Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 1, 1920)
TOVERI n o stam aan, tu n n e m m e m e van kilo issa v iru v a t v a ltio llis e t v a n g it s yd äm em meitä ybä enemmän puhdasoppiseen lahkolaisuuteen Ja nurkkakuntalal- T h e o rg an o f the F in n is h w o rk e rs in m e vastu s ta m atto m an k ä s k y n lä h e ttä ä suuteen. K okonaan harhakuva muutoin on the W e s te rn States. T h e o n ly F in n ish te ille lä m p im ä n te rv eh d y ks em m e, ro h se. e ttä m eillä olisi enemmän intel kaisem aan , m u tta sam alla m yös v el D a ily in the W e s t. P u b lish ed D a ily , le ttu a lista kykyä tarkastella ja ym M o n e t teistä o liv a t itse exc ep t S u n d ay, a t A s to ria , O re g o n , v o itta m a a n . m ärtää Amerikan ja koko maailman by the W e s te rn W o rk m e n 's P u b lish in g m u k a n a Suom en k ö y h ä lis tö n v altav a s tilan n etta kuin on Amerikan sosia sa jo u kko n o usu ssa v. 1 9 1 8 . H e a i S ociety. listisen liikkeen huomatulmmilla joh n a k in y m m ä rtä v ä t o ik e in a rvo s te lla tajilla. Niiden riveissä on tletopuo- M u tta m e lisesti sangen eteviä ja aikansa ta JOHN VÄLIMÄKI, Editor At Manager sen to d e llista lu o n n e tta . tie d ä m m e kokem u k s es ta m m e , v a rs in salla olevia m iehiä ja naisia. Hei O ffic e Seventh and C o m m e rc ia l S t., k in n iistä lu k e m a tto m is ta , m y ö tä tu n dän kätensä ja keinonsa ulottuvat O p p o s ite Post O ffic e . non ja ra k k a u d e n osoituksista, jo ita paljon pitemmälle yksistään asiatie TELEPHONE — O ffic e 3 6 5 j o lem m e e ris te tty y n m a a ilm a a m m e saa tojen hankinnassa kuin meidän. Ja E d ito ria l D t p ’t 6 3 2 . neet, e ttä Suom en v a lv e u tu n u t k ö y he ovat kieltäm ättä pystyväm piä a- hälistö koko n aisu u d essaan kin ♦■j«»«, nalysoimaan niitä kuin meidän, u- tapauksessa varsin al- E n te re d as second-class m a il m a tte r e tte m m e itse kkäisyyd estä, e m m ek ä seam m assa . r • i- j *- -n • * . ! teelliset, hädin tuskin oman klelem- Ju ly 16, 1 9 1 2 . a t the Post O ffic e .d .. ..Horn ,uku. klr>)tusuM on (THE COMRADE) osottaa m itenkä meidän pitäisi to tu t taa itseäm m e katselem aan suhdet tamme sosialistiseen työväenliikkee seen A m erikassa ja m itenkä meidän pitäisi v ä lttää om aa luhistum istam m e ja kuihtum istam m e, — sikäli kun sitä ylim alkaan voi välttää. Kansanvalistus ja kan sanvaltaisuus (Esitelm ä Helsingin Työväenopis ton suomenkielisen osaston päättä- Jälsjuhlnssa Työväentalolla 30. 4. 20 pitänyt to h t Rafael Engel berg.) Suomessa, joten asianharrastajat voi vat siitä tu tu stu a itävaltalaiseen jä r jestelyyn lähemmin. K ansanvalistusta ja kaikkinaista kansanavustusta pidetään siis suoras ta a n ' kansanvaltaisen kehityksen e- dellytyksenä ja ehtona ja senvuoksi siellä, m issä kansanvaltaisuutta koe tetaan saattaa voimaan ja vakiinnut taa, havaitaan ry h ty ä suuria uuntai alin toim enpiteihln k an san v alistu s sen ja kansankasvatuksen kohottam i seksi. Näin on m eneteltävä epäile m ättä kansan kansalta — myöskin meillä. • M utta tässä on edessä suorastaan jättiläism äinen ponnistus. Kysymys el ole satojen eikä tuhansien valista m isesta, vaan kysymys on miljoonia ta. T ätä nykyisen sukupolven suur työtä eivät voi su o rittaa h arv at yksi tyiset, vaan siihen on yhdyttävä kaik kien mahdollisimman hyvässä yhteis ym m ärryksessä. Toisille voivat ih- m lsyyssyyt ja m uut sellaiset olla m erkitseviä, m utta niille, Jotka har rastav at kansanvaltaisuuden edistä m istä, ovat velvoitukset kaksinker taiset. , lan vaatim ien maiden historiaa» »ottaa, e t t t Liettua, ValkoVeniu * Vähä-Venäjä ovat aina o llet? p ? > lan leppym tttöm lä vihollisia laiset m uodostavat mainituilla aiu ; la suurtilallls-luokan. Josta vasu? I kalkki talonpoikaiskapinat ovat bu I taittuneet saaden siten kansain? leiman. » 65 Puolalaisten häikäilem ättm :iat y , tim ukset voidaan selittää ainoasta? siten, e ttä ne on saneltu ran^ laisten imperialistien taholta, jot? ovat