TOVERI
(T H E
COMRADE)
T h e o rg an o f the F in n is h w o rk e rs in
the W e s te rn States. T h e o n ly F in n ish
D a ily in the W e s t.
P ublished D a ily ,
« x c e p t S u n d ay, a t A s to ria , O re g o n .
by th e W e s te rn W o rk m e n 's P u b lish in g
Society.
J O H N V Ä L IM Ä K I . E d ito r &
M anager
syypää.
K esku stelu lä h ti m u istaakse sen a lla la h o Itä v a lta -U n k a r ik in su
Tähän
väitteeseen lausuu taasen
n i siitä, e ttä a lle k irjo itta n u t v ä itti k e t vaitsi o tta a im p e ria lis tis ia ta p o ja . T ä -
K a u ts k y : ‘*T u o v ä ite k u u lo s ta a san
k u s v a lta in d ip lo m a tia a sodan v ä littö - m ä
Saksan p o litiik k a o li om iansa
gen ra d ik a a lis e lta , m u tta sen v a ik u
m ä än syntym iseen pääsyylliseksi. T a - a ja m a a n E n g la n tia ja R an skaa vasta
tus on ta a n tu m u k s e llin e n k a ik k ia lla ,
*a v a lte tta n i vastaan nousi pöydässä to im e n p ite is iin , jo tk a
vuo ro staan li-
missä se v a ik u tta a k äy tä n n ö llis e e n to i
,* lu v ,e n ^ v e r ie n i jo k s e e n k in yksim ie-1 säsivät v a ru s te lu ja Saksan p u o lella,
m io ta a n .
S illä k a p ita lis m i ei o le m i
U“ en ™ ta la u » * : k esku svaltain jo h ta
M elko isesti toisen lu o nto isen a ilm e- tää n m u u ta k u in a b s trak ts io n i, käsit
v a t v a ltio m ie h e t e iv ä t ole suinkaan n i im p e ria lis m i ennen k a ik k e a E n g -
te e llin e n y h te en ve to , jo k a saadaan lu
sotaan enin syypäät, vaan k a ik k i E u - lännissä.
S iellä se o li etupäässä p uo- k u isa in y k s ity is ilm iö id e n tark as telu s ta
ro p a n
v a ltio m ie h e t o vat lu stavaa la a tu a .
E n g la n tih a n o li m aa- ja
jo k a on v ä lttä m ä tö n a p u n e u v o ,
yhtä
O ffic e
Seventh
and
O p p o site
TELEPHONE
E d ito ria l
E n tered
July
at
as
18,
D t p 't
1912, at
of
th e
O re g o n ,
M a rc h
832.
m a il
m a tte r
Post O ffic e
under
3,
the
1879.
TOVERIN TOIMITUS.
E ilen
pitäm ässään
kokouksessa
va-
litsi T o v e rin jo h to k u n ta to v . E d i S u l-
kasen S u p e rio ris ta , W is ., T o v e rin
m itta ja k s i.
S u lkanen
tu lee
to i
o tta m aa n
vastaavan to im itta ja n p a ik a n a in a k in
siihen saakka k u n yleisäänestyksellä
e h d itä än
jo k o h y ljä tä ta i h yväksyä
jo h to k u n n a n
m e n e tte ly .
N y k y in e n
vastaava
to im itta ja jä ä ed e lle en k in
toim itu kseen s iirty e n entiselle p a ik a l-
leen toim itu ssivu n a vu sta jak s i.
ta
P ienistä erim ie lis yy k sis tä h u o lim a t-
m e n e tte ly ta p a k y s y m y k s iin nähden,
uskom m e
sop u i
ta a n .
Y llä olen ta h to n u t v ain osoit- st.
p o n n ista vas ta tta va ?
K
u
k
a
a
n
tieteellisesti
s
ivistyn
yt
so-
ta
a
»
Englannissa k a p ita lis m i ei
van entistä e n em m än T o v e rin sisällön
p aran tam is e ks i, n iin e ttä se k a ik in • ’* ! ’•** ** tie ty s ti ole v o in u t o lla ole- o llu t s aa ttan u t p o litiik a n jo h to o n vo i-
sana
p u o lin
ja
to im itu ks en
syyllisiä.
Muuten, väitettiin, p a llo n jaossa saanut jättiläisosansa, k u n p y ritä ä n k ä s ittä m ä ä n n äid en y k
tu rh a a etsiä syyllisiä y ks ity is is n iin e ttä se ei e n ä ä ta rv in n u t uusia
sityisilm iö id en la in m u k a is ta keskenäis
tä h en k ilö is tä .
Tosiasiassa on sodan v a llo itu k s ia .
S iellä
e i sitäp aitsi fi- tä
y h te y ttä .
M u tta
a b s tra k ts io n ia
•y ty ttä n y t k a p ita lis m i, jo n k a n y k y a i- j nanssipääom a
o llu t s a a vu tta n u t se
vastaan e i v o i tais te lla , p aitsi teo ria s
k a in e n
m u o to —
fin an ssip ääo m an m a a v a lta a teo llisu u d en y li k u in kes-
sa, m u tta ei käytän nö ssä.
K ä y tä n
h erru u s — on s y n n y ttä n y t jo k a m aas- kusvalloissa.
