Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (May 27, 1920)
TORSTAINA^ TOUKOK. 27 P.—THURSDAY, MAY 27 TOVERI (T H E COMRADE) T b . organ of the Finnish workers in the Weetein State*. The only Finnish Daily in the West. Puhliahed Daily, eacept Sunday, at Astoria. Oregon, by the Western W orkm en's Publishing Society. JO H N V Ä L IM Ä K I, Editor A Manager Office Seventh and Commercial St., Opposite Post Office. TE L E P H O N E — O ffice 363 j Editorial CSp't 832. Entered as second-class mail matter July 18, 1912, at the Post Office at Astoria, Oregon, under the A ct of March 3, 1879. S O S IA L IS T IS E N L IIK K E E N L A P SE N TA U D IT. Europan maiden vasemmisto- laislehdet alkavat yksi toisensa perään huomauttelemaan kiih- keimmille ja äkkijyrkän ohjel man kannattajille, ettei vasem mistolaisuus ja jyrkkyys edel sinaan valtaa toivottomuus ja epäilys kaikkeen... Kuvaavam pana esimerkkinä tällaisesta ti lasta on Negaunee. Sinne me nee Työmiehiä hyvän joukon toista sataa, mutta osastoon kuuluu ainoastaan viisitoista jäsentä. Tuo Työmiehen luki jakunta ei katso velvollisuudek seen kuulua osastoon, käydä sen kokouksissa, eikä sen järjestä missä huvi- ja agitatsionitilai- suuksissa. Sanomattakin on selvää, että viidefletoista tove rille sellaisen palatsin ylläpitä minen kuin yltä mainitun paik kakunnan työväentalo on, on tavattoman raskas tehtävä. Si täkin suuremmalla syyllä, kos ka kannattajajoukkoakaan ei tahdo alla. Sillä hyvinkin jär jestetyt tilaisuudet menevät “plöröksi” yleisön puutteessa. Ohjelmaa saa esittää tyhjille seinille.*' Emme ole lainanneet tuota kappaletta osottaaksemme eri- lä saanut päähänsä toiveen, oikeistolaisten voimasuhteita “kun pääsisi Venäjälle”, mutta kokouksessa. Oikeistolaisten käytännölliseen toimintaan A- ehdokkaat saivat 846 ja 849 ää merikassa ei kukaan välitä ot- nen välillä ja vasemmiston 278 taa osaa. Se on niin pientä, RT-I ja 285 äänien välillä, ftokouk-, votonta ja väsyttävää. On käy- s sessa oli valtakirjalla edustettu- nyt kuten entisen savolaisen, na myöskin entinen Työmiehen joka marraskuun yleislakon jäi- toimittaja Edward Valpas, jo keen 1905 heräsi, löi makuulle ka oli määrännyt äänensä käy- ja alkoi odottamaan vallanku- tettäväksi kommunisteja vas- mousta. Sellaisen tuloksen tuot- taan. •— Kokouksen sanotaan al- taa agitatsioni, jossa puhutaan kupuolellaan olleen hyvin myrs ainoastaan muiden maiden mah kyisän, mutta kun vasemmisto tavista yrityksistä ja jätetään laiset huomasivat olevansa ko- kotoiset olot kokonaan unho- vin pienessä vähemmistössä, laan. Ja kuitenkin meistä suu- ’ rauhoittuivat he niin että ko rin osa on pakotettu elämään kous voi suorittaa tehtävänsä, lopun ikäänsä Amerikassa. P a - j ------------------------- ratiiseja olisi muualla, mutta /in Mr erin . me olemme liiaksi paljon tän. ^O StailStlSen tl€lOlSUU* £ koina > d^ nuhin L J oidal? ' mmV Meidän ^ 11-! ¿en kasvattaminen siirtyä. N». 124 juurtunut, etteivät tällaiset ainekset kykene ensinkään harjottamaan min käänlaista itsekritiikkiä tai tarkistus ta henkisessä minässään, jos henki sestä minästä sellaisissa henkilöissä tensa kaltaisia niinkuin kaksi sa maan luokkaan kuuluvaa marjaa. Hyvin läheltä katsoen tapaa pie niä eroavaisuuksia, mutta kaikki tärkeimmät ominaisuudet ovat »uomalainen työrtoM in f heil'ä . » ro»‘- Huomattavin piir- ka.kuuda.aa « lm . on ..ugan lujaa« | rc heldan •’erft.seMa olemukses- vallalla sellainen pintapuolinen käsi- sansa on heidän puolisrvistynei- tys, ettei työläisten ole välttämätön syytensä, joka lyö leimansa koko tä tietää mailman asioista työmaan- ulkomaiseen olemukseenkin. Hei- Sa ulkopuolella ensinkään. Ja että ■ dän keskuudessaan on sivistys