V ersaillesin rauhanteosta 7? käen tehneet Puolasta liittolaigvn tain lem pilapsen. Kykenemättä / kentam aan pysyvää ja lujaa kaDsJ Jen rauhaa, ollen alituisen I vallassa, e ttä Saksa tekisi UudZ hyökkäyksen, m enetettyään sen tu7 ja turvan, jonka heille antoi t8a? vallan aikainen Venäjä. Ranskan |Z p e riallstit pyrkivät luomaan pU(> lasta tavattom an laajan ja kaan valtakunnan’ siltä varalta, etu I ym pärysvallat tarvitsisivat uudelle*. suuressa jnäärin kanuunan ruoka* S aksaa vastaan tai myöskin VeCaj4i vastaan. . Puolan on oltava ransk-J laisen lm perilism in sotaisen voim» ehtym ättöm änä lähteenä. M utta valtio u i oikeammin haR*. | tus. Joka haluaa pakottaa kannuj, ulkomaisen lm perilism in sota aseejjj ei voi vilpittöm ästi pyrkiä kunniid iiseen rauhaan niiden kanssa jo:U vastaan tuo ase on suunnattu, g««, tähden Puolan pyrkimykset tuskia! käyvät yhteen »en kansan pyrki, m ysten kanssa. Joka en varmani p äättänyt valita rauhallisen kehityt sen tien Ja Jolle normaaliset »at teet naapurivaltioiden kanssa onj tärkein elinkysymys. M aalima on valtavasti uusiintu massa. Se yaunloinaisuus. Johon kan sat ovat suursodan m urskaam ana a t A s to ria , O re g o p , u n d e r the aseeseen, v aa n sai sen a ik a a n k ie r tä toim itsijat Ja hyvin suurena itseän Joutuneet, suorastaan pakottaa muo m ätö n v ä lttä m ä ttö m y y s . Sen selvänä A c t o f M a rc h 3 , 1 8 7 9 . sä pitävät johtajat. Meillä voi olla dostelemaan eläm ää uudelleen. ta ju te n yhteisen k a lliin asiam m e p u o tyydyttävä proletaarinen keskitaso On m ieltäkllnnlttävää panna m er lesta tu h a n n e t k a a tu iv a t, v ie lä suu yhteiskunnallisissa Ja valtiollisissa MITÄ SOSIALISTISEN kille, e ttä tässä uuden eläm än luomi re m m a t jo u k o t m u rh a a ja n kädestä yleistiedoissa, m utta siihenpä se su- sessa on yhtenä varsin - perustavana LIIKKEEN PAINOS surm ansa u lja a n a v a s ta a n o ttiv a t, ta i Pis tu u k in. kohtana kansanvalistusharrastus. E- hirm uisissa v an kileireiss ä n ä lk ä ä n M llt t ä muutoin. Vielä sekään, valk- TUS VAIKUTTAA tenkln sodan täydellisimmin ruhjo n ä ä n ty iv ä t. Ja sam an tieto isuu d en ■ H“ “ *“ R e issä m m e olisi Udelli- Pelastuakseen v a lla n k u m o u k s e lta . sfa neroja, el tee m eitä satamlljoo- missa keskusvalloissa näy ttää kan- on Italian h.H itu, .„ „ „ „ ¡..Ilo , ta.jn . S ÍlÍ™;íÍ „ ‘‘• " • “ r . ’ • naisen kansan sosialistisen liikkeen sanvallstuslnnostus lainehtivan suo „ u u „ distuksia d ,.t„ k .l, n „ ykyiseen k , t a o . „ u te - - ¡T ' S “ T , i . ’ x ? ^ " “ * * * — « * p pyyypaisina. y iy p o u ,™ . johtajaksi. Tosiasiassa meidän täy- rastaan aaltom aisena. Seuroja ja lai k a n to in a tokaia nostetaan pystyyn Ja peruste , lou sjärjestelm ään sä ja v a ltio llis iin y- h e tk e k s ik ä ä n m a se n tu m a tta k o h ta lo n ,-; tyy kulkea mukana, au ttaa minkä me kannam m e. Y m m ä rrä m m e ja voimme, arvostella vähemmän, suosi- taan uusia, elävienkuvien yhteiskun rity ks iin sä . „ ......... olem m e y lp e itä siitä, että n ä in k in - te lia paremmin kuin arvostella. El- naU lstuttam lsta . ja järjestäm istä sl K u v a a v im p a n a näistä u u d istu lu is - s u o rita m m e rin ta m a p a lv e lu s ta m m e jä t ,el vieraskielinen soslallstlrybm ä tyy- vistystyön palvelukseen Joudutetaan, Ja huvlkelnotte- ta on se p a k k o lu o v u tu s ta m u is tu tte - k u v as ti taistelussa, jo k a ei v o i p ä ä t- i dy tämmöiseen asem aan, niin se me- roskakirjallisuutta Puolan hallituksen edustajan o lua vastustetaan en tistä tarm okkaam va verotus m in k ä h allitu s a ik o o p an - ty ä m u u h u n k u in lu o k k a m m e ja asi- n e ttä ä asem ansa kokonaan, sanotte Suomen valtuuskunnan ase- vallstustyöntekljäin kursseja na k ä y tä n tö ö n tu u riin om aisu u ksiin am m e täyd elliseen v o itto o n ja jo h o n Me ta h to is im m e täs sä erikoisen min, leponeuvottelulhln Neuvosto-Venä pan n ään toimeen, kiiruhdetaan ko n ähden. Y le in e n asteettain en sisään- m e kin v ie lä , k e