvä„ ä gaada olons& ja on konventsioni näyttänyt kaikin telem aan r a d ik a a lim m in kuin hän jegtetyikal puolin innostavalta. . ‘‘M u tta ’, sanoo ‘ o li« itae halunnut, p y.y ä k .een »atu- " Tietysti aina kaikkialla ilmenee porvarilehtien . kirjeenvaihtaja, joka E rityise.ti ayytetaan häntä kokousta on ollut seuraamassa, “suu horjuv*i*uude«t* viim e .yk .yieten lu u eräitä reistailevia ryhmiä ja pidetään rin osa edustajasta oli entisiä sosia- ' rien taisteluiden aikana. Hän oli ao- suurta ääntä, mutta se ei tiedä sitä, ,W p ire.id .n h n ISkim- “ “ tyÖ’ i k l " ' r ' .lo " > “ >'• listeja. Kun kokoukselle esitettiin d .n ia ,o,>ul“ 8e<m ponsi, että Debsille ja Jim Larkinille p ii j . luotetuimpi* y .ti.ii, o ik.. I.|. luun. Sitä osottaa paraiten äsket lähetetään tervehdyssähkösanom a ja li. Kun rautatielakot, teräalakot y. valtiodepartm entille vaatimus että sen m. uhkasivat maata viim e aykaynä, , täin päättyneen Ranskan rautatle- .■“_"rl? on täydellinen epäon on vapautettava kaikki poliittiset van p , y , W ikoo h i „ . „ . p „ y „ j . h i . | nistuminen, Portugalin suurlakon tu git, hyppäsi suurin osa edustajista suostui toim im aan yhdessä W ilsonin lokset samaten Ja vielä enemmän seisaalleen ja alkoivat hurraamaan kanssa. Hän vastusti rautatiemiesten Debsille. Monien hallitusta tuom itse lakkoutum ista palkankorotuksen puo täällä pareillaan esillä oleva kysy vien ja Dehsiä ylistelevien puheiden lesta, mutta ei voinut estää sitä. Epä mys, kaivosten kansallistuttaminon jälkeen hyväksyttiin m olemmat, sekä onnistuttuaan hän antautui heidän Ja sen voittoon vieminen n. s. suo sähkösanomat että valtiodepartm entil puolelleen. Teräslakkoa hän niin ralla toiminnalla, suurlakon avulla. le lähetettävä ponsi. Tällainen puo ikään vastusti, mutta jyrkempien ai (Kirjoitettu maaliskuulla). Huomen lue on liian radikaalinen New Yorkin nesten ja jäsenistön vaatimus pakot na täällä alkaa ammattijärjestön ko am erikalaism ielisille työläisille.” ti hänet menemään “ radikaalien” mu kous, Jossa mainittu kysymys tulee Sitten tuli hiililakko ja sen ratkaistavaksi ja sikäli, kun siltä nyt Tosiaankin! Porvariston lakeijat kana. jo tiedetään, tulee kysymys suurla unionistien joukossa perustelevat ty ö ajalla hän katkasi kokonaan välin väenpuolueita hajottaakseen sosialisti- sä, radikaalien vaatimuksesta, halli- kon toimeenpanosta hylättäväksi ja ovat painostetaan poliittisen parlamentta- kanssa. Sittemmin puolueen voimia ja kun he saavat puo tuksensa lueensa niin pitkälle että perustavaa useat tapaukset osottaneet ettei Com risen toiminnan tärkeyttä, ehkä sa kokousta pidetään, hurraavat edusta peri voi enää hallita joukkojaan, vaan malla vaaditaan palkkojen korotta jat m iehelle, jok* vankilassa olles että joukot, vissiin määrään saakka, mista y. m. s. Mutta n. s. suoran saankin valittaa ainoastaan sitä ettei hallitsevat häntä ja pakottavat hä toiminnan kannattajat ovat ilmeises nen seuraamaan vähemmän huom a ti vähemmistönä. Niinpä m.m. kai- hän ole ollut kylliksi radikaalinen! vostyöläisistäkin, joita on kaikkia tulta radikaalisia