Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (May 29, 1920)
S» TOVERI m erkkejä siitä alkaa olla run- teen kaikissa maissa, Amerikaa set rajat ovat . kaikki yhtä huo säästi. Kongressimies Sher- ehkä lukuunottam atta, ja joka noja. TE« orgaa of tEo Fiaaiah w orker* ia wood, Ohiosta, antoi tästä pie- näyttää voivan yhdistää kaiken olemassa Kätkekäämme isänmaanrakkaus * < “ 10) . On • ja • yksi « • ainoa » vain yksilölli- • ■ mausteen äskettäin kon- todella vapaamielisen ja yhteis- siä etuja yhteinen tk * Weatera State«. The only FiaaiaE nen sydämiimme, mutta syöskäämme ■ Todellisuudessa ei ole ke- isänmaan aate valtaistuim elta.” i Daily ia tke Woet. PoEluEad Daily, gressissa, kertoen mitä sosialis- kunnallisen uudistushalun hen- etu. Kaikille osastoille on nyt saapunut lähettämämme “Kyni. Logiik except Sunday, at Aatoria, Oregon. t ien..Ja!lt^am *nen on hänen pii- gen, taiteen ja aatteiden miehis- tään, joka on “ vieras”. rissaan aiheuttanut. “1918, kun isä kautta maailman, -. imenen Sokeaa Johtajaa” nimistä kirjaa. Tämän maininn Ey tke Wectera W orkm ea’« Publiakiag ka ja moraali ovat kansainväli , minä olin ehdokkaana kongres- Kansainvälisessä komiteassa. siä. „“ X l S e n ” m uK ""K uo1 !*> opettavaisen kirjan hinta on ainoastaan 60c, ja voimme Society. siin oli sosialisteilla m. m. e h -Jo n k a tämä liike on asettanut,! ’11) Meidän aikamme ihmisis- dokas, Mr. Klotz. Hän sai sil tavataan nimet sellaiset kuin sä herännyt hartaus synnyttää leiden omaisuus- ja valta-siirrot ■ sanoa sen olevan kaikille tiedonhaluisille mieluinen uutuus JOHN Editor A Man«ger Älkää antaka kirjan jäädä myy. loin 2,006 ääntä. Vuosi scnjäl- Henri Barbusse, BÖasco Ibanez, uuden aikakauden, suuremman jälkeläisilleen, • mitä laatua t a - ja helposti myytävänä. hansa ne sitten ovatkin, eivät mättä, vaan levittäkää heti ja tilatkaa uusia, Office Seventk and Commercial St., keen kun E. V. Debs oli lähe Georg Brandes, Anatotele ja puhtaamman kuin kristillinen Oppoeite Poet Office. te tty vankilaan, oli tuossa p ii France, Charles Gide, Ellen Key, aikoinaan. sovi yhteen järjen ja moraalin Samoin painostamme vielä S.‘ Alanteen Sanakirjan duo . TE LE P H O N E — O ffice 3 63; rissä loinen vaali. Klotz olii Andreas kanssa Voimain ja hyve.dcn , , j , meillä Qn ,äällä varastossa. 1 I^atzko, Madeleine 12) Ajatus on luonut kaikkien Editoria! D »p't 632. oli l ‘ k Ä a i S k k t i« e * “ ' k o l m e a Charles Riehan. E. D. “ !ne,iden kehityksen. Ajatuksen vain eläviä varten. Jokainen! . Kaikille s. s.-osastoitle huomautamme, että kuten ilmoi- sai ä ä n t ä ” S itte n J - , ’ . Bernard bhaw, L pton ■ miesten velvollisuus on uhrata saakoon yhteiskunnassa aseman timme välitämme Suomen työväenlehtien tilauksia. Lei- Eatered ae «econd-claa« aaail matter Klotz 5 4 aan a. bitten Sinclair y. m. Brittiläisessä Clar- elämänsä kehityksen hyväksi, Jaly 18, 1912. at tke Poat Offiee vakuutti tämä ijäkäs kongressi työnsä, eikä tilapäisten eläm än-' katkaa se ilmoitus ja esittäkää osastonne kokouksissa ja te-komiteassa taas tavataan m. 13) Toim ettom at ja horjuvat ehtojen mukaan. ” mies, entinen sisällissodan ve- m. tunnettu vallankumoukseni- at Aatoria, Oregon, aader tke päättäkää mitä Suomen lehtiä tilaatte lukusaleihin. A ct of Marck 3, 1873. terääni, että Dehsin vankilean, ncll alnmat,¡liikkeen johtaja Ro. ovat nykyisen tilan puoltajia. Clarte-liike seisoo Neuvosto- Toverin levitysosasto. 