rra n to iv o m m e saa- Pa,nav»8tJ huom auttaa siitä havaln- jän kanssa el läheskään vastaa ta koamaan voimia Ja kehittäm ään työ tu lo v e ro on a n k a ra n p u o leinen itses- v am m e entistä h e h k u v a m m in s v d ä -’ no8t»mme, että varslnafs-amerikka- vallisia diplom aattisia muotoja. E päi S aasta a» , m u tta __A _ — 1 o o ■ - * U 1 014 a ♦ 1 rt rt 1/Anl/fl,, — — muotoja Ja menetelmiä. Onpa kai tä än sotasaalistapa a * ik h a S l lalsten Uf\ sosialistien keskuudessa on lem ättä ainoastaan Suomen Ja Puo m m s u o ra n a u e m m in ^ tta a o ,» » . kessa tässä sellaista Innostusta -• näinä aikoina muodostunut mielipide, Ja mahdollisesti myös löysää hetkel lan hallituksen erityisen läheiset kes litus erityisesti ahd istaa. V e ro tu s vie K a lliit to v e rit l e ttä Jos vieraskieliset sosiallstlryh- kinäiset suhteet saattoivat sallia ul ain a 9 0 p ro s e n ttiin saa kk a sodan a- Tänne v a n k ila a m m e k in olem m e mät tahtovat eristyä Ja kulkea omia Ilsyyttä, että sitä tyynemmlllä ta ja lla kootusta om aisuudesta. Jos lii- hollia aletaan suorastaan pidätellä. kovallan asiam iehen olla läsnä poh • . . . .... , , ,, .... tu n te n e e t paisu van e rip u ra is u u d e n j a 't e i t ä ä n . n lin » M e ei lainata SUUrta- kysym ystä,- Joka koskee K ansanvallstusharrastusta perustel dittaessa . . on s an a ja isän k a tk e ru u d e n , jo tk a n y k y is in re p iv ä t kaan huomiota, eikä täm än anneta ___________________ N. T. kahden asianom aisen valtion välillä o m « .„ „ ta „ ,. . „ o „ 1 0 0 ,0 0 0 b - H .j.,,. S„ „ o ,.„ , J mi -• laan tietysti useilla seikoilla. Opis vaikuttaa puolueen kantaan tai me- sotatoim ien la k k au tu m ista. M utta uettelytapoiliin. Yarsinals-amerikkn- kelun mahdollisuus kuuluu korkeani itsestään on ym m ärrettävää, että j i , « ! « , - „ „ d h t a » . ja man ja terveem m än eläm än mahdol U m ..„ .„ ta 80« 000 o m .l. t , . | 1;„ n v„p. „ , t„i. telun j laiset sosialistit käsittävät ja väit lisuuksiin. K ehittyneitä voimia kai diplom aattiset muodot ovat köyhälis suus « „ ■ '• ¡ . O I . . I . O le m m e p „ h . . „ „ e tävät, e ttä Amerikan sosialistisen liik vataan sodan hävityksen Jälkeen tölle m ielenkiintoisia vain sikäli, kah tee n m iljo o n a a n , v ie h allitu s siitä keen elinjuurl ei ole veiraskiellsissä m u k a a n k o e tta n e e t seu rata e ri a ja - suunnattom asti, eikä kaikessa voida tuin niistä selviää asiain todellinen sosiallstiryhm issä. Jos yksi tai toi- 1 ,7 0 0 ,0 0 0 , jä ttä e n o m is ta ja lle a in o a t- , taan 3 0 0 .0 0 0 . ¡tu .v ,r t.« k .,. keskuudessanne, kysyä tutkinnolta ja todistuksia, tarkoitus ja niiden varsinainen sis&l- m u tta jn e n näistä ryhm istä katkasee sen st- Viim e teräslakon aikana rkääp j seliaiselle keskinäiselle kiihtymykset- vujuureu mikä kulkee vieraskielisiin vaan ainoastaan am erikkalaiseen ta ys. Voidaan edellyttää, e ttä Puo päyksestä suurta kuuluisuutta j, V iis ik y m m e n tä m iljo o n a a s u u r e m -' ¡e, jo k a tu h o aa yhteisen rin ta m a n lan edustajain läsnäolo m erkitsi Jos ryhmiin, niin täm ä el teo suurtakaan paan mihin sinä kykenet. Rappeu sakin m äärin puolalaisten etupyytel m ainetta saavuttaneen moi;. m istä om aisuuksista nousee k an sal- k a lliin asiam m e v ah in g o ks i, m u tta on vahinkoa, Jopa m uutam issa tapauk tum ista ja rikollisuutta on vastus den vaikutusta neuvotteluje’n kul sen “soittokunnan”. Joka on nyt m* , j lisvero a in a 9 0 p ro s e n ttiin k in o m a i suureksi tettava. Ihmisten henkinen elämä h yö d y ks i v as tu s ta jillem m e, sissa vaikuttaa päinvastoin. kalla “konserttim atkalle jsuomeen j» on saatava tasapainoon Ja jä rje sty k kuun; täm ä on todennäköistä sitäkin Europan' pääkaupunkeihin”, muk*. suuden arvosta. m in ä on p o rv a rilu o k k a ja k a m a tto m a Joku m eistä voisi täm än johdosta seen. Edellytysten valm istam inen suurem m alla syyllä, koska Puolan T ä llä tav o in lu u le e h allitu s saavan na, em m e voi o ik eu tu s ta lö y tä ä. K a a - ottaa