johtajia. muodoista, kuin usein ollaan taipu vaisia luulemaan. Ammattiyhdistys liikkeen on kartettava suumariltoja, sillä ne hajottavat työväen yhteisen rintaman ja siitä hyötyy ainoastaan työnantajat. Ja se ei liene tarkoi tus.” Noin Tokoi. Meillä ei ole halua eikä syytäkään lähteä hänen lausun noistaan väittelemään. Tapaukset Englannissa ja muualla ovat toden neet jokaiselle aikaansa seuraavalle, ettei ole syytä katsella Europan val umaiden työväenliikkeen kulkua sentään noin pessimistisesti, vaikka kohta el olekaan odotettavissa niitä äkkivallankumouksia joita jotkut o- vat luulleet tulevan. Tokoi on elä nyt erossa työläismaailmasta pari vuotta ja siinä lienee suurin syy hä nen kovin oikeistolaiseen katsomuk seensa. Muuten sopinee tässä sivu- menneen huomauttaa että hänen pi täisi viimeisten tietojen mukaan tul leen toisten Muurmannin legionalals- ten kanssa Canadaan ja oleskelevan nyt siellä. Materialismi käännyttiin niille laduille, jotka joh (00 tivat nykyaikaisen fysiikan kehitty miseen. Nyt ei enää välitetty kap Kertomus unkarilaisen runoilijan paleiden olemuksesta vaan keskitet rta* Latzkon kirjasta “Ihmisiä sodmu" tiin kaikki voimat ilmiöiden tutkimi ka on tehnyt tekijänsä kuuluisaksi. Lakj^ seen. mutta huomiota ei kiinnitetty samme tätä pientä kertomusta, voimme kuhunkin yksityiseen ilmiöön Ja sen märtää sen Unkarin vallanpitäjäin vihan U . erikoisuuteen, vaan ilmiöiden yleisiin jailijaa kohtaan, joka nähtyään maailnua- lakeihin. Tahdottiin saada selville sodan aikuis juoksuhaudoissa kaiken ilmiöissä vallitsevat säännöt, että «en millisen kurjuuden ja raakuuden uskah* kautta voitaisiin määrätä edeltäpäin sanoa totuuden vasten kasvoja. niiden vaiheet ja voitaisiin niitä hal luultiin joku aika sitten tulleen teloitti lita. Tahdottiin lyhyesti sanoen pu muiden unkarilaisten eatetoveriensa ktlJ kea sanoiksi ilmiöiden la it mutta tämä tieto on nyttemmin kuitenk, Siten kehitettiin mekaanls-ätomls- osoittautunut perättömäksi. tlnen lunnonkatsomus, jonka mukaan luonto on jättilälsuurl kone ilman Jö tad Bojdau, unkarilainen sotii«! omaa llikuntavolmaa. Kaiken liik ennen kaunis nuorukainen, oli talli keen arvellaan johtuvan pikkuosas sangen rumaksi saatuaan pommin iirJ ten, atomien, keskinäisistä sysäyksis paieeo keskelle kasvojaan, jotka old tä ja keskinäisestä paineesta. vat ruhjoutuneet aivan muodottooid Jyrkästi materialistinen luonnon- si. Mutta mitä sanoo Marcsa nabdwj katsomus el aina välttämättömästi sään hänet uudelleen? Hän otti johda, kuten filosofian historia osoit Teidät avosylin vastaan, olivat haneiJ taa materiaalistiseen elämänkatso le sanoneet sievät naiset, jotka olivd hyvitelleet hänen mieltään sairas] mukseen. , Jyrkkä materialistinen luonnonkat- lassa. somus päinvastoin edellyttää, että Sankari, isänmaa. Hän kuuli vieLj tunnustetaan riippumaton henki. Joa näiden sanojen kaikuvan korvisg kerran luontoa pidetään koneena, Mutta eihän isänmaan kanssa meni niin tuskinpa voidaan ajatella, ettei naimisiin, vaan miehen kanssa, myöskin olisi insinööriä, joka on tä on lihaa ja luuta, ja hänen lih män koneen valmistanut. Yleensä