TOVERI
n o stam aan, tu n n e m m e m e van kilo issa
v iru v a t v a ltio llis e t v a n g it s yd äm em
meitä ybä enemmän puhdasoppiseen
lahkolaisuuteen Ja nurkkakuntalal-
T h e o rg an o f the F in n is h w o rk e rs in m e vastu s ta m atto m an k ä s k y n lä h e ttä ä suuteen.
K okonaan harhakuva muutoin on
the W e s te rn States. T h e o n ly F in n ish te ille lä m p im ä n te rv eh d y ks em m e, ro h
se.
e ttä m eillä olisi enemmän intel
kaisem
aan
,
m
u
tta
sam
alla
m
yös
v
el
D a ily in the W e s t.
P u b lish ed D a ily ,
le
ttu
a lista kykyä tarkastella ja ym
M o n e t teistä o liv a t itse
exc ep t S u n d ay, a t A s to ria , O re g o n , v o itta m a a n .
m
ärtää
Amerikan ja koko maailman
by the W e s te rn W o rk m e n 's P u b lish in g m u k a n a Suom en k ö y h ä lis tö n v altav a s tilan n etta kuin on Amerikan sosia
sa jo u kko n o usu ssa v. 1 9 1 8 .
H e a i
S ociety.
listisen liikkeen huomatulmmilla joh
n a k in
y m m ä rtä v ä t o ik e in
a rvo s te lla
tajilla. Niiden riveissä on tletopuo-
M u tta m e lisesti sangen eteviä ja aikansa ta
JOHN VÄLIMÄKI, Editor At Manager sen to d e llista lu o n n e tta .
tie d ä m m e kokem u k s es ta m m e , v a rs in salla olevia m iehiä ja naisia.
Hei
O ffic e Seventh and C o m m e rc ia l S t., k in n iistä lu k e m a tto m is ta , m y ö tä tu n dän kätensä ja keinonsa ulottuvat
O p p o s ite Post O ffic e .
non ja ra k k a u d e n osoituksista, jo ita paljon pitemmälle yksistään asiatie
TELEPHONE —
O ffic e 3 6 5 j
o lem m e e ris te tty y n m a a ilm a a m m e saa tojen hankinnassa kuin meidän.
Ja
E d ito ria l D t p ’t 6 3 2 .
neet, e ttä Suom en v a lv e u tu n u t k ö y he ovat kieltäm ättä pystyväm piä a-
hälistö koko n aisu u d essaan kin ♦■j«»«, nalysoimaan niitä kuin meidän, u-
tapauksessa varsin al-
E n te re d as second-class m a il m a tte r e tte m m e
itse kkäisyyd estä,
e m m ek ä seam m assa
.
r
•
i-
j
*-
-n
•
*
.
!
teelliset,
hädin
tuskin oman klelem-
Ju ly 16, 1 9 1 2 . a t the Post O ffic e
.d ..
..Horn
,uku.
klr>)tusuM on
(THE COMRADE)
osottaa m itenkä meidän pitäisi to tu t
taa itseäm m e katselem aan suhdet
tamme sosialistiseen työväenliikkee
seen A m erikassa ja m itenkä meidän
pitäisi v ä lttää om aa luhistum istam m e
ja kuihtum istam m e, — sikäli kun
sitä ylim alkaan voi välttää.
Kansanvalistus ja kan
sanvaltaisuus
(Esitelm ä Helsingin Työväenopis
ton suomenkielisen osaston päättä-
Jälsjuhlnssa Työväentalolla 30. 4. 20
pitänyt to h t Rafael Engel berg.)
Suomessa, joten asianharrastajat voi
vat siitä tu tu stu a itävaltalaiseen jä r
jestelyyn lähemmin.
K ansanvalistusta ja kaikkinaista
kansanavustusta pidetään siis suoras
ta a n ' kansanvaltaisen kehityksen e-
dellytyksenä ja ehtona ja senvuoksi
siellä, m issä kansanvaltaisuutta koe
tetaan saattaa voimaan ja vakiinnut
taa, havaitaan ry h ty ä suuria uuntai
alin toim enpiteihln k an san v alistu s
sen ja kansankasvatuksen kohottam i
seksi. Näin on m eneteltävä epäile
m ättä kansan kansalta — myöskin
meillä.
•
M utta tässä on edessä suorastaan
jättiläism äinen ponnistus. Kysymys
el ole satojen eikä tuhansien valista
m isesta, vaan kysymys on miljoonia
ta. T ätä nykyisen sukupolven suur
työtä eivät voi su o rittaa h arv at yksi
tyiset, vaan siihen on yhdyttävä kaik
kien mahdollisimman hyvässä yhteis
ym m ärryksessä. Toisille voivat ih-
m lsyyssyyt ja m uut sellaiset olla
m erkitseviä, m utta niille, Jotka har
rastav at kansanvaltaisuuden edistä
m istä, ovat velvoitukset kaksinker
taiset.
,
lan vaatim ien maiden historiaa»
»ottaa, e t t t Liettua, ValkoVeniu *
Vähä-Venäjä ovat aina o llet? p ? >
lan leppym tttöm lä vihollisia
laiset m uodostavat mainituilla aiu ;
la suurtilallls-luokan. Josta vasu? I
kalkki talonpoikaiskapinat ovat bu I
taittuneet saaden siten kansain?
leiman.
