Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931, May 27, 1920, Page 2, Image 2

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    TORSTAINA^ TOUKOK. 27 P.—THURSDAY, MAY 27
TOVERI
(T H E
COMRADE)
T b . organ of the Finnish workers in
the Weetein State*. The only Finnish
Daily in the West.
Puhliahed Daily,
eacept Sunday, at Astoria. Oregon,
by the Western W orkm en's Publishing
Society.
JO H N V Ä L IM Ä K I, Editor A Manager
Office Seventh and Commercial St.,
Opposite Post Office.
TE L E P H O N E —
O ffice 363 j
Editorial CSp't 832.
Entered as second-class mail matter
July 18, 1912, at the Post Office
at Astoria, Oregon, under the
A ct of March 3, 1879.
S O S IA L IS T IS E N L IIK K E E N
L A P SE N TA U D IT.
Europan maiden vasemmisto-
laislehdet alkavat yksi toisensa
perään huomauttelemaan kiih-
keimmille ja äkkijyrkän ohjel
man kannattajille, ettei vasem
mistolaisuus ja jyrkkyys edel
sinaan valtaa toivottomuus ja
epäilys kaikkeen... Kuvaavam­
pana esimerkkinä tällaisesta ti­
lasta on Negaunee. Sinne me­
nee Työmiehiä hyvän joukon
toista sataa, mutta osastoon
kuuluu ainoastaan viisitoista
jäsentä. Tuo Työmiehen luki­
jakunta ei katso velvollisuudek­
seen kuulua osastoon, käydä sen
kokouksissa, eikä sen järjestä­
missä huvi- ja agitatsionitilai-
suuksissa.
Sanomattakin on
selvää, että viidefletoista tove­
rille sellaisen palatsin ylläpitä­
minen kuin yltä mainitun paik­
kakunnan työväentalo on, on
tavattoman raskas tehtävä. Si­
täkin suuremmalla syyllä, kos­
ka kannattajajoukkoakaan ei
tahdo alla. Sillä hyvinkin jär­
jestetyt
tilaisuudet menevät
“plöröksi” yleisön puutteessa.
Ohjelmaa saa esittää tyhjille
seinille.*'
Emme ole lainanneet tuota
kappaletta osottaaksemme eri-
lä saanut päähänsä toiveen, oikeistolaisten
voimasuhteita
“kun pääsisi Venäjälle”, mutta kokouksessa.
Oikeistolaisten
käytännölliseen toimintaan A- ehdokkaat saivat 846 ja 849 ää­
merikassa ei kukaan välitä ot- nen välillä ja vasemmiston 278
taa osaa. Se on niin pientä, RT-I ja 285 äänien välillä, ftokouk-,
votonta ja väsyttävää. On käy- s sessa oli valtakirjalla edustettu-
nyt kuten entisen savolaisen, na myöskin entinen Työmiehen
joka marraskuun yleislakon jäi- toimittaja Edward Valpas, jo­
keen 1905 heräsi, löi makuulle ka oli määrännyt äänensä käy-
ja alkoi odottamaan vallanku- tettäväksi kommunisteja vas-
mousta. Sellaisen tuloksen tuot- taan. •— Kokouksen sanotaan al-
taa agitatsioni, jossa puhutaan kupuolellaan olleen hyvin myrs
ainoastaan muiden maiden mah­ kyisän, mutta kun vasemmisto­
tavista yrityksistä ja jätetään laiset huomasivat olevansa ko-
kotoiset olot kokonaan unho- vin
pienessä vähemmistössä,
laan. Ja kuitenkin meistä suu- ’ rauhoittuivat he niin että ko­
rin osa on pakotettu elämään kous voi suorittaa tehtävänsä,
lopun ikäänsä Amerikassa. P a - j -------------------------
ratiiseja olisi muualla, mutta
/in Mr erin .
me olemme liiaksi paljon tän. ^O StailStlSen tl€lOlSUU*
£ koina
> d^ nuhin
L J oidal?
' mmV Meidän
^ 11-!
¿en kasvattaminen
siirtyä.
N». 124
juurtunut, etteivät tällaiset ainekset
kykene ensinkään harjottamaan min­
käänlaista itsekritiikkiä tai tarkistus­
ta henkisessä minässään, jos henki­
sestä minästä sellaisissa henkilöissä
tensa kaltaisia niinkuin kaksi sa­
maan luokkaan kuuluvaa marjaa.
Hyvin läheltä katsoen tapaa pie­
niä eroavaisuuksia, mutta kaikki
tärkeimmät ominaisuudet ovat
»uomalainen työrtoM in f heil'ä . » ro»‘- Huomattavin piir-
ka.kuuda.aa « lm . on ..ugan lujaa« | rc heldan •’erft.seMa olemukses-
vallalla sellainen pintapuolinen käsi- sansa on heidän puolisrvistynei-
tys, ettei työläisten ole välttämätön­ syytensä, joka lyö leimansa koko
tä tietää mailman asioista työmaan- ulkomaiseen olemukseenkin. Hei-
Sa ulkopuolella ensinkään. Ja että ■ dän keskuudessaan on sivistys
kun on oltu mukana, jossain hajanai- varsin korkeassa kurssissa, mut-
sessa korpilakossa, JoBsa on ^ollut ky- ta heidän sivistyskäsitteenä on
symys jostain sangen yksinkertaisen tavattoman pintapuolinen ja kaa­
parannuksen puristamisesta pomolta,
sekä
että ollaan jo suuria vallankumouk- vamainen
...