el ollut juuri boukutteleva. lbmuet] suuret tiedemiehet, jotka ovat laske käänsivät pois kasvonsa huuma;, neet mekaanisen luonnonkatsomuk- saan hänet. Millaiseksihan Mar sen perustuksen Ja kehittäneet sitä on inahtanut tulla tällä aikaa? k «| edelleen, eivät olekaan olleet mate Iän pieni kyttyräselkäinen sosiaiiatl rialisteja, vaan Voltairen tavoin lau oli vihjaillut hänelle kovin pahMti| suneet, että maailman suuri kello puheen ollen Marcsasta. YihaiaeJ koneisto vaatii kelloseppää. herra, jonka palveluksessa täc Miten sitten mekaanisesta luonnon- Jakeli muka ylenmäärin hänelle suJ katsomuksesta johduttiin materialis 8lonosoituksiaan ja tiedettiin, ettei tiseen maailmankatsomukseen? Mi parooni tehnyt tätä ilmaiseksi, j* nun täytyy tyytyä vain viittaamaan purooni oli muuten sangen kaonig sen syihin. mies, hän el ollut sodan silpoma Kopernikuksen ja Brunon maall- ten onneton Bojdau. Toiset menevi manrakenneopit tuntuivat alentaneen teurastettavaksi, toiset jäävät r»;J maan ja ihmiset tomuhlukkaseksi ää-, hallisesti kotiin ansaitsemaan miljöö rettömässä maailmankaikkeudessa. neja pommien valmistamisella, Samalla kasvo! voimakkaaksi tunne kyttyräselkäinen sosialisti t-anonrJ fyysiliisen mailmankaikkeuden ra Mutta Bojdau. linnanherran uskolli-l jattomasta suuruudesta ja valtavuu nen palvelija välittäisikö lian kuusi desta Tämän vaikutuksesta pan nella noiden sosialistien puiieauf tiin ennen kaikkea painoa ihmisen Mutta Marcsa. Millaiseksi hän olemuksen luontopuolelle. Henkinen muuttunut? puoli jätettiin huomioon ottamatta Tämä kysymys vaivasi häntä hl-l tahi oikeammin, sitä ei kyetty ku nen BUunnatesBaaan epäröivät atfn| moamaan. Laajentamalla tämä me leensa morsiamen-a asuntoa kohti. kaaninen luonnonkatsomus metafyy- Hän näki hänen kaukaa kulkevaa silliseksi, s. o. ulottamalla se käsit pihan poikki. tämään myöskin maailmaan olemuk “Marcsa! Marcsa!” huusi h.»;l sen, päädyttiin johdonmukaisesti ma Marcsa kääntyi. Uteliain katstuJ terialismiin. , silmäluomet rypyssä jäi hän odotul Tonin nykyisen luonnontieteen tu maan Bojdaun tuloa. Kolmen ufcM lokset on saavutettu johdonmukaises leen päässä Bojdau pysähtyi. "Marq ti jättämällä syrjään maailmaan ole sa”, Loisti hän alentaen äänensä mus ja yksinomaan järjestämällä ja tähyten tuskaisena hänen kasvojaaij luokittelemalla ilmiöitä, minkä sei Hän huomasi tytön kasvojen käyt kan olisi pitänyt olla sitovana estee valkeaksi kuin palttina, hän nä mekaanisen luonnonkatsomuksen Marcsan katseen kiintyvän hi sovittamiselle maailman olemukseen. Mutta tätä ei monista syistä huo paikattuihin kasvoihinsa, silmäilen mattu. Vasta myöhemmin on ihmis niitä vasemmalta oikealle ja nytahi kunta oivaltanut, että luonnontieteel tyvän lopulta jälleen ammottai rypistyneen lihan ympäröimään atk! lisen maailmankatsomuksen pohjalle on mahdotonta rakentaa metafysiik koon, joka oli hänen vasempana kenaan. Kauhun ilme tuli äkk kaa, oppia maailman olemuksesta. Marcsan silmiin. Hän peitti Materialismin voittokulun jota vonsa käsiinsä ja pakeni kuin mkil myöskin edisti 18:nnen vuosisadan puoli. yhä kasvava vastustus