S»
TOVERI
m erkkejä siitä alkaa olla run- teen kaikissa maissa, Amerikaa set rajat ovat . kaikki yhtä huo
säästi.
Kongressimies Sher- ehkä lukuunottam atta, ja joka noja.
TE« orgaa of tEo Fiaaiah w orker* ia wood, Ohiosta, antoi tästä pie- näyttää voivan yhdistää kaiken
olemassa
Kätkekäämme isänmaanrakkaus
* <
“ 10)
. On
• ja
• yksi
« • ainoa
» vain yksilölli-
• ■
mausteen äskettäin kon- todella vapaamielisen ja yhteis- siä
etuja
yhteinen
tk * Weatera State«. The only FiaaiaE nen
sydämiimme, mutta syöskäämme ■
Todellisuudessa ei ole ke- isänmaan aate valtaistuim elta.” i
Daily ia tke Woet.
PoEluEad Daily, gressissa, kertoen mitä sosialis- kunnallisen uudistushalun hen- etu.
Kaikille osastoille on nyt saapunut lähettämämme “Kyni.
Logiik
except Sunday, at Aatoria, Oregon. t ien..Ja!lt^am *nen on hänen pii- gen, taiteen ja aatteiden miehis- tään, joka on “ vieras”.
rissaan
aiheuttanut.
“1918,
kun
isä
kautta
maailman,
-. imenen Sokeaa Johtajaa” nimistä kirjaa. Tämän maininn
Ey tke Wectera W orkm ea’« Publiakiag
ka ja moraali ovat kansainväli ,
minä olin ehdokkaana kongres-
Kansainvälisessä komiteassa. siä.
„“ X l S e n ” m uK ""K uo1 !*> opettavaisen kirjan hinta on ainoastaan 60c, ja voimme
Society.
siin oli sosialisteilla m. m. e h -Jo n k a tämä liike on asettanut,! ’11) Meidän aikamme ihmisis-
dokas,
Mr. Klotz. Hän sai sil tavataan nimet sellaiset kuin sä herännyt hartaus synnyttää leiden omaisuus- ja valta-siirrot ■ sanoa sen olevan kaikille tiedonhaluisille mieluinen uutuus
JOHN
Editor A Man«ger
Älkää antaka kirjan jäädä myy.
loin 2,006 ääntä. Vuosi scnjäl- Henri Barbusse, BÖasco Ibanez, uuden aikakauden, suuremman jälkeläisilleen, • mitä laatua t a - ja helposti myytävänä.
hansa
ne
sitten
ovatkin,
eivät
mättä,
vaan
levittäkää
heti
ja tilatkaa uusia,
Office Seventk and Commercial St., keen kun E. V. Debs oli lähe
Georg
Brandes,
Anatotele ja puhtaamman kuin kristillinen
Oppoeite Poet Office.
te tty vankilaan, oli tuossa p ii France, Charles Gide, Ellen Key, aikoinaan.
sovi yhteen järjen ja moraalin
Samoin painostamme vielä S.‘ Alanteen Sanakirjan duo .
TE LE P H O N E —
O ffice 3 63;
rissä loinen vaali. Klotz olii Andreas
kanssa
Voimain
ja
hyve.dcn
,
,
j , meillä Qn ,äällä varastossa.
1
I^atzko,
Madeleine
12) Ajatus on luonut kaikkien
Editoria! D »p't 632.
oli l ‘ k Ä a i S k k t i«
e * “ ' k o l m e a
Charles Riehan. E. D. “ !ne,iden kehityksen. Ajatuksen vain eläviä varten.
Jokainen! . Kaikille s. s.-osastoitle huomautamme, että kuten ilmoi-
sai
ä
ä
n
t
ä
”
S
itte
n
J
-
,
’
.
Bernard
bhaw,
L
pton
■
miesten
velvollisuus
on
uhrata
saakoon yhteiskunnassa aseman timme välitämme Suomen työväenlehtien tilauksia. Lei-
Eatered ae «econd-claa« aaail matter Klotz
5 4 aan a. bitten Sinclair y. m. Brittiläisessä Clar- elämänsä kehityksen hyväksi,
Jaly 18, 1912. at tke Poat Offiee vakuutti tämä ijäkäs kongressi
työnsä, eikä tilapäisten eläm än-' katkaa se ilmoitus ja esittäkää osastonne kokouksissa ja
te-komiteassa taas tavataan m.
13) Toim ettom at ja horjuvat ehtojen mukaan. ”
mies, entinen sisällissodan ve- m. tunnettu vallankumoukseni-
at Aatoria, Oregon, aader tke
päättäkää mitä Suomen lehtiä tilaatte lukusaleihin.
A ct of Marck 3, 1873.
terääni, että Dehsin vankilean, ncll alnmat,¡liikkeen johtaja Ro. ovat nykyisen tilan puoltajia.
Clarte-liike seisoo Neuvosto-
Toverin levitysosasto.
