No. 136
PERJANTAINA, KESÄKL 11 P.— FRIDAY, JUNE 11
TOVERI
hyväksytty rautatielaki riistää rauta-' niksi pikkuryhmiksi, jotka taistelevat
tietäisiltä
lakkoutumisoikeudea,
ja' keskenään ja sättivät toisiaan. Se
(T H E CO M RAD E)
viimeksi
on
Kansasin
valtiossa
laadit-;
tietää työväen joukkovoiman hetken-
The organ oi the Finnish worker* ia
the Western State*. The only Finnish tn laki joka taka* työläisistä suora-' tyrnistä. Helppohan porvaristoa sit-
Daily in the West. Published Daily, laisia orjia, saattaen heidät suuren; ten on pitää työväenluokkaa kurissa.
rangaistuksen alaiseksi, jos puolus
except Sunday, at Astoria, Oregon,
tavat etujaan ja lakkoutuvat.
by the Western Workmen’s Publishing
Tähän nähden vaatisi G om per. re
Society.
publikaaneilta varmaa vakuutusta, e t
J O H N V Ä L IM Ä K I , E d ito r & M a n a g e r tä he tulevat valtaan päästyään ta
kaam aan
täydellisen lakkoutumisoi-
Office Seventh and Commercial St., keuden.
Useita
muita vaatimuksia
Opposite Poet Office.
esitti hän m yöskin, m utta tämä oli
TELEPHONE — Office 365;
tärkein.
Editorial Dvp’t 632.
Mutta mikäli konventsiouiita tulleet
Tosin sama ilmiö jossain muodossa
on melkein kaikissa maissa huomat
tavissa, mutta se ei tiedä vallanku
mouksellisen liikkeen voimistumista,
vaan päinvastoin heikentymistä.
tLuulen, että nämä asiat sieltä näyt
tävät aika paljon toisenlaiselta kuin
täältä maailman politiikan keskuk
sesta.
Vallankumousliikkeen laineet mie
tiedot
oaottavat,
ei G om per«* ole lestäni ovat jo aikaa olleet laskeutu
Entered a* second-class mail matter
katseltu siellä enää läheskään sam al massa ja olen vakuutettu, että olot
July 16, 1912, at the Post Office la silmällä kuin ennen.
Useimmat eri maissa vähitellen vakiintuvat eh
at Astoria, Oregon, under the
kirjeenvaihtajat ¡taottavat, että kon-
kä hyvinkin kansanvaltaisiin, mutta
Act of March 3, 1879.
ventsionin johtavat edustajat ja m ie
perustuslaillisiin parlamentillislin uo-
het jotka todennäköisesti tulevat sa-1
, ,
, , miin. Jos siellä jotkut luulevat, että
“TYÖVÄENPUOLUE LIIAN uomaan mitä puolueen ohjelm aan kir- näJgsä Hlttolaismaissa pian puhkeaa
yotetaan pitävät Gompereie «•«»*»-) työväenvaHaakumous, niin ne eivät
RADIKAALINEN”
na m iehenä.
He eivät luota enää tunne hlfitorlaa< oloja e ,k& fhmi3iä
Toista viikkoa takaperin on New •uhan
e tu
G om per. v o i., ohjata nä,98ä
IhmIget j& ennenkaik.
Yorkin työväenpuolue pitänyt kon- joukkojaan «11a tavoin kuu» ennen. kfi& työ,ä ise t oy&t väf}yneet
ventsionins* Schenectadyssa.
K oko U m o m ä u en
hikkeen viim eaikainen. luun j& ha, uavat väbem m än uhreJa
uksessa on ollut noin 3 0 0 edustajaa k eh ity, on pakottanut hänet menet-1 k ysyvä„ ä
gaada olons&
ja on konventsioni näyttänyt kaikin telem aan r a d ik a a lim m in kuin hän jegtetyikal
puolin innostavalta. . ‘‘M u tta ’, sanoo ‘ o li« itae halunnut, p y.y ä k .een »atu-
"
Tietysti aina kaikkialla ilmenee
porvarilehtien . kirjeenvaihtaja, joka
E rityise.ti
ayytetaan
häntä
kokousta on ollut seuraamassa, “suu horjuv*i*uude«t* viim e .yk .yieten lu u eräitä reistailevia ryhmiä ja pidetään
rin osa edustajasta oli entisiä sosia- ' rien taisteluiden aikana. Hän oli ao- suurta ääntä, mutta se ei tiedä sitä,
,W
p ire.id .n h n ISkim- “ “ tyÖ’ i k l " ' r ' .lo
" > “ >'•
listeja.