14) Poliittiset lakot ovat sekä Venäjän puolella siinä maailman lähettäminen teki enemmän so-! bert Wj„jaTn5 ja etevJa sosJia,;5ti. eial.steja tuossa pt,rissa « u n • atte,j)a JIiertrand Rl,ssc;| jaloimmat että hyödyllisimmät taistelussa, joka nykyään raivoaa U U T IS -S E N S U U R I Y H Ä kaikki sosialistizgitaattorit y h joka lähinnä lukeutuu guild-so- taistelutavat. Kehityksen ja val punaisten ja mustain välillä. 1 Unkarin menneistä ja omaiset ja poliisisantarmit ot K Ä Y N N IS S Ä tivat suurim m alla tarmolla osaa lankumouksen välille asettavat Valtavassa I*accuse-(Minä syy-1 teensä olisivat voineet tehdä. sialisteihin. Sodan ajalla täytyi meidän valkoisen U nkarin uudelleenra nykyisistä oloista " ^ rv s ris m n “ C h rta kansainvälinen liike, ne rauhallisen kumouksen tien; tän)-nimisessä kirjoituksessaan) tottua siihen, että kaikki sano- kentamiseen, on tietysti aivan 15) Hallituksethan saavat ai antaa Barbusse Venäjää vastaan « M mutta ei silti mikään poliittinen kaan vallankumouksia. Ne ovat malehdille tulevat tiedot kävi sia keinoa luonnollinen asia. Näille on tähdätyn saarron ja sodan jo h H enrik U ngar nim inen tove- vät viiden kuuden sensuuritoi- näet valkoinen _________________ puoluesuunta. Se ei tahdo kor- ' niitä vastavallankumouksellisia, terrori elämän miston läpi. Tämä saattoi olla x ,. , ] vata työväenpuolueita, ammatti- jotka tekevät vallankumoukset dosta bolshevismille tunnustuk- r j on lähettänyt Suomen puo- elem entti. sensa samalla kuin hän mitä an- luelehdille seuraavan katsauk- osittain tarpeellistakin sotilas- — SPrt S y t l t y .yhdistyksiä eikä muitakaan jär-1-verisiksi. Niitä, jotka ovat vas- karimmin tuomitsee entente-im- sen U nkarin m enneistä ja ny- liikkeiden peittäm iseksi, eikä | jestöjä, mitkä jo pyrkivät s a - ■ tuussa niin siitä kuin toisenkin- Kansan y llyttäjäin teko oli perialismin ja sen politrkot. “Me kyisistä oloista: ja ohjelma siihen nähden ollut suurempaa tä y te tty ja valkoinen Unkari ! maan päämäärään. M utta se ei ’ laatuisesta I d a s ta , ovat he, jot- syytämme — lausuu hän — kan sanottavaa. M utta nyt sodan “U nkarilainen vastavallanku syntyi. E nsin syrjäytettiin työ ! silti ole vain pelkkä sivistynei- ka sortavat, eivätkä suinkaan ne, sainvälistä imperialistien, mate Kirj. Arvid G. Hansen. jälkeen ei pitäisi olla mitään Johtajiensa ohjaamina den joukko, uusi lahko. Se v e-; jotka puolustavat itseään.” oli - rakennettu m iltei ko- läiset. rialistien ja kauppiasten joukkoa. mous , , ... , syytä salata ja sensuroida uu-' Sos. Aikakausilehdestä. i toaa ennen kaikkea nuorisoon, Eräässä manifestissa, jonka jotka mitä häpiämättömimmällä ko «««“ ? " ’“ jim m ille kansan uskoivat he viikkojen kuluessa tisia. Meille on myöskin va-j heihin, jotka tähän asti ovat o i- . Clarten englantilainen ryhmä äs tavalla lahjo™ suuret sanoma- kerroksille. O .ke.stosos.al.sti- kristillisen sosialismin mahdol on “Ciarte” ? kuutettu, että sensuuri on koko- I Mitä Tämä ranskalainen sana inka leet vanhoJen harhaluulojen ja i kettain on antanut, ilmituodaan lehdet puolelleen ovat leiman- »“ ag'«atsioni sat aikaan, e t u lisuuteen. M utta nälkä, joka »e e ™ ^ u,hreja' CUrte on ohjelma periaatteisesti neet epäjärjestykseksi puhtaan Järjestyneiden työläisten suurin samassa määrässä kuin heidän naan poistettu. M utta perättö- l on se väite m onasti nsnt- . »^.ivyyiia , on vani maksi monasti osot s . s 1 Y cq vaetairo I I on lznmAnbc*) 1 ,ci n* kom m unistisia ; _ a osa vastavallankum ouksellisine tovereitaankin, * « ö . i u s : ; » £>e ,n s ± r lc > . ¡ w * • ,? •• in “ 1 lv?s,i « • ’ s s * r J a tautunut. Yhtenään