kirkkoa, “ju Bojdau katseli hänen jälkeeas malan armo”-kuninkuutta ja läänitys- murhemielin. Hän tiesi hyvin, en yhteiskuntaa vastaan, pysäytti arvos telu, jonka Kant kohdisti metafysiik hän oli ruma ja että ihmiset bi» kaan sellaisenaan. Maailman ole nähdessään värisivät kauhusta, muta että Marcsa pakenisi hänet k «niai^ muksen, hän opetti, täytyy aina py syä ihmiselle tuntemattomana, koska saan, se teki hänen miei-n- - a toman apeaksi. Eihän hän, Joh^ häneltä puuttuu siihen nähden todel Bojdau, toki kuulunut noihin elotu lista kokemusta. Tietoa voidaan saa lijoihin, jotka tekivät väki-, ¡-j da vaid ilmiöiden maailmaan nähden. Ajatus tieteellisen metafysikan sille. Jos hän nykyisessä tua* oli Marcsasta vastenmielinen, mahdottomuudesta on Kantin aikojen saattoihan tämä vapaasti hake. to jälkeen yhä syventynyt nojautuen syihin, jotka olivat aivan vieraita sen rakastajan ja hän Bojdau. löytf si kyllä jonkun toisen tytön joka M| Kantin ajattelulle. kastaisi häntä.- Siitä oli hän väre Mutta joskin metafysikka tieteenä olisi mahdollinen, niin on materia ja sitä ei hän jättäisi hänelle sat matta. lismi pidettävä syrjäytettynä. Kolmella harppauksella saav®0 .Materialismin avulla el nimittäin hän Marcsan ja tarttui han.u mitenkään kyetä selittämään, miten varteensa. atomiliikkeistä syntyy im vai n to mei “Miksi pakenet? sanoi hän nmOj dän hermoihimme ja aivoihimme. laita äänellä ja läähättäen. Esim. valo- ja äanihavainnon ja ato välitä enää minusta, niin sane mien liikkeen kanssa aivoissamme on ylipääsemätön kuilu. Atomiliik- vain. Älä pelkää, enhän mina keestä voidaan johtaa vain toinen syö!” Marcsa katsoi häntä tarkkaavai» atomiliike, mutta ei millään tavoin tl tietämättä mitä tekisi havaintoa. Myöskään ei materialismin kautta sään hänen koko ruumiinsa voida selittää tietoisuutemme yhte van alkoi Bojdau tuntea sääliä w näisyyttä, joka ilmenee esim. siinä tä käiltään. “Mikä sinun on, kysyi Marcsa että eri aistimiemme kautta saadut ] vaikutteet liityvät yhdeksi käsitteek soen häntä. Bojdaun k tuivat suuttumuksesta si, eivätkä muodosta yhtä monia kä “Mutta olenhan antanut kirjoi' sitteitä kuin meillä on aistimia. sinulle, että minuun oli osunut P® Tietoisuutemme keskittyminen o- maan minään eli sen seikan, että min sirpale. Luulen, ettet ole u» kaikki tietoisuusilmiömme liittyvät nut sen minua kaunistaneen määrättyyn minään, täytyy materia lismin kannalta olla suorastaan ihme. Tällaisten materialismin kautta se Oregon-Washington ah littämättömien ihmeiden luettelemis sihteeri-järjestäjän toimi ta voitaisiin jatkaa äärettömiin. Y- avoinna leensä koko sieluelämän henkinen T ä te n ilm o ite ta a n täinen puoli on materialismin kautta selvit •ih te e r i-jä r je s tä jä n to im i Eakukelp tämätön. ' c'n Nykyisin onkin materialismi menet ten to v e re id e n h a e tte v a k n on alettava viim eistään ä pii*, tänyt kaiken arvon filosoofien piiris H akem ukset pelkk*’ sä ja tuskinpa yksikään nykyajan n ä k u u ta . m u k ein e en on o lta v a siaaile ke huomattava filosofi pitää materialis mia hyväksyttävänä tahi edes mah 13 päivään mennee«*. 