Kun
kokoukselle esitettiin d .n
ia ,o,>ul“ 8e<m
ponsi, että Debsille ja Jim Larkinille p ii j . luotetuimpi* y .ti.ii, o ik.. I.|.
luun.
Sitä
osottaa
paraiten äsket
lähetetään tervehdyssähkösanom a ja li.
Kun rautatielakot, teräalakot y.
valtiodepartm entille vaatimus että sen m. uhkasivat maata viim e aykaynä, , täin päättyneen Ranskan rautatle-
.■“_"rl? on täydellinen epäon
on vapautettava kaikki poliittiset van p , y , W ikoo h i „ . „ . p „ y „ j . h i . |
nistuminen,
Portugalin suurlakon tu
git, hyppäsi suurin osa edustajista suostui toim im aan yhdessä W ilsonin
lokset
samaten
Ja vielä enemmän
seisaalleen
ja alkoivat hurraamaan kanssa. Hän vastusti rautatiemiesten
Debsille.
Monien hallitusta tuom itse lakkoutum ista palkankorotuksen puo täällä pareillaan esillä oleva kysy
vien ja Dehsiä ylistelevien puheiden lesta, mutta ei voinut estää sitä. Epä mys, kaivosten kansallistuttaminon
jälkeen hyväksyttiin m olemmat, sekä onnistuttuaan
hän antautui heidän Ja sen voittoon vieminen n. s. suo
sähkösanomat että valtiodepartm entil puolelleen.
Teräslakkoa
hän niin ralla toiminnalla, suurlakon avulla.
le lähetettävä ponsi.
Tällainen puo ikään vastusti, mutta jyrkempien ai (Kirjoitettu maaliskuulla). Huomen
lue on liian radikaalinen New Yorkin nesten ja jäsenistön vaatimus pakot na täällä alkaa ammattijärjestön ko
am erikalaism ielisille työläisille.”
ti hänet menemään “ radikaalien” mu kous, Jossa mainittu kysymys tulee
Sitten tuli hiililakko ja sen ratkaistavaksi ja sikäli, kun siltä nyt
Tosiaankin!
Porvariston
lakeijat kana.
jo tiedetään, tulee kysymys suurla
unionistien joukossa perustelevat ty ö ajalla hän katkasi kokonaan välin
väenpuolueita hajottaakseen sosialisti- sä, radikaalien vaatimuksesta, halli- kon toimeenpanosta hylättäväksi ja
ovat painostetaan poliittisen parlamentta-
kanssa.
Sittemmin
puolueen voimia ja kun he saavat puo tuksensa
lueensa niin pitkälle että perustavaa useat tapaukset osottaneet ettei Com risen toiminnan tärkeyttä, ehkä sa
kokousta pidetään, hurraavat edusta peri voi enää hallita joukkojaan, vaan malla vaaditaan palkkojen korotta
jat m iehelle, jok* vankilassa olles että joukot, vissiin määrään saakka, mista y. m. s. Mutta n. s. suoran
saankin valittaa ainoastaan sitä ettei hallitsevat häntä ja pakottavat hä toiminnan kannattajat ovat ilmeises
nen seuraamaan vähemmän huom a ti vähemmistönä. Niinpä m.m. kai-
hän ole ollut kylliksi radikaalinen!
vostyöläisistäkin, joita on kaikkia
tulta radikaalisia johtajia.
muodoista, kuin usein ollaan taipu
vaisia luulemaan. Ammattiyhdistys
liikkeen on kartettava suumariltoja,
sillä ne hajottavat työväen yhteisen
rintaman ja siitä hyötyy ainoastaan
työnantajat. Ja se ei liene tarkoi
tus.”
Noin Tokoi. Meillä ei ole halua
eikä syytäkään lähteä hänen lausun
noistaan väittelemään.
Tapaukset
Englannissa ja muualla ovat toden
neet jokaiselle aikaansa seuraavalle,
ettei ole syytä katsella Europan val
umaiden
työväenliikkeen
kulkua
sentään noin pessimistisesti, vaikka
kohta el olekaan odotettavissa niitä
äkkivallankumouksia joita jotkut o-
vat luulleet tulevan. Tokoi on elä
nyt erossa työläismaailmasta pari
vuotta ja siinä lienee suurin syy hä
nen kovin oikeistolaiseen katsomuk
seensa. Muuten sopinee tässä sivu-
menneen huomauttaa että hänen pi
täisi viimeisten tietojen mukaan tul
leen toisten Muurmannin legionalals-
ten kanssa Canadaan ja oleskelevan
nyt siellä.