kun on oltu mukana, jossain hajanai- varsin korkeassa kurssissa, mut- sessa korpilakossa, JoBsa on ^ollut ky- ta heidän sivistyskäsitteenä on symys jostain sangen yksinkertaisen tavattoman pintapuolinen ja kaa parannuksen puristamisesta pomolta, sekä että ollaan jo suuria vallankumouk- vamainen ... , . monissa . , . suhteis- T »en sankareita, Ja ett* omata«. Jo M kokonaan harhaanjohtava. Ja niin laaja kokemus Ja tietoisuus työ-. jtiuri sima. piilee eräs tärkeä pe ▼äenlilkkeestä, ettei enempi ole tar russyy heidän sokeaan ja orja- peellista. Bräs fiiosoofi sanoo san maiseen suurporvariston apinoi- gen sattuvasti lausuessaan että “Jos miseensa, niin käytöksessä kuin me maamny-yrän tavoin aina kaivau mielipiteissäkin. Moni heistä on dumme omiin lokeroihimme, me py tosin asemansakin perusteella ori.11.näi,;?1.len ajateltava: mitä (^nadassa Ilmestyvä Vapana klrjot- symme tietämättöminä muusta mail- riippuvaisempi isännästään kuin masta ja todellisista elämän tapahtu taalla olisi tehtävä, ei kahden, taa: mista." Tätä kuoreensa sulkeutumis tavallinen työläinen, mutta y- kolmen tai kymmenen vuoden Koko mailina Ja koko yhteiskunta- leensä paljon vähemmän kuin päästä, mutta tänäpäivänä, näi-. elämä on nykyään suurten muutosten ta on järjestyneen työväenkin väl- hän itse kuvittelee olevansa. den olojen parantamiseksi joi- vaiheissa. Kapitalismi on auttamat I tettavi. myös muokaten isäntiensä ja villä olevana luokkana, vaan yl silöinä ja siltä näkökannalta « tä heidän ja heidän isäntien^. dut ovat yhteiset. Heidän määränsä ovat varsin usein ti- loudellisen kehityksen lakien v^j. taisi* ja siis pohjaltaan taantn. muksellisia ja siis heidän halua millansa parannuksilla on niyö^ kin taantumuksellinen ja yksilö lisyvifen tai pienen ryhinaeri-..' luonne. — T. K. Sos.-paoi. kansaìlistoì: meenpanevan komit«. an toimintakertomus Alistettu Soeisilstlpuolueen konv •Ionille New Yorkieee toukok. 8 päivinä 1920. (Jatfe.) öoolslletinen nuorisoliitto. Puolueen ylimääräinen kenvenuk ni Chicagossa esitti perustuslakini^ toksen. Joka myöhemmin hyväksi tiin yleis&änestyksellä kuuluen raavas tl: “Kansallistoimeenpanevan koi an on otettava palvelukseen h«#i kllö johtamaan aatteenlevitysti valistustyötä nuorison keskuude^ Nuorisopropagandan johtajan tu järjestää ja toimia yhdessä nyki sen nuorisojärjestön kanssa sosii tisen propagandan edistämiseksi vallst&mlstyön tekemiseksi nuori» keskuudessa. Tämän muutoksen vftksyi konventsionl sillä peruste^ että se tekisi mah doll lBek«l r&p taa nuorisoliitto sisäisistä riitaisan sfata ja tekisi mahdolliseksi pui järjestö eheänä, siten lisäten sen hokkuutta Ja hyödyllisyyttä ms listisene liikkeelle. •Ne toiveet, joiden perusteella mä muutos hyväksyttiin, eivät toteutuneet. Katkera sisäinen kili sosialistien ja kommunistien vàie sosialistisessa nuorisoliitossa, kiistaa käytiin jo silloin, kun mg tos hyväksyttiin, on jatkunut ttb päivään saakka. Joidenkin nuorta liiton osastojen edustajat kkv komitean puheilla sen kokouks New Yorkissa joulukuun 7 p:ni ne vaativat että komitea tunnusta nämä osastot sosialistisena nuora liittona. Edustajat selittivät, osasto, jota he edustavat, on d koonpantu sosialisteista. Jotka vat ylläpitää yhteytensä sostai« puolueen kanssa ja kieltäytyvät nemästä itsenäiseen järjestöön, p ka virkailijoina ovat ja Jota hali sevat sosialistipuolueelle ja sen jelmallo vihamieliset henkilöt, manlaisia protesteja ovat tehneet Lonisin Ja Mllwaukeen sosiali«tj nuorisoliitot komitean jäsenille näihin seikkoihin katsoen konit hyväksyi seuraavan esityksen: kansa Uissihteeri velvotetaan iyt^ maan uudelleen järjestämään listlsta nuorisoliittoa sosialist een perustuslain mukaisesti, myöskin