»
65
Puolalaisten häikäilem ättm :iat y ,
tim ukset voidaan selittää ainoasta?
siten, e ttä ne on saneltu ran^
laisten imperialistien taholta, jot?
ovat V ersaillesin rauhanteosta 7?
käen tehneet Puolasta liittolaigvn
tain lem pilapsen. Kykenemättä /
kentam aan pysyvää ja lujaa kaDsJ
Jen rauhaa, ollen alituisen
I
vallassa, e ttä Saksa tekisi UudZ
hyökkäyksen, m enetettyään sen tu7
ja turvan, jonka heille antoi t8a?
vallan aikainen Venäjä. Ranskan |Z
p e riallstit pyrkivät luomaan pU(>
lasta tavattom an laajan ja
kaan valtakunnan’ siltä varalta, etu I
ym pärysvallat tarvitsisivat uudelle*.
suuressa jnäärin kanuunan ruoka*
S aksaa vastaan tai myöskin VeCaj4i
vastaan. . Puolan on oltava ransk-J
laisen lm perilism in sotaisen voim»
ehtym ättöm änä lähteenä.
M utta valtio u i oikeammin haR*. |
tus. Joka haluaa pakottaa kannuj,
ulkomaisen lm perilism in sota aseejjj
ei voi vilpittöm ästi pyrkiä kunniid
iiseen rauhaan niiden kanssa jo:U
vastaan tuo ase on suunnattu, g««,
tähden Puolan pyrkimykset tuskia!
käyvät yhteen »en kansan pyrki,
m ysten kanssa. Joka en varmani
p äättänyt valita rauhallisen kehityt
sen tien Ja Jolle normaaliset »at
teet naapurivaltioiden kanssa onj
tärkein elinkysymys.
M aalima on valtavasti uusiintu
massa. Se yaunloinaisuus. Johon kan
sat ovat suursodan m urskaam ana
a t A s to ria , O re g o p , u n d e r the
aseeseen, v aa n sai sen a ik a a n k ie r tä
toim itsijat Ja hyvin suurena itseän
Joutuneet, suorastaan pakottaa muo
m ätö n v ä lttä m ä ttö m y y s .
Sen selvänä
A c t o f M a rc h 3 , 1 8 7 9 .
sä pitävät johtajat. Meillä voi olla
dostelemaan eläm ää uudelleen.
ta ju te n yhteisen k a lliin asiam m e p u o tyydyttävä
proletaarinen keskitaso
On m ieltäkllnnlttävää panna m er
lesta tu h a n n e t k a a tu iv a t, v ie lä suu yhteiskunnallisissa
Ja valtiollisissa
MITÄ SOSIALISTISEN
kille,
e ttä tässä uuden eläm än luomi
re m m a t
jo u k o t m u rh a a ja n kädestä yleistiedoissa, m utta siihenpä se su-
sessa
on yhtenä varsin - perustavana
LIIKKEEN PAINOS
surm ansa u lja a n a v a s ta a n o ttiv a t, ta i Pis tu u k in.
kohtana
kansanvalistusharrastus. E-
hirm uisissa
v an kileireiss ä
n ä lk ä ä n
M llt t ä muutoin. Vielä sekään, valk-
TUS VAIKUTTAA
tenkln
sodan
täydellisimmin ruhjo
n ä ä n ty iv ä t.
Ja sam an
tieto isuu d en ■
H“ “ *“ R e issä m m e olisi Udelli-
Pelastuakseen
v a lla n k u m o u k s e lta
. sfa neroja, el tee m eitä satamlljoo- missa keskusvalloissa näy ttää kan-
on Italian h.H itu, .„ „ „ „ ¡..Ilo , ta.jn . S
ÍlÍ™;íÍ „
‘‘• " • “ r . ’ • naisen kansan sosialistisen liikkeen sanvallstuslnnostus lainehtivan suo
„ u u „ distuksia
d ,.t„ k .l, n „ ykyiseen
k , t a o . „ u te - - ¡T ' S “ T , i . ’ x ? ^ " “ * * * — « * p pyyypaisina.
y iy p o u ,™ . johtajaksi. Tosiasiassa meidän täy- rastaan aaltom aisena. Seuroja ja lai
k a n to in a
tokaia nostetaan pystyyn Ja peruste
,
lou sjärjestelm ään sä ja v a ltio llis iin
y- h e tk e k s ik ä ä n m a se n tu m a tta k o h ta lo n ,-; tyy kulkea mukana, au ttaa minkä
me
kannam m e.
Y m m ä rrä m m e
ja voimme, arvostella vähemmän, suosi- taan uusia, elävienkuvien yhteiskun
rity ks iin sä .
„
.........
olem m e
y lp e itä siitä, että n ä in k in - te lia paremmin kuin arvostella.
El- naU lstuttam lsta . ja järjestäm istä sl
K u v a a v im p a n a
näistä
u u d istu lu is - s u o rita m m e
rin ta m a p a lv e lu s ta m m e jä t ,el vieraskielinen soslallstlrybm ä tyy- vistystyön palvelukseen Joudutetaan,
Ja huvlkelnotte-
ta on se p a k k o lu o v u tu s ta m u is tu tte - k u v as ti taistelussa, jo k a ei v o i p ä ä t- i dy tämmöiseen asem aan, niin se me- roskakirjallisuutta
Puolan hallituksen edustajan o
lua
vastustetaan
en
tistä
tarm okkaam
va verotus m in k ä h allitu s a ik o o p an - ty ä m u u h u n k u in lu o k k a m m e ja asi- n e ttä ä asem ansa kokonaan,
sanotte
Suomen valtuuskunnan ase-
vallstustyöntekljäin
kursseja
na k ä y tä n tö ö n tu u riin
om aisu u ksiin am m e täyd elliseen v o itto o n ja jo h o n
Me
ta h to is im m e
täs sä
erikoisen min,
leponeuvottelulhln
Neuvosto-Venä
pan n ään toimeen, kiiruhdetaan ko
n ähden.