14) Poliittiset lakot ovat sekä Venäjän puolella siinä maailman
lähettäminen teki enemmän so-! bert Wj„jaTn5 ja etevJa sosJia,;5ti.
eial.steja tuossa pt,rissa « u n
• atte,j)a JIiertrand Rl,ssc;| jaloimmat että hyödyllisimmät taistelussa, joka nykyään raivoaa
U U T IS -S E N S U U R I Y H Ä
kaikki sosialistizgitaattorit y h joka lähinnä lukeutuu guild-so- taistelutavat. Kehityksen ja val punaisten ja mustain välillä. 1 Unkarin menneistä ja omaiset ja poliisisantarmit ot
K Ä Y N N IS S Ä
tivat suurim m alla tarmolla osaa
lankumouksen välille asettavat Valtavassa I*accuse-(Minä syy-1
teensä olisivat voineet tehdä.
sialisteihin.
Sodan ajalla täytyi meidän
valkoisen U nkarin uudelleenra
nykyisistä oloista
" ^ rv s ris m n “
C h rta
kansainvälinen liike, ne rauhallisen kumouksen tien; tän)-nimisessä kirjoituksessaan)
tottua siihen, että kaikki sano-
kentamiseen, on tietysti aivan
15) Hallituksethan saavat ai antaa Barbusse Venäjää vastaan
« M mutta ei silti mikään poliittinen kaan vallankumouksia. Ne ovat
malehdille tulevat tiedot kävi sia keinoa
luonnollinen asia.
Näille on
tähdätyn saarron ja sodan jo h
H
enrik
U
ngar
nim
inen
tove-
vät viiden kuuden sensuuritoi-
näet
valkoinen
_________________
puoluesuunta. Se ei tahdo kor- ' niitä vastavallankumouksellisia,
terrori elämän
miston läpi. Tämä saattoi olla x ,.
,
] vata työväenpuolueita, ammatti- jotka tekevät vallankumoukset dosta bolshevismille tunnustuk- r j on lähettänyt Suomen puo- elem entti.
sensa samalla kuin hän mitä an- luelehdille seuraavan katsauk-
osittain tarpeellistakin sotilas-
— SPrt S y t l t y .yhdistyksiä eikä muitakaan jär-1-verisiksi. Niitä, jotka ovat vas- karimmin
tuomitsee entente-im- sen U nkarin m enneistä ja ny-
liikkeiden peittäm iseksi, eikä
| jestöjä, mitkä jo pyrkivät s a - ■ tuussa niin siitä kuin toisenkin-
Kansan y llyttäjäin teko oli
perialismin
ja
sen
politrkot.
“Me
kyisistä
oloista:
ja ohjelma
siihen nähden ollut suurempaa
tä y te tty
ja valkoinen Unkari
! maan päämäärään. M utta se ei ’ laatuisesta I d a s ta , ovat he, jot- syytämme — lausuu hän — kan
sanottavaa.
M utta nyt sodan
“U nkarilainen vastavallanku syntyi. E nsin syrjäytettiin työ
! silti ole vain pelkkä sivistynei- ka sortavat, eivätkä suinkaan ne, sainvälistä imperialistien, mate
Kirj. Arvid G. Hansen.
jälkeen ei pitäisi olla mitään
Johtajiensa ohjaamina
den joukko, uusi lahko. Se v e-; jotka puolustavat itseään.”
oli - rakennettu
m iltei
ko- läiset.
rialistien ja kauppiasten joukkoa. mous
,
, ...
,
syytä salata ja sensuroida uu-'
Sos. Aikakausilehdestä.
i toaa ennen kaikkea nuorisoon,
Eräässä manifestissa, jonka jotka mitä häpiämättömimmällä ko «««“ ? " ’“ jim m ille kansan uskoivat he viikkojen kuluessa
tisia. Meille on myöskin va-j
heihin, jotka tähän asti ovat o i- . Clarten englantilainen ryhmä äs tavalla lahjo™ suuret sanoma- kerroksille.
O .ke.stosos.al.sti- kristillisen sosialismin mahdol
on “Ciarte” ?
kuutettu, että sensuuri on koko- I Mitä
Tämä ranskalainen sana inka leet vanhoJen harhaluulojen ja i kettain on antanut, ilmituodaan lehdet puolelleen ovat leiman- »“ ag'«atsioni sat aikaan, e t u lisuuteen. M utta nälkä, joka
»e e ™ ^
u,hreja' CUrte on
ohjelma periaatteisesti neet epäjärjestykseksi puhtaan Järjestyneiden työläisten suurin samassa määrässä kuin heidän
naan poistettu. M utta perättö-
l
on
se
väite
m
onasti
nsnt-
.
»^.ivyyiia
,
on
vani
maksi
monasti osot s
. s
1 Y
cq
vaetairo
I I on lznmAnbc*)
1 ,ci n* kom m unistisia
; _ a osa
vastavallankum
ouksellisine
tovereitaankin,
*
«
ö
. i u s : ; »
£>e ,n s ± r lc > .
¡ w
* • ,? •• in “ 1 lv?s,i « • ’ s
s * r J a
tautunut. Yhtenään ilmenee ta
.