valtuutetaan lähettämäänj dustaja tulevaan sosialistisen soiiiton konventsioniin Roebestei sa.” tähden että sitä jyrkkyyden ja sialistista kurssia niin paljon dän ohjelmansa ei näyttänyt Ainoastaan kapitalistisen tuotannon my8 näyttää olevan vielä tärkeämpi aI . n hengenneunoiaisten inieh- kumouksellisuuden nimessä esi-: jälellä ettei paikkakunnalla jos- * tarjoavan mitään tämänpäiväis- k*hltyksen ja yhteiskun- viel«, sen jälkeen kun vallankumous P’teiden m ukaisiksi. Siitä huoli- tetään. ’’Basler Vorwärts”, • sa asustaa parisataa vanhaa’ puo- ten olojen parantamiseksi. Ny- ‘»kehityksen nykyisen asteen esiin-1 on jo suoritettu, nimittäin uuden yh- ¡m a tta ei heidän taloudellinen a- Sveitsin vasemmisto-sosialisti- lueen jäsentä, jätetä osston toi- kyisin kohdistavat tuplajuulai- «'“kentamistyössä . se tn ansa ja palkkansa ole juuri — au---- •--------_ I . ............................. I set toimintansa . . - ohjelmansa - - historiallisen määräämä- Työväellä niissä maissa, joissa se lainkaan parempia kuin keskin en äänenkannattaja kirjottaa mintaan 15 henkilön käsiin. ja ^ u o k a kehityksen k ^ ^ o ^ r riippu^^ykri- vielä ole joutunut varsinaisen vai kertaista palkkaa nauttivan työ tastl kysymyksestä seuraavasti: Mutta mikä aiheuttaa täm- PalJ°n . lähemmäksi työläisten sen yhteiskunnan vääryyksien ja mä- ei lankumoustalstelun pyör läisen. “Ilahduttavaa ja kohottavaa möisen lamaannuksen suoma jokapäiväisiä tarpeita kuin me dännälsyyksien sekä kapitalistisen teisiin, on nyt vielä ratkaiseviin hyvää Ja otollis tulevien tapahtumain suhteen laisten sosialistien keskuudes teemme. He käyvät taistelua riiston poistaminen Ja tulevan yhteis ta aikaa valmistua tehtäviinsä. Meil- Heidän paikkansa menettämi- on kansanjoukkojen heräämi sa? Onko se tilapäisen väsy- työmaalla, yrittivät ainakin teh-1 kunnan kohtalot. li on mainio tilaisuus Venäjän ja sen Palkoa lisää vielä se seikka, nen. Kaikissa maissa alkaa lii- myksen merkki, seuraus veltos dä parhaansa jokapäiväisen lei-j Mutta missä määrin työväenluokka muitten Europan maitten käytännöl että useat heistä ovat lapsesta kehtiminen, kaikkialla pohjaker ta toiminnasta ylempien järjes vän suurentamiseksi, sillävälin on valmistunut ja kypsynyt tämän listen vallanknmoustapahtumaln va Asti olleet samassa työpaikassa rokset kiehuvat. Alimmat ker- tö-orgaanien taholta, kun meidän järjestössämme rii- tehtävänsä kunnollisesti täyttämään. lossa tutkia yhteiskuntakysymystä. ja yleisenä ilmiönä on, että sel- , .... m u u n a , vai U H r tU vai onko rokset heräävät ja vaativat o- se merkki siitä jatkuvasta rao- dellään siitä kuka sattuu par- fie riippuu «en tietoisuudesta, taisto- syventyä köyhälistön luokkataistelu laisesta työpaikasta on vaikeam- u,.« he u . peutumistilasta, ... H h a iten m u jstam aan ja o jk e im - ' lu* ja toimintakyvystä. Ja vaikkakin tehtävila tietoisesti. sansa elämältä. Samalla kun pj irtautua, jossa on varhaisesta mihin meidän omissa maissaan ryhtyvät suo järjestömme on ennustettu jou- min tulkitsemaan jonkun kan me näemme yhtenään työväenluokan Taloustiede, yhteiskuntatiede, tek- nuor,„u(lestaa n aikacn , y6sk(.n - la r k ra ’a tn r la n vot » köyhälistön /• . v h »> I l a f »n ... . . * . ja h historia ovat Ja suuren heräämi nilkka raa päätä vallankumoukselliseen tuneen? sainvälisen kongressin päätök- Jättiläisnousuja nellyt ja yleensä ovat sellaiset tieteitä, Joihin sen on ensikädessä sy- sen olevan käynnissä kaikkialla pro toimintaan, jonka ensi tarkoi Kysymyksen käsittely vaatisi scn ‘a’ Leninin lausunnon. 