itseensä ja sanoa että eipä sit yhteiskunnallisen kysymyksen onnel hallitus itse nykyään hakee raahdol- naan Suomeen m enevät raittiusrelj« j sa ru ttä v ä s ti v a ro ja m o n ien uusien tu n e id en v e ri ja n ää n ty n eid e n k ä rs i- ten meidänkään tarvitse panna suur ja ra lttiu ssisa re t näyttävät joulun«: lisemmalle käsittelylle vaatii päte lsuutta ryhtyä rauhanneuvotteluihin v a ltio llis te n yritys te n sä a u tta m is e k s i. | m ykset v e lv o itta v a t m e itä k a ik k ia jä - ta painoa kuulummeko me tai emme kovan kohtalon alaisiksi jo enslmi, i viä tietoja. K äytännölllsistäkln syis Neuvosto-Venäjän kanssa. Senvuok Sota kusta nousten suo rittam iseksi jä lje llä olevia ja tk a m a a n h eidän ty ö - I varsinais-am erlkkalaisessa valtio- Ja tä on ihmisille jä rjestettäv ä opiske si on Suomen työväenluokan tä rk e ä sessä maailman kaupungissa. Heidän kohtalonpa oui«-1 v a ra tto m a n väestön tila n p a ra n ta m i- tänsä lo p u lliseen v o itto o n s aa kk a, u u - yhteiskuntaeläm ässä toimivan puolu lun tilaisuutta, sillä kalkki eivät ky tä tietää, m illaiset ovat ne puolan Yorkissa. een yhteyteen. Tämä on kumminkin kene eivätkä ennätä Itse ottam aan tallituspiirien pyrkim ykset Ja ta r tu tta a meille hyvin paljon profew,) . pu m a tta taistelu n raskaim m assakaan Nousee heti kaikesta selkoa. J a niin edelleen koitusperät, jotka ovat tähän saakka ri M ustosen laulukuoron “Europa S u u rp o rv a ris to on tu o n jo h d o sta tilanteessa ja p y rk ie n y m m ä rtä m ä ä n pelkkä tunnepurkaus. kysymys: m itä me sitten teemme? voidaan esiintuoda paikallisempiakin ehkäisseet välittöm ien neuvottelujen m atkaa”, joka päättyi New Yorkttt raivoissaan, m u tta h a llitu s selittää toistem m e re h ellisiä, v a ik k a k in eh k ä Tilanne on nyt semmoinen, ettei syit. M utta aivan erikoisesti perus alkam isen Puolan ja Venäjän kesken uhkaavaksi käyneen rahapulan Ui e tte i ole m u u ta pelastuksen tie tä k u in e riä v iä k a ts a n to k a n to ja . M e lu o t a m - 1 Amerikan sosialistipuolueen ellnetu Naapurimme. Pohjan Tahtt a joiden täytyi Puolan hallituksen den. täm ä . E lle i tä lla is iin to im en p iteisiin me Suom en k ö y h ä lis tö n terveeseen v a a <ii meidän mukanaoloamme. A- tellaan kansanvallstusharrastusta sen edustajan kautta tavalla taikka toi kertoo Louhen seuralaisten murheti1 ry h d y tä , jo u d u ta a n k o m m u n is m iin . lu o kk a va isto o n , jo k a sanoo, e tte i s il-IA m erika ss a lö y ty y m iljo o n ia ja taas kansanvaltaisen kehityssuunnan vaa sella vaikuttaa Suonien aselepopeu- laesta kohtalosta m. m. »euraavu: Ita lia n sosialistit puolestaan v ä ittä - 1* Voi OU . m itä ä n yhteistä n yk yise n m iU o o n ia työläisiä, joiden keskuu- timuksilla, mikä nykyään on m aail vottelukuntaan. Ainakin neljän tiedetään menaai- vät ettei “ ’ tä m ä k ä ä n to im en p id e tu le . v a lta lu o k a n kanssa, ja senvuoksi em j dessa Sosialistipuolueella on työmaa- man kulussa vallalla. On valaisevaa neen rahansa heti tänne saavutti. viitata tähän lähemmin. Kuten tunnettua (’uolan hallitus aan, joilla oli aikomus nia’kuvjj lie v ittä m ä ä n k ö y h älistö n tila a , e ttä ne ta. Puolueemme varsinals-amerikka- me usko olosuhteisiin m u k a u tu v a in Niinpä erään berliniläisen valistus- asetti ennakolta rauhanneuvottelujen lainen osa. Ja luonnostaan johtava Louhen Suomi-matkueessa. v a ra t m ite n täten lo p u lla k in saadaan, i liiaalliseen d o g m aattisu u teen v a ip u järjestön vuosikokouksessa viime syk alkam isen ehdoksi Neuvosto-Venäjäl osa, on nyt entistä enemmän kääntä “Mr. John Venäläinen, Gardnsris k e n esitykset ovat k ä y n e e t p a ria m e n - synä selvitteli yksi täm än Järjestön le. että täm än tulisi tunnustaa Puola vaan te o re e tik k o je n a in a k a a n p itera- nyt katseensa vieraskielisistä ryhmis ta, entinen raittiusliiton rahastorhoi I tarisen m y lly n lä p i, e ivä t tu le r iitt ä m ille h a rh a p o lu ille m en evän . johtajista, toht. Herman Pachnlcke, niissä