«
xj
,
tna
mielialoineen
m
yötävaikutti
neu
’
heikontaa
kristillistäkin
köyhä-
työskentelee rinnan työn Inter- liikkeeltä«, jolla on selvyys lip
an Neuvosto-tasavallan Perus-
kukistam iseksi, listöä ja jonka mukana se««
pauksia että kapitalistiset uu kin kielessämme, lehdissämme ja nationalen kanssa ja sen hyväk- puunsa, voidaan vaatiakin.
Ä assL
a kuka tah".n ™ n S O lkeis,»sosialististen johtajaln
'
tistoim istot sensuroivat ja vää aikakausjulkaisuissamme, ja jot si vallitsevan yhteiskuntatilan
keuhkotauti,
opetti työläisille
Clarte ihanne — sanotaan sii
kut
ovat
jo
saaneet
sen
käsityk
n
l?
.u
tu
s
t^
a
nhhim
N*
peru
1
?8i‘a‘?ioni
S
<
Ä
!’eS,i-
jSrje”
rentävät työväen pyrkim yksiä
aivan
toista.
Vielä
tammikuu»-
perustuksen
muuttamiseksi,
itse
nä — on se koko maailmaa kä
koskevia asioita. V arsinkin on sen, että Clarte’lla tarkoitetaan yhteiskunnan peruslakien uusi sittävä. osuustoiminnallinen liit , - . , „
sa
tahtoi
muuan
kristillinen
so
.
- a
tyneiden m aatyöläisten ja pien-
liikettä, joka on ottanut suorit miseksi.
tuvat tasa-arvo.suuteen ja työn , ' !on ikain ki skulldcss^ saPj ai. sialisti vaaleissa esiintyä Buda
tämä totta V enäjään nähden.
totasavalta, jota ilman kansat Oikeuteen. Ne jarjes avat Vena- k - n ,'että mihei kok4 maalais.
Yksi sellainen ju ttu on taas taakseen tuon jättiläismäisen,
Ensimäinen
työläisten ehdokkaana.
julistus,
jo
n
k
a,
eivät voi vapautua. Clarte tah- ,an työläisten osanottoa yhteis- väes(ö _ suurim m aksi osaksi pestin
toivottomalta näyttävän ja pet-
paljastunut. Kun Puola alkoi tävän,
Hän
sai
tuskin muutamia sato
vieläpä mahdottomankin i Jar? e an,tO1 maa,lrna11^ °.H ko'j tQo yhtäältä poistaa poliittiset ja ten asiain hoitoon ja turvaavat
_ .. k
hyökkäämään
Neuvosto-Venä
ja
ääniä.
Työväenluokka on
: ¡a!?u.ddH‘set ,raiat .E nsojen yä- heille suoranaisen vallan.
Ne lik
Ieita _ sabot« rasi neu. hirvittävästä
jälle, riensivät englantilaiset ka tehtävän, saattaa selvyyttä ja so- *
hinnasta saanut
irnhuva proletariaatin kansain-. vostoPasavaltaa ja teki täydeni. maksaa opetuksen, että kirkko-
pitalistitkin vanhan hyvän ta
valisyvdesta. Mitä tahansa kti-1 seksi (S
AM !•
I I 1# I <<■ « I « isen.
S n A M Óikeis-
a 1 « * • kristillisyys on riittämätön in-
pansa mukaan lähettäm ään asei
sen
kukistum
ta ja ammukkeita Puolan lahta-
v in( 2vSt\ . ajiv telee,ki,"’ V
; : ’n,T tososialistinen
agitatsionihui- him illisiä” ihanteita varten, että
reille. M utta Englannin satama-
tiiten
in
kaikki
nähdä,
että
na-
jau8
“dem
okratisine”
vakuutuk- sosialismi ja katoolinen kirkol
A kuperaltaan on Clarte-liike
2) Suurin osa ihmiskuntaa on jelmana on kaikkien kansalais-
työmiehet tekivätkin tenän; he ranskalaishumanistisen
ma
perusajatukset
eivät
a.noas-.
Rincen
oikeistososialistiset
lu- lisuus ovat toisilleen ainakia.
aateva- j aina tähän asti ollut pakotettu ten yhteiskunnallinen tasa-arvoi-
kieltäytyivät käsittelem ästä ta
taan ole terveen järjen ja oikeu- paukset, e ttä niin pian kun neu- yhtä viham ieliset kuin tuli ja
varoita joita aijo ttiin käyttää
den mukaiset, yaaan että ne vostotasavalta
kukistettaisiin vesi, sekä ettei mitään sovitte
myös
ovat
ainoat,
mitkä
voivat
niin
tuhgi
maitQa
- hunajaa luja voida saada aikaan paavier. |
venäläisten
toverien
vallan'
murskaamiseksi. M erimiehet o-
ottaa pois ne kaksi rasitusta, jot- vuotamaan dem okraatisesta L â n 'ja köyhälistöihanteiden välilli
livat m yötätuntoisia ja laivat, tyksen luomiseksi, yhteiskunta- ollut suurempi kuin voitna. Kaik-i on kansainvälinen sosialismi
ka hulluusteonat tähän asti o \a t si Europasta, ja
puuttuisivat “K ristilliset” johtavat Budapes-
jotka jo olivat saaneet osan las järjestyksen, joka perustuu yh ki perustuu käsityksen puuttee-! Niin brittiläisessä manifestis- panneet ihmislasten kannetta- Clemenceau ja Lloyd George, i tissa ja maaseudulla, piispat ja
tistaan sisään, olivat pakotettu täläisiin oikeuksiin ja edellytyk seen.
vaksi : joukkojen ruston ja so -, nämä molemmat jalot urhot ja heidän ystävänsä ja ystävättä-
i sa.