, . monissa
. , . suhteis-
T
»en sankareita, Ja ett* omata«. Jo M kokonaan harhaanjohtava. Ja
niin laaja kokemus Ja tietoisuus työ-. jtiuri sima. piilee eräs tärkeä pe
▼äenlilkkeestä, ettei enempi ole tar­ russyy heidän sokeaan ja orja-
peellista. Bräs fiiosoofi sanoo san­ maiseen suurporvariston apinoi-
gen sattuvasti lausuessaan että “Jos miseensa, niin käytöksessä kuin
me maamny-yrän tavoin aina kaivau­ mielipiteissäkin. Moni heistä on
dumme omiin lokeroihimme, me py­ tosin asemansakin perusteella
ori.11.näi,;?1.len ajateltava: mitä (^nadassa Ilmestyvä Vapana klrjot- symme tietämättöminä muusta mail- riippuvaisempi isännästään kuin
masta ja todellisista elämän tapahtu­
taalla olisi tehtävä, ei kahden, taa:
mista."
Tätä kuoreensa sulkeutumis­ tavallinen työläinen, mutta y-
kolmen tai kymmenen vuoden Koko mailina Ja koko yhteiskunta-
leensä paljon vähemmän kuin
päästä, mutta tänäpäivänä, näi-. elämä on nykyään suurten muutosten ta on järjestyneen työväenkin väl- hän itse kuvittelee olevansa.
den olojen parantamiseksi joi- vaiheissa. Kapitalismi on auttamat I tettavi.
myös
muokaten
isäntiensä ja
villä olevana luokkana, vaan yl
silöinä ja siltä näkökannalta «
tä heidän ja heidän isäntien^.
dut ovat yhteiset. Heidän
määränsä ovat varsin usein ti-
loudellisen kehityksen lakien v^j.
taisi* ja siis pohjaltaan taantn.
muksellisia ja siis heidän halua
millansa parannuksilla on niyö^
kin taantumuksellinen ja yksilö
lisyvifen tai pienen ryhinaeri-..'
luonne. — T. K.
Sos.-paoi. kansaìlistoì:
meenpanevan komit«.
an toimintakertomus
Alistettu Soeisilstlpuolueen konv
•Ionille New Yorkieee toukok.
8 päivinä 1920.
(Jatfe.)
öoolslletinen nuorisoliitto.
Puolueen ylimääräinen kenvenuk
ni Chicagossa esitti perustuslakini^
toksen. Joka myöhemmin hyväksi
tiin yleis&änestyksellä kuuluen
raavas tl:
“Kansallistoimeenpanevan koi
an on otettava palvelukseen h«#i
kllö johtamaan aatteenlevitysti
valistustyötä nuorison keskuude^
Nuorisopropagandan johtajan tu
järjestää ja toimia yhdessä nyki
sen nuorisojärjestön kanssa sosii
tisen propagandan edistämiseksi
vallst&mlstyön tekemiseksi nuori»
keskuudessa. Tämän muutoksen
vftksyi konventsionl sillä peruste^
että se tekisi mah doll lBek«l r&p
taa nuorisoliitto sisäisistä riitaisan
sfata ja tekisi mahdolliseksi pui
järjestö eheänä, siten lisäten sen
hokkuutta Ja hyödyllisyyttä ms
listisene liikkeelle.
•Ne toiveet, joiden perusteella
mä muutos hyväksyttiin, eivät
toteutuneet. Katkera sisäinen kili
sosialistien ja kommunistien vàie
sosialistisessa nuorisoliitossa,
kiistaa käytiin jo silloin, kun mg
tos hyväksyttiin, on jatkunut ttb
päivään saakka. Joidenkin nuorta
liiton osastojen edustajat kkv
komitean puheilla sen kokouks
New Yorkissa joulukuun 7 p:ni
ne vaativat että komitea tunnusta
nämä osastot sosialistisena nuora
liittona.
Edustajat selittivät,
osasto, jota he edustavat, on d
koonpantu sosialisteista. Jotka
vat ylläpitää yhteytensä sostai«
puolueen kanssa ja kieltäytyvät
nemästä itsenäiseen järjestöön, p
ka virkailijoina ovat ja Jota hali
sevat sosialistipuolueelle ja sen
jelmallo vihamieliset henkilöt,
manlaisia protesteja ovat tehneet
Lonisin Ja Mllwaukeen sosiali«tj
nuorisoliitot komitean jäsenille
näihin seikkoihin katsoen konit
hyväksyi seuraavan esityksen:
kansa Uissihteeri velvotetaan iyt^
maan uudelleen järjestämään
listlsta nuorisoliittoa sosialist
een perustuslain mukaisesti,
myöskin valtuutetaan lähettämäänj
dustaja tulevaan sosialistisen
soiiiton konventsioniin Roebestei
sa.”
tähden että sitä jyrkkyyden ja sialistista kurssia niin paljon dän ohjelmansa ei näyttänyt Ainoastaan kapitalistisen tuotannon my8 näyttää olevan vielä tärkeämpi aI . n hengenneunoiaisten inieh-
kumouksellisuuden nimessä esi-: jälellä ettei paikkakunnalla jos- * tarjoavan mitään tämänpäiväis- k*hltyksen
ja yhteiskun- viel«, sen jälkeen kun vallankumous P’teiden m ukaisiksi. Siitä huoli-
tetään.
