Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 7, 1920)
TOVERI (T H E COMRADE) T h e o rg an o f the F in n is h w o rk e rs in the W e s te rn States. T h e o n ly F in n ish D a ily in the W e s t. P ublished D a ily , « x c e p t S u n d ay, a t A s to ria , O re g o n . by th e W e s te rn W o rk m e n 's P u b lish in g Society. J O H N V Ä L IM Ä K I . E d ito r & M anager syypää. K esku stelu lä h ti m u istaakse sen a lla la h o Itä v a lta -U n k a r ik in su Tähän väitteeseen lausuu taasen n i siitä, e ttä a lle k irjo itta n u t v ä itti k e t vaitsi o tta a im p e ria lis tis ia ta p o ja . T ä - K a u ts k y : ‘*T u o v ä ite k u u lo s ta a san k u s v a lta in d ip lo m a tia a sodan v ä littö - m ä Saksan p o litiik k a o li om iansa gen ra d ik a a lis e lta , m u tta sen v a ik u m ä än syntym iseen pääsyylliseksi. T a - a ja m a a n E n g la n tia ja R an skaa vasta tus on ta a n tu m u k s e llin e n k a ik k ia lla , *a v a lte tta n i vastaan nousi pöydässä to im e n p ite is iin , jo tk a vuo ro staan li- missä se v a ik u tta a k äy tä n n ö llis e e n to i ,* lu v ,e n ^ v e r ie n i jo k s e e n k in yksim ie-1 säsivät v a ru s te lu ja Saksan p u o lella, m io ta a n . S illä k a p ita lis m i ei o le m i U“ en ™ ta la u » * : k esku svaltain jo h ta M elko isesti toisen lu o nto isen a ilm e- tää n m u u ta k u in a b s trak ts io n i, käsit v a t v a ltio m ie h e t e iv ä t ole suinkaan n i im p e ria lis m i ennen k a ik k e a E n g - te e llin e n y h te en ve to , jo k a saadaan lu sotaan enin syypäät, vaan k a ik k i E u - lännissä. S iellä se o li etupäässä p uo- k u isa in y k s ity is ilm iö id e n tark as telu s ta ro p a n v a ltio m ie h e t o vat lu stavaa la a tu a . E n g la n tih a n o li m aa- ja jo k a on v ä lttä m ä tö n a p u n e u v o , yhtä O ffic e Seventh and O p p o site TELEPHONE E d ito ria l E n tered July at as 18, D t p 't 1912, at of th e O re g o n , M a rc h 832. m a il m a tte r Post O ffic e under 3, the 1879. TOVERIN TOIMITUS. E ilen pitäm ässään kokouksessa va- litsi T o v e rin jo h to k u n ta to v . E d i S u l- kasen S u p e rio ris ta , W is ., T o v e rin m itta ja k s i. S u lkanen tu lee to i o tta m aa n vastaavan to im itta ja n p a ik a n a in a k in siihen saakka k u n yleisäänestyksellä e h d itä än jo k o h y ljä tä ta i h yväksyä jo h to k u n n a n m e n e tte ly . N y k y in e n vastaava to im itta ja jä ä ed e lle en k in toim itu kseen s iirty e n entiselle p a ik a l- leen toim itu ssivu n a vu sta jak s i. ta P ienistä erim ie lis yy k sis tä h u o lim a t- m e n e tte ly ta p a k y s y m y k s iin nähden, uskom m e sop u i ta a n . Y llä olen ta h to n u t v ain osoit- st. p o n n ista vas ta tta va ? K u k a a n tieteellisesti s ivistyn yt so- ta a » Englannissa k a p ita lis m i ei van entistä e n em m än T o v e rin sisällön p aran tam is e ks i, n iin e ttä se k a ik in • ’* ! ’•** ** tie ty s ti ole v o in u t o lla ole- o llu t s aa ttan u t p o litiik a n jo h to o n vo i- sana p u o lin ja to im itu ks en syyllisiä. Muuten, väitettiin, p a llo n jaossa saanut jättiläisosansa, k u n p y ritä ä n k ä s ittä m ä ä n n äid en y k tu rh a a etsiä syyllisiä y ks ity is is n iin e ttä se ei e n ä ä ta rv in n u t uusia sityisilm iö id en la in m u k a is ta keskenäis tä h en k ilö is tä . Tosiasiassa on sodan v a llo itu k s ia . S iellä e i sitäp aitsi fi- tä y h te y ttä . M u tta a b s tra k ts io n ia •y ty ttä n y t k a p ita lis m i, jo n k a n y k y a i- j nanssipääom a o llu t s a a vu tta n u t se vastaan e i v o i tais te lla , p aitsi teo ria s k a in e n m u o to — fin an ssip ääo m an m a a v a lta a teo llisu u d en y li k u in kes- sa, m u tta ei käytän nö ssä. K ä y tä n h erru u s — on s y n n y ttä n y t jo k a m aas- kusvalloissa. E u ro p a la is ia m a rk k in o i- nössä m e v o im m e tais te lla v ain yksi sa im p e ria lis tisia p y rk im y k s iä , jo tk a ta v a rte n tu o