•
dat.
ja purkamaan lastin ja ottamaan siin eikä riistoon.
ihm isystävät heti “dem okraati- ' rensä.
kristilliset upseerit ja
IB . r, .
i 3) Epäjärjestys ei ainoastaan , Clartistit eivät kaikki ole yh-
m uuta tavaraa. Koko aselähe-
Ja
se
on
juuri
tämän
takia,
sen”
U
nkarin
asioihin:
tämä
y-
koko U nkarin virallinen kristil
äenn Barbusse oli ehkä ra ns- ole vallalla, vaan se yhä lisään-jtä to iv eik k aita tulevaisuuteen
tyshomma täytyi lopettaa ja täs kalaisista se, joka näki syvim- tyy. Missä on puolinainen epä-'nähden.
Mies sellainen kuin bolsheyrsmm aatteellisen ja käy-, leisvaarallinen naivisuus vai- linen kristillisyys antautui in-j
tä kaikesta, vaikka se on tapah inalle ja karsi eniten maailman- kohta, siellä se pian on tävdclli• ‘ Brandes on tullut epätoivoisesti tännolliscn totuuden takia, sen juutti että koko pikkuporvaril- tohim oiselle elämöimiselle, joka
tunut lähes kuukausi takape sodan aikana. Ei siis ihme, että nen.
Jollei täydellistä olojen! taistelevaksi Lueiferiksi. j^ka ei loistavuuden takia, eikä suinkaan n siuokka. virkam iehet, passiivi aistillisuudessaan ei voi verto-J
rin, ei yksikään porvarillinen
hänestä tuli sen liikkeen johtaja korjausta tapahdu, ei sillä o le ! vielä näe mitään ratkaisun mah- sen takia, että joku kansanxail- SC8ti tahi aktiivisesti ottivat o- jaan löytää. M utta kristillisti-j
uutistoim isto ole m aininnut mi ja
suurin herättävä voima, joka mitään merkitystä.
dollisuutta tässä “murhenävtel- tuntettu on menetxllvt mielivä«- saa valkoisen U nkarin muodos- lä köyhälistöllä ei ole rahoja w
tään. Vasta nyt kun E nglan
mikä on luonnollista tamiscen.
O ikeistososialistien t taa edes sitä hapankaalia jota
sodan mielettömien kauhujen
4) Oikeudenmukaisen yhteis- män toisessa näytöksessä” Mut- taisesti
nin työväen lehtiä on tu llu t tuoreessa
ja
johdonmukaista
vallanku-j
puhe
“dem
okraatisesta”
Unka täällä nykyään on saatavana ja
tänne, on tuo tapaus tu llu t A- tuoreessa muistissa ollen nosti i kunnan peruslait ovat hy<in vk- ta he ovat yhtä' mieltä vihates- mouksessä. j°ka saa jotain ai- rista, .joka samalla kun se olisi santarm it, nämä kristillistin
m tn isyyden johtavaksi aatteeksi sinkertaiset. Kaikki suhret ajat-'saa n menneisyyttä, barbarismin
merikassa tiedoksi.
kaan
, eikä sen tai tämän epä- bolshevikivastainen
saavuttaisi ihanteiden vartijat Unkarissa
Porvaristo ei tahtoisi antaa ja asetti koko maailman käsittä- telijat, kaikki .suuret inoralistit ja väkivallan aikoja, jotka heittä- järjestyksen takia, josta, kuten ententen armon, että vielä e- vartioivat näitä ihanteita sen-)
maailman työväestön tietää m i va.n. ’’Btota^yaBa-m anteen pää- ja kaikki uskon-perustajat ovat i vät mustat varjonsa nvkvdsa-y- liittoutuneet hyvin tietävät, bol- „emmän Unkari, joka tekisi lo- raavalla tavalla*, muutamilla kai
ten suureksi ja lujaksi Euro- inaaraksi sivistyneiden tiedolli- aina olleet yhtä mieltä perus- teen. He kammovat noita hal- shevikit eivät ole vastuussa, sv pUn bolshevikeista tulisi enten- voksilla saatetaan työmiehet aa
pan työläisten solidarisuus ja sille ja jarjestelniat -.sille pyrki-j laeista: todellisuus on järjenm u-} Citscvia luokkia ja imperialisti- on sen takia, kun herrat, viholli- ten lempilapseksi ja sen tähden muin ja illoin työmailleen ai
rny si e.