01- ________ ____„ ___vennyttävä. Niille perustuu työväen- ' a a rim attom am j)iakin kuin m uut- letariaatin keskuudessa, Joka sellal tuksena . .. on määrätä . . itse kohta- . pitkän ja perinpohjaisen katsa- koon ctta he onnistuvat huo- senaan on Huhuttava, rohkaiseva Ja luokkataistelu, niille rakentuu tie- te,evät työläiset.* Heidän tietoi- järjestömme entiseen toi- He ainakin yrittävät ja __________________ innostava Ilmiö, niin ei ole teellinen sosialismi. Niitten valossa sMUtensa sosialidemokratiasta on herääminen työväenjärjestöjen mjn^aan ja nijhin oloihin joissa heidän joukoissaan pysyy in-, mieiiä kuitenkaan edullista meille salata it- me kykenemme ymmärtämään tuo- hyvin hämärä ja vaillinainen ja nopean kasvamisen ja mielipi- nyt elämme, päästäksemme vä nostus, ia jos me peliämme jät- sellemme sitä tosiseikkaa, että köy tunnon kehitystä, tuotannollisia prob- sekin, vähä mitä siitä tietävät on desekasorron muodossa. Tällai hääkään oikeisiin tuloksiin. Nii- kamme, tulevat he meidät voit- hälistä vielä kokonaisuudessaan on leemia Ja yhteiskunnan henkistä ra- varsinaisen porvariston mielipi- sena siirtymisaikana, jolloin hin on syvennyttävä myöhem- takaan. nahkapoikia. Nämä nousut ja herää- kennetta. Ja tämän tietoisuuden no- tciden j a käsitteiden suoranaista kaikki vanha revitään juurii-; min. ' Olkoonpa meidän paperilla rn*Bet «uirten joukkojen kesknudes- jall» m» M a a » rlkaBtuttamaan Sosialismi-käsi««- hedelmöittämään itseämme «osia- * • •, • , taen, mutta uuttakaan ei vielä: Tällä kertaa mainitsemme ’ °^eva ohjelmamme minkälainen "a ovat vle,ä kovin vaistomaisia Ja ja Uamtn nioaoHa.»« Joka ,,n työväen- . «'“ Ityy heidän mielestään , hylätään kaikki |va. l n , “ ,ä kT»“ mme ^ a n s a . ellemme me «olm ina,- L lX totaU " s™ o ^ X r e l u " a? ole syntynyt luokan mailmankatsomuksen penistä. J ä ä k in raakaa, hurjaa ja sivisty- tähänastiset man e ,« k u j U n £ » S . £ muk“ " “ ’«°m alaisen»slalls- — osaa asettua työläisten Tällalsen sosialistisen tietoisuuden mätontä ja näinollen he eivät «»läUan m.♦ään arvn Jl-aam naa tl.sen liikkeen v ä lttä m ä ttä ta r- jokapäiväisten tarpeiden kan- pjna. <a protesti-ilmiöltä äärimmäistä I kypsyttämä työväki tloiAä minkälal- tahdo joutua mihinkään koske Uaiiilri liilrlb fii ia b ile vitse ajautua rappiolle. Suo- nal e» tulee meidän osastojem- riistoa ja sortoa vastaan kuin luok sen ohjelman se kulloinkin hyväk-' tuksiin sellaisen opinkanssa.var- , . • ?. i malainen väestö ei ole vielä }me tOimmta ^ynä enempi osotta- katietoisen joukon päämääräpyrkl- »yy. mitenkä rakentaa työväenjärjes- sinkin kun he luulnttelcvat ole- ki kaivetaan ylös pohjalta. muuttunut englanninkieliseksi maan. sellaisia rappeutumisen myksisstään, tehtäviensä tuntemises tojen * ----- käytännölliset muodot, mha vansa sivistyksen kantajoukkoa Tällaisena aikana on haavei- siinä määrin, että englanninkie- merkkejä kuin alussa mainittu- ta ja tehtäviinsä kykenevän joukon taistelutaktiikkaa kulloinkin on käy- ja henkista ylimystöä paljon Jä tettävä. Tällainen aines kykenee ; •• , •' J - Iijoilla ja keinottelijoilla edul- linen toimin’ta vallottaisi sijaa kin- joukkoliikkeiden täytyy tietoista taistelua. mj-fiakln hävluän.liän tuiftamalaet. h«"I>ana kuin v arsin aiset tyolat Imen maapera. Miehet, jotka , • . tuottaa myöskin jotakin tulok- Meidän tarvitsee vain pysähtyä kat- myöskin hävittämään turhamaiset, , , . . eivät vielä ole selvillä mielipi- 2 .... siä yrityksistään suoraan tai se,eniaan tapahtumia niissä monissa alhaiset ja turmiolliset pienet riidat . . e e <it jiuolisn istyneisyy- + _______ Li t • . ’ Eur°pan FJnmnÄn mniftan väV f rv n o- knskUU(löRt&Jin itio in k in kun ii ‘ e n äsiio rasti S illä «i ihm iset aiatL maissa, mlnaä missä tvÄ työväki on keskuudestaan ia ja A siiloinkin kun v va- «ässään huomaa, että he