tta v a n k e h rä ä m ö ja k u - ty is ilm iö itä v a s ta a n /* E i ole suinkaan lu o n n o la in v ä lttä m ä ttö m y y d e llä p u r- to m ateo llisu u d en id e o lo g ia: vap aa - m a rx ila is u u tta , k u n ta h d o ta a n k ä ä n k a u tu v a t e ri k ap italistis te n m aid en k a u p p a ja ra u h a llin e n u lk o p o litiik k a tä ä h u o m io etsim ästä syyllisiä hen aseelliseen y h te e n tö rm ä y k s e e n . Sen h a llits i E n g la n n in p o liittis ta eläm ää k ilö itä v iitta a m a lla k a p ita lis m in p e r vuoksi on m yö skin h u o m io n k ä ä n tä - p a ljo n e n em m än k u in Saksan. Eng- soo n atto m aan s y y llis yy tee n . M a r x ja m istä pääasiasta, jo s /r u v e t a a n tu tk i- lännissä o li n iitä edu stava voim akas Engels e ivä t ole ik in ä ty y ty n e e t p u h u m aan, o n ko yksi v a ltio e n em m än syyl p o rv a rillin e n p u o lu e, jo k a ennen m a an k a p ita lis m in tu rm io llis is ta v a i ^‘ nen h u in to in e n sodan v ä littö m ä ä n m a ailm an s o ta a o li p itk ä t a ja t jo h ta n u t k u tu k s is ta yleensä. H e p y r k iv ä t yh Pu kk ea m ia e en - ¡E n g la n n in p o litiik k a a . E n g la n n in ta - tä p a ljo n o tta m a a n selvän yksityis T ä lla is e t v ä itte e t e ivä t o lle et suin- h o lta te h tiin Saksalle tä llä vuosisadal ten laitosten, p u o lu eid e n ja n iitä jo h k a a n ensi k e rra n k u u ltu ja . N iitä o- la useam pia eh d o tu ksia m a a ilm a n p o - ta v ie n p o litiik k o je n , k u te n esim . P al ■ v a t sosialistit m aailm an so dan a ik a n a b ittisten k iis ta ky sy m y sten ra u h a llis e k m ersto n en ja N a p o le o n in , to im in n as esittäneet jo k a maassa. E rity is e s ti si ratkaisem iseksi, varu sten sup istam i ta . S am oin on te h tä v ä n iid e n suh o vat n yk yisten ko m m u n istie n te o re e ti- seksi j. n. e., m u tta ne ra u k e s iv a t tee n , jo tk a m a ailm an so d an a ih e u tti k o t tah to n e et esittää y llä e s ite ty n ta - Saksan h a lu tto m u u te e n . S ilti ei ole v a t; se ei ole v ain m eid än o ik e u te m puisen p ä ä tte ly n a in o aksi to s im a rx i- kiellettävissä, e ttä Saksan to rju v a po- m e, vaan v elv o llis u u te m m e , e ik ä vain laiseksi a ja tte lu k s i. S a m a n ta p a in e n litiik k a sai E n g la n n in a ja m a a n u lk o - u lk o p o liittis is ta , vaan m yö skin sisä jä rk e ily e siin ty i m yö skin sodan a ik a - p o litiik k a a , jo n k a ta rk o itu k s e n a oli p o liittis is ta syistä, jo tta n iille h e n k i na n- *• Z im m e rw a ld in In te rn a tio n a - Saksan e ristä m in en m uista s u u rv a l lö ille ja la ito k s ille , jo tk a o va t syy ’®n e ra ‘ »»a ju lk ilau su m issa. loista ja jo k a Saksassa s y q n y tti en- p ä ä t h irv ittä v ä ä n tu h o o n , teh täis iin M itä y llä o le v a a n tod istelu u n o li t ‘* ta « u u re m p aa v ih a a E n g la n tia k o h p a lu u ik u isiksi a jo ik s i m a h d o tto m a k St., o n k in Post O ffic e . — O ffic e 3 6 5 ; second-class A s to ria , A ct C o m m e rc ia l lis ä ty illä vastaisi n y k y a ik a is e n p äiva leh d e n te h tä v iä . lu k ija m m e pysyvän v o im illa sam aten työ v äe n tie to in e n sitä, e ttä k a p ita lis m i m ia, jo tk a olisivat h a lu n n e e t ra tk a is - ta aseilla k iis ta n taloudellisesta m aail m a n h e rru u d es ta . — V ie lä väh em m är m e rk k e in ä m a in itta k o o n , että suurten k ap italistis te n m aid en teollisuudessa n a in o li la ita Ranskassa, jossa siellä- k in ra u h a a a ja v a t v o im a t o liv a t jo oli useita sesti ponnistaakseen leh tem m e tila a ja m ä ä rä n k o h o tta m is e k s j ia ta lo u d e t lisen asem an lu jitta m is e k s i n iin että se h o rju m a tta m y rs k y t. m a tta T o iv o m m e e ttä i ennan m aa ilm a n so taa o li tu llu t u u teen T ä m ä n vaih een tun n u s- o tta isiva t y h te i vaiheeseen. kestäisi p a h im m a tk in AJAN MERKKEJÄ p aino