Materialismi
käännyttiin niille laduille, jotka joh
(00
tivat nykyaikaisen fysiikan kehitty
miseen. Nyt ei enää välitetty kap
Kertomus unkarilaisen runoilijan
paleiden olemuksesta vaan keskitet rta* Latzkon kirjasta “Ihmisiä sodmu"
tiin kaikki voimat ilmiöiden tutkimi ka on tehnyt tekijänsä kuuluisaksi. Lakj^
seen. mutta huomiota ei kiinnitetty samme tätä pientä kertomusta, voimme
kuhunkin yksityiseen ilmiöön Ja sen märtää sen Unkarin vallanpitäjäin vihan U .
erikoisuuteen, vaan ilmiöiden yleisiin
jailijaa kohtaan, joka nähtyään maailnua-
lakeihin. Tahdottiin saada selville sodan aikuis juoksuhaudoissa kaiken
ilmiöissä vallitsevat säännöt, että «en
millisen kurjuuden ja raakuuden uskah*
kautta voitaisiin määrätä edeltäpäin sanoa totuuden vasten kasvoja.
niiden vaiheet ja voitaisiin niitä hal luultiin joku aika sitten tulleen teloitti
lita. Tahdottiin lyhyesti sanoen pu
muiden unkarilaisten eatetoveriensa ktlJ
kea sanoiksi ilmiöiden la it
mutta tämä tieto on nyttemmin kuitenk,
Siten kehitettiin mekaanls-ätomls- osoittautunut perättömäksi.
tlnen lunnonkatsomus, jonka mukaan
luonto on jättilälsuurl kone ilman
Jö tad Bojdau, unkarilainen sotii«!
omaa llikuntavolmaa. Kaiken liik ennen kaunis nuorukainen, oli talli
keen arvellaan johtuvan pikkuosas sangen rumaksi saatuaan pommin iirJ
ten, atomien, keskinäisistä sysäyksis paieeo keskelle kasvojaan, jotka old
tä ja keskinäisestä paineesta.
vat ruhjoutuneet aivan muodottooid
Jyrkästi materialistinen luonnon- si. Mutta mitä sanoo Marcsa nabdwj
katsomus el aina välttämättömästi sään hänet uudelleen? Hän otti
johda, kuten filosofian historia osoit Teidät avosylin vastaan, olivat haneiJ
taa materiaalistiseen elämänkatso le sanoneet sievät naiset, jotka olivd
hyvitelleet hänen mieltään sairas]
mukseen.
,
Jyrkkä materialistinen luonnonkat- lassa.
somus päinvastoin edellyttää, että
Sankari, isänmaa. Hän kuuli vieLj
tunnustetaan riippumaton henki. Joa näiden sanojen kaikuvan korvisg
kerran luontoa pidetään koneena, Mutta eihän isänmaan kanssa meni
niin tuskinpa voidaan ajatella, ettei naimisiin, vaan miehen kanssa,
myöskin olisi insinööriä, joka on tä on lihaa ja luuta, ja hänen lih
män koneen valmistanut. Yleensä el ollut juuri boukutteleva. lbmuet]
suuret tiedemiehet, jotka ovat laske käänsivät pois kasvonsa huuma;,
neet mekaanisen luonnonkatsomuk- saan hänet. Millaiseksihan Mar
sen perustuksen Ja kehittäneet sitä on inahtanut tulla tällä aikaa? k «|
edelleen, eivät olekaan olleet mate Iän pieni kyttyräselkäinen sosiaiiatl
rialisteja, vaan Voltairen tavoin lau oli vihjaillut hänelle kovin pahMti|
suneet, että maailman suuri kello puheen ollen Marcsasta. YihaiaeJ
koneisto vaatii kelloseppää.
herra, jonka palveluksessa täc
Miten sitten mekaanisesta luonnon- Jakeli muka ylenmäärin hänelle suJ
katsomuksesta johduttiin materialis 8lonosoituksiaan ja tiedettiin, ettei
tiseen maailmankatsomukseen? Mi parooni tehnyt tätä ilmaiseksi, j*
nun täytyy tyytyä vain viittaamaan purooni oli muuten sangen kaonig
sen syihin.
mies, hän el ollut sodan silpoma
Kopernikuksen ja Brunon maall- ten onneton Bojdau. Toiset menevi
manrakenneopit tuntuivat alentaneen teurastettavaksi, toiset jäävät r»;J
maan ja ihmiset tomuhlukkaseksi ää-, hallisesti kotiin ansaitsemaan miljöö
rettömässä
maailmankaikkeudessa. neja pommien valmistamisella,
Samalla kasvo! voimakkaaksi tunne kyttyräselkäinen sosialisti t-anonrJ
fyysiliisen mailmankaikkeuden ra Mutta Bojdau. linnanherran uskolli-l
jattomasta suuruudesta ja valtavuu nen palvelija välittäisikö lian kuusi
desta
Tämän vaikutuksesta pan nella noiden sosialistien puiieauf
tiin ennen kaikkea painoa ihmisen Mutta Marcsa. Millaiseksi hän
olemuksen luontopuolelle. Henkinen muuttunut?