ilmenee ta . « xj , tna mielialoineen m yötävaikutti neu ’ heikontaa kristillistäkin köyhä- työskentelee rinnan työn Inter- liikkeeltä«, jolla on selvyys lip an Neuvosto-tasavallan Perus- kukistam iseksi, listöä ja jonka mukana se«« pauksia että kapitalistiset uu kin kielessämme, lehdissämme ja nationalen kanssa ja sen hyväk- puunsa, voidaan vaatiakin. Ä assL a kuka tah".n ™ n S O lkeis,»sosialististen johtajaln ' tistoim istot sensuroivat ja vää aikakausjulkaisuissamme, ja jot si vallitsevan yhteiskuntatilan keuhkotauti, opetti työläisille Clarte ihanne — sanotaan sii kut ovat jo saaneet sen käsityk n l? .u tu s t^ a nhhim N* peru 1 ?8i‘a‘?ioni S < Ä !’eS,i- jSrje” rentävät työväen pyrkim yksiä aivan toista. Vielä tammikuu»- perustuksen muuttamiseksi, itse nä — on se koko maailmaa kä koskevia asioita. V arsinkin on sen, että Clarte’lla tarkoitetaan yhteiskunnan peruslakien uusi sittävä. osuustoiminnallinen liit , - . , „ sa tahtoi muuan kristillinen so . - a tyneiden m aatyöläisten ja pien- liikettä, joka on ottanut suorit miseksi. tuvat tasa-arvo.suuteen ja työn , ' !on ikain ki skulldcss^ saPj ai. sialisti vaaleissa esiintyä Buda tämä totta V enäjään nähden. totasavalta, jota ilman kansat Oikeuteen. Ne jarjes avat Vena- k - n ,'että mihei kok4 maalais. Yksi sellainen ju ttu on taas taakseen tuon jättiläismäisen, Ensimäinen työläisten ehdokkaana. julistus, jo n k a, eivät voi vapautua. Clarte tah- ,an työläisten osanottoa yhteis- väes(ö _ suurim m aksi osaksi pestin toivottomalta näyttävän ja pet- paljastunut. Kun Puola alkoi tävän, Hän sai tuskin muutamia sato vieläpä mahdottomankin i Jar? e an,tO1 maa,lrna11^ °.H ko'j tQo yhtäältä poistaa poliittiset ja ten asiain hoitoon ja turvaavat _ .. k hyökkäämään Neuvosto-Venä ja ääniä. Työväenluokka on : ¡a!?u.ddH‘set ,raiat .E nsojen yä- heille suoranaisen vallan. Ne lik Ieita _ sabot« rasi neu. hirvittävästä jälle, riensivät englantilaiset ka tehtävän, saattaa selvyyttä ja so- * hinnasta saanut irnhuva proletariaatin kansain-. vostoPasavaltaa ja teki täydeni. maksaa opetuksen, että kirkko- pitalistitkin vanhan hyvän ta valisyvdesta. Mitä tahansa kti-1 seksi (S AM !• I I 1# I <<■ « I « isen. S n A M Óikeis- a 1 « * • kristillisyys on riittämätön in- pansa mukaan lähettäm ään asei sen kukistum ta ja ammukkeita Puolan lahta- v in( 2vSt\ . ajiv telee,ki,"’ V ; : ’n,T tososialistinen agitatsionihui- him illisiä” ihanteita varten, että reille. M utta Englannin satama- tiiten in kaikki nähdä, että na- jau8 “dem okratisine” vakuutuk- sosialismi ja katoolinen kirkol A kuperaltaan on Clarte-liike 2) Suurin osa ihmiskuntaa on jelmana on kaikkien kansalais- työmiehet tekivätkin tenän; he ranskalaishumanistisen ma perusajatukset eivät a.noas-. Rincen oikeistososialistiset lu- lisuus ovat toisilleen ainakia. aateva- j aina tähän asti ollut pakotettu ten yhteiskunnallinen tasa-arvoi- kieltäytyivät käsittelem ästä ta taan ole terveen järjen ja oikeu- paukset, e ttä niin pian kun neu- yhtä viham ieliset kuin tuli ja varoita joita aijo ttiin käyttää den mukaiset, yaaan että ne vostotasavalta kukistettaisiin vesi, sekä ettei mitään sovitte myös ovat ainoat, mitkä voivat niin tuhgi maitQa - hunajaa luja voida saada aikaan paavier. | venäläisten toverien vallan' murskaamiseksi. M erimiehet o- ottaa pois ne kaksi rasitusta, jot- vuotamaan dem okraatisesta L â n 'ja köyhälistöihanteiden välilli livat m yötätuntoisia ja laivat, tyksen luomiseksi, yhteiskunta- ollut suurempi kuin voitna. Kaik-i on kansainvälinen sosialismi