E u ro p a la is ia m a rk k in o i-
nössä m e v o im m e tais te lla v ain yksi
sa im p e ria lis tisia p y rk im y k s iä , jo tk a ta v a rte n tu o tta v a n k e h rä ä m ö ja k u -
ty is ilm iö itä v a s ta a n /*
E i ole suinkaan
lu o n n o la in
v ä lttä m ä ttö m y y d e llä p u r- to m ateo llisu u d en
id e o lo g ia:
vap aa -
m a rx ila is u u tta , k u n ta h d o ta a n k ä ä n
k a u tu v a t
e ri k ap italistis te n m aid en k a u p p a ja ra u h a llin e n u lk o p o litiik k a
tä ä h u o m io etsim ästä syyllisiä hen
aseelliseen
y h te e n tö rm ä y k s e e n .
Sen h a llits i E n g la n n in
p o liittis ta
eläm ää
k ilö itä v iitta a m a lla k a p ita lis m in p e r
vuoksi on m yö skin h u o m io n k ä ä n tä - p a ljo n e n em m än k u in Saksan.
Eng-
soo n atto m aan s y y llis yy tee n .
M a r x ja
m istä pääasiasta, jo s /r u v e t a a n tu tk i- lännissä o li n iitä edu stava voim akas
Engels e ivä t ole ik in ä ty y ty n e e t p u h u
m aan, o n ko yksi v a ltio e n em m än syyl p o rv a rillin e n
p u o lu e,
jo k a
ennen m a an k a p ita lis m in tu rm io llis is ta v a i
^‘ nen h u in to in e n sodan v ä littö m ä ä n m a ailm an s o ta a o li p itk ä t a ja t jo h ta n u t
k u tu k s is ta yleensä.
H e p y r k iv ä t yh
Pu kk ea m ia e en -
¡E n g la n n in p o litiik k a a .
E n g la n n in ta -
tä p a ljo n o tta m a a n selvän yksityis
T ä lla is e t v ä itte e t e ivä t o lle et suin- h o lta te h tiin Saksalle tä llä vuosisadal ten laitosten, p u o lu eid e n ja n iitä jo h
k a a n ensi k e rra n k u u ltu ja .
N iitä o- la useam pia eh d o tu ksia m a a ilm a n p o - ta v ie n p o litiik k o je n , k u te n esim . P al
■ v a t sosialistit m aailm an so dan a ik a n a b ittisten k iis ta ky sy m y sten ra u h a llis e k m ersto n en ja N a p o le o n in , to im in n as
esittäneet
jo k a
maassa.
E rity is e s ti si ratkaisem iseksi, varu sten sup istam i
ta .
S am oin on te h tä v ä n iid e n suh
o vat n yk yisten ko m m u n istie n te o re e ti- seksi j. n. e., m u tta ne ra u k e s iv a t
tee n , jo tk a m a ailm an so d an a ih e u tti
k o t tah to n e et esittää y llä e s ite ty n ta - Saksan h a lu tto m u u te e n .
S ilti ei ole v a t; se ei ole v ain m eid än o ik e u te m
puisen p ä ä tte ly n a in o aksi to s im a rx i- kiellettävissä, e ttä Saksan to rju v a po- m e, vaan v elv o llis u u te m m e , e ik ä vain
laiseksi
a ja tte lu k s i.
S a m a n ta p a in e n litiik k a sai E n g la n n in a ja m a a n u lk o - u lk o p o liittis is ta , vaan
m yö skin
sisä
jä rk e ily e siin ty i m yö skin sodan a ik a - p o litiik k a a ,
jo n k a
ta rk o itu k s e n a
oli
p o liittis is ta syistä, jo tta n iille h e n k i
na n- *• Z im m e rw a ld in In te rn a tio n a - Saksan
e ristä m in en
m uista s u u rv a l lö ille ja la ito k s ille , jo tk a o va t syy
’®n e ra ‘ »»a ju lk ilau su m issa.
loista ja jo k a Saksassa s y q n y tti en- p ä ä t h irv ittä v ä ä n
tu h o o n ,
teh täis iin
M itä
y llä o le v a a n
tod istelu u n o li t ‘* ta « u u re m p aa v ih a a E n g la n tia k o h p a lu u ik u isiksi a jo ik s i m a h d o tto m a k
St., o n k in
Post O ffic e .
—
O ffic e 3 6 5 ;
second-class
A s to ria ,
A ct
C o m m e rc ia l
lis ä ty illä
vastaisi
n y k y a ik a is e n
p äiva leh d e n te h tä v iä .
lu k ija m m e
pysyvän
v o im illa
sam aten
työ v äe n
tie to in e n
sitä,
e ttä
k a p ita lis m i
m ia,
jo tk a
olisivat
h a lu n n e e t
ra tk a is -
ta aseilla k iis ta n taloudellisesta m aail
m a n h e rru u d es ta . — V ie lä väh em m är
m e rk k e in ä m a in itta k o o n , että suurten
k ap italistis te n
m aid en teollisuudessa
n a in o li la ita Ranskassa, jossa siellä-
k in ra u h a a a ja v a t v o im a t o liv a t jo
oli
useita
sesti ponnistaakseen leh tem m e tila a
ja m ä ä rä n k o h o tta m is e k s j ia ta lo u d e t
lisen asem an lu jitta m is e k s i n iin että
se h o rju m a tta
m y rs k y t.
m a tta
T o iv o m m e e ttä i ennan m aa ilm a n so taa o li tu llu t u u teen
T ä m ä n vaih een tun n u s-
o tta isiva t y h te i vaiheeseen.
kestäisi
p a h im m a tk in
AJAN MERKKEJÄ
p aino p iste
suudesta
n.
s iirty n y t
s.
k u to m a te o lli-
raskaaseen
k e rto ja
teh n ee t
ty h jik s i
y ltiö -
teo iiisu u -
isän m aallisten
s o ta p u u h at ja
jossa
teen ( k iv ih iili- ja ra u ta te o llis u u te e n ), m aailm an so dan alkaessa h allitu s
oli
jo ta oli päässyt h allitsem aan s u u riin ra u h a n ys tä v älliste n
p u o lu eid e n
h al-
p a n k k e ih in
k e s k itty n y t
finanssipää- lussa.