todelh- teistään, anastavat i itselleen pro j< jestoomme on kuulunut, o l e __ x __ '1;11__ 1 . - lojen pakosta ajautunut ratkaiseviin kavia periaatteellisia riitoja väittä- ^uudessa ovat alhaisemmalla si- "•---- ’ V ----------- < ♦♦»li.vaf ci,Alillaan «inmiri« „ k ,s lojen Pakosta ajautunut ratkaiseviin feetan osan . Moni on vakuu ' 'i periaatteistaan luopunut. Mut- X ^ L iV aan t- yH taisteluihin vallassaohjain kanssa, ja mättömästi syntyy, tietää kummalle vistvstasolla kuin keskinkertai- tettu siitä, että Itänen sekaantu- ta väsynyt ja kyllästynyt se on. PalJ°n kuin aivoUlaankin. mc huomaamme( kulnka kykenemä^ puolen asettua Ja miten niihin suh- sen valistunut työläinen. H ck misensa kautta vasta liike oi Sitä seikkaa ei käy kenenkään J a. seIlai»een meillä on mah- tön työväki vielä on ja kuinka paljon tautua- i dän sivistvksensä ja tiedonhalun- kein alkaa, vaikka hänellä ei enää kieltäminen. Meiltä on | dollisuutta vaikka olemmekin enempi siltä vaaditaan ennen kuin se Työläiset, tutkikaa siis taloustie- i sa on pt4kkä muotiasia ja “mitä ole kerrassaan minkäänlaista loppunut se nuoruuden innos useal,a paikkakunnalla aivan voi suoriutua voittajana. Me olem- d e tu yhtelakuntaoppla Ja 1 ihm istt sanovaf-k äsitften palve- aavistusta menneistä tapahtu tus ja uhraushalu, mikä kaikil- yksinämme työväenliikettä e-, me saaneet nähdä viime aikoina kuin- min teorioita. Tietoisuus on se valt- . . • . c , • , , , kuin korukam , mista ja tuskin käsittää, että la suurilla liikkeillä alkuaikoi-1 dustamassa. Meillä on mahdol- ka työväki voidaan yhä uudestaan ja tim ätön asevarasto Jota te ehdotto-L Is, ' . * kaikki nykyiset ja tulevat ta naan on, mutta mikä sitten kun ^ suutta osuustoimintaan ja uudestaan kietoa uusiin petoksiin ja masti tarvitsette käydessänne menes- Jo ‘‘a *le juhlatilaisuuksissa ja ih- pahtumat riippuvat menneisyy- - liike tasaantuu ia vakiintuu ia meilla °n mahdollisuutta tehdä kuinka se tulee uudestaan ja uudes- tyksellistä taistelua vihellistänne ka-: nusten silmissä tahtovat loistaa M itä ä n m u u ta , poi tai niidrn oiaa desta . He kieltävät kehityksen voittaa ensimäiset lähimmät vas- sosialistisen agitatsionin ohella taa" ®aahan lyödyksi taisteluissaan. pitalismia vastaan. Nykyaika kut- j a vipeillä, mutta todellisessa jo- je n tu n n u a ta m in e n , jo tk a vaativa! tärkeyden, nähden a i n o a s t a a n ! unionistista agitateionia. nämä Ö . k 00 « ’» « k l latramääräl- suu teitä suuriin tehtäviin, joissa * kapäiväisessä elämässä eivät he laiata tu n n u a ta m ia ta itsellensä, ei tustajansa lyö heidät arvotto- io k a n ä iv a te n leivän taan suurin luokka, joten sillä täytyy tarvitaan henkisesti suuria kykyjä, tiedä mitä sillä tehdä. Sen pää- tq tä m ä n esityksen voim aan p a i / nykyisyyden. miksi (kuten suomalainen so- °vat. J?kaPaiyaisen leivän lu k - oHa kaikki voima. ja valtaedellytyk- ‘ sisältö on tyhjiä ulkoa opittuja Kuten ihmisalku äidin koh liike on lyönyt rait-j F.l.ta . Ja .n‘lcen olemassaolo j a , set Mhitta se mitä siltä puuttuu, on dussa käy läpi kaikki kehitys sialistinen Suomen porvaristo 1 fraaseja ja kohteliaisuuksia, tark- S. S. Järjettön organi« tiusseurat, kirkkokunnat ja ylläpitäminen antaa eloa ja in- tietoisuutta, jonka valossa ja jonka r ___ kaa muodin seuraamista ja kaa- jän Aaro Hyrskeen matka-l asteet, samoin työväenliikekin muut vanhoilliset), kuoleentuu nostusta poliittisellekin toimin- avulla se kykenisi ensinnäkin käsit- ar x ' 10 . tvo- i,- vojen noudattamista, ylhäisön sosialistisessa kehityksessään ellei sen kestäessä ole kyetty na^ e’ sosialistiosastolle, joka tämään tehtävänsä, käyttämään msh- \ arsmaisen porvariston , - ohjelman lännen läpikäy kaikki