Y le in e n asteettain en sisään- m e kin
v ie lä , k e rra n to iv o m m e saa- Pa,nav»8tJ huom auttaa siitä havaln-
jän
kanssa
el
läheskään
vastaa ta
koamaan voimia Ja kehittäm ään työ
tu lo v e ro on a n k a ra n p u o leinen itses- v am m e
entistä h e h k u v a m m in s v d ä -’ no8t»mme, että
varslnafs-amerikka-
vallisia
diplom
aattisia
muotoja.
E päi
S
aasta
a» , m u tta __A
_ —
1 o o ■
-
*
U 1 014 a ♦ 1 rt rt 1/Anl/fl,,
—
— muotoja Ja menetelmiä. Onpa kai
tä
än
sotasaalistapa
a *
ik
h a S
l
lalsten Uf\
sosialistien
keskuudessa on
lem
ättä
ainoastaan
Suomen
Ja
Puo
m m s u o ra n a u e m m in ^ tta a o ,» » .
kessa tässä sellaista Innostusta -•
näinä aikoina muodostunut mielipide, Ja mahdollisesti myös löysää hetkel lan hallituksen erityisen läheiset kes
litus erityisesti ahd istaa.
V e ro tu s vie
K a lliit to v e rit l
e ttä Jos vieraskieliset sosiallstlryh-
kinäiset suhteet saattoivat sallia ul
ain a 9 0 p ro s e n ttiin saa kk a sodan a-
Tänne
v a n k ila a m m e k in
olem m e mät tahtovat eristyä Ja kulkea omia Ilsyyttä, että sitä tyynemmlllä ta
ja lla kootusta om aisuudesta. Jos lii-
hollia aletaan suorastaan pidätellä. kovallan asiam iehen olla läsnä poh
•
. .
. ....
,
, ,,
....
tu n te n e e t paisu van e rip u ra is u u d e n j a 't e i t ä ä n . n lin » M e ei lainata SUUrta-
kysym ystä,- Joka koskee
K ansanvallstusharrastusta perustel dittaessa
.
.
on s an a ja
isän k a tk e ru u d e n , jo tk a n y k y is in
re p iv ä t kaan huomiota, eikä täm än anneta
___________________
N. T.
kahden asianom aisen valtion välillä
o m « .„ „ ta „ ,. . „ o „
1 0 0 ,0 0 0 b - H .j.,,. S„ „ o ,.„
, J mi
-•
laan
tietysti
useilla
seikoilla.
Opis
vaikuttaa puolueen kantaan tai me-
sotatoim ien la k k au tu m ista.
M utta
uettelytapoiliin.
Yarsinals-amerikkn- kelun mahdollisuus kuuluu korkeani itsestään on ym m ärrettävää, että
j i , « ! « , - „ „ d h t a » . ja
man
ja
terveem
m
än
eläm
än
mahdol
U m ..„ .„ ta 80« 000
o m .l.
t , . | 1;„ n v„p. „ , t„i. telun
j laiset sosialistit käsittävät ja väit
lisuuksiin. K ehittyneitä voimia kai diplom aattiset muodot ovat köyhälis
suus
« „ ■ '• ¡ . O I . . I .
O le m m e
p „ h . . „ „ e tävät, e ttä Amerikan sosialistisen liik vataan
sodan hävityksen Jälkeen tölle m ielenkiintoisia vain sikäli,
kah tee n m iljo o n a a n , v ie h allitu s siitä
keen elinjuurl ei ole veiraskiellsissä
m u k a a n k o e tta n e e t seu rata e ri a ja -
suunnattom
asti, eikä kaikessa voida tuin niistä selviää asiain todellinen
sosiallstiryhm issä. Jos yksi tai toi-
1 ,7 0 0 ,0 0 0 , jä ttä e n o m is ta ja lle a in o a t-
,
taan 3 0 0 .0 0 0 .
¡tu .v ,r t.« k .,.
keskuudessanne,
kysyä
tutkinnolta
ja todistuksia, tarkoitus ja niiden varsinainen sis&l-
m u tta jn e n näistä ryhm istä katkasee sen st-
Viim e teräslakon aikana rkääp j
seliaiselle keskinäiselle kiihtymykset- vujuureu mikä kulkee vieraskielisiin vaan ainoastaan am erikkalaiseen ta ys. Voidaan edellyttää, e ttä Puo päyksestä suurta kuuluisuutta j,
V iis ik y m m e n tä
m iljo o n a a
s u u r e m -' ¡e, jo k a
tu h o aa
yhteisen
rin ta m a n
lan edustajain läsnäolo m erkitsi Jos
ryhmiin, niin täm ä el teo suurtakaan paan mihin sinä kykenet. Rappeu sakin m äärin puolalaisten etupyytel m ainetta saavuttaneen moi;.
m istä
om aisuuksista
nousee
k an sal- k a lliin asiam m e v ah in g o ks i, m u tta on
vahinkoa, Jopa m uutam issa tapauk tum ista ja rikollisuutta on vastus den vaikutusta neuvotteluje’n kul sen “soittokunnan”. Joka on nyt m* , j
lisvero a in a 9 0 p ro s e n ttiin k in o m a i suureksi
tettava.
Ihmisten henkinen elämä
h yö d y ks i
v as tu s ta jillem m e, sissa vaikuttaa päinvastoin.
kalla “konserttim atkalle jsuomeen j»
on
saatava
tasapainoon Ja jä rje sty k kuun; täm ä on todennäköistä sitäkin Europan' pääkaupunkeihin”, muk*.
suuden arvosta.
m in ä on p o rv a rilu o k k a ja k a m a tto m a
Joku m eistä voisi täm än johdosta seen.