1920. dollisena metafyysillisenä hypotee tee 11a: sina. Silvotun Kirj. John Gustavson. Materialistisen eli metafyysilllsen maailmankatsomuksen mukaan ulkoi nen, aineellinen maailma on maail man olemus, n. k. tosiolevainen. Tä mä katsantokanta juontaa juurensa vanhoilta ajoilta. Kun kreikkalaiset noin 2,500 vuot ta sitten alkoivat mietiskellä maail man olemusta ja maailmankaikkeus- kysymyksiä, oli heidän ratkaisuyri tyksissään materialistinen henki. Kreikkalaiset luonnonfilosofit lähti vät aivan dogmaattisesti maailman olennaisesta yhtenäisyydestä ja koet tivat yhtenäiseksi perusaineeksi se littää ilman, veden, tulen j. n. e. Il masta, vedestä tahi tulesta olivat kaikki esineet syntyneet. Täydellisenä tämä mietiskely esiin tyy Demokritoksen antomismissa. jonka mukaan “tosiolevainen” on ko koonpantu pikku-osasista, atomeista. Jotka liikkuvat avaruudessa. Aikaisempien luonnonfilosofien kä luultu suoran toiminnan kannattajik sityksen mukaan maailman alennus LÄÄKÄRIEN RIKOKSET Suuri osa republikaaniedustajista si, on melkoinen vähemmistö, yli oli moleksi, elollinen, jonkunlainen Joitakin päiviä takaperin pidettiin on sitä mieltä että Gotnpersin riitaan 300,000 äänestänyt suurlakkoa vas ikiliikkuja. Demokrltos sitä vastoin M ilwaukee».*, W iecon.ini.aa, kirurgis tuminen työväenpuolueen perustamain taan ja vähä yli 500,000 sen puoles väitti kaiken liikkeen maailmassa ai een konventsioni. Puhujina tässä ko kanssa on yhä heikentänyt hänen a- ta. Ja suoran toiminnan innokkain heutuvan pikkuosasten, atomien, kes Ja sitten vielä pidetään k o u k s e t* oli m. m. (ohtori Ernest semaansa. ja huomatuin puoltaja, sihteeri Smi- kinäisestä paineesta ja keskinäisistä Jentsch, C hicagotta. Tämä tohtori sitäkin seikkaa silmällä että suosion les, on tänään toimestaan eronnut. sysäyksistä. Hän oli niinmuodoin vastustaa ankarasti kaikkien m yrkky osottam inen vanhojen puolueiden puo Olisi valitettava erehdys, jos Suo edeltäjäänsä paljoa johdonmukaisem jen käyttämistä taudin vastustajina. lelta Gornpersille, tulisi yhä vahvis messa työväki toimintatapansa suun- pi materialisti. Viimeksimainittuja Perustellessaan kantaansa sanoi hän, tamaan radikaalien asemaa unioissa nittelisi sen mukaiseksi uskossa y- tuskin tiukasti katsoen voidaan pijaä että viim eisen suuren lentsukauden ja niin ollen pahentam aan asemaa. leismaailmallisen vallankumouksen materialisteina, sillä heidän jnielos vallitessa käyttivät lääkärit seerumia Republikanit ovt myöskin vakuutet pikaiseen puhkeamiseen. Seurauksia taan oli itsestään syntyvä liike mah joka, sensijaan että se olisi estänyt tuja «sitä ettei Gompers tule saamaan dollinen. 