ka hulluusteonat tähän asti o \a t si Europasta, ja puuttuisivat “K ristilliset” johtavat Budapes- jotka jo olivat saaneet osan las järjestyksen, joka perustuu yh ki perustuu käsityksen puuttee-! Niin brittiläisessä manifestis- panneet ihmislasten kannetta- Clemenceau ja Lloyd George, i tissa ja maaseudulla, piispat ja tistaan sisään, olivat pakotettu täläisiin oikeuksiin ja edellytyk seen. vaksi : joukkojen ruston ja so -, nämä molemmat jalot urhot ja heidän ystävänsä ja ystävättä- i sa. • dat. ja purkamaan lastin ja ottamaan siin eikä riistoon. ihm isystävät heti “dem okraati- ' rensä. kristilliset upseerit ja IB . r, . i 3) Epäjärjestys ei ainoastaan , Clartistit eivät kaikki ole yh- m uuta tavaraa. Koko aselähe- Ja se on juuri tämän takia, sen” U nkarin asioihin: tämä y- koko U nkarin virallinen kristil äenn Barbusse oli ehkä ra ns- ole vallalla, vaan se yhä lisään-jtä to iv eik k aita tulevaisuuteen tyshomma täytyi lopettaa ja täs kalaisista se, joka näki syvim- tyy. Missä on puolinainen epä-'nähden. Mies sellainen kuin bolsheyrsmm aatteellisen ja käy-, leisvaarallinen naivisuus vai- linen kristillisyys antautui in-j tä kaikesta, vaikka se on tapah inalle ja karsi eniten maailman- kohta, siellä se pian on tävdclli• ‘ Brandes on tullut epätoivoisesti tännolliscn totuuden takia, sen juutti että koko pikkuporvaril- tohim oiselle elämöimiselle, joka tunut lähes kuukausi takape sodan aikana. Ei siis ihme, että nen. Jollei täydellistä olojen! taistelevaksi Lueiferiksi. j^ka ei loistavuuden takia, eikä suinkaan n siuokka. virkam iehet, passiivi aistillisuudessaan ei voi verto-J rin, ei yksikään porvarillinen hänestä tuli sen liikkeen johtaja korjausta tapahdu, ei sillä o le ! vielä näe mitään ratkaisun mah- sen takia, että joku kansanxail- SC8ti tahi aktiivisesti ottivat o- jaan löytää. M utta kristillisti-j uutistoim isto ole m aininnut mi ja suurin herättävä voima, joka mitään merkitystä. dollisuutta tässä “murhenävtel- tuntettu on menetxllvt mielivä«- saa valkoisen U nkarin muodos- lä köyhälistöllä ei ole rahoja w tään. Vasta nyt kun E nglan mikä on luonnollista tamiscen. O ikeistososialistien t taa edes sitä hapankaalia jota sodan mielettömien kauhujen 4) Oikeudenmukaisen yhteis- män toisessa näytöksessä” Mut- taisesti nin työväen lehtiä on tu llu t tuoreessa ja johdonmukaista vallanku-j puhe “dem okraatisesta” Unka täällä nykyään on saatavana ja tänne, on tuo tapaus tu llu t A- tuoreessa muistissa ollen nosti i kunnan peruslait ovat hy<in vk- ta he ovat yhtä' mieltä vihates- mouksessä. j°ka saa jotain ai- rista, .joka samalla kun se olisi santarm it, nämä kristillistin m tn isyyden johtavaksi aatteeksi sinkertaiset. Kaikki suhret ajat-'saa n menneisyyttä, barbarismin merikassa tiedoksi. kaan , eikä sen tai tämän epä- bolshevikivastainen saavuttaisi ihanteiden vartijat Unkarissa Porvaristo ei tahtoisi antaa ja asetti koko maailman käsittä- telijat, kaikki .suuret inoralistit ja väkivallan aikoja, jotka heittä- järjestyksen takia, josta, kuten ententen armon, että vielä e- vartioivat näitä ihanteita sen-) maailman työväestön tietää m i va.n. ’’Btota^yaBa-m anteen pää- ja kaikki uskon-perustajat ovat i vät mustat varjonsa nvkvdsa-y- liittoutuneet hyvin tietävät, bol- „emmän Unkari, joka tekisi lo- raavalla tavalla*, muutamilla kai ten suureksi ja lujaksi Euro- inaaraksi sivistyneiden tiedolli- aina olleet yhtä mieltä perus- teen. He kammovat noita hal- shevikit eivät ole vastuussa, sv pUn bolshevikeista tulisi enten- voksilla saatetaan työmiehet