’’Basler
Vorwärts”, • sa asustaa parisataa vanhaa’ puo- ten olojen parantamiseksi. Ny- ‘»kehityksen nykyisen asteen esiin-1 on jo suoritettu, nimittäin uuden yh- ¡m a tta ei heidän taloudellinen a-
Sveitsin vasemmisto-sosialisti- lueen jäsentä, jätetä osston toi- kyisin kohdistavat tuplajuulai-
«'“kentamistyössä
. se tn ansa ja palkkansa ole juuri
—
au---- •--------_ I .
.............................
I set toimintansa
. .
- ohjelmansa
- -
historiallisen
määräämä-
Työväellä niissä maissa, joissa se lainkaan parempia kuin keskin­
en
äänenkannattaja
kirjottaa mintaan 15 henkilön
käsiin.
ja
^ u o k a kehityksen
k ^ ^ o ^ r riippu^^ykri-
vielä ole joutunut varsinaisen vai kertaista palkkaa nauttivan työ­
tastl kysymyksestä seuraavasti:
Mutta mikä aiheuttaa täm- PalJ°n . lähemmäksi työläisten sen yhteiskunnan vääryyksien ja mä- ei
lankumoustalstelun
pyör läisen.
“Ilahduttavaa ja kohottavaa möisen lamaannuksen suoma jokapäiväisiä tarpeita kuin me dännälsyyksien sekä kapitalistisen teisiin, on nyt vielä ratkaiseviin
hyvää Ja otollis­
tulevien tapahtumain suhteen laisten sosialistien keskuudes­ teemme. He käyvät taistelua riiston poistaminen Ja tulevan yhteis­ ta aikaa valmistua tehtäviinsä. Meil-
Heidän paikkansa menettämi-
on kansanjoukkojen heräämi­ sa? Onko se tilapäisen väsy- työmaalla, yrittivät ainakin teh-1 kunnan kohtalot.
li on mainio tilaisuus Venäjän ja sen Palkoa lisää vielä se seikka,
nen. Kaikissa maissa alkaa lii- myksen merkki, seuraus veltos­ dä parhaansa jokapäiväisen lei-j Mutta missä määrin työväenluokka muitten Europan maitten käytännöl että useat heistä ovat lapsesta
kehtiminen, kaikkialla pohjaker ta toiminnasta ylempien järjes­ vän suurentamiseksi, sillävälin on valmistunut ja kypsynyt tämän listen vallanknmoustapahtumaln va Asti olleet samassa työpaikassa
rokset kiehuvat.
Alimmat ker- tö-orgaanien taholta,
kun meidän järjestössämme rii- tehtävänsä kunnollisesti täyttämään. lossa tutkia yhteiskuntakysymystä. ja yleisenä ilmiönä on, että sel-
,
....
m u u n a ,
vai
U
H r tU
vai
onko
rokset heräävät ja vaativat o- se merkki siitä jatkuvasta rao- dellään siitä kuka sattuu par- fie riippuu «en tietoisuudesta, taisto- syventyä köyhälistön luokkataistelu laisesta työpaikasta on vaikeam-
u,.« he
u . peutumistilasta,
...
H h a iten m u jstam aan ja o jk e im - ' lu* ja toimintakyvystä. Ja vaikkakin tehtävila tietoisesti.
sansa elämältä. Samalla kun
pj irtautua, jossa on varhaisesta
mihin meidän
omissa maissaan ryhtyvät suo­ järjestömme on ennustettu jou- min tulkitsemaan jonkun kan­ me näemme yhtenään työväenluokan Taloustiede, yhteiskuntatiede, tek- nuor,„u(lestaa n aikacn , y6sk(.n -
la r k ra
’a tn r la
n
vot
» köyhälistön
/• . v h »> I l a f »n
...
.
.
*
.
ja h historia
ovat
Ja suuren heräämi­ nilkka
raa päätä vallankumoukselliseen tuneen?
sainvälisen kongressin päätök- Jättiläisnousuja
nellyt ja yleensä ovat sellaiset
tieteitä,
Joihin
sen
on
ensikädessä
sy-
sen
olevan
käynnissä
kaikkialla
pro­
toimintaan, jonka ensi tarkoi­ Kysymyksen käsittely vaatisi scn ‘a’ Leninin lausunnon. 01- ________ ____„ ___vennyttävä. Niille perustuu työväen- ' a a rim attom am j)iakin kuin m uut-
letariaatin keskuudessa, Joka sellal
tuksena
.