p iste suudesta n. s iirty n y t s. k u to m a te o lli- raskaaseen k e rto ja teh n ee t ty h jik s i y ltiö - teo iiisu u - isän m aallisten s o ta p u u h at ja jossa teen ( k iv ih iili- ja ra u ta te o llis u u te e n ), m aailm an so dan alkaessa h allitu s oli jo ta oli päässyt h allitsem aan s u u riin ra u h a n ys tä v älliste n p u o lu eid e n h al- p a n k k e ih in k e s k itty n y t finanssipää- lussa. J. W. K e to . edustajaa ja kolme siviili (valtion? virastojen työläisistä. Neuvostolla on käsiteltävänään ja tutkittavanaan seuraavat kysythyk set: 1) kuletusliikenne ja voimalat tokset, 2) kansallinen talous, 3) teol lisuuksien tuotanto ja raaka-aineet 4) maanviljelys, 5) raha-qsiat ja luot to, 6) yhteiskunnallinen hallinta, 7) yleinen teknillinen valistus, 8) kaup pa ja tuotteiden jako, 9) sodan hävi tysalueet. K aikista näistä eri aloista on hän k ittava ta rk a t tiedot ja tehtävä ta r kat yksityiskohtaiset tutkim ukset nil hin nähden ja an n ettav a niistä lau suntonsa. E räässä lausunnossaan se lostaa Yleisen Työväenliiton sihteeri Jouhaux syitä m itkä johtivat täm än Taloudellisen Neuvoston perustam i seen seuraavasti: ’‘Mailman sodan valloilleen laskem a taloudellinen kril si, hallituksen kykenem ättöm yys ja haluttom uus ryhtyä m ihinkään pa rannustoim enpitelsiin, työläisten p ä ä t täväinen pykimys ryhtyä ratkaise maan yhteiskunnallisia kysym yksiä huolim atta kaikista vastustusyrityk pistä.” Teknillisten työläisten edustaja Francq selittää tä tä liikettä “raken tavaksi vallankum ouksellisuudeksi” Jouhaux kutsuu sitä “työpajan aset tam iseksi hallituksen sijalle”. H alli tuksen työläisten edustaja Laurent lausuu: “ei ole riittäv ää ainoastaan kontrollin hankkim inen, vaan p äte vän kontrollin hankkim inen.” — Va paus. i Miksi Ranskan työv.- Suomen vasemmistoso- liitto aijotaan sialistien perustava hajottaa kokous Joku aika takaperin lennättivät kaapelllaitokset sen häm m ästyttävän tiedon, e ttä Ranskan hallitus ou ryh tynyt toim enpiteisiin Ranskan Ylei sen Työväenliiton (General du Travail) hajottam iseen ja että oi keusm inisterille on annettu tehtäväk si ryhtyä käytännöllisiin toim enpitei siin tämän työväen järjestön laitto maksi julistam iseksi. (Työmiehen kirjeenvaihtajalta.) Ensimäinen kokouspäivä. valiokuntiin seuraavat kysymykset- Puoluelehden hyväksyminen. Pao lueverojen suuruuden määrittein Può lueneuvoston asettamiskysymys, ¿7" puolueverojen kantamiskysymyi Puoluetoim ikunnan ja tilintarkan* jäin valitsem inen siirrettiin seUra* vaksi päiväksi. Kokous loppui siit- päivältä kello 5.20 i. p. Ruhrin alue kamouk- . sellistuu Vallankum oukselliset hyvin jä r je n n e iti. * Daily H eraldin kirjeenvaihtaja kir. jo itta a lehdelleen Kölnistä: Palaan juuri Ruhrin alueelta. MiJ lestäni se on kypsä uudelle. päre®, min järjestetylle, yhtenäisennnalle jj hurjem m alle työläisten nousulle ku m itä entinen valtakunnan puolusti joukkojen kukistam a liike oli. M unsterissä, Veselissä, Dorsteak sa, Essenissä, Bochumissa. Dornc dissa ja puolessa tusinassa mwa teollisuuskeskuksia valtakunnan lustusjoukkojen konekiväärit ja p j tim et pitävät yllä keinotekoista ventä. N äissä paikoissa, samoinkpid m uuallakin punainen armeija on id kannut olem asta näkyvänä voiinaci.1 m utta järjestö, joka sen loi huh: I kuun ensi päivänä, toimii v(?raaJ kaam pana kuin milloinkaan s -tih m ahdin ulottum aan ulkopuolella, f.l selssa pikkukaupungeissa Ruhrista telään työläiset tä tä nykyä kaytän-| nössä kontrolloivat paikallista hallit toa. Heidän pääm ajansa sijaitsee! pienessä Rem scheidtin kaupngissa il penink. D iisseldorfista etelään lähel lä englantilaista miehitysalueta.1 K eskuskom itea, jonka lähettejä cd jokaisessa Ruhrin alueen kaupungkl sa, toimii täällä ja odottaa aikaansil Vähintäin 40,000 miehen suuruine:! valtakunnan puolustusjoukko on t l tä nykyä k eskitettynä Ruhrin ala-l eelle ja sen lähettyville. Sitä kd m entaa M ackensenin entinen <-sikn»f tapaällikkö kenraali von Seckt Ej senin kom endantin vakuutuksen n» kaan tuo joukko on riittää,aa,n ;..i sähdyttäm ään hyvinjohdettua ty«,la.