puoli jätettiin huomioon ottamatta
Tämä kysymys vaivasi häntä hl-l
tahi oikeammin, sitä ei kyetty ku nen BUunnatesBaaan epäröivät atfn|
moamaan. Laajentamalla tämä me leensa morsiamen-a asuntoa kohti.
kaaninen luonnonkatsomus metafyy-
Hän näki hänen kaukaa kulkevaa
silliseksi, s. o. ulottamalla se käsit
pihan poikki.
tämään myöskin maailmaan olemuk
“Marcsa!
Marcsa!” huusi h.»;l
sen, päädyttiin johdonmukaisesti ma
Marcsa kääntyi.
Uteliain katstuJ
terialismiin.
,
silmäluomet rypyssä jäi hän odotul
Tonin nykyisen luonnontieteen tu
maan Bojdaun tuloa. Kolmen ufcM
lokset on saavutettu johdonmukaises
leen päässä Bojdau pysähtyi. "Marq
ti jättämällä syrjään maailmaan ole
sa”, Loisti hän alentaen äänensä
mus ja yksinomaan järjestämällä ja
tähyten tuskaisena hänen kasvojaaij
luokittelemalla ilmiöitä, minkä sei
Hän huomasi tytön kasvojen käyt
kan olisi pitänyt olla sitovana estee
valkeaksi
kuin palttina, hän
nä mekaanisen luonnonkatsomuksen
Marcsan katseen kiintyvän hi
sovittamiselle maailman olemukseen.
Mutta tätä ei monista syistä huo paikattuihin kasvoihinsa, silmäilen
mattu. Vasta myöhemmin on ihmis niitä vasemmalta oikealle ja nytahi
kunta oivaltanut, että luonnontieteel tyvän lopulta jälleen ammottai
rypistyneen lihan ympäröimään atk!
lisen maailmankatsomuksen pohjalle
on mahdotonta rakentaa metafysiik koon, joka oli hänen vasempana
kenaan.
Kauhun ilme tuli äkk
kaa, oppia maailman olemuksesta.
Marcsan
silmiin.
Hän peitti
Materialismin
voittokulun
jota
vonsa käsiinsä ja pakeni kuin mkil
myöskin edisti 18:nnen vuosisadan
puoli.
yhä kasvava vastustus kirkkoa, “ju
Bojdau katseli hänen jälkeeas
malan armo”-kuninkuutta ja läänitys-
murhemielin.
Hän tiesi hyvin, en
yhteiskuntaa vastaan, pysäytti arvos
telu, jonka Kant kohdisti metafysiik hän oli ruma ja että ihmiset bi»
kaan sellaisenaan.
Maailman ole nähdessään värisivät kauhusta, muta
että Marcsa pakenisi hänet k «niai^
muksen, hän opetti, täytyy aina py
syä ihmiselle tuntemattomana, koska saan, se teki hänen miei-n- - a
toman apeaksi. Eihän hän, Joh^
häneltä puuttuu siihen nähden todel
Bojdau, toki kuulunut noihin elotu
lista kokemusta. Tietoa voidaan saa
lijoihin, jotka tekivät väki-,
¡-j
da vaid ilmiöiden maailmaan nähden.
Ajatus
tieteellisen
metafysikan sille. Jos hän nykyisessä tua*
oli Marcsasta vastenmielinen,
mahdottomuudesta on Kantin aikojen
saattoihan tämä vapaasti hake. to
jälkeen yhä syventynyt nojautuen
syihin, jotka olivat aivan vieraita sen rakastajan ja hän Bojdau. löytf
si kyllä jonkun toisen tytön joka M|
Kantin ajattelulle.
kastaisi häntä.- Siitä oli hän väre
Mutta joskin metafysikka tieteenä
olisi mahdollinen, niin on materia ja sitä ei hän jättäisi hänelle sat
matta.
lismi pidettävä syrjäytettynä.
Kolmella harppauksella saav®0
.Materialismin avulla el nimittäin
hän
Marcsan ja tarttui han.u
mitenkään kyetä selittämään, miten
varteensa.
atomiliikkeistä syntyy im vai n to mei
“Miksi pakenet? sanoi hän nmOj
dän hermoihimme ja aivoihimme.
laita
äänellä ja läähättäen.
Esim. valo- ja äanihavainnon ja ato
välitä
enää minusta, niin sane
mien liikkeen kanssa aivoissamme
on ylipääsemätön kuilu. Atomiliik- vain. Älä pelkää, enhän mina
keestä voidaan johtaa vain toinen syö!”