aa pan työläisten solidarisuus ja sille ja jarjestelniat -.sille pyrki-j laeista: todellisuus on järjenm u-} Citscvia luokkia ja imperialisti- on sen takia, kun herrat, viholli- ten lempilapseksi ja sen tähden muin ja illoin työmailleen ai rny si e. Kansojen liitto , sei- kaista. siä hallituksia valhekunniassaan yhteistoim inta on kasvanut. Se laisena «emme, ovat päättäneet rangais- ententeltä saisi ainakin vanhat sieltä pois; he saavat kulkea kuin sen ovat suunnitcl- J Valta kuulukoon kaikille ! ja teeskentelyssään. käsittää että tieto siitä yhä e- ta ja kiusata Venäjää. rajansa palautetuksi, tämä har- vain kaksittain ja santarmit pi-| nem ni lu iitta a sitä v h tee n k u u entcnt^ kaPitaIistien teoreet-i yhteisesti, niin kuin aatekin. “ Isänmaan aate ei ole väärä, Vallassaolevat luokat kapita- haluulo sai aikaan että unkari- tävät miehiä silmällä. Entis« mutta se on mitätön ihanne, ja s Ä - , a r a = s r .................................................................... mu - ; kinen, on «irvokasta. Vain se j sellaiseksi “Clartessaan”. “Jos listisissa maissa hallitsevat nyt lainen keskiluokka, joka muu- sä yhtä kristillisessä Siperiassa! nykyisin on kaikkien maiden pakkotyöhön tuoni | kaan vaarallinen utopia . I a- , puikittakoon. Förssikcinottelut' yhteiskunta olisi maailman kasit väkivallalla ja vääryydellä. He ten on arka ja harkitseva, otti vietiin työläisten kesken niin nopeas ovat luopuneet ihmisyyden vaa- osaa häikäilemättömään taiste- poliittiset vangit niinikään ryh ta hittoa johtoyat tcotisuudessa ovat loukkauksia yhteiskuntaa i tävä ja muuten täydellinen, ei se ti kasvamassa. timuksista ja heittäneet järjen luun joukkom urhineen ja inkvi- m ittäin työhönsä ja saattueesi enää tulisi antamaan aihetta äk- Nämä tapaukset toinen toi im perulistiset hallitukset mieli vastaan, perintö on varkautta. seuraamina. M utta joka tapa-I Prokrusten sänkyyn. Clarte- sitsioonineen luokkatietoisia m aem nH?, V11*;“ , ' ast' ll,1( nvcrtaisuus olktion ' kinäisiin ja osittaisiin hävitvk- sensa perään oiouavai osottavat miten Viha uksessa oli kukin ryhmä aina-J ko • maa' .r,tta annctaan ka,k‘1,e kan-i siin ; nämä hävityksethän eivät liikkeen kautta nousee ihmiskun- työväenjohtajia vastaan. tärkeää olisi maailman ty ö lli- ta ja järki taas täyteen kukois- kommunisteja vastaan ei tolisi kin kymmenen miehen Suuro .«Ile ...d a oma kanuInvälineiJ ,!m4n n,,’sa '‘’ n«’)«" e-| salaisille sama- .. ............................. amatj yhteiskunnain- koskaan hvödvtä yhteiskuntaa, Ja Clarten tulinen milloinkaan saavuttanut niin nen. K ristillisessä Unkarissa| û ü h « ^ i « o n „ . jouFC äH ä u l ' ’A " ™ , n , ^ „ 1 1 « et edellytykset kehittyäkseen, vaan voivat olla eduksi joille- tukseensa. taistelu Venäjän työläistasaval-. hirveää muotia elleivät “kansal- on ryhmässä vain kaksi hen kaapeliuutisetkin m ad.ta j . l tM ’^ lan ' a s,toa ,, ,tse . »<1«! i I- -uokkataistelun päämääränä on kin yksityisille riistäjille. Siksi lan vapauttamiseksi osoittaa sen lisuuskiihkoilijat” jotka tun- keä ja paitsi sitä ovat r.aiTil tahtovat ne Voimat, jotka tähän maanosasta toiseen työväenleh epäröimättä nujertamalla impe-j luokkien hävittäminen. m uodollisesti vapaita tyomieh;.