Edellytysten valm istam inen suurem m alla syyllä, koska Puolan
T ä llä tav o in lu u le e h allitu s saavan
na, em m e voi o ik eu tu s ta lö y tä ä. K a a - ottaa itseensä ja sanoa että eipä sit
yhteiskunnallisen
kysymyksen onnel hallitus itse nykyään hakee raahdol- naan Suomeen m enevät raittiusrelj« j
sa ru ttä v ä s ti v a ro ja m o n ien uusien tu n e id en v e ri ja n ää n ty n eid e n k ä rs i- ten meidänkään tarvitse panna suur
ja ra lttiu ssisa re t näyttävät joulun«:
lisemmalle käsittelylle vaatii päte lsuutta ryhtyä rauhanneuvotteluihin
v a ltio llis te n yritys te n sä a u tta m is e k s i. | m ykset v e lv o itta v a t m e itä k a ik k ia jä - ta painoa kuulummeko me tai emme
kovan kohtalon alaisiksi jo enslmi, i
viä tietoja. K äytännölllsistäkln syis Neuvosto-Venäjän kanssa. Senvuok
Sota kusta nousten
suo rittam iseksi
jä lje llä
olevia ja tk a m a a n
h eidän
ty ö -
I
varsinais-am erlkkalaisessa valtio- Ja tä on ihmisille jä rjestettäv ä opiske si on Suomen työväenluokan tä rk e ä sessä maailman kaupungissa.
Heidän kohtalonpa oui«-1
v a ra tto m a n väestön tila n p a ra n ta m i- tänsä lo p u lliseen v o itto o n s aa kk a, u u - yhteiskuntaeläm ässä toimivan puolu lun tilaisuutta, sillä kalkki eivät ky tä tietää, m illaiset ovat ne puolan Yorkissa.
een yhteyteen. Tämä on kumminkin kene eivätkä ennätä Itse ottam aan tallituspiirien pyrkim ykset Ja ta r tu tta a meille hyvin paljon profew,)
.
pu m a tta
taistelu n
raskaim m assakaan
Nousee heti kaikesta selkoa. J a niin edelleen koitusperät, jotka ovat tähän saakka ri M ustosen laulukuoron “Europa
S u u rp o rv a ris to
on
tu o n
jo h d o sta tilanteessa ja p y rk ie n y m m ä rtä m ä ä n pelkkä tunnepurkaus.
kysymys: m itä me sitten teemme?
voidaan esiintuoda paikallisempiakin ehkäisseet välittöm ien neuvottelujen m atkaa”, joka päättyi New Yorkttt
raivoissaan,
m u tta
h a llitu s selittää toistem m e re h ellisiä, v a ik k a k in eh k ä
Tilanne on nyt semmoinen, ettei syit. M utta aivan erikoisesti perus alkam isen Puolan ja Venäjän kesken uhkaavaksi käyneen rahapulan Ui
e tte i ole m u u ta pelastuksen tie tä k u in
e riä v iä k a ts a n to k a n to ja .
M e lu o t a m - 1 Amerikan sosialistipuolueen ellnetu
Naapurimme. Pohjan Tahtt
a joiden täytyi Puolan hallituksen den.
täm ä .
E lle i tä lla is iin to im en p iteisiin
me
Suom en
k ö y h ä lis tö n
terveeseen v a a <ii meidän mukanaoloamme.
A- tellaan kansanvallstusharrastusta sen edustajan kautta tavalla taikka toi kertoo Louhen seuralaisten murheti1
ry h d y tä , jo u d u ta a n k o m m u n is m iin .
lu o kk a va isto o n , jo k a sanoo, e tte i s il-IA m erika ss a lö y ty y m iljo o n ia ja taas kansanvaltaisen kehityssuunnan vaa
sella vaikuttaa Suonien aselepopeu- laesta kohtalosta m. m. »euraavu:
Ita lia n sosialistit puolestaan v ä ittä - 1* Voi OU . m itä ä n yhteistä n yk yise n m iU o o n ia työläisiä, joiden
keskuu- timuksilla, mikä nykyään on m aail vottelukuntaan.
Ainakin neljän tiedetään menaai-
vät ettei
“ ’ tä m ä k ä ä n to im en p id e tu le . v a lta lu o k a n kanssa, ja senvuoksi em j dessa Sosialistipuolueella on työmaa- man kulussa vallalla. On valaisevaa
neen
rahansa heti tänne saavutti.
viitata tähän lähemmin.
Kuten tunnettua (’uolan hallitus aan, joilla oli aikomus nia’kuvjj
lie v ittä m ä ä n k ö y h älistö n tila a , e ttä ne
ta.
Puolueemme
varsinals-amerikka-
me
usko
olosuhteisiin
m u k a u tu v a in
Niinpä erään berliniläisen valistus- asetti ennakolta rauhanneuvottelujen
lainen osa. Ja luonnostaan johtava
Louhen Suomi-matkueessa.
v a ra t m ite n täten lo p u lla k in saadaan, i liiaalliseen
d o g m aattisu u teen
v a ip u
järjestön
vuosikokouksessa viime syk alkam isen ehdoksi Neuvosto-Venäjäl
osa, on nyt entistä enemmän kääntä
“Mr. John Venäläinen, Gardnsris
k e n esitykset ovat k ä y n e e t p a ria m e n -
synä selvitteli yksi täm än Järjestön le. että täm än tulisi tunnustaa Puola
vaan te o re e tik k o je n a in a k a a n p itera-
nyt katseensa vieraskielisistä ryhmis
ta, entinen raittiusliiton rahastorhoi I
tarisen m y lly n lä p i, e ivä t tu le r iitt ä m ille h a rh a p o lu ille m en evän .
johtajista, toht. Herman Pachnlcke, niissä rajoissa, jotka sillä oli v. 1772.