Marcsa katsoi häntä tarkkaavai»
atomiliike, mutta ei millään tavoin
tl
tietämättä mitä tekisi
havaintoa.
Myöskään ei materialismin kautta sään hänen koko ruumiinsa
voida selittää tietoisuutemme yhte van alkoi Bojdau tuntea sääliä w
näisyyttä, joka ilmenee esim. siinä tä käiltään.
“Mikä sinun on, kysyi Marcsa
että eri aistimiemme kautta saadut
]
vaikutteet liityvät yhdeksi käsitteek soen häntä. Bojdaun k
tuivat
suuttumuksesta
si, eivätkä muodosta yhtä monia kä
“Mutta olenhan antanut kirjoi'
sitteitä kuin meillä on aistimia.
sinulle,
että minuun oli osunut P®
Tietoisuutemme keskittyminen o-
maan minään eli sen seikan, että min sirpale. Luulen, ettet ole u»
kaikki tietoisuusilmiömme liittyvät nut sen minua kaunistaneen
määrättyyn minään, täytyy materia
lismin kannalta olla suorastaan ihme.
Tällaisten materialismin kautta se Oregon-Washington ah
littämättömien ihmeiden luettelemis
sihteeri-järjestäjän toimi
ta voitaisiin jatkaa äärettömiin. Y-
avoinna
leensä koko sieluelämän henkinen
T ä te n
ilm o ite ta a n täinen
puoli on materialismin kautta selvit
•ih te e r i-jä r je s tä jä n to im i Eakukelp
tämätön.
' c'n
Nykyisin onkin materialismi menet ten to v e re id e n h a e tte v a k n
on
alettava
viim
eistään
ä
pii*,
tänyt kaiken arvon filosoofien piiris
H akem ukset
pelkk*’
sä ja tuskinpa yksikään nykyajan n ä k u u ta .
m
u
k
ein
e
en
on
o
lta
v
a
siaaile
ke
huomattava filosofi pitää materialis
mia hyväksyttävänä tahi edes mah 13 päivään mennee«*. 1920.
dollisena metafyysillisenä hypotee tee 11a:
sina.
Silvotun
Kirj. John Gustavson.
Materialistisen eli metafyysilllsen
maailmankatsomuksen mukaan ulkoi
nen, aineellinen maailma on maail
man olemus, n. k. tosiolevainen. Tä
mä katsantokanta juontaa juurensa
vanhoilta ajoilta.
Kun kreikkalaiset noin 2,500 vuot
ta sitten alkoivat mietiskellä maail
man olemusta ja maailmankaikkeus-
kysymyksiä, oli heidän ratkaisuyri
tyksissään
materialistinen
henki.
Kreikkalaiset luonnonfilosofit lähti
vät aivan dogmaattisesti maailman
olennaisesta yhtenäisyydestä ja koet
tivat yhtenäiseksi perusaineeksi se
littää ilman, veden, tulen j. n. e. Il
masta, vedestä tahi tulesta olivat
kaikki esineet syntyneet.
Täydellisenä tämä mietiskely esiin
tyy Demokritoksen antomismissa.
jonka mukaan “tosiolevainen” on ko
koonpantu pikku-osasista, atomeista.
Jotka liikkuvat avaruudessa.
Aikaisempien luonnonfilosofien kä
luultu suoran toiminnan kannattajik sityksen mukaan maailman alennus
LÄÄKÄRIEN RIKOKSET
Suuri
osa
republikaaniedustajista si, on melkoinen vähemmistö, yli
oli moleksi, elollinen, jonkunlainen
Joitakin päiviä takaperin pidettiin on sitä mieltä että Gotnpersin riitaan 300,000 äänestänyt suurlakkoa vas
ikiliikkuja. Demokrltos sitä vastoin
M ilwaukee».*, W iecon.ini.aa, kirurgis tuminen työväenpuolueen perustamain taan ja vähä yli 500,000 sen puoles
väitti kaiken liikkeen maailmassa ai
een konventsioni. Puhujina tässä ko kanssa on yhä heikentänyt hänen a- ta. Ja suoran toiminnan innokkain
heutuvan pikkuosasten, atomien, kes
Ja sitten vielä pidetään
k o u k s e t* oli m. m. (ohtori Ernest semaansa.
ja huomatuin puoltaja, sihteeri Smi- kinäisestä paineesta ja keskinäisistä
Jentsch, C hicagotta.