.. on määrätä . . itse kohta-
.
pitkän ja perinpohjaisen katsa- koon ctta he onnistuvat huo- senaan on Huhuttava, rohkaiseva Ja luokkataistelu, niille rakentuu tie- te,evät työläiset.* Heidän tietoi-
järjestömme entiseen toi-
He ainakin yrittävät ja __________________
innostava Ilmiö, niin ei ole teellinen sosialismi. Niitten valossa sMUtensa sosialidemokratiasta on
herääminen työväenjärjestöjen mjn^aan ja nijhin oloihin joissa heidän joukoissaan pysyy in-, mieiiä
kuitenkaan edullista meille salata it- me kykenemme ymmärtämään tuo- hyvin hämärä ja vaillinainen ja
nopean kasvamisen ja mielipi- nyt elämme, päästäksemme vä­ nostus, ia jos me peliämme jät- sellemme sitä tosiseikkaa, että köy tunnon kehitystä, tuotannollisia prob- sekin, vähä mitä siitä tietävät on
desekasorron muodossa. Tällai­ hääkään oikeisiin tuloksiin. Nii- kamme, tulevat he meidät voit- hälistä vielä kokonaisuudessaan on leemia Ja yhteiskunnan henkistä ra- varsinaisen porvariston mielipi-
sena
siirtymisaikana, jolloin hin on syvennyttävä myöhem- takaan.
nahkapoikia. Nämä nousut ja herää- kennetta. Ja tämän tietoisuuden no- tciden j a käsitteiden suoranaista
kaikki vanha revitään juurii-; min.
'
Olkoonpa meidän paperilla rn*Bet «uirten joukkojen kesknudes- jall» m» M a a » rlkaBtuttamaan
Sosialismi-käsi««-
hedelmöittämään itseämme «osia-
*
•
•,
• ,
taen, mutta uuttakaan ei vielä: Tällä
kertaa
mainitsemme
’
°^eva
ohjelmamme
minkälainen
"a
ovat
vle,ä
kovin vaistomaisia Ja ja
Uamtn
nioaoHa.»«
Joka
,,n
työväen-
.
«'“
Ityy
heidän
mielestään
,
hylätään
kaikki
|va.
l
n
,
“
,ä
kT»“
mme
^
a
n
s
a
.
ellemme
me
«olm
ina,-
L
lX
totaU
"
s™
o
^
X
r
e
l
u
"
a?
ole syntynyt
luokan mailmankatsomuksen penistä. J ä ä k in raakaa, hurjaa ja sivisty-
tähänastiset
man
e ,« k u j U n £ » S . £ muk“ " “ ’«°m alaisen»slalls- —
osaa asettua työläisten
Tällalsen sosialistisen tietoisuuden mätontä ja näinollen he eivät
«»läUan m.♦ään arvn Jl-aam naa
tl.sen liikkeen
v ä lttä m ä ttä ta r- jokapäiväisten
tarpeiden kan- pjna. <a protesti-ilmiöltä äärimmäistä I kypsyttämä työväki tloiAä minkälal- tahdo joutua mihinkään
koske
Uaiiilri liilrlb fii ia b ile vitse ajautua
rappiolle. Suo- nal e» tulee meidän osastojem- riistoa ja sortoa vastaan kuin luok sen ohjelman se kulloinkin hyväk-' tuksiin sellaisen opinkanssa.var-
,
. • ?.
i malainen
väestö ei ole vielä }me tOimmta ^ynä enempi osotta- katietoisen joukon päämääräpyrkl- »yy. mitenkä rakentaa työväenjärjes- sinkin kun he luulnttelcvat ole-
ki kaivetaan ylös pohjalta.
muuttunut
englanninkieliseksi maan. sellaisia rappeutumisen myksisstään, tehtäviensä tuntemises tojen
*
-----
käytännölliset muodot,
mha vansa sivistyksen kantajoukkoa
Tällaisena aikana on haavei- siinä määrin, että englanninkie- merkkejä kuin alussa mainittu- ta ja tehtäviinsä kykenevän joukon taistelutaktiikkaa kulloinkin on käy- ja henkista ylimystöä paljon Jä­
tettävä.
Tällainen aines kykenee
; •• , •'
J
-
Iijoilla ja keinottelijoilla edul- linen toimin’ta vallottaisi sijaa kin- joukkoliikkeiden täytyy tietoista taistelua.
mj-fiakln
hävluän.liän
tuiftamalaet.
h«"I>ana
kuin
v
arsin
aiset
tyolat
Imen maapera. Miehet, jotka
, • .
tuottaa myöskin jotakin tulok- Meidän tarvitsee vain pysähtyä kat- myöskin hävittämään turhamaiset,
, ,
.
.
eivät vielä ole selvillä mielipi- 2
....
siä yrityksistään suoraan tai se,eniaan tapahtumia niissä monissa alhaiset ja turmiolliset pienet riidat . . e e <it jiuolisn istyneisyy-
+
_______
Li
t
• . ’ Eur°pan
FJnmnÄn mniftan
väV f rv
n o- knskUU(löRt&Jin
itio in k in kun
ii­
‘ e n äsiio
rasti
S illä «i
ihm iset
aiatL
maissa, mlnaä
missä tvÄ
työväki
on
keskuudestaan ia ja A siiloinkin
kun v va-
«ässään huomaa, että he todelh-
teistään, anastavat i itselleen
pro
j<
jestoomme
on
kuulunut,
o
l
e
__
x
__
'1;11__
1
.
-
lojen
pakosta
ajautunut
ratkaiseviin
kavia
periaatteellisia
riitoja
väittä-
^uudessa
ovat alhaisemmalla si-
"•---- ’ V ----------- < ♦♦»li.vaf ci,Alillaan «inmiri« „ k ,s lojen Pakosta ajautunut ratkaiseviin
feetan osan . Moni on vakuu­ ' 'i
periaatteistaan
luopunut.