*-| ten nousua. Torstaina toukok. 13 p :n ä alkoi va- sem m istösosialistien edustajakokous Helsingin työväentalon juhlasalissa. Kokouksen avasi väliaikaisen puolue toimikunnan puolesta E. Pekkala, se lostaen avauspuheessaan kokouksen yhd en taa n tu m u k se llis im m a n v irk a k o o li tä lle u u d elle finanssipääom an v ai- 'to ja ennen v. 1 9 1 4 u h kasi s ytyttä ä tarkoituksena olevan työväen todel neiston m itä yhdessäkään a m m a ttilii ta k a u d e lle lista luokkataistelua tukevan puolu o m in a in en to in en p y r k i m a a ilm a n p a lo n . Tämä uutinen on paljon m erkitse K ysym ys on n y t sii tossa on o llu t. Lähes p a rik y m m e n mys, m ik ä o li v ielä vaa rallis em p i tä , o lik o v ä lttä m ä tö n tä , e ttä tuo n vä, ei ainoastaan Ranskan työväelle een perustam isen, koska sos. dem. tä v u o tta on tä tä a m m a ttiliitto a h a l m a a ilm a n ra u h a lle , n im . im p e ria lis m i, jä n n ity k s e n tä y ty i v. 1 9 1 4 p u rk a u tu a vaaan yleensä koko mailman jä rje s puolueemme ei ole voinut tyydyttää Työläiset asestettuja. lin n u t jo u k k o v irk a ilijo ita jo tk a ovat s. o. p y rk im y s h a n k k ia asianom aisel- sodaksi. Y llä on jo o ikeastaan an- tyneelle työväelle, sillä onhan tuo maamme työtätekevän luokan suuria o lleet p a re m p ia s a n ta rm e ja p o rv a ris le m a alle a lu sm a ita ja v a ik u tu s a lu e i- ' n ettu oukkoja. vastaus täh ä n kysym ykseen , liitto tullut kuuluisaksi koko mailman Saksan sotilasviranom aiset arveiel to lle k u in sen p a rh a a tk a a n o m at p a l ta, jo tta finanssipääom a saisi sijo itu s- M ik s i ei sota olisi s aa ttan u t tu lla ch- proletariaatille ja ollut paljon mer Avauksen jälkeen julistettiin k o -! vat työläisten luovuttaneen aino»'l k a tu t v ir k a ilija t. M illo in ik ä n ä k ir Edustajain, eli luo- j taan 10 pros. hallussaan oi» vist* i j m ah do llisu u ksia. T ä tä finanssipää- i käis ty k si vielä tu o n a k in k e rta n a , k u n kitsevänä osana kansainvälisen työ koUs suljetuksi. jä ttä jä in keskuudessa on a lk a n u t il o m an h erru u s ka u d en s u o je lu s tu lli- ja »« o li ra u h a n v o im ie n p o n n istu ks illa väenliikkeen Y ksityiset työläiset k, rr I i vapautustaistelussa. lettujen puoluetoverien suosituksesta seista. m etä edistyksellisiä p y rk im y k s iä jo u lk o p o litiik k a a k a n n a ttiv a t jo k a m aas- eh k äisty n iin m onasti e nn en ? O n Sentähden on hyödyllistä tutkia y- päätettiin myöntää läsnäolo-oikeus vatkin m inulle em pim ättä, että heäl k o o m ien a m m a ttio lo je n p a ra n ta m i sa la a ja t v äe stö ke rro ks e t u lk o p u o le t- m e lk e in v a rm a a , e ttä jos kesku sval leisp iirteisestt niitä perussyitä mitkä uuden puolueen jäsenkortin omaavil- lä on kiväärit tallella ja että on väisl seksi ta i k o k o ty ö v ä e n lu o k a n e tu tak in niiden p iirie n , jo id e n suoranais- loissa olisi ennen m a ailm an s o ta a saa- ovat johtaneet Ranskan vallassaolijat le henkilöille. Seurasi valtakirjain ajan kysymys, milloin punainen &tj je n puolustam iseksi, a in a ovat täm ä n ten ry h m ä e tu je n m u k ais ta tu o p o li- ' tu y ks in va ltiu s k u k is te tu k s i, niissä- tuohon äärim äiseen toimenpiteeseen. hyväksyminen. H avaittiin edustajia m elja uudelleen "aoM UaoM un liito n p ä ä v irk a ilija t olleet n u ijim assa tiik k a o li. E n n en k a ik k e a voi k a i k - ' k ä ä n e iv ä t k a p ita lis m in im p e ria lis ti- saapuneen kokoukseen 71 eri järjes V altakunnan puolustusjoukkojen Ranskan Yleinen Työväenliitto, jo alas sellaisia y rity k s iä k ä y ttä e n m o k ia lla h u o m ata, k u in k a suu rm aano m i« »et ta ip u m u k s e t olisi o lle et k y llin vo i- töstä, sitäpaitsi olivat sanomalehdet. listuksissa vaaditaan el ainoasta ka teoreettisesti omaksuu syndikalis- nasti k e in o ja jo ita ty