| läheisen yhteenkuuluvaisuuden keutuivat neuvostohallitukseen, nal.smin ja sen rajattoman ah- 7) Kansalaisten kesken ei su-Aisti ovat ohjanneet vanhin maa- tien julkastaviksi. netiden, joka on niin ominaista kupuolieroavaisuudella ole mi- ilmaan kohtaloin aina k äv ttäi ia sisa’»*n sukulaisuuden kom- olisi lakkaam attomalla miinoi- vapaassa maassa. .... .. ' . tään --------- u. ni.uoja, aina sa v u rik- aa ,nunjsmjn kanssa. tustyöllään keskiluokan keskuu- ra’ia- kauppa- ja teollisuusmaa- merkitystä. j kaikkia mahdollisia keinoja JO K O H A N H U O M A A V A T ml,n- U nkarin työkansa on nyt tul -------------------------- dessa kehittäneet vakaumusta. lu t käsittäm ään asemansa vasta EREH TYN EEN SÄ? 1 n,la ’ . . . . Pitää isänmaata asteena v - ; koakseen inhimillisen sopusoin- B arbaseli herättävän Ciartc- leisinhinilllisyvteen neuvostojärjestelm ä ja vallankum oukseen nähden. San on hyve, nun. H allitu sv alta tak ertu u Uudistakaa tilauksenne ?ttä New Yorkin valtion kuver xx • i i » x kom m unistit ovat syypaat Un- tarmi, romaanin ilmestymisestä voidaan mutta katsoa sitä tarkoitukseksi, kaikkialla kansalliselle pohjalle joka seuraa tyorr.iesul nööri on eitonnut kaikki ne ka- laskea alkaneeksi se tuke joka on rikos. i . . . Hv<ki,ninen. joka meidän (IJOlSSa ettei lakkautus* karin kaikkiin kansallisiin vas kaivokselle ja sieltä takasin s | pulalait mitä lainlaatijakunta E ttä upseerit, rittaa mykkää propagandatoi- 9)Joka valmistaa sortoa, vai- päivinämme tulee kansainväli- ta lehden lähettämises- toinkäym isiin. äskettäin hyväksyi, saatuaan so nvt min voimakkaasti leviää fnU funnKfumonn 1 suurtilojen haltijat, neuvostota- sialistit erotettua. Nämä lait nuorten ylioppilauh-n kcsknu- ; niistää sodan tietä. T alondelli- syys-sanan osaksi, osoittaa sa- sa ime hapantumaan i savan an croittam at *oikeusviran m intaa semmoista, jota min In haisella kehityskannalla ele olisivat tulleet estämään sosia- *itimmnummummninnmmnnnmn tim iiiimniitin11 ihh muuiui11111111111111 uuiuuiiiiiuuiiuiiiiiuiiuuuiruuiniiiui iiinnunniuum w riw nniim inhninntnn iiH iH iiiiiiiiiiuiiiiiiiitiiiiirriiiiritiiiifiiiii listipuolueen saamasta ehdok niHIIIHIIIIIIHHIIIHIIIIn7:~ii 111 h i 1!! j lii: I kaitaan vaalilistalle, lopettaneet — S‘na °^€t säälittävä pikku- herroilla pn asiaa." Me esitim Rand-koulun toiminnan, ajaneet «lal kauputikilais-sielu. Luuletko et- me puolueemme kirjelmän ja meille on muitten iloista. Syö- laajin, on se m enettänyt pari tu- niin että Pacific < A ' locratn kaikki vapaamieliset opettajat . i tä maailmaa laajemmasti tunte- vaatimukset ja senjälkecn pidet daan vaan kalapäätä ja hom m a-f hatta tilaajaa ja tietvsti hvvän League ehtii vähän järjestömaa ulos New Yorkin kouluista ja Punancn lippu pääsylippuna Vai- J *1! va?B°miehet katselisivat va- tiin vielä pitkiä suullisia esitel taan puolueeseen uusia jäseniä määrän ilmotuksistaan. asioitaan ja kun mekin alamin Se taitaa olla varmempi keino M utta onko porvaristo saanut asettaneet Luskin komitean h h y kk hstuneita, itsetietoisia sosialiste miä siitä, miksi kaikki toverirn- toverien vapauttamiseksi kun tarkotuksensa läpi a j e t t u a E i muista rahallisista jMiiini-ttik-i' keaan taloon. urkkijalaitoksen valtion kor ja samalla silmällä kuin joku lo- ta tässä nyt vapautua, min \mprii-. . „ . i • i ..... J " i mc °J‘S1 laskettava vapauteen ja keimmaksi virastoksi. ^ Amerika mer’^a P " „ merkl! ,sy-vksien henpaista rikastunut astorialai- saimme vastauksen, että kvsvmvs mitkään muut. Kunhan saatai-| ollenkaan. Päinvastoin lehti ii- toiminta voidaan o>uu<h ’ in Kaikki nämä lait hyväksyttiin maa •aa. Li missään pelata punas-jnen nurkkapohatta, joka tu sk in ! esitetään presidentille “enshnäi- sun Debsille kolme miljoonaa- mottaa “olemme pääseet petol- päin kohdistaa, niin mitä N vt suurella melulla sosialistien e- k