U s k o m tä näihin päin.
taja Ja täm än lehden luk',
j
m ään
edes sotarveikain ja
m uiden
m e on siksi v ak a v a , e ttä te vapau-
Asian näin. ollessa ei ole kysymys vapaan kansansivistyksen perusaat- s. o. “m ereltä m erelle”. Vain harvat henkilö m enettänyt t6 0 ö .' '
i
valtioU isten m en o jen peittäm iseksi ja dessa o levat to v e rit, n im ititte p ä
telta kansan valtiossa.
Erään aika tuntevat Puolan m uinaisuutta siinä
itse- siitä eroammeko me sosiallstlpuolu-
räs toinen mies m enetti >50o. Luri
kauskirjan
selostuksen
mukaan oli määrin, jo tta täysin selvästi voisivat toinen SO J. n- e. ovat rahan-1 n |
että k ö y h ä lis tö lle niistä ei ole m u u
änn e ko m m u n isteiks i, sosialisteiksi ta i eesta, — jota eräissä järjestöm m e
hänen ajatu sten sa kulku lyhyesti seu- arvioida sen “rauhanohjelm au” m er
ta h y ö ty ä k u in se e ttä riis tä jä t vuo-
sosialidemokraateiksi, sittenkin olette| P ireissä yhä edelleen harrastetaan
“ Meidän on etsittäv ä tietä kityksen. Itse asiassa täm än ohjel n ettäneet monet liuvimatkailijat
rostaan ovat n iin p a ljo n ahn eem p ia p o h ja lta n n e sam aa ainesta: reh ellisiä — muka tuomitaksem me puolueen raava:
Kun Mr, Venäläinen ja hauen tvj
uuteen olemassaoloon. Alku on teh man todellinen sisällys osoittaa, että
o tta m a a n
työ läisten
selästä
ta p p io i- k ö y h älistö n v ap a u s ta is te lijo ita .
E tte - siten aseinansa ja m erkityksensä me-
verinsa
olivat nousem assa katuna
ty valtakunnan hallitusmuodolle, J> se esiintyy rauhanohjelm aua, vaan
! a a " U kM ' in > m in k a « e m p i h allitu s kö voi siis .S uom en työ läiset, riv e - nettänneksi, mitä m uutam at myöskin
T v
T
ruun niin tunki ovelle kaksi liienm!
innovoi
»a----
-
,»i___
_____ ka kohottaa jokaisen Saksan kansa- päinvastoin sodanohjelmana.
“Me nflestä Jotka kysyivät Jotain kat»
luulevat
tämmöisen
toimenpiteen
h e ilta v ero in a v a a tii.
jä n n e eheiksi saada?
V a ih ta k a a en-
m erkitsevän, vaan kysymys on siltä yhteisöön kuuluvan henkilön vastaa reltä m erelle” m erkitsee Puolaa, jon vaunukonduktöörlltä ja astuivat sit
nen v a ik k a jo h ta ja n n e , jos ne e ivä t
me Sosiallstlpuolueesta Ja maan osaltaan valtiolaltoksesta. an ka maa-ala ulottuisi Itäm ereltä Mus ten pois. Sam assa miehet huomav
VALTIOLLISTEN VANKIEN te itä ty y d y tä , e iv ä tk ä y m m ä rrä y h - erammeko
siten tuomitsemme itsem m e m enet taen hänelle oikeuden olla piiättä- talle merelle, laajeten täten aina R ii vat että heidän raitansa oli kadw
teisedun
tie
ltä
itse
s
y
rjä
ä
n
väistyä.
TERVEHDYS SUOMEN
täneeksi kaiken käytännöllisen vai m ässä ei ainoastaan valtiollisista kaan Ja Smolenskiin asti ja sulkien nut, m utta oli se myöhäistä sillä ini'- j
vaan myös taloudellisista kohtalois piiriinsä kaikki Dnieper-joen oikean
kutuksen sosialistiseen työväenliik
T o v e r it!
het olivat jo kadonneet väkljoukkoo:
TYÖLÄISILLE
ta.
Oikeutta seuraa velvollisuus
Vaikka Puolan hal kadulla.” — Raiv.
\ ksi on lip p u m m e v ä ri, voim akas keeseen Amerikassa ja mpualla m aa K ansanoikeus vaatii kansansivistys puoliset alueet.
H elsin g in vankiloissa k itu v a t lu o k -
litus lupaakin vastaisuudessa ra t
i
.
-
I h u‘ n yhteisen asiam m e puolesta k a a - ilmassa. Me olemme jotain ollessam tä.
Siten kohoaa kansansivistystyö
k.
j o i k . , , , . . . S „o m o „ So-
, anU. rie m m „ J r i!
me
Sosialistipuolueen
yhteydessä. julkisten tehtävien etumafsimpaan kaista sisäisinä kysym yksinä vanhat
sialid em o kraatissa
seuraavan
vappu I
yli
„ - i m utta erotessam m e siltä me muodos- sarjaan. Tässä taas ei aiheettom asti riitaju ttu n sa Latvian, Valko-Venäjän,
Yhte‘.
.
t
ovat la u lu je m m e « y ty tta - toisimme
kokonaan
itserakkaaksi
Liettuan, K uurinmaan, Liivinm aan ja
te rv eh d y ks en :
panna pääpainoa kansalaiskasvatuk- ITtrainan kanssa, ei nykyisissä olo
Nyt siis ovat olleet ja menneet n»
mT
.
’
aVO
.’
,.J
k
a
la
n
a
k
m
•«««•ena
J
kansalliseksi
nurkkakunnaksi,
jolla
T a is te lu to v e rit!
selle. Valtiotieteen ja kan^jnoikeu- suhteissa moisilla lupauksilla ole Ukkojen ja Tyttöjen juhlat ja läi
ju
ia
p
aiv
än
ä
jä
lle
e
n
saavat
s
y
d
ä
m
e
m
-1
el
ole
paikkaa
m
issään
missä
sosia-
Jälleen on k as illa to u k o k u u n 1 :nen
den ohella tulee historian, l&nsanta m inkäänlaista arvoa. On selvää, e t kistä. vastuksista huolimatta oho »
me ta a je m m in s y k k im ä ä n !