vaiheet haavei tekemään kehitys- ja kasvatus ! muo<^ostuu kaikkien liikkeiden dollisimman tehokkaita toimenpiteitä, vaenluokan , , hienoa kavtostapaa tavottelevinc vailla on n. k. pik- f r ‘.... valtioissa : lusta viisauteen. Lastentaudit, työtä, niin että jäsenistö käsit- keskukseksi. Niissä puuhaami- kokoomaan joukkonsa ja pitämään yl 1_______ , , X,-. .. : pnrtem een. H eidän am m attisi- jotka katsottiin jo täysin voite tää sosialismin tehtävät kaikes- nen antaa tehtävää kaikille n iil-llä tiukkaa kuria ja järjestystä. Me ktiporvarisluokka. Tämän luo vistystään emme tässä tarkoita, San Francisco, Cal.. 30, 31 tuiksi, heräävät jälleen henkiin sa laajuudessaan, eikä ota sitä le eri aineksille mitä liikkeem- ^«mm e nähdä sen surkuteltavan il- kan alin kerros muodostaa myös joka sekään ei useimmissa ta kin ikäänkuin eri luokan, vaikka kesäk. 1 ja 2 p. ja johtavat harhaan monta ne ainoasöan siitä ' k an n alö ? « « me mukana »» pauksissa ole, eikä tarvitse olla. ja tulee o- m'ön’ e,tä *> » « ‘ ■'»«•“ KM» ‘***- se itse asiassa kuuluukin jo vai- j kovinkaan Reedley, Cal., kesäk. 4, 5 roa. Ihminen haluaa itse ko sillä on urheiltava jotakin ty- ¡emaan-, J Ja a silloin monipuolinen eikä "? 'ä “ T komennuksia " a1" ’ sillo in kun kun k kaikil- aik il vallasraolevain ¥a„ aotHUIt}V8 sinaiseen työväenluokkaan. mut-i korkea ja nou- 6 p. kea. Lapsi ei usko, että häntä perää taantumuksellista seura-, Ia. on ¿otakin innostavaa tehta- dattamaan gen ylläpitämää kurla ja ta he itse eivät katso siihen kuu- r ’c„a Angeles, Cal., kesäk. hehkuvan pätsin luona uhkaa kunta- ja raittiusliikettä vas-' Yaa aätteemme suurella vainiol-i järjestystä, mutta omassa joukos tuvansa. Meillä tunnetaan sii- t • • •' a, • Peilee /s in i. 10 Los ja 12 p. turmio, ennenkuin hän on polt- taan. __ Juuri sitä ei meillä ole a* ei e 91ta yleistä väsymys- saan ja omissa järjestöissään se on hen luokkaan lukeutuvat eritvi- k^ , e ' San Pedro, Cal., kesäk. 9,1 tanut itäen». Herännee, ,yö-i J« tekemään. ke'm» n -i kielen taidostaan . — , , vaikka vir- Me olemme ta* kyllästymistä mikä meitä nyt vielä kuin lammaslauma, joka hajoaa sella nimellä: n. s. -a nappiherras- . . . ja 13 p. vaenjoukot, jotka tuntevat pa- jääneet teoreettisissa tiedoissa uhkaa- silla sellaisesta yhteis- yksi yhtäälle, toinen toisaalle milloin väki". Sosialistiaate ci tähän fiarnp' „x „ ’u- ’‘ L ^ j . ' eksn. ?. - v" kotusta kaiken vanhan kumoa auttamattomasti jälelle, ja käy- työstä tulee aina jotakin tulok- Pe<o tunkeutuu sen keskuuteen, Francisco, Cal., kesäk. 9 luokkaan kuuluvien keskuudessa ’ 7 'o b ,s ta - Ioka 17. San 19 ja 21 p. miseen. hylkäävät oikeita me tännöllisessä toiminnassamme sia> mika innostaa sitä joka vä- Meidän täytyisi saada todettua jo meillä ole levinnvt. ei ainakaan C' - ,UOta k,fl,a sa,n <»*>">»»<1. nettelytapoja, noudattavat tais- pitänee, innostusta yllä ainoaa- W est Berkeley, Cal., kesäk. vaikka tämän työläisen sivistys j» kohottaa sitä joka kyl-. ',i,ö,?en!u“y;a"U’e"“ “• telutapoja, kunnes he ovat lyö taan sillä mitä muut jossakin las‘y r Teoreettisten tietojen s^"la’ e-'a »oHi»««'» 'alatalo on yleisemmin eikä sellaisena syväl taso olisikin muuten paljon kor- 18, 20 ja 22 p. HM m ia muut, jossaKin kehittä - < ¡yhtähyvin henkistä taistelua kuin se le kävpänä uudistavana voimana, v , - neet päänsä veriin joko todel Port Bragg ja ympärist '. 1 jollaisena se esiintyy varsinaisen kef ? " a k"".' I,a'?en- , u- ^ aik aan saan eet. / on fyysiUistäkfa. Ja että näin ollen lisuudessa tai kuvannollisesti. säk. 23, 24, 25, 26,' 27, 28, 29. He,<lan "’“ '''"»"katsoniuksen- Henkista köyhyyttämme to- k”? °vat itsestään suuremmat, köyhälistön taistelujen, niin tämän- työväenluokan keskuudessa. Tä- Se, joka tällaisina aikoina suo ja heinäk. 