Kansojen liitto , sei- kaista.
siä hallituksia valhekunniassaan
yhteistoim inta on kasvanut. Se laisena
«emme, ovat päättäneet rangais- ententeltä saisi ainakin vanhat sieltä pois; he saavat kulkea
kuin sen ovat suunnitcl-
J Valta kuulukoon kaikille ! ja teeskentelyssään.
käsittää että tieto siitä yhä e-
ta
ja kiusata Venäjää.
rajansa palautetuksi, tämä har- vain kaksittain ja santarmit pi-|
nem ni lu iitta a sitä v h tee n k u u
entcnt^ kaPitaIistien teoreet-i yhteisesti, niin kuin aatekin.
“ Isänmaan aate ei ole väärä,
Vallassaolevat
luokat
kapita-
haluulo sai aikaan että unkari- tävät miehiä silmällä. Entis«
mutta se on mitätön ihanne, ja
s Ä
- ,
a
r a
= s r ....................................................................
mu - ; kinen, on «irvokasta. Vain se j sellaiseksi “Clartessaan”. “Jos listisissa maissa hallitsevat nyt lainen keskiluokka, joka muu- sä yhtä kristillisessä Siperiassa!
nykyisin on kaikkien maiden
pakkotyöhön tuoni |
kaan
vaarallinen
utopia
.
I a- , puikittakoon.
Förssikcinottelut' yhteiskunta olisi maailman kasit väkivallalla ja vääryydellä. He ten on arka ja harkitseva, otti vietiin
työläisten kesken niin nopeas
ovat
luopuneet
ihmisyyden
vaa-
osaa
häikäilemättömään
taiste-
poliittiset
vangit niinikään ryh
ta hittoa johtoyat tcotisuudessa ovat loukkauksia yhteiskuntaa i tävä ja muuten täydellinen, ei se
ti kasvamassa.
timuksista
ja
heittäneet
järjen
luun
joukkom
urhineen
ja
inkvi-
m
ittäin
työhönsä
ja saattueesi
enää tulisi antamaan aihetta äk-
Nämä tapaukset toinen toi im perulistiset hallitukset mieli vastaan, perintö on varkautta.
seuraamina.
M
utta
joka tapa-I
Prokrusten
sänkyyn.
Clarte-
sitsioonineen
luokkatietoisia
m aem
nH?, V11*;“ , ' ast'
ll,1( nvcrtaisuus olktion ' kinäisiin ja osittaisiin hävitvk-
sensa perään oiouavai
osottavat miten
Viha uksessa oli kukin ryhmä aina-J
ko • maa'
.r,tta annctaan ka,k‘1,e kan-i siin ; nämä hävityksethän eivät liikkeen kautta nousee ihmiskun- työväenjohtajia vastaan.
tärkeää olisi maailman ty ö lli-
ta
ja
järki
taas
täyteen
kukois-
kommunisteja
vastaan
ei
tolisi
kin kymmenen miehen Suuro
.«Ile ...d a oma kanuInvälineiJ ,!m4n
n,,’sa '‘’ n«’)«" e-| salaisille sama-
..
.............................
amatj yhteiskunnain- koskaan hvödvtä yhteiskuntaa,
Ja Clarten tulinen milloinkaan
saavuttanut niin nen.
K ristillisessä
Unkarissa|
û ü h « ^ i « o n „ . jouFC äH ä u l
' ’A " ™ , n , ^ „ 1
1 « et edellytykset kehittyäkseen, vaan voivat olla eduksi joille- tukseensa.
taistelu
Venäjän
työläistasaval-.
hirveää
muotia
elleivät
“kansal-
on
ryhmässä
vain
kaksi
hen
kaapeliuutisetkin
m ad.ta
j . l tM ’^ lan
' a s,toa ,, ,tse . »<1«! i I- -uokkataistelun päämääränä on kin yksityisille riistäjille. Siksi
lan
vapauttamiseksi
osoittaa
sen
lisuuskiihkoilijat”
jotka
tun-
keä ja paitsi sitä ovat r.aiTil
tahtovat ne Voimat, jotka tähän
maanosasta toiseen työväenleh epäröimättä nujertamalla impe-j luokkien hävittäminen.
m
uodollisesti vapaita tyomieh;.|
läheisen
yhteenkuuluvaisuuden
keutuivat
neuvostohallitukseen,
nal.smin
ja
sen
rajattoman
ah-
7)
Kansalaisten
kesken
ei
su-Aisti
ovat
ohjanneet
vanhin
maa-
tien julkastaviksi.
netiden, joka on niin ominaista kupuolieroavaisuudella ole mi- ilmaan kohtaloin aina k äv ttäi ia sisa’»*n sukulaisuuden kom- olisi lakkaam attomalla miinoi- vapaassa maassa.
.... .. ' . tään ---------
u.
ni.uoja, aina
sa v u rik-
aa ,nunjsmjn kanssa.
tustyöllään keskiluokan keskuu-
ra’ia- kauppa- ja teollisuusmaa-
merkitystä.
j kaikkia mahdollisia
keinoja
JO K O H A N H U O M A A V A T ml,n-
U nkarin työkansa on nyt tul
--------------------------
dessa kehittäneet vakaumusta. lu t käsittäm ään asemansa vasta
EREH TYN EEN SÄ?