Mut-
X
^
L
iV
aan
t-
yH
taisteluihin
vallassaohjain
kanssa,
ja
mättömästi
syntyy,
tietää
kummalle
vistvstasolla
kuin keskinkertai-
tettu siitä, että Itänen sekaantu- ta väsynyt ja kyllästynyt se on. PalJ°n kuin aivoUlaankin.
mc huomaamme( kulnka kykenemä^ puolen asettua Ja miten niihin suh- sen valistunut työläinen.
H ck
misensa kautta vasta liike oi­ Sitä seikkaa ei käy kenenkään
J
a.
seIlai»een
meillä
on
mah-
tön työväki vielä on ja kuinka paljon tautua-
i dän sivistvksensä ja tiedonhalun-
kein alkaa, vaikka hänellä ei enää kieltäminen. Meiltä on | dollisuutta vaikka olemmekin enempi siltä vaaditaan ennen kuin se
Työläiset,
tutkikaa
siis
taloustie-
i
sa on pt4kkä muotiasia ja “mitä
ole kerrassaan minkäänlaista loppunut se nuoruuden innos useal,a paikkakunnalla aivan voi suoriutua voittajana. Me olem-
d e tu yhtelakuntaoppla Ja
1 ihm istt sanovaf-k äsitften palve-
aavistusta menneistä tapahtu­ tus ja uhraushalu, mikä kaikil- yksinämme työväenliikettä e-, me saaneet nähdä viime aikoina kuin- min
teorioita. Tietoisuus on se valt- . . • .
c
, • ,
, ,
kuin korukam ,
mista ja tuskin käsittää, että la suurilla liikkeillä alkuaikoi-1 dustamassa. Meillä on mahdol- ka työväki voidaan yhä uudestaan ja tim ätön asevarasto Jota te ehdotto-L Is, ' . *
kaikki nykyiset ja tulevat ta naan on, mutta mikä sitten kun ^ suutta
osuustoimintaan
ja uudestaan kietoa uusiin petoksiin ja masti tarvitsette käydessänne menes- Jo ‘‘a *le juhlatilaisuuksissa ja ih-
pahtumat riippuvat menneisyy-
- liike tasaantuu ia vakiintuu ia meilla °n mahdollisuutta tehdä kuinka se tulee uudestaan ja uudes- tyksellistä taistelua vihellistänne ka-: nusten silmissä tahtovat loistaa
M itä ä n m u u ta , poi tai niidrn oiaa
desta . He kieltävät kehityksen voittaa ensimäiset lähimmät vas- sosialistisen agitatsionin ohella taa" ®aahan lyödyksi taisteluissaan. pitalismia vastaan. Nykyaika kut- j a vipeillä, mutta todellisessa jo- je n tu n n u a ta m in e n , jo tk a vaativa!
tärkeyden,
nähden a
i n
o
a
s t a
a
n
! unionistista agitateionia. nämä Ö . k
00 « ’» « k l latramääräl- suu teitä suuriin tehtäviin, joissa * kapäiväisessä elämässä eivät he laiata tu n n u a ta m ia ta itsellensä, ei
tustajansa
lyö
heidät
arvotto-
io
k
a
n
ä
iv
a
te
n
leivän
taan
suurin
luokka,
joten sillä täytyy tarvitaan henkisesti suuria kykyjä, tiedä mitä sillä tehdä. Sen pää- tq tä m ä n esityksen voim aan p a i /
nykyisyyden.
miksi (kuten suomalainen so- °vat. J?kaPaiyaisen leivän lu k - oHa kaikki voima. ja valtaedellytyk-
‘
sisältö on tyhjiä ulkoa opittuja
Kuten ihmisalku äidin koh­
liike on lyönyt rait-j F.l.ta . Ja .n‘lcen olemassaolo j a , set Mhitta se mitä siltä puuttuu, on
dussa käy läpi kaikki kehitys­ sialistinen
Suomen porvaristo 1 fraaseja ja kohteliaisuuksia, tark- S. S. Järjettön organi«
tiusseurat,
kirkkokunnat ja ylläpitäminen antaa eloa ja in- tietoisuutta, jonka valossa ja jonka
r ___
kaa muodin seuraamista ja kaa- jän Aaro Hyrskeen matka-l
asteet, samoin työväenliikekin muut vanhoilliset), kuoleentuu nostusta poliittisellekin toimin- avulla se kykenisi ensinnäkin käsit-
ar
x ' 10
. tvo- i,-
vojen noudattamista, ylhäisön
sosialistisessa
kehityksessään ellei sen kestäessä ole kyetty na^ e’ sosialistiosastolle, joka tämään tehtävänsä, käyttämään msh-
\ arsmaisen
porvariston
, -
ohjelman lännen
läpikäy kaikki vaiheet haavei­ tekemään kehitys- ja kasvatus ! muo<^ostuu kaikkien liikkeiden dollisimman tehokkaita toimenpiteitä, vaenluokan
, ,
hienoa
kavtostapaa
tavottelevinc
vailla
on
n.
k.
pik-
f
r
‘....
valtioissa :
lusta viisauteen. Lastentaudit, työtä, niin että jäsenistö käsit- keskukseksi. Niissä puuhaami- kokoomaan joukkonsa ja pitämään yl­ 1_______ , ,
X,-. ..
:
pnrtem een.