rajoissa, jotka sillä oli v. 1772. U s k o m tä näihin päin. taja Ja täm än lehden luk', j m ään edes sotarveikain ja m uiden m e on siksi v ak a v a , e ttä te vapau- Asian näin. ollessa ei ole kysymys vapaan kansansivistyksen perusaat- s. o. “m ereltä m erelle”. Vain harvat henkilö m enettänyt t6 0 ö .' ' i valtioU isten m en o jen peittäm iseksi ja dessa o levat to v e rit, n im ititte p ä telta kansan valtiossa. Erään aika tuntevat Puolan m uinaisuutta siinä itse- siitä eroammeko me sosiallstlpuolu- räs toinen mies m enetti >50o. Luri kauskirjan selostuksen mukaan oli määrin, jo tta täysin selvästi voisivat toinen SO J. n- e. ovat rahan-1 n | että k ö y h ä lis tö lle niistä ei ole m u u änn e ko m m u n isteiks i, sosialisteiksi ta i eesta, — jota eräissä järjestöm m e hänen ajatu sten sa kulku lyhyesti seu- arvioida sen “rauhanohjelm au” m er ta h y ö ty ä k u in se e ttä riis tä jä t vuo- sosialidemokraateiksi, sittenkin olette| P ireissä yhä edelleen harrastetaan “ Meidän on etsittäv ä tietä kityksen. Itse asiassa täm än ohjel n ettäneet monet liuvimatkailijat rostaan ovat n iin p a ljo n ahn eem p ia p o h ja lta n n e sam aa ainesta: reh ellisiä — muka tuomitaksem me puolueen raava: Kun Mr, Venäläinen ja hauen tvj uuteen olemassaoloon. Alku on teh man todellinen sisällys osoittaa, että o tta m a a n työ läisten selästä ta p p io i- k ö y h älistö n v ap a u s ta is te lijo ita . E tte - siten aseinansa ja m erkityksensä me- verinsa olivat nousem assa katuna ty valtakunnan hallitusmuodolle, J> se esiintyy rauhanohjelm aua, vaan ! a a " U kM ' in > m in k a « e m p i h allitu s kö voi siis .S uom en työ läiset, riv e - nettänneksi, mitä m uutam at myöskin T v T ruun niin tunki ovelle kaksi liienm! innovoi »a---- - ,»i___ _____ ka kohottaa jokaisen Saksan kansa- päinvastoin sodanohjelmana. “Me nflestä Jotka kysyivät Jotain kat» luulevat tämmöisen toimenpiteen h e ilta v ero in a v a a tii. jä n n e eheiksi saada? V a ih ta k a a en- m erkitsevän, vaan kysymys on siltä yhteisöön kuuluvan henkilön vastaa reltä m erelle” m erkitsee Puolaa, jon vaunukonduktöörlltä ja astuivat sit nen v a ik k a jo h ta ja n n e , jos ne e ivä t me Sosiallstlpuolueesta Ja maan osaltaan valtiolaltoksesta. an ka maa-ala ulottuisi Itäm ereltä Mus ten pois. Sam assa miehet huomav VALTIOLLISTEN VANKIEN te itä ty y d y tä , e iv ä tk ä y m m ä rrä y h - erammeko siten tuomitsemme itsem m e m enet taen hänelle oikeuden olla piiättä- talle merelle, laajeten täten aina R ii vat että heidän raitansa oli kadw teisedun tie ltä itse s y rjä ä n väistyä. TERVEHDYS SUOMEN täneeksi kaiken käytännöllisen vai m ässä ei ainoastaan valtiollisista kaan Ja Smolenskiin asti ja sulkien nut, m utta oli se myöhäistä sillä ini'- j vaan myös taloudellisista kohtalois piiriinsä kaikki Dnieper-joen oikean kutuksen sosialistiseen työväenliik T o v e r it! het olivat jo kadonneet väkljoukkoo: TYÖLÄISILLE ta. Oikeutta seuraa velvollisuus Vaikka Puolan hal kadulla.” — Raiv. \ ksi on lip p u m m e v ä ri, voim akas keeseen Amerikassa ja mpualla m aa K ansanoikeus vaatii kansansivistys puoliset alueet. H elsin g in vankiloissa k itu v a t lu o k - litus lupaakin vastaisuudessa ra t i . - I h u‘ n yhteisen asiam m e puolesta k a a - ilmassa. Me olemme jotain ollessam tä. Siten kohoaa kansansivistystyö k. j o i k . , , , . . . S „o m o „ So- , anU. rie m m „ J r i! me Sosialistipuolueen yhteydessä. julkisten tehtävien etumafsimpaan kaista sisäisinä kysym yksinä vanhat sialid em o kraatissa seuraavan vappu I yli „ - i m utta erotessam m e siltä me muodos- sarjaan. Tässä taas ei aiheettom asti riitaju ttu n sa Latvian, Valko-Venäjän, Yhte‘. . t ovat la u lu je m m e « y ty tta - toisimme kokonaan itserakkaaksi Liettuan, K uurinmaan, Liivinm aan ja te rv eh d y ks en : panna pääpainoa kansalaiskasvatuk- ITtrainan kanssa, ei nykyisissä olo Nyt siis ovat olleet ja menneet n» mT . ’ aVO .’ ,.J k a la n a k m •«««•ena J kansalliseksi nurkkakunnaksi, jolla T a is te lu to v e rit! selle. Valtiotieteen ja kan^jnoikeu- suhteissa moisilla lupauksilla ole Ukkojen ja Tyttöjen juhlat ja läi ju ia p aiv än ä jä lle e n saavat s y d ä m e m -1 el ole paikkaa m issään missä sosia- Jälleen on k as illa to u k o k u u n 1 :nen den ohella tulee historian, l&nsanta m inkäänlaista arvoa. On selvää, e t kistä. vastuksista huolimatta oho » me ta a je m m in s y k k im ä ä n ! Y h te in e n listisen työväenliikkeen arvoja las- p äivä , k e v ä in e n ja k a h le ita a n k a tk o - louden, luonnontieteiden, kotiseudun- tä riidanalaisten alueiden täytyisi tuivat tyydyttävästi, joskin el «- on m eidän lu lo p u iiu llin ic e ii n pääm m ä ä ä ä rä rä m m e • 1_| ........ w e, , i kotaan. tuntem isen, slveysopin, taiteen k ir van kö y h älistö n s u u n ju h la p ä iv ä . K a i. ;_ |i- „i , ■■■ . , k ;... . -I— , , v - jo lle olem m e velvo lliset u h ra a m a a n Sosialistipuolueen eristäytym isen jallisuuden ja m uitten välittää sivis- jäädä Puolan vaikutuspiiriin s. o. tuksia puuttunut. Ensiksi emme ¡ai kissa maissa työ läiset o vat h erän n ee t im e ! k an n attajat perustavat lask elm iaan : tysaarteita sanojn klrjoin ja kuvin äsken leivottujen puolalaisten Impe neet Ilm oituksia niin ajoissa. <’ti » havaitsem aan n ykyisen työ n riis to l rialistien käsiin. Jos Puolan pyrki lislmme voineet nilt£ jakaa etukf ... ..... E m m ek ö siis to d e lla k a a n v o i sa sille seikalle, e ttä taalla syntvisi jo- *ivn :..,i_______ laivoilla ja sydamilla, nyt enemmän le, h e ik k o je n tu h o u tu m ise lle , v a lh e e l mykset toteutuisivat, olisi siitä seu teen, jollainen oli aikomus, vaan si massa rintam assa taistella ja v o itta a ? ? ) 'k u toinen sosialistinen puolue, joka kuin koskaan ennen. Yhteiskunnan rauksena, e ttä Puola saisi haltuunsa tä huolim atta oli yleisöä, heti lauai le, v ä k iv a lla lle ja v ä ä ry y d e lle , o rp o je n saavuttaisi aseman maan yhteiskun- R a k k a a t iu o k k a v e lje t ja siskot! eläm änvälttäm ättöm yydet pyytävät itk u lle sekä leskien v alitu k se lle r a i nallisessa ja valtiollisessa eläm ässä tätä palvelusta kansalle. Paitsi yk alueen, jonka pinta-ala olisi suu tai iltana aivan kunnioiti t ; • , i -. .. , . . I H a lu kostaa om asta ja n ä ä n ty n e i- k e n tu v an k ap italistisen y h te is k u n ta - den , o vereidem ja mikä paremmin vastaisi eristäyty- sinäisiä esitelmiä, on kaikkialla, mis rempi kuin miljoona neliökilom etriä. ko, Joskin osa lähti pois vaatien » | me puolesta ei ole se paisuisi silloin laajempi hansa takaisin, kun emun- ¡a«® jä rje tte lm ä n lu o n n o tto m u u d e n , o p p i- ■ , I misen kannattajain - — m ----------- akua — ja -------- aaf- sä siihen on välineitä ja voimia, pan I uolasta Olemme kii’- valtakunta kuin R anska ja Saksa soittajia aikanaan. neet tu n te m a a n o rju u te tu n asemansa • nnU* ,n ’ “ on »a a n ut m eid ät O-1 teitä. Siihen sitten voitaisiin liittyä, tava toimeen esitelm äsarjoja, jotka yhteensä ja olisi se pinta-alaltaan lisiä yleisölle etteivät e n e i n t n a c i - ja a lk a n e e t ta ju ta yksin p ä k e h ity k .e l- 4o“ ta m a a " U ,U c J ^ ao le v an k e h o itu k - s illa heidänkin täytyy myöntää, ettei sem m e. Syy on s u u re m p i ja y le v ä m - kansalllsena sosialistisena järjestönä synnyttävät tietoa ja terästäv ät käsi järjestyksessä toinen valtio Europas- m urisseet, sillä siihen heillä oli ?i' lisenkin v ä lttä m ä ttö m y y d e n v aa tiv a n tystä yhtenäisyydestä, täydellä asial sa. Puolalaisten vaatim ien alueiden sl oikeus, joskaan emme voin'"-’ p i: ä ä rim m ille e n u u v u te tu n k ö y h ä lis - toimiminen m erkitse mitään H allitsevan o lo tila n p ikaista lo p e tta lisuudella, Ilman sivutarkoituksia. *" tö n , k o k o ih m is k p n n a n o n n ellisem p i Tämä on harhakuva m uitten har- Slvistysyhdistykset ja kansankorkea asukasm äärä kohoaa likipitäen 52 tä auttaa. Nyt kun kaikista on ■' m ista ja uuden te rv e e m m ilie ja si Pariisissa sijaitsevan vitty. niin lausumme yb-i-i Ile k“ 1 tulevaisuus, ihmisyyden