ö v ä e n liik k e e n ta ja lu o k k a te k i liito n kaivo s- ja ra u - m a k k a a t m u rtaa ks ee n vastavo im ien “Pohjan K ansa”, “K ansa”, “Työväen kiväärien, vaan myös konekiväärin. v ih o llis e tk a a n e ivä t ain a viitsisi k ä y t tateo llisu u d en h a rjo tta in kanssa. M u t- vastustusta. M aa ilm a n so d an te k i m ah - rain opit, on aina julistanut olevan- L ehti” ja “Vapaa S an a” lähettäneet käsikranaattien, raiinanheittäjlen jt| tää . Järjestö n jäsenistön ollessa h a ta fin an s sik ap ita lis m in id e o lo g ia: y h - I dolliseksi suu reksi osaksi keskusval- sa vallankumouksellinen pyrkim yksil kokoukseen edustajansa. liekinheittäjien luovuttamista tään joskin sen taistelu tähän asti ja a n tu n e ita y m p ä ri m aata, p ie n i r y h d is te tty je n m aatalou s- ja s u o je lu .tu l- tain h a llitu s m u o to , jo k a saattoi v a i- ta lo u d e llis e n a jä r je s tö n ä on r a jo itu - Omalla oikeudellaan olivat sen li m eisessä julistuksessaan I | m ä paikassaan, ei jäsenistö ole m il lien te o ria ja im p e ria lis m in op p i v o it- tio v a lla n im p e ria lis tisten v o im ie n ta h säksi saapuneet kokouksen menoa m endantti uhkaa ilman muuta tebrj nut täm änpäiväisten parannusten lo in k aa n päässyt yhd istym ään ja »yh ti p u o lelleen la a ja t p iir it m u is ta kin d o tto m ak s i le ik k ip a llo k s i. taisteluun jäsenistölleen. M utta so seuraam aan Helsingin kaupungin po taa jokaisen työläisen. Jolta t*t»| teis ym m ärryk se en kesken ään siinä y h te is k u n ta ry h m is tä . ain a noiden Y llä e s ite tty käsitys on se, jo ta n y- i dan aikana tämän liiton johtom iehet, liisim estari, sekä 5 “ohranan” palve taan aseita. Yhtään kätkettyä m ä ä rin että tu o n a u to k ra tia n k u k is »ou rten k ap italistis te n m aiden ty ö v ä - k y ä ä n p e rin p o h ja is im m a t m a rx ila is e t lijaa. varastoa ei silti ole voitu |ia!ia*tu| aivan sam alla tavalla kuin monien tam in e n olisi k ä y n y t m ahdolliseksi. . myOtenil.. 1 ° ,ik in y m m a r- ! o*«» esittäneet. S iteeraan tä m ä n v ä it- W estfaalin kaupunkeihin sijoitetil Kokouksen puheenjohtajiksi valit m aitten oikeistososialistiset johtomie- M illo in v ir k a ilija t ovat yhtä osaa jä rettävissä, sillä tu o p o litiik k a mer- teen todistukseksi esim . tu n n e ttu a itä - hetkin pettivät vallankumouksellisen tiin Eino Pekkala, A. R aatikainen ja .¡»•n valtakunnan puolustus. t>iikkoja| senistöstä k u ritta n e e t, on suuri e n e m <ita« k o k o k a p ita lis m in u u tta k u k o is S. Heikkilä, sekä sihteereiksi Kössi moraali on huono ja on epäiltärii m istö o llu t v ä lin p itä m ä tö n tai tie d o tusta ja lupasi k o k o y h te is k u n n a lle v a lta la is ta m a rx is tia F rie d ric h A u s te r- i työväen asian ja antautuivat palvek- h tzia — jo k a sivum ennen sanoen on maan ja tukem aan m aansa militaris- Kivi yllsihteeriksi ja muiksi sihtee voiko kuri säilyä uuden ie ■ - :n «tl ton v irk a ilija in m e n e tte ly lle . H e illä , m enestystä ja h y v in v o in tia . tuessa. S otilaat eivät tervehdi h l ir » L. • k u u ,u n u t ,a m a »n ro h k e a a n sodan tista taantum usta ja sotaa. Etunc- reiksi K. Leino ja A. Halme. n ä illä v irk a ilijo illa , on sen lisäksi o l - geikka, mittl Tervehdyksiä olivat edustajako duilla upseerejaan rd in v ovat •»* * U- * ’ v a ,t u ,t a i a,n ry h m ä ä n k u in F rie d ric h nässa Ranskan Työväenliiton moni- lu t van h aa m a in etta ta k a n a a n . U se im fe fe rd in g ovat m u ita p e rin p o h ja is e n ,- A d le r ja O tto B au e r: “ M u u te n koukselle lähettäneet .Saksan Riip on melkein uskomatonta sanoo m a t heistä ovat a ik a n a a n o lleet osal m m tu tk in e e t t a t . k a p ita lis m in u u tta - m e ille k a ik k ie n v. 1 9 1 4 o le m as s.o i- vuotinen sihteeri ja johtaja Jouhaux Joukoissa on suuri p ro s e n tti alle »| pumattomien puolesta Daiimig ja teki kompromissin Ranskan vallas- lisina suurissa onnistuneesti