Tämä tohtori sitäkin seikkaa silmällä että suosion les, on tänään toimestaan eronnut.
sysäyksistä. Hän oli niinmuodoin
vastustaa ankarasti kaikkien m yrkky osottam inen vanhojen puolueiden puo
Olisi
valitettava
erehdys,
jos
Suo
edeltäjäänsä paljoa johdonmukaisem
jen käyttämistä taudin vastustajina. lelta Gornpersille, tulisi yhä vahvis
messa
työväki
toimintatapansa
suun-
pi materialisti.
Viimeksimainittuja
Perustellessaan kantaansa sanoi hän, tamaan radikaalien asemaa unioissa
nittelisi
sen
mukaiseksi
uskossa
y-
tuskin
tiukasti
katsoen
voidaan pijaä
että viim eisen suuren lentsukauden ja niin ollen pahentam aan asemaa.
leismaailmallisen
vallankumouksen
materialisteina,
sillä
heidän
jnielos
vallitessa käyttivät lääkärit seerumia Republikanit ovt myöskin vakuutet
pikaiseen
puhkeamiseen.
Seurauksia
taan oli itsestään syntyvä liike mah
joka, sensijaan että se olisi estänyt tuja «sitä ettei Gompers tule saamaan
dollinen.
1
mitään
huom
iot*
dem
okraattienkaan
I
S,,tä
On
nv'-ildoton
edeltäpäin
arvata.
tämän tappavan taudin levenemistä,
Sanottakoon
tästä
nyt
mitä
tahansa
,Kun ottaa huomioon Kreikat kan
joudutti sen lisääntymistä.
“Tämä puolelta, jotka pitävät hänen valtaan
Ainoastaan jotkut että minä muka olen “valhevallan- san luonnoulaadun, niin ei turtuu en
tauti nimitettiin vanhan lääkärikou- sa m enetettynä.
lun taholta, kierästi kylläkin, etpan- radikaalieemmat Johnsonin kannatta kumouksellinen” taikka taantumus- sinkään ihmeelliseltä, että kreikka
jalaiselui lentsuksi, vaikka se todelli jat ovat halukkaita ottamaan Gom- mielinen taikka “petturi”, eli mikä laiset luonnonfilosoofit yrittivät se
suudessa oli m oninkertaistunutta la persin vaatim ukset ohjelm aan, mutta muu tahansa, niin tosiasia on se. mi littää maailmanolemusta materialis
vantautia.
Tuhansia, satojatuhansia, suuri enem m istö edustajista arvelee tä tilanteesta täällä olen sanonut Ja tisessa hengessä päättyen \Deraokri-
kuoli pääasiallisesti sentähden että että puolue tekee viisaammin laaties miltä se muitten maitten oloista kat toksou mukana jotakuinkin johdon
materialismiin.1 Kun
heitä hoidettiin vaan lentsutautisina, saan itse ohjelm ansa sellaiseksi kuin soen näyttää. Ja sanon sen, että se mukaiseen
vaikka heillä todellisuudessa oli tämä puolueen edut sitä vaativat, ilman mi-' on pähkähullu, joka el näitä tosiasi kreikkalaisten mielteet olivat hyvin
rutto.
Mutta he kuolivat kaikkien tään diktateerausta Gompersin puo oita ota huomioon. Jos Suomen työ havainnollisia ja heidän mieleökiin
väki taas rakentaa toivonsa Venä ton3a erikoisen voimakkaasti kohaH-
vanhain sääntöjen ja ohjeiden mu lelta.
jältä
tulevaan apuun, niin se myös tui ulkoiseen maailmaan, niin luon
Näin
kertovat
porvarilehtien
kir
kaan ja lääketiedekunnan auktoriteet
kin
sillä
pettää itseään, sillä bolshe- nollisesti he koettaessaan selvittät
jeenvaihtajat nyt.
K onventsioni ei
ti on tyytyväinen.”
ole
vielä
kunnolleen
alottanutkaan
iklt
eivät
voi antaa apua m uussa maailmanolemusta pohjasivat ulkoi
Tohtori ei sanonut josko lääkärit
tahallaan, vaiko ainoastaan tietäm ät työtänsä ja m ielipide siellä voi k ä ä n -! m uodossa kuin m ielten kiihotuksessa, seen, kappaleiden maailmaan, selit
töm yydestä näin menettelivät, mutta tyä vielä m oneksi ennenkuin kokous El ole m ielestän i v iisa sta eik ä hy- täen koko totuuden sen mukaisesti
loppupuolella puhettaan hän ruoski on ohitse. Mutta siitä huolimatta ku väksyttävääkään, että toisen maan Tässä on myöskin merkittävä osa
koko lääkärikuntaa, sanoen että n y vastuu noista lausunnoista asioita joh- työväki asevoimin sekaantuisi toisen sillä luonnon hämärä voima kunni
Sillä, oittavalla pelolla, joka niin huomat
kyajan lääkärit ovat niiden 16:nnen t a vien porvarien todellinen käsity e . maan työväen taisteluihin.