1 ja 2 p. distaa jo yksin se seikka ettei: , oin kun . käytännöllinen toi- päiväisten parannusten puolesta kuin hän edellämainittuun luokkaan * a O n . yOS,l' ' n .ta-' s,n Porvaril i- sittaa tosivallankumouksellista, järjestömme Eurêka. Cal., heinäk. 4. 5, tahdo millään kei- minta <>n vilkkaampaa. Silloin sen päämiiärätaistelukin menestyy si voidaan laskea suuri joukko lii- ' . '"'''v d u a listin e n Indi- 7, 8. 9. 10 ja 11 p. päämäärästään tietoista, järjes on järjestöllä varoja ja innos- kali kuin taisteleva joukko on kypsy-, keapulaisia, varastokirjanpitäjiä, ö ' ■ n‘tytte 1ee.hetdan ka telmällistä taistelua, joka ei hy nolla saada puhujain ja luen- nyt yhteiskunnallisessa tietoisuudes- uem pia työnjohtajia. pikku katin- L’? ceata tm m .n tss vaan noitsijÄin toimi* täytettyä. Sa- *usta kustantaa luentokursseja . r f .niukaa.n paaosaa kai- väksy sokeata toimintaa, e h tn vaan bTektiivösTen ^ n nom a^ h tiim m e ei tahdo löytyä 3a muuta, minkä avulla kasva- piaita, teknikoita, käsityöläisiä v. ^¡ssa . t arko m i s s a tapahtumissa, antaa o valitettavasti jo järjesty m. sellaisia. i- osas- tetaan toimitsijoita eri tehtä- Mutta ? uusia toirr.ittajavoimia ja Näillä kerroksilla He c,vat vo'. aIa teJla Hiukkoja, Oregon-VVaihington alue vaikuttaa mukana, joutuu„ut-in to - n puuttuu aina oh- viin ia siten Jaetaan tietoa y.'reenkin työväen keskuudessa vielä sihteeri* järjestä jän toimi a,.na J ? * ? k,n vaikut- f;pahaan huutoon vastavallanku- jjelmain suorittajia. t?___ leersä iäsenistöllemm«» suuret joukot kokonaan ummistavat olisi todellisuudessa aivan vhtä ; * ? - , ain'? Emme o lep c<£ sä jäsenistöllemme. paljon syytä taistella varsinaista ' S' ° ’ta ke’^an jf>ktajik- mouksellisuudesta.” avoinna me Bi,män9ä täHä ni™ Y tavattoman tär- j kehittäneet yksilöitä luento-; Mutta ennenkaikkea, S jos n m Z keältä seikalta' hteiskunnallisen porvaristoa vastaan kuin varsi- ° r -• ... , , T ä te n ilm o ite ta a n tämän >iJ< ,, Ja rJe sto T me tietoisuuden, köyhälistön luokkatais- naisella työväenluokallakin. Mut- „ a - In°kasta saa varsinainen RAPPEUTUM ISEN MERK- \ kurssien ,eika minkään muun- a ib te e ri-ja rje a ta ja n to im i hakultö? kaan menettelyn kautta senja!- Joutumasta rappmHe, on meidän tehden probleemien tutkiminen lyo ta ne olot, joista useimmat heis- [>or' ar,?' f‘ parhaimmat kätyrinsä KE JAKO? keen kuin Työväen Opisto ha- ruve*tava hengessämme ja teois- dääc surkuteltavassa määrin laimiu. tä ovat lähteneet ja joissa he ’a ruoskansa työväenluokkaa vas- ten to v e re id e n haettavaksi. 7o« Keskipiiriss» kiertävä S. S. visi .emmekä myöskään ole on- " ^ / e elämään Amerikassa, Sen sijaan, eritoten meidän Ameri- ♦ L-».- «»» « , , . ^ taan. He ovat varsin enälnntpt- on a le tta v a v iim e istä än 4 pii»« Järjestön puhuja Lauri Brusila, nistuneet herättämään joukois-! paikkapa me sitten miten pal- kan mantereen suomalaisten työläis- V . 'nn’ansa eT tavia työtaisteluissa i a v l e e n r i näkuuta. Hakemukset paikk«* kirjotta* Tyomiehessa osasto- sa riittävästi tiedonjanoa, niin -1o.n .lha0»simmekin toverien tais| keskuudessa valetietoi- tiä m k tä SC ’ kaikessa toiminnassa ossa iouk nukiinwn oltava «~lla dessa on saanut valetietoi jen tilasta lausuen m. m. seu- että tarpeellinen innostus toi- teluita muissa maissa. ^ suus u s äärettömän suuren vallan. Lyö- J -’r . ^ atukscnsa kojen etu r,n a s e te tta 'r v k s in ö 1 I Î p ä iv ä ä n m e a n e u a , 1920. Lyö - » « k - t- iln vallankumouksellisuuden jo h tu m ista sosialism iin. , ' vaja yicsityi- teeila : raavaa: dään jokin 'T ä ä llä keskivalcioissa u p ä ä ^"y"«*" kilpi tai i