k ä y d y is v a ih e tta . ( V e r t . esim . K a u ts k y n teos- leiden tosiasiain Aivan sihninnii p u n n its em in en , että j saolijain kanssa, otti toimia vastaan Crispien. Englannista Robert W iliams, vuotiaita poikasia. sä lakko taistelu issa, erityisesti 8 tu n ta “ T ie v a lta a n ’’. ) M u tta sam alla m aailm an so dan E. Johnson ja G. Lansbury, sekä Ivar tävästi ne pelkäävät t > t,v,i< nluokal, edelly- moniin hallituksen eri komissionei- n in työ p äivätaistelu issa n e ljä viisitois k u in he ovat s elvittän eet, m ite n k ä ty k s e t tosin o liv a objektiiviset t Lassy Helsingin vankilasta, sitä p ait voimaa ja yhteistunnotta. Ruhrin S illo in o lem assa I hin joiden tarkotus oli edistää sodan ta v u o tta ta k a p e rin ja sillä kin onnis v ä lttä m ä tö n tä k ap italistis te n v a k io i- __ ju u r i si useat maamme työväenyhdistykset lueelia nykyään vallitseva \ ilkeMf kapitalistinen järjestelmä käynnin tehokkuutta. Olipa Joit tu n e et p ysyttelem ään satulassa, v a ik den v iim eaikaisen talous- ja u lk o p o li- ! k a i k k i ' .a u « u r i i L " ö i n Z n ja järjestöt. tiilie n , m m i r t i n , , . . l U „ „ f i . _ i V l e l i tä ln ä " a lkU terrori johtuu suureksi osaksi ta« k a he a ik o ja ovat k ä y n e e t liik k e e lle Seurasi ensim aisenä kysymyksenä pelosta. n,ns,ipä«om «n viimei,in k e h i t . . h l - ’ -i. e>ke»n oli ueoita v o i-Jo lla tnailmnn kapitalistisien hallitns- h yö d y ttö m ik s i. tk v o iL k k e .:« . o , « “ ? «»’ «X«» » puolueen perustam inen, sekä sille ni Suurinta osaa punaiseen arineijatil Ja n y t on edistysm ielinen, osittain kuuluneista työläisistä ei voi w j men hyväksyminen. Yksimielisesti sosialistinen e h d o k as jo u kk o ly ö n y t nä v„k im p.ei.ii.m i .1 . . i "• k- ^ s t - mä taa n tu m u k se llis et la u d a lta. Vaa työväen konferenssissakin p äätettiin perustaa puolue. Sen ni sään m ielessä pitää bolsle ■- > -e : m | meksi hyväksyttiin "Suomen Sosialis Jo h tajat olivat järjestään svnty^r-' lita iste lu n a ik a n a k ä y tti viroissa o le m aan sodan v a a ra , se olisi suuressa tien Työväen puolue”. f ia saksalaisia, joukossa w| va jo u k k o k a ik k ia tä m ä n v a ra k k a a n olemassa v o im a k k a ita sellaista p o li- M utta työn ja pääoman välisen m ä ä rin y lip ä ä n s ä k in s a m m u n u t.” — Pöytäkirjan tark astajik si valittiin porm estari. M itään y h te y ttä jä rje s tö n la ito k s ia ja k e in o ja om ien tilk k a a kärjistym inen, Ranskan Lehtinen ja Vainio. v o im ia . , . „ vastustavia , , Senpä Puhua sodan lu o n n on lain o m aisesta taistelun etu jen sa puolustam iseen. L iito n p a l i suurten proletarijoukkojen ja impe- J 9 '.7 k if - v k lX k m ittim ^ d e M i _ m ih in jo h . H yväksyttiin väliaikainen Puolue- k a tu t o rg an is e era ajat lensivät osastos jo ittik in : “ E i ole m ik ää n ansio n y k y - käsitys, e ttä yksistään k a p ita lis tin e n , rialistism ilitaristisen taantum ukaeu toimikunnan ehdottam a työjärjestys | ta osastoon y m p ä ri m a ata, m a rin o i juovan kasvaessa jyrkäksi kuiluksi kokoukselle. den ääniä taa n tu m u k se llis ille. L iito n N y k y ä ä n on m eid än p ik e m m in k e t- että sen olisi pakosta o llu t se syn I ja täm än yhteydessä Ranskan prole- Väliaikaisen puoluetoimikunnan eh v a ro illa p a in e ttiin ju listu ks ia ja k ir - s o ita va , m ik ä m e rk ity s tu le e n iille * n y te ttä v ä I lia tk a a n y t, e tte i enaan unohJ» äriattä taria“ tin vallankumouksellisuuden dotuksesta valittiin seuraavat valio — on ra ja to n ta jasia jäsenistölle joissa vastaehdok- v a s ta p y rk im y k s ille , jo tk a o vat m uo- m y y ttä , S e k e n ia on yleisesti arvokkuudslts*! J kasvaessa lukemattomien lukkotaisf»?- M ilita ris tis ia p y rk im y k s iä kunnat: tu n n u s te ttu ta rk o itu s ta a n vaata« .di«l k a a t le im a ttiin bolsh evikeiksi ja jos dostuneet im p e ria lis m ia vastaan. ju lk a is u k s i. A in o a laat uaaii. M.rl**'! vastaan v a ik u ttiv a t ra u h a n ys tä v äin lujen on Ranskan Työväenliiton täy Järjestysvaliokunta, jonka muodos tön ilh a .s .m p im v l T s t a h ^ j . 