J.
W.
K e to .
edustajaa ja kolme siviili (valtion?
virastojen työläisistä.
Neuvostolla on käsiteltävänään ja
tutkittavanaan seuraavat kysythyk
set: 1) kuletusliikenne ja voimalat
tokset, 2) kansallinen talous, 3) teol
lisuuksien tuotanto ja raaka-aineet
4) maanviljelys, 5) raha-qsiat ja luot
to, 6) yhteiskunnallinen hallinta, 7)
yleinen teknillinen valistus, 8) kaup
pa ja tuotteiden jako, 9) sodan hävi
tysalueet.
K aikista näistä eri aloista on hän
k ittava ta rk a t tiedot ja tehtävä ta r
kat yksityiskohtaiset tutkim ukset nil
hin nähden ja an n ettav a niistä lau
suntonsa. E räässä lausunnossaan se
lostaa Yleisen Työväenliiton sihteeri
Jouhaux syitä m itkä johtivat täm än
Taloudellisen Neuvoston perustam i
seen seuraavasti:
’‘Mailman sodan
valloilleen laskem a taloudellinen kril
si, hallituksen kykenem ättöm yys ja
haluttom uus ryhtyä m ihinkään pa
rannustoim enpitelsiin, työläisten p ä ä t
täväinen pykimys ryhtyä ratkaise
maan yhteiskunnallisia kysym yksiä
huolim atta kaikista vastustusyrityk
pistä.”
Teknillisten
työläisten
edustaja
Francq selittää tä tä liikettä “raken
tavaksi
vallankum ouksellisuudeksi”
Jouhaux kutsuu sitä “työpajan aset
tam iseksi hallituksen sijalle”. H alli
tuksen työläisten edustaja Laurent
lausuu: “ei ole riittäv ää ainoastaan
kontrollin hankkim inen, vaan p äte
vän kontrollin hankkim inen.” — Va
paus.
i
Miksi Ranskan työv.- Suomen vasemmistoso-
liitto aijotaan
sialistien perustava
hajottaa
kokous
Joku aika takaperin lennättivät
kaapelllaitokset sen häm m ästyttävän
tiedon, e ttä Ranskan hallitus ou ryh
tynyt toim enpiteisiin Ranskan Ylei
sen
Työväenliiton
(General
du
Travail) hajottam iseen ja että oi
keusm inisterille on annettu tehtäväk
si ryhtyä käytännöllisiin toim enpitei
siin tämän työväen järjestön laitto
maksi julistam iseksi.
(Työmiehen kirjeenvaihtajalta.)
Ensimäinen kokouspäivä.
valiokuntiin seuraavat kysymykset-
Puoluelehden hyväksyminen.
Pao
lueverojen suuruuden määrittein Può
lueneuvoston asettamiskysymys, ¿7"
puolueverojen kantamiskysymyi
Puoluetoim ikunnan ja tilintarkan*
jäin valitsem inen siirrettiin seUra*
vaksi päiväksi. Kokous loppui siit-
päivältä kello 5.20 i. p.
Ruhrin alue kamouk-
. sellistuu
Vallankum oukselliset hyvin jä r je n
n e iti.
*
Daily H eraldin kirjeenvaihtaja kir.
jo itta a lehdelleen Kölnistä:
Palaan juuri Ruhrin alueelta. MiJ
lestäni se on kypsä uudelle. päre®,
min järjestetylle, yhtenäisennnalle jj
hurjem m alle työläisten nousulle ku
m itä entinen valtakunnan puolusti
joukkojen kukistam a liike oli.
M unsterissä, Veselissä, Dorsteak
sa, Essenissä, Bochumissa. Dornc
dissa ja puolessa tusinassa mwa
teollisuuskeskuksia valtakunnan
lustusjoukkojen konekiväärit ja p j
tim et pitävät yllä keinotekoista
ventä. N äissä paikoissa, samoinkpid
m uuallakin punainen armeija on id
kannut olem asta näkyvänä voiinaci.1
m utta järjestö, joka sen loi huh: I
kuun ensi päivänä, toimii v(?raaJ
kaam pana kuin milloinkaan s -tih
m ahdin ulottum aan ulkopuolella, f.l
selssa pikkukaupungeissa Ruhrista
telään työläiset tä tä nykyä kaytän-|
nössä kontrolloivat paikallista hallit
toa.
Heidän pääm ajansa sijaitsee!
pienessä Rem scheidtin kaupngissa il
penink. D iisseldorfista etelään lähel
lä
englantilaista
miehitysalueta.1
K eskuskom itea, jonka lähettejä cd
jokaisessa Ruhrin alueen kaupungkl
sa, toimii täällä ja odottaa aikaansil
Vähintäin 40,000 miehen suuruine:!
valtakunnan puolustusjoukko on t l
tä nykyä k eskitettynä Ruhrin ala-l
eelle ja sen lähettyville. Sitä kd
m entaa M ackensenin entinen <-sikn»f
tapaällikkö kenraali von Seckt Ej
senin kom endantin vakuutuksen n»
kaan tuo joukko on riittää,aa,n ;..i
sähdyttäm ään hyvinjohdettua ty«,la.*-|
ten nousua.
Torstaina toukok. 13 p :n ä alkoi va-
sem m istösosialistien edustajakokous
Helsingin työväentalon juhlasalissa.