1 mitään huom iot* dem okraattienkaan I S,,tä On nv'-ildoton edeltäpäin arvata. tämän tappavan taudin levenemistä, Sanottakoon tästä nyt mitä tahansa ,Kun ottaa huomioon Kreikat kan joudutti sen lisääntymistä. “Tämä puolelta, jotka pitävät hänen valtaan Ainoastaan jotkut että minä muka olen “valhevallan- san luonnoulaadun, niin ei turtuu en tauti nimitettiin vanhan lääkärikou- sa m enetettynä. lun taholta, kierästi kylläkin, etpan- radikaalieemmat Johnsonin kannatta kumouksellinen” taikka taantumus- sinkään ihmeelliseltä, että kreikka jalaiselui lentsuksi, vaikka se todelli jat ovat halukkaita ottamaan Gom- mielinen taikka “petturi”, eli mikä laiset luonnonfilosoofit yrittivät se suudessa oli m oninkertaistunutta la persin vaatim ukset ohjelm aan, mutta muu tahansa, niin tosiasia on se. mi littää maailmanolemusta materialis vantautia. Tuhansia, satojatuhansia, suuri enem m istö edustajista arvelee tä tilanteesta täällä olen sanonut Ja tisessa hengessä päättyen \Deraokri- kuoli pääasiallisesti sentähden että että puolue tekee viisaammin laaties miltä se muitten maitten oloista kat toksou mukana jotakuinkin johdon materialismiin.1 Kun heitä hoidettiin vaan lentsutautisina, saan itse ohjelm ansa sellaiseksi kuin soen näyttää. Ja sanon sen, että se mukaiseen vaikka heillä todellisuudessa oli tämä puolueen edut sitä vaativat, ilman mi-' on pähkähullu, joka el näitä tosiasi kreikkalaisten mielteet olivat hyvin rutto. Mutta he kuolivat kaikkien tään diktateerausta Gompersin puo oita ota huomioon. Jos Suomen työ havainnollisia ja heidän mieleökiin väki taas rakentaa toivonsa Venä ton3a erikoisen voimakkaasti kohaH- vanhain sääntöjen ja ohjeiden mu lelta. jältä tulevaan apuun, niin se myös tui ulkoiseen maailmaan, niin luon Näin kertovat porvarilehtien kir kaan ja lääketiedekunnan auktoriteet kin sillä pettää itseään, sillä bolshe- nollisesti he koettaessaan selvittät jeenvaihtajat nyt. K onventsioni ei ti on tyytyväinen.” ole vielä kunnolleen alottanutkaan iklt eivät voi antaa apua m uussa maailmanolemusta pohjasivat ulkoi Tohtori ei sanonut josko lääkärit tahallaan, vaiko ainoastaan tietäm ät työtänsä ja m ielipide siellä voi k ä ä n -! m uodossa kuin m ielten kiihotuksessa, seen, kappaleiden maailmaan, selit töm yydestä näin menettelivät, mutta tyä vielä m oneksi ennenkuin kokous El ole m ielestän i v iisa sta eik ä hy- täen koko totuuden sen mukaisesti loppupuolella puhettaan hän ruoski on ohitse. Mutta siitä huolimatta ku väksyttävääkään, että toisen maan Tässä on myöskin merkittävä osa koko lääkärikuntaa, sanoen että n y vastuu noista lausunnoista asioita joh- työväki asevoimin sekaantuisi toisen sillä luonnon hämärä voima kunni Sillä, oittavalla pelolla, joka niin huomat kyajan lääkärit ovat niiden 16:nnen t a vien porvarien todellinen käsity e . maan työväen taisteluihin. kunkin maan työväki voi voit- tavasti vuosisadan lääkärien tasolla, jotka He tuntevat ettei Gompers enää voi kuvastui etenkin vanhem Paracelsus tuomitsi “ pettureiksi ja antaa heille mitä hän lupaa noin vaan taa oman maansa porvaristoa, niin pien aikojen kreikkalaisten elämässä. käärm eiksi”, joiden palveluksen tar- ja kun hän ei sitä voi tehdä, on h ä - ; e ' se myöskään voi sitä väljää säilyf- Materialismin jyrkkä kehittäminen jonka sille vieraat voimat hank- tuskin kuitenkaan oli kreikkalaisille kotuksena ei ole parantaa sairaita, nen poliittinen arvonsa m ennyttä. U - ' vaan saattaa heidät itsensä rikkaiden nioissa voi hän hetken vielä säilyttää kivat. (Täm ä väite pitää palkkansa ajattelijoille mahdollista. Tämä