7 ä t a h L • o t ^ k ä y L L ^ ’ ^ o r i Z r ^ k m ^ t ^ n P y rk ¡m ’* ’ et’ / « " P e n . l i . t i s i . vastaan tynyt palata uudelleen yllä jyrkem- k iin to is ia tie to ja V m ä iä lt ä Hin®| tavat kokouksen puheenjohtajat ja $ 1 .5 0 vuosi. mälle vallankumouksellisuuden tielle sihteeri; m o thio j . . „ i k p i .m te tiiü » , . p. h , „ . . . , , i . . , i e e ilo i? v .l.iX ” ™ X ^ '" ” " B R A IV A A J A , ja sodan aikana vallassaolijain kana ta v a t- neen «hjelm avaliokunta, 9 jäsen tä; B ox 4 6 8 , Fitchburg, Msal k av allu s ta ä än ten laskem iseen nen lu o n n e ja aan __: .. . . k aik es ta h u o li la ta e • VV " " V“ tÄ’ * i" ien e r i’ ta a " » « ¡k » « ! m a a ilm a n k a ik e n ta - sa konprom iseeraavat johtajatkin o- Sääntövaliokunta, 9 jäsen tä; nähdenkin. M u tta k aik es ta h u o li- lain en v o im a k k u u s e n maissa. T o i- loudcllisen, henkisen ja m oraalisen vat pienem m ässä tai suurem m assa I uolueasiain valiokunta, 5 jäsen tä; . m a tta .u o n u tu n r .t e d u .ty .m ie li.e t t a i.- . a l t . puolen oli o le m a ... e rä itä v a i- e lä m in yhä v o im a k k a a m p i ja k iin te - m ä ä r ‘n a Ja u tu n e e t p o h j ajo ukoissa he sekä äänestysvaliokuntaan 9 jäsentä, i a . Se to d t.ta a e t t . tio ita , jo iu a im p e ria li.m illa * • p 1 * “ n ie - - - - - - •• ■ te liu u v p ila k b h u ..te e lic it e . j o i „ . i m p e r i.l i.m il l. pii e r it- è m p i t o r n i i n , kieto u tu m in e n '; k e p it ? »«llankittnouevlrran mukaan Väliaikaisen puoluetoim ikunnan toi-j g o m p e ra ila i.u u d e n p äivä t läh en evät tä in ratk aise va v aiku tu s jälleen taistelun tielle lo p p u aa n . S iitt k i r j o i . ~ „ . r k . « . i t i k k a a n . K e n « .. , , “ Z i n !“ 1 Ä Ä S m intakerfom uksen esitti toim ikunnan ' •bua sahaa »----------- hUtetaUataa Niinpä elinkustannusten suunnat- sihteeri E. Lehtinen. T oiraintakerto-! » a a rltS u n a U t. v a /ta a k i tulee v a ik u tta m a a n v o im a k k a a s ti lain en v a ltio o li S a k u n k e i^ e il r u . . . . '.---- ......... ............. ‘ ” -------------- T y ö l ä i s t e n L u o t t o y h d ia t y a . tn ieten k in e m m a ttik u n tk in jä n n i in . ,a . T a o e .e .a p iiia „ X i t“ “ l ,„ u .' ’ “ " “ '•¿ ■ •“ " i työttömyyden ala- mua hyväksyttiin ilman keskustelua.. JV atlaea Ava.. n u h b jx g . Msaa O n vaan iv h v e n a ia n k v .v m v . k u n v .h t a L » • * p,r teo ,lw u ua- • *» an . S e n v u o k .i em m e voi k äsittää n kasvaessa ja taantum uksen aset- Internet ionalekysymya alustettiin k o k o u a a .o m o k m ,lli„ .„ k o o . i . t , k o - le m . e p X ’p ^ / i " m ik r ii. | " t e s .a y h ä rä ik tu tm m in J ä r ie .t y n y tt ä toim ikunnan taholta. Kysymys laho konaieuudeeeaen ro m a h ta a A . u u teen , , i l l . . „ 0 1 . 1 ^ 1 1 1 h ’ fp a h tu m a k .; tyoyäe.toa vastaan on R an.kan Ja.- tettiin keskustelun jälkeen valiokun P. L:n k o n v .n t ..o n iM. „ k y llä v o i T ä lle p y r k in .y k .e ll. anUri .u r “ ’ J Y " ° " m e,din tutkitU ra y k ,i' Je8tynyt ^ V ä k i joutunut omaksu- taan. O regon-W ashington aluetf i v U t t tämän k e rra n kestää, m u tta r i- m a n u ik o S a k .a n ra a lt * 7 ‘y,•ko,“ a,•e•t,’ kuka on »TyHinen tuo maan ohjelm.akseen yhä enemmän so- Maatalonskysymy» lähetettiin S. sihteeri-järjestäjän toimi k ä li k u n jäaem atä p a a .e e y le t ä ä n e .