kunkin maan työväki voi voit- tavasti
vuosisadan
lääkärien tasolla, jotka He tuntevat ettei Gompers enää voi
kuvastui etenkin vanhem
Paracelsus
tuomitsi “ pettureiksi ja antaa heille mitä hän lupaa noin vaan taa oman maansa porvaristoa, niin pien aikojen kreikkalaisten elämässä.
käärm eiksi”, joiden palveluksen tar- ja kun hän ei sitä voi tehdä, on h ä - ; e ' se myöskään voi sitä väljää säilyf-
Materialismin jyrkkä kehittäminen
jonka sille vieraat voimat hank- tuskin kuitenkaan oli kreikkalaisille
kotuksena ei ole parantaa sairaita, nen poliittinen arvonsa m ennyttä. U - '
vaan saattaa heidät itsensä rikkaiden nioissa voi hän hetken vielä säilyttää kivat. (Täm ä väite pitää palkkansa ajattelijoille mahdollista.
Tämä on
suosioon köyhän pettäm isellä.”
kannatustaan, antamalla perään ku- myöskin porvaristoon nähden). Sen myöskin hyvin sopusoinnussa kreik
Me emme tiedä minkä verran tä ten porvarit syyttävät.
Mutta pit- OH myöskin meidän oma kokemuk- kalaisten kaikkea havainnollista ja
män tohtorin lausunnossa on perää källe ei hän enää voi joukkoja seu- semme todeksi osottanut, eikä uutta plastillista harrastavan luonnonlaa
lentsutautiaten
tappam iseen nähden. rata.
Joukot alkavat olojen pakosta samanlaista kokemusta pitäisi kahta dun kanssa. Sekä muodoton kaootti
Mutta silloin kun yhteiskuntajärjea- liikehtiä eteenpäin yhä nopenevalla kertaa hankkia. Se tuli meille ko- nen aine että havainnon ulkopuolella
tyksem m c on sellainen että lääkärin vauhdilla ja niin etevä kuin Gompers vin kalliiksi.
oleva henkinen maailma oli kreikka
elämä riippuu siitä miten paljon ih on
aikanaan aramattiuniotaisteluissn
S ain tänne eritän viim e tammi- laisten hengelle vierasta.
Erittely
miset sairastavat, eikä siitä miten ollutkin, on hän nyt vähintään puoli ; kuussa Pietarissa painetun julkaisun,
luonnon ja hengen, aineen ja muodon
terveenä he pysyvät, ei ole mitään vuosisataa ajastaan jälessä. Hän pu- jossa K. M. E vä on ju laissu t sepus-
välillä ei senvuoksi kreikkalaisilla
ihmeteltävää vaikka tämänkin taudin toaa kuten kaikki muutkin
luokka- tukeensa, jossa on totta ja valhetta
koskaan ollut niin jyrkkä kuin myö
aikana olisi tehty sairaita, ja että sa rauhan solm iajat työväenliikkeestä.
sekaisin ja jossa edelleen leimataan hempinä aikoina etenkin kristillisyy
dat tuhannet sitten olisivat saaneet
meitä “pettureiksi”, samalla kuin den ja germaanisten kansojen sisään
hengellään maksaa sen, että m aail
suomalaisia Legionalaisia ylistetään. päin kääntyneen luonteen vaikutuk
massa on liian paljon huonosti an Mitä Tokoi tuumii ny
En tiedä miten kauvan täällä vii- sesta.
saitsevia ja rikkauteen pyrkiviä lää
kyisestä maailman vyn. Olen vähäsen tuuminut mat Hengen ja luonnon välinen raja py-
käreitä. Sellaista on tapahtunut niin
kustaa Amerikkaan.
syikin senvuoksi kreikkalaisille jota
m onasti ja niin paljon ennenkin ja
menosta
Ennenkun ehdin panna postiin tä- kuinkin venyvänä. Luontoa pidet
tapahtuu yhä, että ihmisten pitäisi jo
I män kirjeen sain tietää, että ämmät- tiin elollisena, puolittain sielullisena
oppia »des sen verran kuin kiina
Oskari Tokoi, Suomen eduskunnan ; tijärjestön kokous oli 3,370,000 äänet- eikä sitä alennettu pelkäksi aineeksi
laiset tietävät.