Kokouksen avasi väliaikaisen puolue
toimikunnan puolesta E. Pekkala, se
lostaen avauspuheessaan kokouksen
yhd en taa n tu m u k se llis im m a n v irk a k o o li tä lle u u d elle finanssipääom an v ai- 'to ja ennen v. 1 9 1 4 u h kasi s ytyttä ä
tarkoituksena olevan työväen todel
neiston m itä yhdessäkään a m m a ttilii ta k a u d e lle
lista
luokkataistelua tukevan puolu
o m in a in en
to in en
p y r k i m a a ilm a n p a lo n .
Tämä
uutinen
on
paljon
m
erkitse
K ysym ys on n y t sii
tossa on o llu t.
Lähes p a rik y m m e n
mys,
m ik ä
o li v ielä vaa rallis em p i tä ,
o lik o
v ä lttä m ä tö n tä ,
e ttä
tuo n vä, ei ainoastaan Ranskan työväelle een perustam isen, koska sos. dem.
tä v u o tta on tä tä a m m a ttiliitto a h a l m a a ilm a n ra u h a lle , n im .
im p e ria lis m i, jä n n ity k s e n tä y ty i v. 1 9 1 4 p u rk a u tu a vaaan yleensä koko mailman jä rje s puolueemme ei ole voinut tyydyttää
Työläiset asestettuja.
lin n u t jo u k k o v irk a ilijo ita jo tk a ovat s. o. p y rk im y s h a n k k ia asianom aisel- sodaksi.
Y llä on jo o ikeastaan an- tyneelle työväelle, sillä onhan tuo maamme työtätekevän luokan suuria
o lleet p a re m p ia s a n ta rm e ja p o rv a ris le m a alle a lu sm a ita ja v a ik u tu s a lu e i- ' n ettu
oukkoja.
vastaus täh ä n
kysym ykseen , liitto tullut kuuluisaksi koko mailman
Saksan sotilasviranom aiset arveiel
to lle k u in sen p a rh a a tk a a n o m at p a l ta, jo tta finanssipääom a saisi sijo itu s- M ik s i ei sota olisi s aa ttan u t tu lla ch- proletariaatille ja ollut paljon mer
Avauksen jälkeen julistettiin k o -! vat työläisten luovuttaneen aino»'l
k a tu t v ir k a ilija t.
M illo in ik ä n ä k ir
Edustajain, eli luo- j taan 10 pros. hallussaan oi» vist* i j
m ah do llisu u ksia.
T ä tä
finanssipää- i käis ty k si vielä tu o n a k in k e rta n a , k u n kitsevänä osana kansainvälisen työ koUs suljetuksi.
jä ttä jä in keskuudessa on a lk a n u t il o m an h erru u s ka u d en s u o je lu s tu lli- ja »« o li ra u h a n v o im ie n p o n n istu ks illa väenliikkeen
Y ksityiset työläiset k, rr I
i vapautustaistelussa. lettujen puoluetoverien suosituksesta seista.
m etä edistyksellisiä p y rk im y k s iä jo u lk o p o litiik k a a k a n n a ttiv a t jo k a m aas- eh k äisty n iin m onasti e nn en ?
O n Sentähden on hyödyllistä tutkia y- päätettiin
myöntää läsnäolo-oikeus vatkin m inulle em pim ättä, että heäl
k o o m ien a m m a ttio lo je n p a ra n ta m i sa la a ja t v äe stö ke rro ks e t u lk o p u o le t- m e lk e in v a rm a a , e ttä jos kesku sval leisp iirteisestt niitä perussyitä mitkä uuden puolueen jäsenkortin omaavil- lä on kiväärit tallella ja että on väisl
seksi ta i k o k o
ty ö v ä e n lu o k a n
e tu tak in niiden p iirie n , jo id e n suoranais- loissa olisi ennen m a ailm an s o ta a saa- ovat johtaneet Ranskan vallassaolijat le henkilöille.
Seurasi valtakirjain ajan kysymys, milloin punainen &tj
je n puolustam iseksi, a in a ovat täm ä n ten ry h m ä e tu je n m u k ais ta tu o p o li- ' tu
y ks in va ltiu s k u k is te tu k s i, niissä- tuohon äärim äiseen toimenpiteeseen. hyväksyminen.
H avaittiin edustajia m elja
uudelleen
"aoM UaoM un
liito n p ä ä v irk a ilija t olleet n u ijim assa tiik k a o li.
E n n en k a ik k e a voi k a i k - ' k ä ä n e iv ä t k a p ita lis m in im p e ria lis ti-
saapuneen
kokoukseen
71
eri
järjes
V altakunnan puolustusjoukkojen
Ranskan Yleinen Työväenliitto, jo
alas sellaisia y rity k s iä k ä y ttä e n m o k ia lla h u o m ata, k u in k a suu rm aano m i« »et ta ip u m u k s e t olisi o lle et k y llin vo i-
töstä, sitäpaitsi olivat sanomalehdet. listuksissa vaaditaan el ainoasta
ka teoreettisesti omaksuu syndikalis-
nasti
k e in o ja
jo ita
ty ö v ä e n liik k e e n ta ja lu o k k a te k i liito n kaivo s- ja ra u - m a k k a a t
m u rtaa ks ee n
vastavo im ien
“Pohjan K ansa”, “K ansa”, “Työväen kiväärien, vaan myös konekiväärin.
v ih o llis e tk a a n e ivä t ain a viitsisi k ä y t tateo llisu u d en h a rjo tta in kanssa. M u t- vastustusta. M aa ilm a n so d an te k i m ah - rain opit, on aina julistanut olevan- L ehti” ja “Vapaa S an a” lähettäneet
käsikranaattien, raiinanheittäjlen jt|
tää .