ihana voitto!; kakuvien lisäksi ja se johtuu siltä. koulut kuuluvat yhteen. Kansanval- miljoonaan. vvellisem m ille p eru s teille ra k e n n e tu n Yl»-in*! Puolah valtuuskunnan jäsenen, prof. tokset kannatuksestanne h a » ja n a is e : n » on , c .. y ,.... niin H Suom en , k o h d is - i , etteiv paJjo„ ät k u näitten jn h<J kuvien j tg e s tä an tekijät, i u u Io tte lp . tio, joka el pidä huolta joukkojen tulos noista kahdesta ilkuta Romerin antam ien tietojen mukaan y h te isk u n n a n lu om ista. T u h a n n e t ja . . . uc .uuivue.r- henkis-siveellisestä kohottam isesta, näiden alueiden väestö Jakaantuu f 230.05, josta puhdas tulo <et lU io m iljo o n a t ovat k ä y n e e t yhteiseen tai»- . JÄ ‘to k o m a a .im .n p ro le - j vatkiu, kykene tutkim aan Amerikan hajoittaa Itse itsensä.” te lu rin ta m a a n p ää m ä ä rä n ä ä n k ö y h ä - to^ Ä at,n , vapaustaistelussa m e rk ity k - • y h te is k u n n a n n y k y is iä te k ijö it ä kansallisuutensa perustuksella seu Muuten tä ssä lopussa tahi' ja raa valla tavalla: m auttaa iltam ain tolmlhenki ~ , e u n n tekr . Mutta yhtyner j a ' k r ^ n listön tä y d e llin e n vapautus, k a ik k ie n tä olisi ollut kaikkien, joi ka ih m U ten t . . — rv o ja k a n .o je n v e ,- * * " ••? * • • ™ herran l Kaksikin. eristäytym lspyrinnön | nItetty uud,8tettua huomiota kansa v Puolalaisia ................. ......... 17hi mllj. iltam issa jossain tehtävä i j« y .. R in n an k a u p u n k ie n t y ö lii .k o r t - ™ v lettaa h .n .., n v ili » e n k ö y h ä t . - S kannattam aa puoluetta syntyi viim e, kasvatllk8een kansanvaltaisuuden auo- Vahä-venäläisla ................. 13’/s mil f. kin pitänyt olla saapuvilla - - en a su kkaid en kanssa o vat m aa ton tod ellista k e v ä tju h la a rie m u iU e - syksynä. Ne eivät „«„x. olleet » mitään „ x x -------- muu-1 I m v, teleid 7 mllj. kuin tulot lasketaan, vaan ’ . | ranaisena menestymisen ehtona. Ni- Valko-venäläisiä ................. v an a v o itta ja n a , itsetyytyväisen ä suo ta kuin vieraskielisten ryhmien ko- • menomaan sveitsiläisiä oloja silmäl- Ju utalaisia ........................ € mllj. vat melkein kaikki pois. tu< seudunkin ra a ta ja t k o h o tta n e e t puna! Se. että hallitus väki Jäpitäen lausuu eräs to h t R. Broda Saksalaisia ......................... rittam a an s a työ h ö n ja m u id en m a i- koomuksia. 4 mill, ei ole oikein käytännöllisiä ■ ,*e' sen lip p u n sa yhteisen taistelu n tun n u s m e rk k in ä . Jokaisen m aan laidas- de" t y ä U “ ten k u n n io itta m a n a ja r a valtaisesti hajotti näitten järjestöt, muutamassa mllj. kansan valistuskirjoit uk Liettualaisia ja lättiläisiä koitui suureksi tappioksi sosialisti sessaan: “Demokratia ja kansankas- Venäläisiä ............................. l ^ m i l j . toim innassa. — Ukkojen ja 'i ta toiseen, y li h u o le llis im m in k in sul- kastam an a. iltam akom itean raham ini-ter puolueen asialle. Sillä kilpailu n äit vatus kuuluvat yhteen. Vasta kan H u h t k u u lia 1 9 2 0 . Siis puolalaisia on ainoastaan noin je ttu je n ra jo je n , v a h a m e rte n k ä ä n v o i ten kanssa olisi paremmin kuin mi san kohottua korkeam paan kypsyy Jou kko v a ltio llis ia v a n k e ja . m a tta n iitä estää k a ik u v a t in to m ie kään muu näyttänyt Sosialistipuo teen. mikä voidaan saavuttaa ainoas yksi kolmasosa väestöstä, s itä v a s Lähtiessänne ostoksille tar liset h erä ty s - ja k eh o itu s h u u d o t e ri - ■ _ "" lueen soveltuvaisuuden edustam aan taan vaivaloisella valistustyöllä, ky toin m uut kansallisuudet m uodosta kaksi kolmasosaa m ainittujen kastakaa ilmotusosasti ame* sosialistista työväenliikettä Ameri kenevät rohkeim m at dem okraattiset vat alueiden koko asukasm äärästä, josta ' s a t s ? “ kassa. Paljon vähemm ällä rakkau laitokset tuomaan ilmi siunaukselli- • • • g •• vahavenaläisiä on lähes 26 pros.. della ja m yötätunnolla kohtelislvat s«n vaikutuksensa. la n a, jo llo in k o k o valiassoleva r iis t ä - ' .... Jos politiikka