He maksavat lääkä entinen puheenjohtaja, pääm inisterillä 1,015.000 ääntä vastaan hylännyt
ja hengellä oli kreikkalaisten aja
reilleen palkkaa sen mukaan minkä kapinan edellä, y. m. on kirjotellut; ehdotuksen suoraan toimintaan ryh-
fuksissa
aina puoliksi aineellisia piir
terveempänä hänen hoitoonsa kuulu Englannista ystävilleen Suomeen u- tymisestä, vaikka “Daily Herald” on
teitä.
vat ihmiset pysyvät.
seita kirjeitä. Suomen Sos.-dem on pitkän aikaa voimakkaasti ajanut
Vasta uuden ajan ensimäisinä vuo
julkaissut muutamia näistä. Erääs- suoran toiminnan asiaa. Samaten sisatoina materialismi
_ esiintyy jyrk-
PORVARIT HYLKIVÄT
sa kirjeessään hän puhuu Neuvosto- kaikki suoran toiminnan a g itaatto ritk än ä ja puhtaana kehittyen hutp-
GOMPERSIA
\ ällän mahdollisuuksista samaan ta- ulkoilmakokouksissa ovat pitäneet ' puunsa 18onnella vuosisadalla, jolloin
Joitakin päiiviä takaperin esiintyi paan mitä hän kerran kirjotti Ar S räikeitä puheita sen prolesta. On oi- se ainakin jonkun aikaa oli sivisty-
A . F. L;n presidentti Sam Gompers kangelista Nuortevalle, joka sittem- j lut erittäin mielenkiintoista seurata neitten piirien yleinen maailmankat
uskoilistam an
aseenkantajansa Mat min julkaistiin Raivaajassa.
Tuo ¡näitä ulkoilmakokouksia, joissa ei ai-' somus.
J o s ’ Materialismin esiintyminen siihen
hew Woiiin seuraaman* repubiikaa- kirje osottaa että hän on Venäjään nakaan ole sanoja säästetty.
nipuoiueen konventsiooissa Chicagos nähden auttamattomasti ajastaan ja- missään, niin täällä tulee vakuute- aikaan oli yhteydessä monien eri
sa.
Hänen aasanaan oli “työväen lessi, elää vielä niiden tietojen va- tuksi siitä, ettei anarkiaa vastaan! olosuhteiden kanssa.
vaatim usten” sisällyttäminen republi- rassa mitä hänellä oli lähtiessään - löydy sen tehokkaampaa keinoa, kuin
Kaupunkielämän kehittyminen, kal-
haanipuoluoen ohjelm aan.
Erityises Neuvosto-Venäjältä
englantilaisten l täydellinen sanavapaus. Kun jokai- * vinismi ja monet muut liikkeet olivat
ti vaati hän sellaisen pykälän hyväk Joukkoihin. Myöskin antaa kirje ai- nen saa täydellisesti julkituoda sen,! yhä enemmän vieroittaneet ihmisiä
symistä. mikä takaisi työläisten lak- hetta uskoa että Tokoi olisi sitä kir- mitä ajattelee, niin ihmiset kyllä o- luonnosta alentaen ihmiset kuollee-
koutumisoskeuden
loukkaam attom uu jottaessaan ajatellut palata myöhem- ; saavat valita oikean suuntansa.
seen muodottomaan aineellisuuden
den. Puheessaan hän mainitsi miten min Suomeen ja niinollen laatinut
Lopuksi tahtoisin Suomessa olevil- tilaan. Vähitellen kehittyi suunti,
tätä oikeutta, joka on järjestyneelle kirjeen Suomen porvaristoa tyydyttö- le tovereille »anoa: jos te sos.-dem. | jonka pyrkimyksenä ennen kaikkea
työväelle yhtä välttämätöntä kuin il vään muotoon. Eräässä myöhemmin = puolueen nyt pirstaatte, niin älkää j oli luonnon alistaminen ja ihmisen
aluetoimikunta
ma ihmisen hengitettäväksi, on lou kirjottamassaan kirjeessä hän esit- : missään nimessä vain ammattijarje#-. tekeminen sen herraksi.
Uudistakaa tilauksenne
kattu ja rajotettu. Tuomari Anders -1 telee mielipiteitään seuraavasti:
719 Montana Ave.»
toä pirstoko! Muistakaa, että siitä
Pyrittäessä parantamaan tekniik-
sonin injunktssoni viime syksyisessä
Minua surettaa se seikka, että hyötyisi ainoastaan kapitalistit. Työ-¡ha» luovuttiin jyrkästi vanhan ajan ajoissa ettei lakkautus
hiilenkaivajain lakossa pakotti mai- Suomen työväenliike nyt näyttää me- Iäisten järjestäytyminen on pääasia tieteellisistä kokeiluista oppia ym-
Ur
ta lehden lähettämises Portland,
narit vasten tahtoaan työhön. Askon nevän pirstaleiksi, hajaantuen mc- j ja ei se niin paljon riipu järjestö- i mättämään
maailmanolemusta ja sä tule
tapahtumaan!