J ^ P Ia Piah t , nV1,n kU1U AlncriA ^ a ;i,n’n,eaa“ kirjottaa. tai joku sen sopivan tilaisuuden tuEen “ kaan ääntä, tulisivat toverimme lisistä ystävistämme. -t' tie -jn ä on. Pannaan kauppa hakematta kotiin. dämnie mihin kuulumm e.” Tv««- rottam isen jälkeen ja niillä ai kassa. Ja kuitenkin on nyt s a t-. lautakauppias joka sota voitoilla — Niin että te kannoitte kun- ja kun keritään niin n ••-te: dottiin kukistaa New Yorkin kemunan " v S t i ^ h e n ^ ^ i X * * * Iäiset rivat korvanneet porvarien vielä hyvä uudenaikaiiv n t n^ lla vaatimuksen On meillä osatovereitakin. tilausiakosta tulleen tappion ja kin sille keskelle kaupun-:a. sosialistien toim inta k o k o n a a n . ; > « ™ u „ Cnen yKsuyis- veiee o.evnsa paalaan pitempi sinne minne <;e oli aiio ttu 5 ...... t?: - * i 1 - aijonu. Nyt kuvernööri, eitotessaan nuol asuntoon laskettiin viikko toista kaikkia v -, « - , , . ............. , liikehuoneet jotka ovat kieltäv- » t» • , ,, ; , . . . . —- ------ — muita. Li poikaseni — N iin te im m e Kaikki o \a t selvt.la siitä dmo- tyneet ilmöttamasta. ovat menet lä uutta osuusliikettä ei e lait, vakuuttaa ettei mikään tu-i takaperin vieraita ainoastaan s il-i Paremmin siellä asiat H t -2 . ¿ ' j -. • . - t ., syömisellä lisi olemaan valtiolle turm iolli-i ia ehdolla, että heillä oli «osia- ma tunnetaan. H errat tiesivät — Fi S'v > r ah/ t,ehenne: P usboik°Bsta mitä J «>veria vas- täneet ostajansa. Nyt miettivät tullakaan tnään, kuten entisten on sempaa kuin noiden lakien hy- listien punanen merkki rinnassa, että meillä on tärkeä ia vakava k.im rrV ri • 1**1, k?>tl,n Prf- taan harjotettu lähes vuoden Kööpenhaminan kauppiaat mi- Mekin opimme kokein - -t' vaktym inen. Toverillakin oi, edustajansa! as“ esiteuiiianä ? £ .h 2 l 2 ,* ? n l 1 almer:n >a sotasi.,- ajan. Porvaristo e, tietysti k a ,-) ten p äästä uudelleen vhtevtee me Kun näitä o.-uu-kau Onkohan kuvernööri ja New. tuossa joukossa' S e “ ta p i h i ui m d tä " ^ 'm u k a is e s ti PUhCi’la v ä e n le h te ä su o - puheilla s a m a s ta ’ se!e m ., ita . ä n tv ö övienlehteä suo- Politikenin ilmotusosaston kans^ nykyisin sitten vielä n av tta« 4 pe,n silmin, mutta e, ole kuulu- 5a ja saada ostajansa ,akaisin Yorkin älykkäämpi porvaristo nahkääs silloin kun sosialistikon "......... ' as,asta- '.jl.-52ta U1e em. m e ole mitään ti- : — Sen olemme kuulleet ' nilt n n t » l - i n tirrim — S. « - 7......... »»«vsairsi»«. tyvän j»ka paikkaan, min mit: huomannnt, että se menettely ventsionin ... . edustajat kävivät ikar,en. pommien ,i muhien , a m iA ' h A m A r i ^ K ! ? . ,H;i!‘S e,,a mi- <>».. P»hota peÖttit eA en ta miltä he n näyttivät, ta kään toinen lehti olisi juuri tä- samalla tapaa voi kävdä nika huolia porvarien ilm tuk'i! minkä he Albanyssa alottivat \\ashingtonissa kysymässä, mil-1 mttrha-aseiden heiluttaja a ju n a t, tarkotan Ei miltä yleensä haisi se virallinen Astoriassakin. Sanoin On parempi pitää kok. :>4;i tulee viemään heidät perika 1* ¡ loin ’ * kenenkään ---- join toverimme toverimme pääsevät pääsevät vanki vanki- edes taskuja tarkäs- »’mapiiri • nävtt k 't tt r ' manluon,öisen hyt.kkäyksen aUi-l puoliin N yt Kuitenkin pelättävissä, sj|,a pelättävä seik- porvareille menevä välit toon. jos sitä jatketaan, vai ‘ ‘' erätu raeis? ,e,tu kun sisiän laskettiin. Kellä mitään svvtä toivoi toos a vie'. seks, joutunut kio omissa käsissä. Mitä 'r m X v T ar a Ä n i h a: ' n l r t l r S “ ^ ’ 7 miksi tuo kieltäytym inen ku 'I “ e l i a Ä u ^ n s i ^ h ^ t o « ! ’ ' T « ° " T v ' " h ilu