Järjestö n jäsenistön ollessa h a ta fin an s sik ap ita lis m in id e o lo g ia: y h - I dolliseksi suu reksi osaksi keskusval- sa vallankumouksellinen pyrkim yksil kokoukseen edustajansa.
liekinheittäjien luovuttamista
tään joskin sen taistelu tähän asti
ja a n tu n e ita y m p ä ri m aata, p ie n i r y h d is te tty je n m aatalou s- ja s u o je lu .tu l- tain h a llitu s m u o to , jo k a saattoi v a i- ta
lo u d e llis e n a jä r je s tö n ä on r a jo itu -
Omalla oikeudellaan olivat sen li m eisessä julistuksessaan I
|
m ä paikassaan, ei jäsenistö ole m il lien te o ria ja im p e ria lis m in op p i v o it- tio v a lla n im p e ria lis tisten v o im ie n ta h
säksi saapuneet kokouksen menoa m endantti uhkaa ilman muuta tebrj
nut
täm änpäiväisten
parannusten
lo in k aa n päässyt yhd istym ään ja »yh ti p u o lelleen la a ja t p iir it m u is ta kin d o tto m ak s i le ik k ip a llo k s i.
taisteluun
jäsenistölleen.
M utta so seuraam aan Helsingin kaupungin po taa jokaisen työläisen. Jolta t*t»|
teis ym m ärryk se en
kesken ään
siinä y h te is k u n ta ry h m is tä .
ain a
noiden
Y llä e s ite tty käsitys on se, jo ta n y- i
dan aikana tämän liiton johtom iehet, liisim estari, sekä 5 “ohranan” palve taan aseita. Yhtään kätkettyä
m ä ä rin että tu o n a u to k ra tia n k u k is »ou rten k ap italistis te n m aiden ty ö v ä - k y ä ä n
p e rin p o h ja is im m a t m a rx ila is e t
lijaa.
varastoa ei silti ole voitu |ia!ia*tu|
aivan sam alla tavalla kuin monien
tam in e n
olisi k ä y n y t
m ahdolliseksi.
. myOtenil.. 1
° ,ik in y m m a r- ! o*«» esittäneet.
S iteeraan tä m ä n v ä it-
W estfaalin kaupunkeihin sijoitetil
Kokouksen
puheenjohtajiksi
valit
m aitten oikeistososialistiset johtomie-
M illo in v ir k a ilija t ovat yhtä osaa jä rettävissä, sillä tu o p o litiik k a mer-
teen todistukseksi esim . tu n n e ttu a itä - hetkin pettivät vallankumouksellisen tiin Eino Pekkala, A. R aatikainen ja .¡»•n valtakunnan puolustus. t>iikkoja|
senistöstä k u ritta n e e t, on suuri e n e m <ita« k o k o k a p ita lis m in u u tta k u k o is
S. Heikkilä, sekä sihteereiksi Kössi moraali on huono ja on epäiltärii
m istö o llu t v ä lin p itä m ä tö n tai tie d o tusta ja lupasi k o k o y h te is k u n n a lle v a lta la is ta m a rx is tia F rie d ric h A u s te r- i työväen asian ja antautuivat palvek-
h tzia — jo k a sivum ennen sanoen on maan ja tukem aan m aansa militaris- Kivi yllsihteeriksi ja muiksi sihtee voiko kuri säilyä uuden ie ■ - :n «tl
ton v irk a ilija in m e n e tte ly lle .
H e illä , m enestystä ja h y v in v o in tia .
tuessa. S otilaat eivät tervehdi h l
ir
»
L.
•
k
u u ,u n u t
,a m a »n
ro h k e a a n sodan tista
taantum usta ja sotaa. Etunc- reiksi K. Leino ja A. Halme.
n ä illä v irk a ilijo illa , on sen lisäksi o l
- geikka, mittl
Tervehdyksiä
olivat edustajako duilla upseerejaan
rd in v
ovat
•»*
* U- *
’ v a ,t u ,t a i a,n ry h m ä ä n k u in F rie d ric h nässa
Ranskan Työväenliiton moni-
lu t van h aa m a in etta ta k a n a a n . U se im fe
fe rd in g
ovat m u ita p e rin p o h ja is e n ,-
A d le r ja O tto B au e r: “ M u u te n
koukselle
lähettäneet
.Saksan
Riip
on melkein uskomatonta
sanoo
m a t heistä ovat a ik a n a a n o lleet osal m m tu tk in e e t t a t . k a p ita lis m in u u tta - m e ille k a ik k ie n v. 1 9 1 4 o le m as
s.o i- vuotinen sihteeri ja johtaja Jouhaux
Joukoissa on suuri p ro s e n tti alle »|
pumattomien
puolesta
Daiimig
ja
teki kompromissin Ranskan vallas-
lisina suurissa onnistuneesti k ä y d y is v a ih e tta . ( V e r t . esim . K a u ts k y n teos- leiden tosiasiain
Aivan sihninnii
p u n n its em in en , että j saolijain kanssa, otti toimia vastaan Crispien. Englannista Robert W iliams, vuotiaita poikasia.
sä lakko taistelu issa, erityisesti 8 tu n ta “ T ie v a lta a n ’’. )
M u tta sam alla m aailm an so dan
E.
Johnson
ja
G.