H eidän am m attisi-
jotka katsottiin jo täysin voite­ tää sosialismin tehtävät kaikes- nen antaa tehtävää kaikille n iil-llä tiukkaa kuria ja järjestystä. Me ktiporvarisluokka. Tämän luo­ vistystään emme tässä tarkoita,
San Francisco, Cal.. 30, 31
tuiksi, heräävät jälleen henkiin sa laajuudessaan, eikä ota sitä le eri aineksille mitä liikkeem- ^«mm e nähdä sen surkuteltavan il- kan alin kerros muodostaa myös­ joka sekään ei useimmissa ta­
kin
ikäänkuin
eri
luokan,
vaikka
kesäk.
1 ja 2 p.
ja johtavat harhaan monta ne­ ainoasöan siitä ' k an n alö ? « « me mukana »»
pauksissa ole, eikä tarvitse olla.
ja tulee o- m'ön’ e,tä *> » « ‘ ■'»«•“ KM» ‘***- se itse asiassa kuuluukin jo vai- j kovinkaan
Reedley,
Cal., kesäk. 4, 5
roa. Ihminen haluaa itse ko­ sillä on urheiltava jotakin ty- ¡emaan-, J Ja a silloin
monipuolinen eikä
"? 'ä “ T komennuksia
" a1" ’
sillo in kun
kun k kaikil-
aik il vallasraolevain
¥a„ aotHUIt}V8
sinaiseen
työväenluokkaan.
mut-i
korkea
ja
nou-
6
p.
kea. Lapsi ei usko, että häntä perää taantumuksellista seura-, Ia. on ¿otakin innostavaa tehta- dattamaan gen ylläpitämää kurla ja
ta he itse eivät katso siihen kuu-
r ’c„a
Angeles, Cal., kesäk.
hehkuvan pätsin luona uhkaa kunta- ja raittiusliikettä vas-' Yaa aätteemme suurella vainiol-i järjestystä, mutta omassa joukos­ tuvansa.
Meillä tunnetaan sii-
t •
• •' a, • Peilee /s in i. 10 Los
ja 12 p.
turmio, ennenkuin hän on polt- taan.
__
Juuri sitä ei meillä ole a* ei
e 91ta yleistä väsymys- saan ja omissa järjestöissään se on hen luokkaan lukeutuvat eritvi- k^ , e '
San Pedro, Cal., kesäk. 9,1
tanut itäen». Herännee, ,yö-i
J« tekemään.
ke'm» n
-i
kielen taidostaan . — , , vaikka
vir-
Me olemme ta* kyllästymistä mikä meitä nyt vielä kuin lammaslauma, joka hajoaa sella nimellä: n. s. -a nappiherras-
.
.
.
ja
13 p.
vaenjoukot, jotka tuntevat pa- jääneet teoreettisissa tiedoissa uhkaa- silla sellaisesta yhteis- yksi yhtäälle, toinen toisaalle milloin väki". Sosialistiaate ci tähän fiarnp' „x „ ’u-
’‘
L
^
j
.
'
eksn.
?.
-
v"
kotusta kaiken vanhan kumoa­ auttamattomasti jälelle, ja käy- työstä tulee aina jotakin tulok- Pe<o tunkeutuu sen keskuuteen,
Francisco, Cal., kesäk. 9
luokkaan kuuluvien keskuudessa
’ 7 'o b ,s ta - Ioka 17. San
19
ja
21 p.
miseen. hylkäävät oikeita me­ tännöllisessä
toiminnassamme sia> mika innostaa sitä joka vä- Meidän täytyisi saada todettua jo meillä ole levinnvt. ei ainakaan C' - ,UOta k,fl,a sa,n <»*>">»»<1.
nettelytapoja, noudattavat tais- pitänee, innostusta yllä ainoaa-
W
est
Berkeley,
Cal., kesäk.
vaikka tämän työläisen sivistys­
j» kohottaa sitä joka kyl-.
',i,ö,?en!u“y;a"U’e"“
“•
telutapoja, kunnes he ovat lyö­ taan sillä mitä muut jossakin las‘y r Teoreettisten tietojen s^"la’ e-'a »oHi»««'» 'alatalo on yleisemmin eikä sellaisena syväl­ taso olisikin muuten paljon kor- 18, 20 ja 22 p.
HM m ia muut, jossaKin kehittä -
< ¡yhtähyvin henkistä taistelua kuin se le kävpänä uudistavana voimana, v
, -
neet päänsä veriin joko todel­
Port Bragg ja ympärist '. 1
jollaisena se esiintyy varsinaisen kef
? " a k"".' I,a'?en-
,
u-
^
aik
aan
saan
eet.
/
on
fyysiUistäkfa.
Ja
että
näin
ollen
lisuudessa tai kuvannollisesti.
säk.
23, 24, 25, 26,' 27, 28, 29.
He,<lan "’“ '''"»"katsoniuksen-
Henkista köyhyyttämme to- k”? °vat itsestään suuremmat, köyhälistön taistelujen, niin tämän- työväenluokan keskuudessa. Tä-
Se, joka tällaisina aikoina suo
ja
heinäk.