1 n,la
’
. . . .
Pitää isänmaata asteena v - ; koakseen inhimillisen sopusoin-
B arbaseli herättävän Ciartc- leisinhinilllisyvteen
neuvostojärjestelm ä
ja vallankum oukseen nähden. San
on
hyve, nun.
H allitu sv alta
tak ertu u Uudistakaa tilauksenne ?ttä
New Yorkin valtion kuver
xx • i i »
x
kom m unistit ovat syypaat Un- tarmi,
romaanin
ilmestymisestä
voidaan
mutta
katsoa
sitä
tarkoitukseksi,
kaikkialla
kansalliselle
pohjalle
joka seuraa tyorr.iesul
nööri on eitonnut kaikki ne ka- laskea alkaneeksi se tuke joka on rikos.
i . . . Hv<ki,ninen. joka meidän (IJOlSSa ettei lakkautus* karin kaikkiin kansallisiin vas kaivokselle ja sieltä takasin s |
pulalait mitä lainlaatijakunta
E ttä
upseerit, rittaa mykkää propagandatoi-
9)Joka valmistaa sortoa, vai- päivinämme tulee kansainväli- ta lehden lähettämises- toinkäym isiin.
äskettäin hyväksyi, saatuaan so nvt min voimakkaasti leviää
fnU funnKfumonn 1 suurtilojen haltijat, neuvostota-
sialistit erotettua.
Nämä lait nuorten ylioppilauh-n kcsknu- ; niistää sodan tietä. T alondelli- syys-sanan osaksi, osoittaa sa- sa ime hapantumaan i savan an croittam at *oikeusviran m intaa semmoista, jota min In
haisella
kehityskannalla ele
olisivat tulleet estämään sosia- *itimmnummummninnmmnnnmn tim iiiimniitin11 ihh muuiui11111111111111 uuiuuiiiiiuuiiuiiiiiuiiuuuiruuiniiiui
iiinnunniuum
w
riw
nniim
inhninntnn
iiH
iH
iiiiiiiiiiuiiiiiiiitiiiiirriiiiritiiiifiiiii
listipuolueen saamasta ehdok
niHIIIHIIIIIIHHIIIHIIIIn7:~ii 111 h i 1!! j lii: I
kaitaan vaalilistalle, lopettaneet
— S‘na °^€t säälittävä pikku- herroilla pn asiaa." Me esitim
Rand-koulun toiminnan, ajaneet
«lal
kauputikilais-sielu. Luuletko et- me puolueemme kirjelmän ja meille on muitten iloista. Syö- laajin, on se m enettänyt pari tu- niin että Pacific < A ' locratn
kaikki vapaamieliset opettajat
.
i tä maailmaa laajemmasti tunte- vaatimukset ja senjälkecn pidet daan vaan kalapäätä ja hom m a-f hatta tilaajaa ja tietvsti hvvän League ehtii vähän järjestömaa
ulos New Yorkin kouluista ja Punancn lippu pääsylippuna Vai- J *1! va?B°miehet katselisivat va- tiin vielä pitkiä suullisia esitel taan puolueeseen uusia jäseniä määrän ilmotuksistaan.
asioitaan ja kun mekin alamin
Se taitaa olla varmempi keino
M utta onko porvaristo saanut
asettaneet
Luskin
komitean
h
h
y
kk
hstuneita,
itsetietoisia
sosialiste
miä siitä, miksi kaikki toverirn- toverien vapauttamiseksi kun tarkotuksensa läpi a j e t t u a E i muista rahallisista jMiiini-ttik-i'
keaan taloon.
urkkijalaitoksen
valtion kor
ja
samalla
silmällä
kuin
joku
lo-
ta tässä nyt vapautua, min
\mprii-. . „
. i •
i
..... J
" i mc °J‘S1 laskettava vapauteen ja
keimmaksi virastoksi.
^ Amerika
mer’^a P " „ merkl! ,sy-vksien henpaista rikastunut astorialai- saimme vastauksen, että kvsvmvs mitkään muut. Kunhan saatai-| ollenkaan. Päinvastoin lehti ii- toiminta voidaan o>uu<h ’ in
Kaikki nämä lait hyväksyttiin maa
•aa. Li missään pelata punas-jnen nurkkapohatta, joka tu sk in ! esitetään presidentille “enshnäi- sun Debsille kolme miljoonaa- mottaa “olemme pääseet petol- päin kohdistaa, niin mitä
N vt
suurella melulla sosialistien e- k J ^ P Ia Piah t , nV1,n kU1U AlncriA ^ a ;i,n’n,eaa“ kirjottaa. tai joku sen sopivan tilaisuuden tuEen “ kaan ääntä, tulisivat toverimme lisistä ystävistämme.
-t'
tie -jn ä on. Pannaan kauppa
hakematta
kotiin.
dämnie
mihin
kuulumm
e.”