sta muitakin tuloksia kuin X » niin helposti korvata sen t r p vernöorin taholta? ettei so -iiu u v L m ä,n m u k in i dh tr, T ' <lus.ta)amcrkk' rinnassa, hän sai se että te pääsitte Valkeaan Ta- mitä ilmotusbovkotti tuettaa „sai se et,a te pääsitte Valkeaan Ta- ,i “Politiken". on joutunut s«- «uopeaie kannalll T overi“ näh" Varmaa ainakin on N ettei «w y so l? J v llT « S X ill ro -.k a y u a sisään ja me,ta tulikin loon punaten lipun suojissa? vielä sittenkin jää “tekeviä", o sialistien erottam inen . oY epll- ta llia n i suurempi määrä mitä Valkeassa _ Jaa sitä en osaa sanoa. Vi- maila,sen vainon alaiseksi. I eh- den että se siinä vleisesti ilmöt- että älkää herran nimessä p ' kin lainlaatijakunnasta ti on äskeisten I anskan lakko- tamaan alkaisi. Ei mikään ole la vahios. -i. \li« .n n . i . . n , . , . . . o - , ' ' ? . a 1^ ' taln koskaan yhdel-j rallinen ilmapiiri ilmapiiri on on aipa aina viral- retlekuden yhteydessä suositel- sen terveellisempää ^ f ,« .i o n i a rit lopettako boykottianne. lueen vaikutusta tuossa valtios Miten ne laskivat teidät ; Ia. kertaa vieraita olleen. ! m „rt, leit n rv« • i ^"sta‘ § ’ 5 ^^ kut|nHellaan. nyökä- «ui ja s sutakos h u k o s porva- sa vähentänyt. Päinvastoin sen \a lk ea an Taloon, kysäsin en- lut yleislakkoa Ja po n a- suuren nykyaikaisen osuuskau se opettaa meille yhden uu«: nhtä- n ' s • paus s!,nakin taan päätä ja luvataan “harkita risto on kauhistunut. On jär- pan p eru stam isek si Ast .riaan in tehokkaan taistelukeinuti j kautta on tehty enempi sosia siksi. s \iL-, -, x . «xauuotuuui. v/n jar- i suhteen, buurin vierailuionkko. asiaa ” . «e i me emme ole vielä enner -an- listeja New Yorkissa, m itä puo k ä ^ i v ^ S ä n . oven ,ietysti- ia 1Ä m i £ k^ X ^ t X : r oT Ä " 2 Ä a J 7 kaikki * neet taidolla käyttää. \a lue olisi itse parhaimmin järjes loinkaan yhdellä__keria» ollut. h’aÄ innän ¿a“ä ,ö s."^ E d “ustaja"m" ^ u lh se sri ' ' lemmekin sillä kokeilleet lat- tetyn agitatsion inkaan kautta No, no, Aä vnsastele. S a -. laskettiin sisään sosialistien « h kakaa sitä edes tulevaan s; voinut tehdä. no suoraan miten ne uskalsivat naaella lipulla. Entä sitten! ta " X k u n ^ e Ä ! lehden ilmottajan puoleen ke-! r is to itA A n ^ itsensä sas' Porvaristo ehkä huomaa ettei miten se oh mahdo isiä että tei- ’ rottiinko kahvia5 • i Komeutta ja Kun meuia so- hoitaen naita lopettamaan ilmot-hvästi irti työläisistä, ei t a r v i t i saakka, jolloin kalamierc näriä sataa „ .„L k :, i ’ _ <r» e . ♦«»«« ' A .. • . e, ole vielä “ toivoa saa- itämisen lehdessä ja tilaajiin nah- kenenkään ««.k-i«;* '* i - •« vat maksunsa. Silloin sosialistien vainoaminen tuota ,ä , . . .. “ , »•■ste.Ila ---------- -------- *----- - -—» ,ä paria sataa oahinta pahinta n punikkia. : v ta, a kuu«uu suomalaini- da kongressimiesten vapaapilet-, den on harjoitettu samaa menet- että he o at tei.iäi a ’S!,lC jo tehdä pikku alotteen ostatte sitä tulosta m itä he to ivo va, .1 mitä irrallaan 'tiedetään " ö i e ' A n le. Presidentin sihteeri kavel= ti» la yhteisesti kaikki talvit«A<t vaan « v an päinvaatauua. E ..-| uskottiin presidentin asuntoon? ¡keskuuteemme ja ky syi: • mitol :ia , sinne, karkasin inter,uuvin; telyä. Kun lehddlä on ollut hv- Sen tuntee jokainen yhyeen. Sillä mitäpä h y ö ty ä p ä määrä puoli porvarillisia ti- ta rv ito « tain I ^ u ä t ^ ^ p e S ; ja muut salaiset tavarat d30 l teidän apuanne. — P. J. (T H E C O M M A !» )' S Ju " ■ ä su w ä VHT I 11 1 A IA TOICTA 4 OSASTOJEN KIRJALLISUUS- KOMITEOILLE JA ASIAMIEHILLE