1 ja 2 p.
distaa jo yksin se seikka ettei: , oin kun . käytännöllinen toi- päiväisten parannusten puolesta kuin hän edellämainittuun luokkaan * a O n . yOS,l' ' n .ta-' s,n Porvaril i-
sittaa tosivallankumouksellista, järjestömme
Eurêka. Cal., heinäk. 4. 5,
tahdo millään kei- minta <>n vilkkaampaa. Silloin sen päämiiärätaistelukin menestyy si­ voidaan laskea suuri joukko lii- '
. '"'''v d u a listin e n Indi- 7, 8. 9. 10 ja 11 p.
päämäärästään tietoista, järjes­
on
järjestöllä
varoja
ja
innos-
kali kuin taisteleva joukko on kypsy-, keapulaisia, varastokirjanpitäjiä,
ö '
■ n‘tytte 1ee.hetdan ka­
telmällistä taistelua, joka ei hy­ nolla saada puhujain ja luen-
nyt yhteiskunnallisessa tietoisuudes- uem pia työnjohtajia. pikku katin- L’?
ceata
tm
m
.n
tss
vaan
noitsijÄin
toimi*
täytettyä.
Sa-
*usta
kustantaa
luentokursseja
.
r
f
.niukaa.n paaosaa kai-
väksy sokeata
toimintaa, e h tn
vaan
bTektiivösTen
^
n
nom
a^
h
tiim
m
e
ei
tahdo
löytyä
3a
muuta,
minkä
avulla
kasva-
piaita,
teknikoita,
käsityöläisiä
v.
^¡ssa
.
t
arko
m i s s a tapahtumissa,
antaa
o
valitettavasti jo järjesty m. sellaisia.
i- osas- tetaan
toimitsijoita eri tehtä- Mutta
?
uusia toirr.ittajavoimia ja
Näillä kerroksilla He c,vat vo'. aIa teJla Hiukkoja, Oregon-VVaihington alue
vaikuttaa mukana, joutuu„ut-in to - n
puuttuu aina oh- viin ia siten Jaetaan tietoa y.'reenkin työväen keskuudessa vielä
sihteeri* järjestä jän toimi
a,.na J ? * ? k,n vaikut-
f;pahaan huutoon vastavallanku- jjelmain suorittajia. t?___
leersä
iäsenistöllemm«»
suuret joukot kokonaan ummistavat olisi todellisuudessa aivan vhtä ; * ? - , ain'?
Emme
o
lep
c<£
sä
jäsenistöllemme.
paljon
syytä
taistella
varsinaista
'
S'
°
’ta
ke’^an
jf>ktajik-
mouksellisuudesta.”
avoinna
me Bi,män9ä täHä ni™ Y tavattoman
tär-
j kehittäneet
yksilöitä luento-; Mutta ennenkaikkea, S jos
n m Z keältä seikalta'
hteiskunnallisen porvaristoa vastaan kuin varsi- ° r -• ... , ,
T ä te n
ilm o ite ta a n
tämän >iJ<
,, Ja rJe sto T me tietoisuuden, köyhälistön luokkatais- naisella työväenluokallakin. Mut- „ a - In°kasta saa varsinainen
RAPPEUTUM ISEN MERK- \ kurssien ,eika minkään muun-
a
ib
te
e
ri-ja
rje
a
ta
ja
n
to
im
i
hakultö?
kaan menettelyn kautta senja!- Joutumasta rappmHe, on meidän tehden probleemien tutkiminen lyo ta ne olot, joista useimmat heis- [>or' ar,?' f‘ parhaimmat kätyrinsä
KE JAKO?
keen kuin Työväen Opisto ha- ruve*tava hengessämme ja teois- dääc surkuteltavassa määrin laimiu. tä ovat lähteneet ja joissa he ’a ruoskansa työväenluokkaa vas- ten to v e re id e n haettavaksi. 7o«
Keskipiiriss» kiertävä S. S. visi .emmekä myöskään ole on- " ^ / e
elämään Amerikassa, Sen sijaan, eritoten meidän Ameri- ♦
L-».- «»» « , , . ^
taan. He ovat varsin enälnntpt- on a le tta v a v iim e istä än 4 pii»«
Järjestön puhuja Lauri Brusila, nistuneet herättämään joukois-! paikkapa me sitten miten pal- kan mantereen suomalaisten työläis-
V . 'nn’ansa eT tavia työtaisteluissa i a v l e e n r i näkuuta. Hakemukset paikk«*
kirjotta* Tyomiehessa osasto- sa riittävästi tiedonjanoa, niin -1o.n .lha0»simmekin toverien tais|
keskuudessa
valetietoi- tiä m k tä
SC ’ kaikessa toiminnassa ossa iouk nukiinwn
oltava «~lla
dessa on saanut valetietoi
jen tilasta lausuen m. m. seu- että tarpeellinen innostus toi- teluita muissa maissa.
^ suus
u s äärettömän suuren vallan. Lyö-
J
-’r . ^ atukscnsa kojen etu r,n a s e te tta 'r v k s in ö 1 I Î p ä iv ä ä n m e a n e u a , 1920.
Lyö­
-
»
« k -
t- iln vallankumouksellisuuden jo h tu m ista sosialism iin.