Lansbury,
sekä
Ivar
tävästi
ne
pelkäävät
t > t,v,i< nluokal,
edelly- moniin hallituksen eri komissionei-
n in työ p äivätaistelu issa n e ljä viisitois k u in
he ovat s elvittän eet, m ite n k ä ty k s e t tosin o liv a objektiiviset
t
Lassy
Helsingin
vankilasta,
sitä
p
ait
voimaa ja yhteistunnotta. Ruhrin
S illo in
o lem assa I hin joiden tarkotus oli edistää sodan
ta v u o tta ta k a p e rin ja sillä kin onnis v ä lttä m ä tö n tä
k ap italistis te n
v a k io i- __
ju u r i
si
useat
maamme
työväenyhdistykset
lueelia nykyään vallitseva \ ilkeMf
kapitalistinen
järjestelmä
käynnin
tehokkuutta.
Olipa
Joit
tu n e et p ysyttelem ään satulassa, v a ik den v iim eaikaisen talous- ja u lk o p o li- ! k a i k k i ' .a u « u r i i L " ö i n Z n
ja
järjestöt.
tiilie
n
,
m
m
i
r
t
i
n
,
,
.
.
l
U
„
„
f
i
.
_
i
V
l
e
l
i
tä
ln
ä
"
a
lkU
terrori
johtuu suureksi osaksi ta«
k a he a ik o ja ovat k ä y n e e t liik k e e lle
Seurasi
ensim
aisenä
kysymyksenä
pelosta.
n,ns,ipä«om «n viimei,in k e h i t . .
h l -
’ -i.
e>ke»n oli ueoita v o i-Jo lla tnailmnn kapitalistisien hallitns-
h yö d y ttö m ik s i.
tk
v
o
iL
k
k
e
.:«
.
o
,
«
“ ? «»’
«X«» »
puolueen perustam inen, sekä sille ni
Suurinta osaa punaiseen arineijatil
Ja n y t on edistysm ielinen, osittain
kuuluneista
työläisistä ei voi w j
men
hyväksyminen.
Yksimielisesti
sosialistinen e h d o k as jo u kk o ly ö n y t nä v„k im p.ei.ii.m i .1 . . i
"• k- ^ s t -
mä taa n tu m u k se llis et la u d a lta.
Vaa
työväen konferenssissakin p äätettiin perustaa puolue. Sen ni sään m ielessä pitää bolsle ■- > -e : m |
meksi hyväksyttiin "Suomen Sosialis Jo h tajat olivat järjestään svnty^r-'
lita iste lu n a ik a n a k ä y tti viroissa o le
m aan sodan v a a ra , se olisi suuressa
tien Työväen puolue”.
f ia saksalaisia, joukossa
w|
va jo u k k o k a ik k ia tä m ä n v a ra k k a a n olemassa v o im a k k a ita
sellaista p o li-
M utta työn ja pääoman välisen
m ä ä rin y lip ä ä n s ä k in s a m m u n u t.” —
Pöytäkirjan
tark
astajik
si
valittiin
porm
estari.
M
itään
y
h
te
y
ttä
jä rje s tö n la ito k s ia ja k e in o ja om ien tilk k a a
kärjistym inen,
Ranskan Lehtinen ja Vainio.
v o im ia .
, . „ vastustavia
, ,
Senpä
Puhua
sodan
lu o n n on lain o m aisesta taistelun
etu jen sa puolustam iseen.
L iito n p a l
i suurten proletarijoukkojen ja impe-
J 9 '.7
k if - v k lX k m ittim ^ d e M i _
m ih in jo h .
H yväksyttiin väliaikainen Puolue-
k a tu t o rg an is e era ajat lensivät osastos jo ittik in : “ E i ole m ik ää n ansio n y k y - käsitys, e ttä yksistään k a p ita lis tin e n
, rialistism ilitaristisen
taantum ukaeu
toimikunnan
ehdottam a työjärjestys |
ta osastoon y m p ä ri m a ata, m a rin o i
juovan kasvaessa jyrkäksi kuiluksi kokoukselle.
den ääniä taa n tu m u k se llis ille.
L iito n N y k y ä ä n on m eid än p ik e m m in k e t- että
sen olisi pakosta o llu t se syn I ja täm än yhteydessä Ranskan prole-
Väliaikaisen puoluetoimikunnan eh
v a ro illa p a in e ttiin ju listu ks ia ja k ir - s o ita va ,
m ik ä
m e rk ity s tu le e
n iille * n y te ttä v ä
I lia tk a a n y t, e tte i enaan unohJ»
äriattä taria“ tin
vallankumouksellisuuden dotuksesta valittiin seuraavat valio
—
on
ra
ja
to
n
ta
jasia
jäsenistölle joissa vastaehdok- v a s ta p y rk im y k s ille , jo tk a o vat m uo- m y y ttä ,
S e k e n ia on yleisesti arvokkuudslts*!
J
kasvaessa lukemattomien lukkotaisf»?-
M ilita ris tis ia
p y rk im y k s iä
kunnat:
tu n n u s te ttu
ta rk o itu s ta a n vaata« .di«l
k a a t le im a ttiin bolsh evikeiksi ja jos dostuneet im p e ria lis m ia vastaan.
ju
lk
a
is
u
k
s
i.
A in o a laat uaaii. M.rl**'!
vastaan
v a ik u ttiv a t
ra u h a n ys tä v äin lujen on Ranskan Työväenliiton täy
Järjestysvaliokunta, jonka muodos
tön ilh a .s .m p im v l T s t a h ^ j . 7 ä t a h L • o t ^ k ä y L L ^ ’ ^ o r i Z r ^ k m ^ t ^ n P y rk ¡m ’* ’ et’ / « " P e n . l i . t i s i .
vastaan tynyt palata uudelleen yllä jyrkem-
k iin to is ia
tie to ja
V m ä iä lt ä
Hin®|
tavat kokouksen puheenjohtajat ja $ 1 .5 0 vuosi.
mälle
vallankumouksellisuuden
tielle
sihteeri;
m o thio j . . „ i k p i .m te tiiü » , . p. h , „ . . . , , i . . , i
e e ilo i?
v .l.iX ” ™
X ^ '" ” "
B
R A IV A A J A ,
ja sodan aikana vallassaolijain kana
ta
v
a
t-
neen
«hjelm avaliokunta, 9 jäsen tä;
B ox 4 6 8 ,
Fitchburg, Msal
k av allu s ta
ä än ten
laskem iseen nen lu o n n e ja aan
__:
..