juutalaisia noin 10 pros.. saksalai m e d an k in se p arat stim m e naita puo- kiiruhtaa kansankasvatuksen edelle, jä lu o k k a ja k a ik k i p o rv a rillis e t v a i-; sia S pros. Varsin seivästi ilmenee Oregon-Washington alue«® L 1? ? ,oUsi/ A L 8aaneeL raU'i kohoaa esiin suuria vaaroja." tie t vapisevat p erustuksiaan m yöten puolalaisten vaatim usten im perialis sihteeri-järjestäjän toimi . . . . . . . . , i . Anierikan vieraskielisiä sosialiste-1 hassa toimia ja edustaa asiaansa Itävallassa, tuossa m aassa, jota me tinen luonne tark astettaessa väestön tm p e rta lu m in lo .h b m .n m»*iimaMo-1 Ja. myöskin suomalaisia, vaivaa o- kuin nyt kun n niiden muistoon liittyy ild en . . rau2 ’ t?<m H i^ ! Olemme to ttu n eet pitäm ään airtta- avoinna kansallisuussuhteita Puolan vaati d a » »eurauk»i»ta. E p äto ivo isin a p o n - ' Inan m erkityksensä liian suureksi ar- jonkunmoinen m arttyyriuden säde- mattomana sekasorron maana, ei ole T ä te n ilm o ite ta a n täm«»n » I massa ja m iehittäm ässä Itä-Galitzias- niataval kyllä taantumukselliset kaik-1 millä ei voi olla muuta j kehä. tyydytty pelkkiin lausuntoihin, vaan sa. Itävallan virallisen tilaston mu •ih te e ri-jä rje s tä jä n to im i E^- ~i käytännöllistä tulosta kuin itsensä i Jos Am erikassa lähem m ässä tule- k i voim ansa p alau ttaakseen edes so on siellä lähes vuosi sit te koko va- kaan tällä alueella, jonka pinta ala ten to v e re id e n h aettavak» : - "**** d an edellisen tas ap a in o tilan , m u tta i luuduttammen anunen- vaisuudessa syntyy uusi puolue, mi- na~ kansanvaiistiistvn on 55,000 neliökilom etriä, asui vuo on a le tta v a v iim e istä än 4 ; ) ’-f I tu rh a a n . Y h te is k u n n a llis ta ra u h a a ei “ “ »««toi elää M edistyä Jä m .tä .. sen kehityssuunrsan innoittam ana Ja den 1910 lopulla: tä me todella olemme löytäneet vii- ' voitaisiin nim ittää n ä k u u ta . H a k e m u k s e t paiitK»’'»*1 ole enää saatavissa v an h o illa peru» soslall» ti seksi f m erkeissä järjestetty yhtenäiseksi m u katn een on o ltava »;><>' • -<<••-- I Vähävenalälsiä ...... 3,525,000 eli 72% Ope 13 p ä iv ä ä n mennessä, °*° ' Puolalaisia ---------- 770,000 eli 14$; . _, , i„ee»>. . koko . - - «ä.. kouluhallituksen a ~ .1 . O ,.„ oikouHä h„„ „ „ Amerikan K i.lall.ita«> liikkeen -hän- „ ,k „ „ n „ k - i ,» . i *— . . . —.v» eh Juutalaisia ...... — 660,000 eli 12% Ja valkknna / , i k° k° Jouk.?n o,kealle- Si^ lotteestä on vapaan kansanvaltetus- ottaa te e lla : klsenä johtajana’ olisi todellisuuden» niinkin ? . va,iprnin#na BiIt4 m enevät | työn johtom lehlä kutsuttu neuvotte Suom en työ läiset ! Muu osa väestöstä on saksalaisia uuoe sa niinkin, että me pnolueet tulevat olemaan semmoisia: T a n » ju h ls p a tv a n « , jo llo in te ^ neHkka' ! Í®« meidän järjestöm m e tyydyt- r ^ n e n ^ M e s i ä n t ^ X i n ^ n s a ^ v ? ja muita kansallisuuksia. ALUETOIMIKUNTA Ei m inkäänlainen laajinkaan kan le e rn n m uiden m uiden p ro le ta a rie n lail eiden te il- o.er.m m e. k kykenemme Opettts- y k e n e m n » taakseen ___ ___ suuruuden tuntonsa janoa ,,in, HStUBtyon JÜrjestamiíeksf. sallisen itsem äärääm isoikeuden peri- la, k aikesta te itä k in y k ä v ielä ym ! näkemään suuret yleiset tilanteen äa- ¡ j UnZ uutuisV 1)H 7k^ ¿ te e llft iuZnäi- 719 Montana Ave., pöröivM ti v»htvail*»te huolinutta, vriHäe&v " Oli tnme va«rässä. sejcsf valtiolliseksi puolueeksi A m eri-jjuotu e r¡kojn¿n k a n ^ ? v " te K s v ü a ? > k in tT nvo?ng? n,tiiaiS rail6kaJainen tul- Puolan imperialismin “rauhanohjelma” New York vaarallinen paikka Portland, Ore. harha- näyistä doin j» tuhansin innostum aan m aan in ja in- ,« AttS « a e tti f-“ ai .» i ei a u U v « k x keU aa m u tu sy#4U -Niinpä siis tä tätä seuraavansa N iin p ä SUS tä seu U m a s s a k lr jo itu k s e s s * t0 - i° ka sam ana toimii alallaan ken- ¡alaisten imneriaiixiiAn muu- kuntoimistoaa. Tämä ohjesääntö tu-J teitä, sitä ‘ 'S ä e X ä n y “ mo koetamme p e , .u v .U i ptan. T u l.» « « | ptoupwltataim ’ PU° ’ Puo- Portland, Oreg0®-