,
'
vaja yicsityi- teeila :
raavaa:
dään
jokin
'T ä ä llä keskivalcioissa u p ä ä ^"y"«*"
kilpi tai i ulkonainen tunnusmerkki
H e ovat yleensä kaikissa ylei- ",e” e uri yläpuolelle. Heistä saa-
i. kannetaan korttia työväen-! sissä.asioissa yhtä mieltä varsi- i m '08*’*} nykyisen muodissa
hyvin paljon välinpitämättömiä ti tehneet osansa. Mutta p a I-! VIN N E E T SO SIALID E-
järjestöstä
ja ollaan itsejulistamla naisen porvariston kanssa seu- f’^evat suojeluskunnat hartaita
ALUETOIMIKUNTA
M O K R A A TIN VUOSI­
tovereita, sellaisia jotka ovat jon enempi on tehnyt ne mo-
Ruukopuvallankumotikeeliisia,
mutta,
raten
nöyrästi
ja
orjamlise<ti
*a"
nattaiaj°ukkoja
ja
ihailijoita.
KOKOUKSESSA.
ennen kuuluneet osastoihin ja nenlaiset
hajaannukset mitä
H U« t Unn^-,iSeBtm tiet°isuudesta -.ol näiden vanavedessä. Mvöskin o-
Tos,n hckin ioHakin tavalla ot-
7 1 9 M ontana Ave.,
ottaneet
toimintaan.,
mutta „ « ^saa
jäänee, kokonaan
syr- suomalaisella
0B viimeis« n työväenliikkeellä
k ™ d ^ '™ £ n ¿ « « ’’¡'‘kettoo P« .ä S b Ä
‘»¡»¡'n « f:
P»«*™?-
J —
J
---------- ---
—
-
-------------- »
t
v a c
i
i
ö
Or«
jaan. Vetäytyneet apeamiel.se- ajalla ollut, jotka näyttävä, yhä- päivänä pidetyssä Työväen' s l luke* »"**» •ell“ ’t* *>*“
m;,,at"’,n“ sak"’ pikkuseikois- . ctit'toi«na
T hdu ' ' Portland,
nä omaan
ahtaaseen maailmaan-'iat kuvan, is im lta nvar
i,___ .?
des peruskäsitykset työväen luokka- >a-J.otka ta v a t OVit heidän niie-
b iisin ä paamua» ahtaan sel-
S iitä io h tu u k in «Mä 1 „ jatkuvan’ j» jotka ovat pakotet-' nomaleht¡osakeyhtiön ‘vuosiko-
taistelusta
ja
sen
tehtävistä
Kor-
i
hssään
saaneet
lakien
pyhyyden.
«yy runsaatt^paikkakuntia. jou- X
j i ^ , =
nX“ ««™ "
Ä i a l = “ joka “ poiltkTäa
sa on ennän innostuksen ja »oi- „ ett.lv Stkum
X
™ „E t,™ ""o
u o ' «»
k' “ ak'" P<n«»P™>"»!a len.oleh-' pois vallitsevista Uroista, o t heil-
minmn aikaan pystyyn nostet- nCVhme^ aikoina on tä tä innos i tis llli Syomen Sosialidemokra- tiaiä Tällainen aines on sangen: ie kauhistus. Liioittelematta voi­
tu komeat ia suuret temDDeiit
a»*o»na on tata innos- tiselle puolueelle. Luovuttama herkkä kaikenlaisille suuntavirtauk- pj sanoa että he aiatteleva* ;
mutta nvt ^ „ a
'
Puutetta ja toimetto-: nen tapahtuu siten, että puolue »‘Ue. pintapuolisille luokkataistelu- ö , X n S
toimeenpanee hauskan
mutta nyt nuo «P«at palatsit. muutta pyritty korvaamaan pu-«osastojensa kautta ostaa osake- opeille, provokatslonille ja ennen :s an t,en sa la ‘.ts^”«a ylempänä o-
seisovat
tyjuja-
Ainoastaan humalia ja kirjottamalla hehku-: pääomaa yhtiöstä ja siten hank- katkltea alituisille hajaannuksille. !e\ an Porvariston aivoilla, roh-
muutamat.
sitkeammat toverit via kirjotuksi* Europan vallan-ikii ehdottoman kontrollivallan Tänalse” ä maaperässä itävät ja ver- : kenematta kuitenkaan, ja puut-
koettavat pitää kituuttaa elä- ? kumousten
saavutuksista. On yhtiöön. Edustaiia vuosikoko- sovat P u u m a ise t työväen koskiset tecB*sen sivistvksensä vuoksi
maa yllä. .
Mutta se on kovin tahdottu
sillä osottaa miten usessa on o llu t kaiL-lriaar»
ryhtnäkuntarH<iat, Jotka saavat il«t- H}>os kykenemättä omaksumaan,
raskasta ja ponnistuksia kysy- maailma menee eteenpäin. On- tuhannen
Tohtokunnan valin Uvan ^kolaisluooteen ja koituvat naiden omintakeisempia tapoja
vää uurastusta. Senpä tähden ko se auttanut? Ei sanottavia namu
a?« C 7 'a l i n -
suurimmaksi turmioksi työväen käytöksessä v. m. suhteissa
tärmoklcaannnankin
to i-iS u u rin
| Ä : » “ £
Ä
Ä
“
. ...
‘^ ¡ « t ¡hm ,«, ovat y -, KAALILLA 855% MISSISSIPPI A V E ., P O R T L A N D .^
kyl ¡kuvasivat vasemmistolaisten ja ja lahkolaisuus on usein
niin syväli-> Jcensa henkisessa suhteessa tois-
KAIKKI TERVETULLEITA!
a
Portlandilaiset Huom!
PORTLANDIN VELJEYS- JA SlSARSEtt
MARKKINA-ILTAMAN
LAUANTAINA, T. K. 2S F.