Y h te in e n listisen työväenliikkeen arvoja las-
p äivä , k e v ä in e n ja k a h le ita a n k a tk o -
louden, luonnontieteiden, kotiseudun- tä riidanalaisten alueiden täytyisi tuivat tyydyttävästi, joskin el «-
on
m eidän lu
lo p u iiu
llin ic
e ii
n pääm
m ä ä ä ä rä
rä m m e
• 1_| ........
w
e, , i kotaan.
tuntem isen, slveysopin, taiteen k ir
van kö y h älistö n s u u n ju h la p ä iv ä . K a i. ;_ |i-
„i
, ■■■ .
,
k ;...
. -I— ,
, v -
jo lle
olem m e
velvo lliset u h ra a m a a n
Sosialistipuolueen
eristäytym isen jallisuuden ja m uitten välittää sivis- jäädä Puolan vaikutuspiiriin s. o. tuksia puuttunut. Ensiksi emme ¡ai
kissa maissa työ läiset o vat h erän n ee t
im e !
k an n attajat perustavat lask elm iaan : tysaarteita sanojn klrjoin ja kuvin äsken leivottujen puolalaisten Impe neet Ilm oituksia niin ajoissa. <’ti »
havaitsem aan
n ykyisen
työ n
riis to l
rialistien käsiin. Jos Puolan pyrki lislmme voineet nilt£ jakaa etukf
... .....
E m m ek ö siis to d e lla k a a n v o i sa sille seikalle, e ttä taalla syntvisi jo-
*ivn
:..,i_______
laivoilla
ja
sydamilla,
nyt
enemmän
le, h e ik k o je n tu h o u tu m ise lle , v a lh e e l
mykset toteutuisivat, olisi siitä seu teen, jollainen oli aikomus, vaan si
massa rintam assa taistella ja v o itta a ? ? ) 'k u toinen sosialistinen puolue, joka kuin koskaan ennen.
Yhteiskunnan rauksena, e ttä Puola saisi haltuunsa tä huolim atta oli yleisöä, heti lauai
le, v ä k iv a lla lle ja v ä ä ry y d e lle , o rp o je n
saavuttaisi aseman maan yhteiskun-
R a k k a a t iu o k k a v e lje t ja siskot!
eläm änvälttäm ättöm yydet
pyytävät
itk u lle sekä leskien v alitu k se lle r a
i
nallisessa
ja valtiollisessa eläm ässä tätä palvelusta kansalle. Paitsi yk alueen, jonka pinta-ala olisi suu tai iltana aivan kunnioiti t ;
•
,
i
-.
..
,
. .
I
H a lu kostaa om asta ja n ä ä n ty n e i-
k e n tu v an
k ap italistisen y h te is k u n ta - den , o vereidem
ja mikä paremmin vastaisi eristäyty- sinäisiä esitelmiä, on kaikkialla, mis rempi kuin miljoona neliökilom etriä. ko, Joskin osa lähti pois vaatien » |
me puolesta ei ole se
paisuisi silloin laajempi hansa takaisin, kun emun- ¡a«®
jä rje tte lm ä n
lu o n n o tto m u u d e n , o p p i- ■
, I misen kannattajain
- — m
-----------
akua — ja --------
aaf- sä siihen on välineitä ja voimia, pan I uolasta
Olemme kii’-
valtakunta
kuin R anska ja Saksa soittajia aikanaan.
neet tu n te m a a n o rju u te tu n asemansa
• nnU* ,n ’
“ on »a a n ut m eid ät O-1 teitä. Siihen sitten voitaisiin liittyä,
tava toimeen esitelm äsarjoja, jotka yhteensä ja olisi se pinta-alaltaan lisiä yleisölle etteivät e n e i n t n a c i -
ja a lk a n e e t ta ju ta yksin p ä k e h ity k .e l- 4o“ ta m a a " U ,U c J ^ ao le v an k e h o itu k - s illa heidänkin täytyy myöntää, ettei
sem m e.
Syy on s u u re m p i ja y le v ä m - kansalllsena sosialistisena järjestönä synnyttävät tietoa ja terästäv ät käsi järjestyksessä toinen valtio Europas- m urisseet, sillä siihen heillä oli ?i'
lisenkin
v ä lttä m ä ttö m y y d e n
v aa tiv a n
tystä yhtenäisyydestä, täydellä asial sa. Puolalaisten vaatim ien alueiden sl oikeus, joskaan emme voin'"-’
p i: ä ä rim m ille e n u u v u te tu n k ö y h ä lis - toimiminen m erkitse mitään
H allitsevan o lo tila n
p ikaista
lo p e tta
lisuudella,
Ilman
sivutarkoituksia.
*" tö n , k o k o ih m is k p n n a n o n n ellisem p i
Tämä on harhakuva m uitten har- Slvistysyhdistykset ja kansankorkea asukasm äärä kohoaa likipitäen 52 tä auttaa. Nyt kun kaikista on ■'
m ista ja uuden te rv e e m m ilie ja si
Pariisissa
sijaitsevan vitty. niin lausumme yb-i-i Ile k“
1 tulevaisuus, ihmisyyden ihana voitto!; kakuvien lisäksi ja se johtuu siltä. koulut kuuluvat yhteen. Kansanval- miljoonaan.
vvellisem m ille p eru s teille
ra k e n n e tu n
Yl»-in*!