ulkonainen tunnusmerkki H e ovat yleensä kaikissa ylei- ",e” e uri yläpuolelle. Heistä saa- i. kannetaan korttia työväen-! sissä.asioissa yhtä mieltä varsi- i m '08*’*} nykyisen muodissa hyvin paljon välinpitämättömiä ti tehneet osansa. Mutta p a I-! VIN N E E T SO SIALID E- järjestöstä ja ollaan itsejulistamla naisen porvariston kanssa seu- f’^evat suojeluskunnat hartaita ALUETOIMIKUNTA M O K R A A TIN VUOSI tovereita, sellaisia jotka ovat jon enempi on tehnyt ne mo- Ruukopuvallankumotikeeliisia, mutta, raten nöyrästi ja orjamlise<ti *a" nattaiaj°ukkoja ja ihailijoita. KOKOUKSESSA. ennen kuuluneet osastoihin ja nenlaiset hajaannukset mitä H U« t Unn^-,iSeBtm tiet°isuudesta -.ol näiden vanavedessä. Mvöskin o- Tos,n hckin ioHakin tavalla ot- 7 1 9 M ontana Ave., ottaneet toimintaan., mutta „ « ^saa jäänee, kokonaan syr- suomalaisella 0B viimeis« n työväenliikkeellä k ™ d ^ '™ £ n ¿ « « ’’¡'‘kettoo P« .ä S b Ä ‘»¡»¡'n « f: P»«*™?- J — J ---------- --- — - -------------- » t v a c i i ö Or« jaan. Vetäytyneet apeamiel.se- ajalla ollut, jotka näyttävä, yhä- päivänä pidetyssä Työväen' s l luke* »"**» •ell“ ’t* *>*“ m;,,at"’,n“ sak"’ pikkuseikois- . ctit'toi«na T hdu ' ' Portland, nä omaan ahtaaseen maailmaan-'iat kuvan, is im lta nvar i,___ .? des peruskäsitykset työväen luokka- >a-J.otka ta v a t OVit heidän niie- b iisin ä paamua» ahtaan sel- S iitä io h tu u k in «Mä 1 „ jatkuvan’ j» jotka ovat pakotet-' nomaleht¡osakeyhtiön ‘vuosiko- taistelusta ja sen tehtävistä Kor- i hssään saaneet lakien pyhyyden. «yy runsaatt^paikkakuntia. jou- X j i ^ , = nX“ ««™ " Ä i a l = “ joka “ poiltkTäa sa on ennän innostuksen ja »oi- „ ett.lv Stkum X ™ „E t,™ ""o u o ' «» k' “ ak'" P<n«»P™>"»!a len.oleh-' pois vallitsevista Uroista, o t heil- minmn aikaan pystyyn nostet- nCVhme^ aikoina on tä tä innos i tis llli Syomen Sosialidemokra- tiaiä Tällainen aines on sangen: ie kauhistus. Liioittelematta voi tu komeat ia suuret temDDeiit a»*o»na on tata innos- tiselle puolueelle. Luovuttama herkkä kaikenlaisille suuntavirtauk- pj sanoa että he aiatteleva* ; mutta nvt ^ „ a ' Puutetta ja toimetto-: nen tapahtuu siten, että puolue »‘Ue. pintapuolisille luokkataistelu- ö , X n S toimeenpanee hauskan mutta nyt nuo «P«at palatsit. muutta pyritty korvaamaan pu-«osastojensa kautta ostaa osake- opeille, provokatslonille ja ennen :s an t,en sa la ‘.ts^”«a ylempänä o- seisovat tyjuja- Ainoastaan humalia ja kirjottamalla hehku-: pääomaa yhtiöstä ja siten hank- katkltea alituisille hajaannuksille. !e\ an Porvariston aivoilla, roh- muutamat. sitkeammat toverit via kirjotuksi* Europan vallan-ikii ehdottoman kontrollivallan Tänalse” ä maaperässä itävät ja ver- : kenematta kuitenkaan, ja puut- koettavat pitää kituuttaa elä- ? kumousten saavutuksista. On yhtiöön. Edustaiia vuosikoko- sovat P u u m a ise t työväen koskiset tecB*sen sivistvksensä vuoksi maa yllä. . Mutta se on kovin tahdottu sillä osottaa miten usessa on o llu t kaiL-lriaar» ryhtnäkuntarH<iat, Jotka saavat il«t- H}>os kykenemättä omaksumaan, raskasta ja ponnistuksia kysy- maailma menee eteenpäin. On- tuhannen Tohtokunnan valin Uvan ^kolaisluooteen ja koituvat naiden omintakeisempia tapoja vää uurastusta. Senpä tähden ko se auttanut? Ei sanottavia namu a?« C 7 'a l i n - suurimmaksi turmioksi työväen käytöksessä v. m. suhteissa tärmoklcaannnankin to i-iS u u rin | Ä : » “ £ Ä Ä “ . ... ‘^ ¡ « t ¡hm ,«, ovat y -, KAALILLA 855% MISSISSIPPI A V E ., P O R T L A N D .^ kyl ¡kuvasivat vasemmistolaisten ja ja lahkolaisuus on usein niin syväli-> Jcensa henkisessa suhteessa tois- KAIKKI TERVETULLEITA! a Portlandilaiset Huom! PORTLANDIN VELJEYS- JA SlSARSEtt MARKKINA-ILTAMAN LAUANTAINA, T. K. 2S F.