Tv««-
rottam isen jälkeen ja niillä ai kassa. Ja kuitenkin on nyt s a t-. lautakauppias joka sota voitoilla
— Niin että te kannoitte kun-
ja kun keritään niin n ••-te:
dottiin
kukistaa New Yorkin kemunan " v S t i ^ h e n ^ ^ i X
* * *
Iäiset rivat korvanneet porvarien vielä hyvä uudenaikaiiv n t
n^ lla
vaatimuksen
On meillä osatovereitakin.
tilausiakosta tulleen tappion ja kin sille keskelle kaupun-:a.
sosialistien toim inta k o k o n a a n . ; > « ™ u „ Cnen yKsuyis- veiee o.evnsa paalaan pitempi sinne minne <;e oli aiio ttu 5
......
t?:
-
*
i
1
-
aijonu.
Nyt
kuvernööri,
eitotessaan
nuol
asuntoon
laskettiin
viikko
toista
kaikkia
v -, « - , ,
.
............. ,
liikehuoneet jotka ovat kieltäv-
» t»
•
, ,,
; ,
.
. .
.
—-
------ — muita.
Li poikaseni
— N iin te im m e
Kaikki
o \a t selvt.la siitä dmo- tyneet ilmöttamasta. ovat menet lä uutta osuusliikettä ei e
lait, vakuuttaa ettei mikään tu-i takaperin vieraita ainoastaan s il-i Paremmin siellä asiat H
t
-2
. ¿ ' j -.
• .
-
t .,
syömisellä
lisi olemaan valtiolle turm iolli-i ia ehdolla, että heillä oli «osia- ma tunnetaan. H errat tiesivät — Fi S'v > r ah/
t,ehenne: P usboik°Bsta mitä J «>veria vas- täneet ostajansa. Nyt miettivät tullakaan
tnään,
kuten
entisten on
sempaa kuin noiden lakien hy- listien punanen merkki rinnassa, että meillä on tärkeä ia vakava k.im rrV ri • 1**1,
k?>tl,n Prf- taan
harjotettu lähes vuoden Kööpenhaminan kauppiaat mi-
Mekin opimme kokein - -t'
vaktym inen.
Toverillakin oi, edustajansa! as“ esiteuiiianä ? £ .h 2 l 2 ,* ?
n l 1 almer:n >a sotasi.,- ajan. Porvaristo e, tietysti k a ,-) ten p äästä uudelleen vhtevtee
me
Kun näitä o.-uu-kau
Onkohan kuvernööri ja New. tuossa joukossa' S e “ ta p i h i ui m d tä " ^ 'm u k a is e s ti
PUhCi’la
v ä e n le h te ä su
o
-
puheilla s a m a s ta ’ se!e m ., ita . ä n tv ö övienlehteä
suo- Politikenin ilmotusosaston kans^
nykyisin
sitten vielä n av tta« 4
pe,n silmin, mutta e, ole kuulu- 5a ja saada ostajansa ,akaisin
Yorkin älykkäämpi porvaristo nahkääs silloin kun sosialistikon
".........
' as,asta-
'.jl.-52ta
U1e
em.
m
e
ole
mitään
ti-
:
—
Sen
olemme
kuulleet
' nilt n n t » l - i n
tirrim
—
S.
«
-
7.........
»»«vsairsi»«.
tyvän
j»ka
paikkaan, min mit:
huomannnt, että se menettely ventsionin
...
. edustajat kävivät ikar,en. pommien
,i muhien , a m iA ' h A
m
A
r i ^ K
! ? . ,H;i!‘S e,,a mi-
<>».. P»hota peÖttit
eA
en ta miltä he n näyttivät,
ta
kään toinen lehti olisi juuri tä- samalla tapaa voi kävdä nika huolia porvarien ilm tuk'i!
minkä he Albanyssa alottivat \\ashingtonissa kysymässä, mil-1 mttrha-aseiden heiluttaja
a ju n a t, tarkotan
Ei
miltä
yleensä
haisi
se
virallinen
Astoriassakin. Sanoin On parempi pitää kok. :>4;i
tulee viemään heidät perika 1* ¡ loin
’ * kenenkään
----
join toverimme
toverimme pääsevät
pääsevät vanki
vanki- edes
taskuja tarkäs- »’mapiiri • nävtt k
't
tt
r ' manluon,öisen hyt.kkäyksen aUi-l puoliin
N yt Kuitenkin pelättävissä, sj|,a pelättävä seik- porvareille menevä välit
toon. jos sitä jatketaan, vai ‘
‘' erätu raeis? ,e,tu kun sisiän laskettiin. Kellä mitään svvtä toivoi toos a vie'. seks, joutunut
kio omissa käsissä. Mitä
'r m X v T ar a Ä n i h a: ' n l r t l r S “ ^ ’
7
miksi tuo kieltäytym inen ku 'I “ e l i a Ä u ^ n s i ^ h ^ t o « ! ’ ' T « ° " T v ' "
h ilu sta muitakin tuloksia kuin X »
niin helposti korvata sen t r p
vernöorin taholta?
ettei so -iiu u v L m ä,n m u k in i dh tr, T
'
<lus.ta)amcrkk'
rinnassa,
hän
sai
se
että
te
pääsitte
Valkeaan
Ta-
mitä ilmotusbovkotti tuettaa
„sai
se
et,a
te
pääsitte
Valkeaan
Ta-
,i
“Politiken".