Puolah valtuuskunnan jäsenen, prof. tokset kannatuksestanne
h a » ja n a is e : n » on
,
c
.. y ,....
niin
H
Suom
en , k o
h d is - i , etteiv
paJjo„ ät k u näitten
jn h<J kuvien
j tg e s tä an tekijät,
i u u Io tte
lp . tio, joka el pidä huolta joukkojen
tulos
noista
kahdesta
ilkuta
Romerin antam ien tietojen mukaan
y h te isk u n n a n lu om ista.
T u h a n n e t ja
.
.
.
uc
.uuivue.r-
henkis-siveellisestä
kohottam isesta, näiden
alueiden väestö Jakaantuu f 230.05, josta puhdas tulo <et lU io
m iljo o n a t ovat k ä y n e e t yhteiseen tai»-
.
JÄ ‘to k o m a a .im .n p ro le - j vatkiu, kykene tutkim aan Amerikan
hajoittaa Itse itsensä.”
te lu rin ta m a a n
p ää m ä ä rä n ä ä n
k ö y h ä - to^ Ä at,n , vapaustaistelussa
m e rk ity k - • y h te is k u n n a n
n y k y is iä
te k ijö it ä
kansallisuutensa
perustuksella seu Muuten tä ssä lopussa tahi'
ja
raa
valla
tavalla:
m auttaa iltam ain tolmlhenki
~
,
e
u
n
n
tekr
.
Mutta
yhtyner
j
a
'
k
r
^
n
listön tä y d e llin e n vapautus, k a ik k ie n
tä
olisi ollut kaikkien, joi ka
ih m U ten t . . — rv o ja k a n .o je n v e ,-
* * " ••? * • • ™ herran l Kaksikin.
eristäytym lspyrinnön | nItetty uud,8tettua huomiota kansa v Puolalaisia ................. ......... 17hi mllj.
iltam
issa jossain tehtävä i
j« y ..
R in n an k a u p u n k ie n t y ö lii .k o r t - ™
v lettaa h .n .., n v ili » e n k ö y h ä t . - S kannattam aa puoluetta syntyi viim e, kasvatllk8een kansanvaltaisuuden auo- Vahä-venäläisla .................
13’/s mil f. kin pitänyt olla saapuvilla
- - en a su kkaid en kanssa o vat m aa ton tod ellista k e v ä tju h la a rie m u iU e - syksynä. Ne eivät
„«„x. olleet » mitään
„ x x --------
muu-1
I
m
v,
teleid
7 mllj. kuin tulot lasketaan, vaan ’
.
| ranaisena menestymisen ehtona. Ni- Valko-venäläisiä .................
v
an
a
v
o
itta
ja
n
a
,
itsetyytyväisen
ä
suo
ta
kuin
vieraskielisten
ryhmien
ko-
•
menomaan
sveitsiläisiä
oloja
silmäl- Ju utalaisia ........................
€ mllj. vat melkein kaikki pois. tu<
seudunkin ra a ta ja t k o h o tta n e e t puna!
Se. että hallitus väki Jäpitäen lausuu eräs to h t R. Broda Saksalaisia .........................
rittam a an s a työ h ö n ja m u id en m a i- koomuksia.
4 mill, ei ole oikein käytännöllisiä ■ ,*e'
sen lip p u n sa yhteisen taistelu n tun
n u s m e rk k in ä .
Jokaisen m aan laidas- de" t y ä U “ ten k u n n io itta m a n a ja r a valtaisesti hajotti näitten järjestöt, muutamassa
mllj.
kansan valistuskirjoit uk Liettualaisia ja lättiläisiä
koitui suureksi tappioksi sosialisti sessaan: “Demokratia ja kansankas- Venäläisiä ............................. l ^ m i l j . toim innassa. — Ukkojen ja 'i
ta toiseen, y li h u o le llis im m in k in sul- kastam an a.
iltam akom itean raham ini-ter
puolueen asialle. Sillä kilpailu n äit vatus kuuluvat yhteen. Vasta kan
H u h t k u u lia 1 9 2 0 .
Siis puolalaisia on ainoastaan noin
je ttu je n ra jo je n , v a h a m e rte n k ä ä n v o i
ten kanssa olisi paremmin kuin mi san kohottua korkeam paan kypsyy
Jou kko v a ltio llis ia v a n k e ja .
m a tta n iitä estää k a ik u v a t in to m ie
kään muu näyttänyt Sosialistipuo teen. mikä voidaan saavuttaa ainoas yksi kolmasosa väestöstä, s itä v a s Lähtiessänne
ostoksille tar
liset h erä ty s - ja k eh o itu s h u u d o t e ri - ■ _
""
lueen soveltuvaisuuden edustam aan taan vaivaloisella valistustyöllä, ky toin m uut kansallisuudet m uodosta
kaksi kolmasosaa m ainittujen kastakaa ilmotusosasti ame*
sosialistista työväenliikettä Ameri kenevät rohkeim m at dem okraattiset vat
alueiden
koko asukasm äärästä, josta
' s a t s ? “
kassa. Paljon vähemm ällä rakkau laitokset tuomaan ilmi siunaukselli-
• • • g ••
vahavenaläisiä
on lähes 26 pros..
della ja m yötätunnolla
kohtelislvat s«n vaikutuksensa.
la n a, jo llo in k o k o valiassoleva r iis t ä - '
....
Jos politiikka juutalaisia noin 10 pros.. saksalai
m e d an k in se p arat stim m e naita puo- kiiruhtaa kansankasvatuksen edelle,
jä lu o k k a ja k a ik k i p o rv a rillis e t v a i-;
sia S pros. Varsin seivästi ilmenee Oregon-Washington alue«®
L
1? ?
,oUsi/ A L 8aaneeL raU'i kohoaa esiin suuria vaaroja."
tie t vapisevat p erustuksiaan m yöten
puolalaisten vaatim usten im perialis
sihteeri-järjestäjän toimi
. . . . . . . .