.
.
k aik es ta h u o li la ta e
•
VV " " V“ tÄ’ * i" ien e r i’ ta a "
» « ¡k » « !
m a a ilm a n
k a ik e n
ta - sa konprom iseeraavat johtajatkin o-
Sääntövaliokunta,
9
jäsen
tä;
nähdenkin.
M u tta
k aik es ta h u o li- lain en v o im a k k u u s e n maissa.
T o i- loudcllisen,
henkisen ja m oraalisen vat pienem m ässä tai suurem m assa
I uolueasiain valiokunta, 5 jäsen tä; .
m a tta .u o n u tu n r .t e d u .ty .m ie li.e t t a i.- . a l t . puolen oli o le m a ... e rä itä v a i- e lä m in yhä v o im a k k a a m p i ja k iin te - m ä ä r ‘n a Ja u tu n e e t p o h j ajo ukoissa he
sekä
äänestysvaliokuntaan 9 jäsentä, i
a
.
Se
to
d
t.ta
a
e
t
t
.
tio
ita
,
jo
iu
a
im
p
e
ria
li.m
illa
*
•
p
1
*
“
n
ie
-
-
-
-
-
-
••
■
te liu u v p ila k b h u
..te e
lic it e . j o i „ . i m p e r i.l i.m il l. pii e r it- è m p i t o r n i i n , kieto u tu m in e n '; k e p it ?
»«llankittnouevlrran mukaan
Väliaikaisen puoluetoim ikunnan toi-j
g o m p e ra ila i.u u d e n
p äivä t
läh en evät tä in ratk aise va v aiku tu s
jälleen taistelun tielle
lo p p u aa n .
S iitt k i r j o i . ~ „ . r k . « . i t i k k a a n .
K e n « .. , , “ Z i n
!“
1
Ä
Ä
S
m intakerfom uksen esitti toim ikunnan '
•bua sahaa »----------- hUtetaUataa
Niinpä elinkustannusten
suunnat- sihteeri E. Lehtinen. T oiraintakerto-!
» a a rltS u n a U t. v a /ta a
k i tulee v a ik u tta m a a n
v o im a k k a a s ti lain en v a ltio o li S a k u n k e i^ e il r u .
. .
.
'.---- ......... .............
‘
”
--------------
T y ö l ä i s t e n L u o t t o y h d ia t y a .
tn ieten k in
e m m a ttik u n tk in
jä n n i in . ,a .
T a o e .e .a p iiia „ X i t“ “ l ,„ u .' ’ “ " “ '•¿ ■ •“ " i
työttömyyden ala- mua hyväksyttiin ilman keskustelua..
JV atlaea Ava..
n u h b jx g . Msaa
O n vaan iv h v e n a ia n k v .v m v . k u n v .h t a L » •
*
p,r
teo ,lw u ua- • *» an .
S e n v u o k .i em m e voi k äsittää n kasvaessa ja taantum uksen aset-
Internet ionalekysymya
alustettiin
k o k o u a a .o m o k m ,lli„ .„ k o o . i . t , k o - le m . e p X
’p ^
/ i "
m ik r ii. | " t e s .a y h ä rä ik tu tm m in J ä r ie .t y n y tt ä
toim ikunnan taholta. Kysymys laho
konaieuudeeeaen ro m a h ta a
A . u u teen , , i l l . . „ 0 1 . 1 ^ 1 1 1
h
’
fp a h tu m a k .; tyoyäe.toa vastaan on R an.kan Ja.- tettiin keskustelun jälkeen valiokun
P. L:n k o n v .n t ..o n iM. „
k y llä v o i T ä lle p y r k in .y k .e ll. anUri .u r
“ ’ J Y " ° " m e,din tutkitU ra y k ,i' Je8tynyt ^ V ä k i joutunut omaksu- taan.
O regon-W ashington aluetf i
v U t t tämän k e rra n kestää, m u tta r i- m a n u ik o S a k .a n
ra a lt
* 7 ‘y,•ko,“ a,•e•t,’ kuka on »TyHinen tuo maan ohjelm.akseen yhä enemmän so-
Maatalonskysymy» lähetettiin
S.
sihteeri-järjestäjän toimi
k ä li k u n jäaem atä p a a .e e y le t ä ä n e .- l.a llir iin
K° n ,h m ‘»k u n " a "
k a ta .tr o fiin , m iltä « a lis m in v a rs in a is e n to te u tta m is p y r-
t y k a e llt e ri liito im . m ie ltä ä n ilm a « :- liM i.e t p y r k i m y k L
t u lv a t
t ä v ^
_ v a ik u tt.v im m in k iro y k s e n .