on
joutunut
s«-
«uopeaie
kannalll
T
overi“
näh"
Varmaa ainakin on N ettei
«w y so
l? J v llT « S X ill
ro -.k a y u a sisään ja me,ta tulikin loon punaten lipun suojissa?
vielä
sittenkin jää “tekeviä", o
sialistien erottam inen . oY epll- ta llia n i
suurempi määrä mitä Valkeassa
_ Jaa sitä en osaa sanoa. Vi- maila,sen vainon alaiseksi. I eh- den että se siinä vleisesti ilmöt- että älkää herran nimessä p '
kin lainlaatijakunnasta
ti on äskeisten I anskan lakko- tamaan alkaisi. Ei mikään ole
la vahios.
-i. \li« .n n . i . . n , . , . . . o - , ' ' ? . a 1^ ' taln koskaan yhdel-j rallinen ilmapiiri
ilmapiiri on
on aipa
aina viral- retlekuden
yhteydessä suositel- sen terveellisempää ^ f ,« .i o n i a rit lopettako boykottianne.
lueen vaikutusta tuossa
valtios
Miten ne laskivat teidät ; Ia. kertaa vieraita olleen.
!
m
„rt,
leit
n
rv«
•
i
^"sta‘
§
’
5
^^
kut|nHellaan.
nyökä-
«ui
ja s sutakos
h u k o s porva-
sa vähentänyt. Päinvastoin sen \a lk ea an Taloon, kysäsin en-
lut yleislakkoa Ja
po n a- suuren nykyaikaisen osuuskau se opettaa meille yhden uu«:
nhtä-
n
'
s
•
paus
s!,nakin
taan
päätä
ja
luvataan
“harkita
risto
on
kauhistunut.
On
jär- pan p eru stam isek si Ast .riaan in tehokkaan taistelukeinuti j
kautta on tehty enempi sosia siksi.
s \iL-,
-,
x
.
«xauuotuuui. v/n jar-
i
suhteen,
buurin
vierailuionkko.
asiaa
”
.
«e
i
me emme ole vielä enner -an-
listeja New Yorkissa, m itä puo k ä ^ i v ^ S ä n . oven ,ietysti- ia 1Ä
m
i
£
k^
X
^
t X : r
oT Ä
" 2 Ä
a J 7
kaikki *
neet taidolla käyttää. \a
lue olisi itse parhaimmin järjes
loinkaan yhdellä__keria» ollut. h’aÄ innän ¿a“ä ,ö s."^ E d “ustaja"m" ^ u lh se sri ' '
lemmekin sillä kokeilleet lat-
tetyn agitatsion inkaan kautta
No, no, Aä vnsastele. S a -. laskettiin sisään sosialistien
« h kakaa sitä edes tulevaan s;
voinut tehdä.
no suoraan miten ne uskalsivat naaella lipulla. Entä sitten! ta " X
k u n ^ e Ä ! lehden ilmottajan puoleen ke-! r is to itA A n ^ itsensä
sas'
Porvaristo ehkä huomaa ettei miten se oh mahdo isiä että tei- ’ rottiinko kahvia5
• i Komeutta ja Kun meuia so- hoitaen naita lopettamaan ilmot-hvästi irti työläisistä, ei t a r v i t i saakka, jolloin kalamierc
näriä sataa
„ .„L k :, i ’ _ <r»
e . ♦«»«« ' A .. • .
e, ole vielä “ toivoa
saa- itämisen lehdessä ja tilaajiin nah- kenenkään ««.k-i«;* '* i - •« vat maksunsa. Silloin
sosialistien vainoaminen tuota ,ä
, . . .. “ , »•■ste.Ila
---------- --------
*----- - -—»
,ä paria
sataa oahinta
pahinta n punikkia.
:
v
ta,
a
kuu«uu
suomalaini-
da
kongressimiesten
vapaapilet-,
den on harjoitettu samaa menet- että he o at tei.iäi
a ’S!,lC jo tehdä pikku alotteen ostatte
sitä tulosta m itä he to ivo va, .1 mitä irrallaan 'tiedetään " ö i e ' A n le.
Presidentin sihteeri kavel= ti»
la yhteisesti kaikki talvit«A<t
vaan « v an päinvaatauua. E ..-| uskottiin presidentin asuntoon? ¡keskuuteemme ja ky syi: • mitol :ia
,
sinne, karkasin inter,uuvin; telyä. Kun lehddlä on ollut hv- Sen tuntee jokainen
yhyeen.
Sillä mitäpä h y ö ty ä p ä määrä puoli porvarillisia ti- ta rv ito « tain I ^ u ä t ^ ^ p e S ; ja muut salaiset tavarat d30
l
teidän apuanne. — P. J.
(T H E
C O M M A !» )'
S Ju " ■
ä
su w ä
VHT
I 11 1 A IA TOICTA
4 OSASTOJEN KIRJALLISUUS-
KOMITEOILLE JA ASIAMIEHILLE