on suosioon köyhän pettäm isellä.” kannatustaan, antamalla perään ku- myöskin porvaristoon nähden). Sen myöskin hyvin sopusoinnussa kreik Me emme tiedä minkä verran tä ten porvarit syyttävät. Mutta pit- OH myöskin meidän oma kokemuk- kalaisten kaikkea havainnollista ja män tohtorin lausunnossa on perää källe ei hän enää voi joukkoja seu- semme todeksi osottanut, eikä uutta plastillista harrastavan luonnonlaa lentsutautiaten tappam iseen nähden. rata. Joukot alkavat olojen pakosta samanlaista kokemusta pitäisi kahta dun kanssa. Sekä muodoton kaootti Mutta silloin kun yhteiskuntajärjea- liikehtiä eteenpäin yhä nopenevalla kertaa hankkia. Se tuli meille ko- nen aine että havainnon ulkopuolella tyksem m c on sellainen että lääkärin vauhdilla ja niin etevä kuin Gompers vin kalliiksi. oleva henkinen maailma oli kreikka elämä riippuu siitä miten paljon ih on aikanaan aramattiuniotaisteluissn S ain tänne eritän viim e tammi- laisten hengelle vierasta. Erittely miset sairastavat, eikä siitä miten ollutkin, on hän nyt vähintään puoli ; kuussa Pietarissa painetun julkaisun, luonnon ja hengen, aineen ja muodon terveenä he pysyvät, ei ole mitään vuosisataa ajastaan jälessä. Hän pu- jossa K. M. E vä on ju laissu t sepus- välillä ei senvuoksi kreikkalaisilla ihmeteltävää vaikka tämänkin taudin toaa kuten kaikki muutkin luokka- tukeensa, jossa on totta ja valhetta koskaan ollut niin jyrkkä kuin myö aikana olisi tehty sairaita, ja että sa rauhan solm iajat työväenliikkeestä. sekaisin ja jossa edelleen leimataan hempinä aikoina etenkin kristillisyy dat tuhannet sitten olisivat saaneet meitä “pettureiksi”, samalla kuin den ja germaanisten kansojen sisään hengellään maksaa sen, että m aail suomalaisia Legionalaisia ylistetään. päin kääntyneen luonteen vaikutuk massa on liian paljon huonosti an Mitä Tokoi tuumii ny En tiedä miten kauvan täällä vii- sesta. saitsevia ja rikkauteen pyrkiviä lää kyisestä maailman vyn. Olen vähäsen tuuminut mat Hengen ja luonnon välinen raja py- käreitä. Sellaista on tapahtunut niin kustaa Amerikkaan. syikin senvuoksi kreikkalaisille jota m onasti ja niin paljon ennenkin ja menosta Ennenkun ehdin panna postiin tä- kuinkin venyvänä. Luontoa pidet tapahtuu yhä, että ihmisten pitäisi jo I män kirjeen sain tietää, että ämmät- tiin elollisena, puolittain sielullisena oppia »des sen verran kuin kiina Oskari Tokoi, Suomen eduskunnan ; tijärjestön kokous oli 3,370,000 äänet- eikä sitä alennettu pelkäksi aineeksi laiset tietävät. He maksavat lääkä entinen puheenjohtaja, pääm inisterillä 1,015.000 ääntä vastaan hylännyt ja hengellä oli kreikkalaisten aja reilleen palkkaa sen mukaan minkä kapinan edellä, y. m. on kirjotellut; ehdotuksen suoraan toimintaan ryh- fuksissa aina puoliksi aineellisia piir terveempänä hänen hoitoonsa kuulu Englannista ystävilleen Suomeen u- tymisestä, vaikka “Daily Herald” on teitä. vat ihmiset pysyvät. seita kirjeitä. Suomen Sos.