E n s im a is e n ä h u o m a tta v a - \ uolijoen m aatalousohjelm an perus
avoinna
teella valiokuntaan.
m aan . la h k o . a . om aa hm dm . ja lk a ,o - umU o
h
■ **'
k . p i t . l i . m i . . „ t a e n " J . na a .k e l.e n a tähän suuntaan voita
T ä te n
ilm o ite ta a n
ta;
Samoin
lähetettiin
valiokuntaan
-
a l t . n iia « t è « o d « k u lu t t a , e i k o . k . S . k . „ „
p p ^ , ^
2 Z - - j ï " /
‘‘ X
nee pitää Järjestyneen Työväen Ta- toimikunnan alustuksen perusteella s ih te e ri-jä rje s tä jä n tom u h«««. ,kei?a a |
tu o k o n e u to voi enää p ö n k ittä m ä llä - ra d ik a a lis ta
a»nen ^ i k k a tus
ttoi ke-j loudellisen Neuvoston perustam ista valistuskysymya.
ten to v e re id e n h aettavaksi
i 0”1
v a^ tu .tu sp u o iu etta
e ik ä h itty ä m aailm an so d aksi, m u tta o lik o v iim e ta m m ik u u lla .
Tämä neuvosto
Paä-aanenkannattajaky.-ym
ykaebtä
°
n
aIattaVa
viimeistään
4
»a « * |
M M o m a an .
U n io n u tu e n p o rv a ris to lu u llu t ta rv itM v a n u t
•uu- s«n .¡}ti pakko syttyä? Europasta oli perustettiin Ranskan Yleisen Ty:>- esitettiin kokoukselle kaksikin alus- nakuuta’
lukk«
hiatoriaaaa a lk a a uusi a ja n - ria k a a n
v ä littä ä
p ro le ta ria a tin
H akem ukset
{
dosta
N i-
-J- e u
tak’ j kaikkialla ruutitynnöreitä — ja niitä väenlilton toim esta ja on sen tarko-
jakso ja uudet toimintatavat.
tusta. joissa ehdotettiin e ttä kokous I m uk,,neen ° n o ltav a sisällä '
v a r s in k io t i l U °
v" t t i u n l ' oli
“ «»ett« molemmille puolin — tuksena kehittää ja suunnitella toi-
1920.
velvottaisi puoluetoim ikuntaa ryhtZ -11* Pa iv a a n mennessä
»
* .* * * •
y . an*m* mutt* oliko silti välttämätöntä heit- m enpiteitä Ranskan kaikkien Icoili-
te
e
lle
:
MARXILAISUUS JA MAA- t iik k a a UVt a ^ 4 H ayam aao »■UortuspoU- tä ä se k ip in ä , jo k a ne s y ty tti? ”
i suuslaitosten ja koko yhteiskunnalla maan pikaisesti toim enpitesiin pa*.
aänenkannattajan
saam iseksi puo
ILMANSODAN SYYT
m erten h e m . m *"''’"« ,“ rto , aai U
Yliäolevaila todistelulla on samalla sen ja taloudellisen eläm än hallinnan lueelle Helsinkiin. Siihen m ennessä
ALUETOIMIKUNTA
mvö. »k» UU * -• o n
‘• kaan,Ui kumottu te alussa mainittu väite — hankkim isesta työväenluokan kasiin.
(S o s -d e m . A ik a k a u s le h d e s tä )
kunnes sellainen on saatu, voisi puo
M u istan , k u in k e rra n jo u d u in • - m yksiin lo k ie n " V "
l *"*! k w " * e k ,n m u k a to rim a rx ila in e n — jo n k a j Tähän Taloudelliseen Työväen Neu- lue pitää äänenkannattajanaan jota
719 Montana Ave.,
*ir it yk«ilyr« * ‘ henkilöt ja vostoon kuuluu kolme jäsen tä Ylei-
d u sku nn an
kahvihuoneessa ry h m ä to ei ollut’ k a tio n u t X Z a n v k J 01“ **" “ ?***“
kuta m aaseudulla ilm estyvää vasen,-; D
.
,
-----
..
.
yhden
ai-
ryhmät
ole
sotaan
syyllisiä,
vaan
ka-
sestä
Työväeni!ilosta,
kolme
jäsentä
v e rie n i kanssa k o v aa n k iis ta an siitä.
noan
Orej*
m
istoiehteä.
Kysymys
lah
etetti.n
!
F
o
™
n
d
,
p o n m e n h m a m u s ke ttis o tu rin p ita li.m i, m itä vastaan siis taistelu o li- te k n illis te n
ta i.
ta i « i k ä p ii
U id e .
työläisten
järjestöstä, valiokuntaan. Vielä lähetettiin toi
si m u k a k o h d is te tta v a .
i. kolme osuustoiminnallisen liikkeen mikunnan alustamina asianomaisiin
o m a.
N äiden edu t v a a tiv a t k o rk e a ta
P ain o stan k u ite n k in , e ttä kaikissa
Y ksi ila h d u tta v im p ia ilm iö itä A rne s u o je lu s tu llip o litiik k a a
y lim ä ä rä is te n maissa o li v o im a k k a ita im p e ria lis tisia
rik a n unionistisen liik k e e n keskuudes liik e v o itto je n tu rva am ise ks i, m ik ä p o p y rk im y k s ä , jo tk a jo k a paikassa v a i
sa viim e p äivien a ja lta on k ir ja lt a ja - litiik k a o li om iansa k ä rjis tä m ä ä n e ri k u ttiv a t
h a llitu s te n k in
p o litiik k a a n .
liito n
( la t o ja in )
v irk a ilija in vaali. m aid en välisiä v as ta ko h tia, useinkin N e s y n n y ttiv ä t sen s u u rv a lta in v ä li
K ir ja lt a ja t o vat h eittän e et n isko iltaan lik e lle k ieh u m a p is te ttä . ' M u tta lisäksi sen jä n n ity k s e n , jo k a jo useita k e r-
S Ä K E N I il
$100,000