,
i . Anierikan vieraskielisiä sosialiste-1 hassa toimia ja edustaa asiaansa
Itävallassa, tuossa m aassa, jota me tinen luonne tark astettaessa väestön
tm p e rta lu m in
lo .h b m .n
m»*iimaMo-1 Ja. myöskin suomalaisia, vaivaa o- kuin nyt kun n niiden
muistoon
liittyy
ild en . . rau2 ’ t?<m H i^ ! Olemme to ttu n eet pitäm ään
airtta-
avoinna
kansallisuussuhteita Puolan
vaati
d a » »eurauk»i»ta.
E p äto ivo isin a p o n - ' Inan m erkityksensä liian suureksi ar- jonkunmoinen
m arttyyriuden säde-
mattomana
sekasorron
maana,
ei
ole
T ä te n
ilm o ite ta a n
täm«»n »
I
massa ja m iehittäm ässä Itä-Galitzias-
niataval kyllä taantumukselliset kaik-1
millä ei voi olla muuta j kehä.
tyydytty
pelkkiin
lausuntoihin,
vaan
sa.
Itävallan
virallisen
tilaston
mu
•ih
te
e
ri-jä
rje
s
tä
jä
n
to
im
i
E^-
~i
käytännöllistä
tulosta
kuin
itsensä
i
Jos
Am
erikassa
lähem
m
ässä
tule-
k i voim ansa p alau ttaakseen edes so
on siellä lähes vuosi sit te koko va- kaan tällä alueella, jonka pinta ala ten to v e re id e n h aettavak»
: - "****
d an
edellisen
tas ap a in o tilan ,
m u tta i luuduttammen
anunen-
vaisuudessa syntyy uusi puolue, mi- na~ kansanvaiistiistvn
on
55,000
neliökilom
etriä,
asui
vuo
on
a
le
tta
v
a
v
iim
e
istä
än
4
;
) ’-f I
tu rh a a n .
Y h te is k u n n a llis ta ra u h a a ei
“ “ »««toi elää M edistyä Jä m .tä .. sen kehityssuunrsan innoittam ana Ja
den
1910
lopulla:
tä
me
todella
olemme
löytäneet
vii-
'
voitaisiin
nim
ittää
n ä k u u ta .
H a k e m u k s e t paiitK»’'»*1
ole enää saatavissa v an h o illa peru»
soslall» ti seksi f m erkeissä järjestetty yhtenäiseksi
m u katn een on o ltava »;><>' •
-<<••-- I
Vähävenalälsiä
......
3,525,000
eli
72%
Ope
13
p
ä
iv
ä
ä
n
mennessä,
°*° '
Puolalaisia
----------
770,000
eli
14$;
. _, , i„ee»>. . koko
. - -
«ä..
kouluhallituksen a
~ .1 . O ,.„ oikouHä
h„„
„ „ Amerikan K i.lall.ita«> liikkeen -hän-
„ ,k „ „ n „
k - i ,» . i *— . . . —.v»
eh
Juutalaisia
......
—
660,000
eli
12%
Ja
valkknna
/
,
i
k°
k°
Jouk.?n
o,kealle-
Si^
lotteestä
on
vapaan
kansanvaltetus-
ottaa
te e lla :
klsenä johtajana’
olisi todellisuuden» niinkin
?
.
va,iprnin#na BiIt4 m enevät | työn johtom lehlä kutsuttu neuvotte
Suom en työ läiset !
Muu
osa
väestöstä
on
saksalaisia
uuoe sa niinkin, että me pnolueet tulevat olemaan semmoisia:
T a n » ju h ls p a tv a n « , jo llo in te
^ neHkka' !
Í®« meidän järjestöm m e tyydyt- r ^ n e n ^ M e s i ä n t ^ X i n ^ n s a ^ v ? ja muita kansallisuuksia.
ALUETOIMIKUNTA
Ei m inkäänlainen laajinkaan kan
le e rn
n m uiden m uiden
p
ro
le
ta
a
rie
n
lail
eiden
te il-
o.er.m m e. k
kykenemme
Opettts-
y k e n e m n » taakseen
___ ___ suuruuden tuntonsa janoa
,,in, HStUBtyon JÜrjestamiíeksf.
sallisen itsem äärääm isoikeuden peri-
la, k aikesta te itä k in y k ä v ielä ym ! näkemään suuret yleiset tilanteen äa- ¡ j UnZ uutuisV 1)H 7k^ ¿ te e llft iuZnäi-
719 Montana Ave.,
pöröivM ti
v»htvail*»te
huolinutta, vriHäe&v "
Oli tnme va«rässä. sejcsf valtiolliseksi puolueeksi A m eri-jjuotu e r¡kojn¿n k a n ^ ? v " te K s v ü a ? > k in tT nvo?ng? n,tiiaiS rail6kaJainen tul-
Puolan imperialismin
“rauhanohjelma”
New York vaarallinen
paikka
Portland, Ore.
harha-
näyistä
doin
j»
tuhansin
innostum aan
m aan
in
ja
in-
,«
AttS « a
e tti
f-“
ai
.»
i
ei a u U
v
« k x
keU aa
m u tu
sy#4U
-Niinpä
siis tä
tätä
seuraavansa
N
iin p ä SUS
tä seu
U m a s s a k lr jo itu k s e s s *
t0 - i° ka sam ana toimii alallaan ken- ¡alaisten imneriaiixiiAn
muu- kuntoimistoaa. Tämä ohjesääntö tu-J teitä, sitä ‘ 'S ä e X ä n y “
mo koetamme p e ,
.u v .U i ptan.
T u l.» « « | ptoupwltataim
’ PU° ’
Puo-
Portland,
Oreg0®-