-dem on pitkän aikaa voimakkaasti ajanut Vasta uuden ajan ensimäisinä vuo julkaissut muutamia näistä. Erääs- suoran toiminnan asiaa. Samaten sisatoina materialismi _ esiintyy jyrk- PORVARIT HYLKIVÄT sa kirjeessään hän puhuu Neuvosto- kaikki suoran toiminnan a g itaatto ritk än ä ja puhtaana kehittyen hutp- GOMPERSIA \ ällän mahdollisuuksista samaan ta- ulkoilmakokouksissa ovat pitäneet ' puunsa 18onnella vuosisadalla, jolloin Joitakin päiiviä takaperin esiintyi paan mitä hän kerran kirjotti Ar S räikeitä puheita sen prolesta. On oi- se ainakin jonkun aikaa oli sivisty- A . F. L;n presidentti Sam Gompers kangelista Nuortevalle, joka sittem- j lut erittäin mielenkiintoista seurata neitten piirien yleinen maailmankat uskoilistam an aseenkantajansa Mat min julkaistiin Raivaajassa. Tuo ¡näitä ulkoilmakokouksia, joissa ei ai-' somus. J o s ’ Materialismin esiintyminen siihen hew Woiiin seuraaman* repubiikaa- kirje osottaa että hän on Venäjään nakaan ole sanoja säästetty. nipuoiueen konventsiooissa Chicagos nähden auttamattomasti ajastaan ja- missään, niin täällä tulee vakuute- aikaan oli yhteydessä monien eri sa. Hänen aasanaan oli “työväen lessi, elää vielä niiden tietojen va- tuksi siitä, ettei anarkiaa vastaan! olosuhteiden kanssa. vaatim usten” sisällyttäminen republi- rassa mitä hänellä oli lähtiessään - löydy sen tehokkaampaa keinoa, kuin Kaupunkielämän kehittyminen, kal- haanipuoluoen ohjelm aan. Erityises Neuvosto-Venäjältä englantilaisten l täydellinen sanavapaus. Kun jokai- * vinismi ja monet muut liikkeet olivat ti vaati hän sellaisen pykälän hyväk Joukkoihin. Myöskin antaa kirje ai- nen saa täydellisesti julkituoda sen,! yhä enemmän vieroittaneet ihmisiä symistä. mikä takaisi työläisten lak- hetta uskoa että Tokoi olisi sitä kir- mitä ajattelee, niin ihmiset kyllä o- luonnosta alentaen ihmiset kuollee- koutumisoskeuden loukkaam attom uu jottaessaan ajatellut palata myöhem- ; saavat valita oikean suuntansa. seen muodottomaan aineellisuuden den. Puheessaan hän mainitsi miten min Suomeen ja niinollen laatinut Lopuksi tahtoisin Suomessa olevil- tilaan. Vähitellen kehittyi suunti, tätä oikeutta, joka on järjestyneelle kirjeen Suomen porvaristoa tyydyttö- le tovereille »anoa: jos te sos.-dem. | jonka pyrkimyksenä ennen kaikkea työväelle yhtä välttämätöntä kuin il vään muotoon. Eräässä myöhemmin = puolueen nyt pirstaatte, niin älkää j oli luonnon alistaminen ja ihmisen aluetoimikunta ma ihmisen hengitettäväksi, on lou kirjottamassaan kirjeessä hän esit- : missään nimessä vain ammattijarje#-. tekeminen sen herraksi. Uudistakaa tilauksenne kattu ja rajotettu. Tuomari Anders -1 telee mielipiteitään seuraavasti: 719 Montana Ave.» toä pirstoko! Muistakaa, että siitä Pyrittäessä parantamaan tekniik- sonin injunktssoni viime syksyisessä Minua surettaa se seikka, että hyötyisi ainoastaan kapitalistit. Työ-¡ha» luovuttiin jyrkästi vanhan ajan ajoissa ettei lakkautus hiilenkaivajain lakossa pakotti mai- Suomen työväenliike nyt näyttää me- Iäisten järjestäytyminen on pääasia tieteellisistä kokeiluista oppia ym- Ur ta lehden lähettämises Portland, narit vasten tahtoaan työhön. Askon nevän pirstaleiksi, hajaantuen mc- j ja ei se niin paljon riipu järjestö- i mättämään maailmanolemusta ja sä tule tapahtumaan!