- l.a llir iin K° n ,h m ‘»k u n " a " k a ta .tr o fiin , m iltä « a lis m in v a rs in a is e n to te u tta m is p y r- t y k a e llt e ri liito im . m ie ltä ä n ilm a « :- liM i.e t p y r k i m y k L t u lv a t t ä v ^ _ v a ik u tt.v im m in k iro y k s e n . E n s im a is e n ä h u o m a tta v a - \ uolijoen m aatalousohjelm an perus avoinna teella valiokuntaan. m aan . la h k o . a . om aa hm dm . ja lk a ,o - umU o h ■ **' k . p i t . l i . m i . . „ t a e n " J . na a .k e l.e n a tähän suuntaan voita T ä te n ilm o ite ta a n ta; Samoin lähetettiin valiokuntaan - a l t . n iia « t è « o d « k u lu t t a , e i k o . k . S . k . „ „ p p ^ , ^ 2 Z - - j ï " / ‘‘ X nee pitää Järjestyneen Työväen Ta- toimikunnan alustuksen perusteella s ih te e ri-jä rje s tä jä n tom u h«««. ,kei?a a | tu o k o n e u to voi enää p ö n k ittä m ä llä - ra d ik a a lis ta a»nen ^ i k k a tus ttoi ke-j loudellisen Neuvoston perustam ista valistuskysymya. ten to v e re id e n h aettavaksi i 0”1 v a^ tu .tu sp u o iu etta e ik ä h itty ä m aailm an so d aksi, m u tta o lik o v iim e ta m m ik u u lla . Tämä neuvosto Paä-aanenkannattajaky.-ym ykaebtä ° n aIattaVa viimeistään 4 »a « * | M M o m a an . U n io n u tu e n p o rv a ris to lu u llu t ta rv itM v a n u t •uu- s«n .¡}ti pakko syttyä? Europasta oli perustettiin Ranskan Yleisen Ty:>- esitettiin kokoukselle kaksikin alus- nakuuta’ lukk« hiatoriaaaa a lk a a uusi a ja n - ria k a a n v ä littä ä p ro le ta ria a tin H akem ukset { dosta N i- -J- e u tak’ j kaikkialla ruutitynnöreitä — ja niitä väenlilton toim esta ja on sen tarko- jakso ja uudet toimintatavat. tusta. joissa ehdotettiin e ttä kokous I m uk,,neen ° n o ltav a sisällä ' v a r s in k io t i l U ° v" t t i u n l ' oli “ «»ett« molemmille puolin — tuksena kehittää ja suunnitella toi- 1920. velvottaisi puoluetoim ikuntaa ryhtZ -11* Pa iv a a n mennessä » * .* * * • y . an*m* mutt* oliko silti välttämätöntä heit- m enpiteitä Ranskan kaikkien Icoili- te e lle : MARXILAISUUS JA MAA- t iik k a a UVt a ^ 4 H ayam aao »■UortuspoU- tä ä se k ip in ä , jo k a ne s y ty tti? ” i suuslaitosten ja koko yhteiskunnalla maan pikaisesti toim enpitesiin pa*. aänenkannattajan saam iseksi puo ILMANSODAN SYYT m erten h e m . m *"''’"« ,“ rto , aai U Yliäolevaila todistelulla on samalla sen ja taloudellisen eläm än hallinnan lueelle Helsinkiin. Siihen m ennessä ALUETOIMIKUNTA mvö. »k» UU * -• o n ‘• kaan,Ui kumottu te alussa mainittu väite — hankkim isesta työväenluokan kasiin. (S o s -d e m . A ik a k a u s le h d e s tä ) kunnes sellainen on saatu, voisi puo M u istan , k u in k e rra n jo u d u in • - m yksiin lo k ie n " V " l *"*! k w " * e k ,n m u k a to rim a rx ila in e n — jo n k a j Tähän Taloudelliseen Työväen Neu- lue pitää äänenkannattajanaan jota 719 Montana Ave., *ir it yk«ilyr« * ‘ henkilöt ja vostoon kuuluu kolme jäsen tä Ylei- d u sku nn an kahvihuoneessa ry h m ä to ei ollut’ k a tio n u t X Z a n v k J 01“ **" “ ?***“ kuta m aaseudulla ilm estyvää vasen,-; D . , ----- .. . yhden ai- ryhmät ole sotaan syyllisiä, vaan ka- sestä Työväeni!ilosta, kolme jäsentä v e rie n i kanssa k o v aa n k iis ta an siitä. noan Orej* m istoiehteä. Kysymys lah etetti.n ! F o ™ n d , p o n m e n h m a m u s ke ttis o tu rin p ita li.m i, m itä vastaan siis taistelu o li- te k n illis te n ta i. ta i « i k ä p ii U id e . työläisten järjestöstä, valiokuntaan. Vielä lähetettiin toi si m u k a k o h d is te tta v a . i. kolme osuustoiminnallisen liikkeen mikunnan alustamina asianomaisiin o m a. N äiden edu t v a a tiv a t k o rk e a ta P ain o stan k u ite n k in , e ttä kaikissa Y ksi ila h d u tta v im p ia ilm iö itä A rne s u o je lu s tu llip o litiik k a a y lim ä ä rä is te n maissa o li v o im a k k a ita im p e ria lis tisia rik a n unionistisen liik k e e n keskuudes liik e v o itto je n tu rva am ise ks i, m ik ä p o p y rk im y k s ä , jo tk a jo k a paikassa v a i sa viim e p äivien a ja lta on k ir ja lt a ja - litiik k a o li om iansa k ä rjis tä m ä ä n e ri k u ttiv a t h a llitu s te n k in p o litiik k a a n . liito n ( la t o ja in ) v irk a ilija in vaali. m aid en välisiä v as ta ko h tia, useinkin N e s y n n y ttiv ä t sen s u u rv a lta in v ä li K ir ja lt a ja t o vat h eittän e et n isko iltaan lik e lle k ieh u m a p is te ttä . ' M u tta lisäksi sen jä n n ity k s e n , jo k a jo useita k e r- S Ä K E N I il $100,000
