Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (May 15, 1920)
•W LAUANTAINA, TOUKOK. IS P.—SATURDAY. MAY 15 « TOVERI jemmin ja lujemmin taistele distyä siinä missä meidän vi kuparitrustia vastaan. Ja rauta- (T H E C O M R A D E ) maan kotimaista työväestöäkin hollisemme suoranaisesti yhty alueen lakko ei taaskaan valta manlainen tilanne kuin viime listien, voitontoiveet perustu yk- Toverin vastaavan toi. The organ o f . the Finnish w orkers Se on kyllä aina kaik vät kukistaakseen meistä yhden vasti vaikuta, vaikka olisi edel vuonna, kuitenkin sillä eroituk-; sinomaan Europan esimerkeille, in vastaan. sella, että /ällä kertaa ei vaara; Tämän'maan olosuhteet ja puo- »he W e«tsra State«. T h e o n ly Finnish kina aikoina ollut työväestöä kerrallaan. mittajan paikka lytyksiäkin sellaisen syntymi esiinny omista riveistämme, vaan lucemme saavutukset ovat merk D aily in the W « t Published D a ily , vastaan järjestyneenä — eihän Tällä tavoin toimien meidän seen. Mutta ei ole sitäkään. Ei ulkoapäin. keinä lopullisesta voivastamme. except Sunday, at A M o ri*, Oregon, porvaristoa muuten voisi olla olisi avoinna koetettava rakentaa sitä ole laajaa järjestöä. Kaikki on V iime vuoden kuluessa kaikki Meillä ei ole mitään peruutet olemassakaan. Mutta sen liit T äten ilm o ite ta *]^ To verin v « « ^ by the W estern W orkm en*« Publishing yhtenäisyyttä ja solidarisuutta toutuminen ei vielä milloinkaan mitä Amerikan työväenliikkees vain teoriaa. Kaikki on vain pimeyden ja sorron voimat maas tavaa tai anteeksipyydettävää Society. ennen ole ollut niin kouraan tä (ja myöskin suomalaisesta) paperilla. Ja siitä johtuu se sa ovat kohdistaneet sosialistista sen kannan suhteen, jolla olem v a a to im i avoim eksi ja E a ku kelp « *, ten tovereiden haettavaksi. Toin»*,. , JO H N V Ä L IM Ä K I. E d ito r A M aneg tuntuvaa ja läpinäkyvää kuin niin surkeasti puuttuu, samalla onneton tila, että rajotettuja liikettä vastaan yhteisen hyök me olleet viime vuosina. paikallisia pieniä lakkoja yhä o li« astuttava heti kutsun s.latu< käyksen, jolla ei ole vertaa jul Kun kongressi saattoi Yhdys tänäpäivänä. Ei ole kulunut luottaen siihen että aika ja ke syntyy, vaikka niiden poistami O ffice Seventh and C om m ercial St., pitkää aikaa siitä kun kommu akem u kset p a lk k a v a a tim u k s e e n q , hityksen kulku joskus tulee tä seksi ja niiden yleiseksi saatta muudessa ja laittomuudessa. Tä- vallat ottamaan osaa sotaan, H lähetettävä ennen toukokuun 20 Opposite Post O ffice. tnän provosoivan ryntäyksen il-1 meidän järjestömme oli tässä nistit olivat kapitalistiluokan ja mänkin mantereen työväenliik P*i- TELEPHONE — O ffic e 3 6 5 : kapitalistisen hallituksen selos keen kokonaisuudessaan yhdis miseksi on joltisellakin tietoi meisenä tarkotuksena on lannis-1 maassa ainoa poliittinen järjestö, vää osoitteella: E d ito rial Q»p*t 6 3 2 . tuksen mukaan “maan pahimpia tämään, opettamalla kaikkien suudella koetettu taistella jo taa sosialistisen liikkeen henki joka protesteerasi. Me julistim- T O V E R IN J O H T O K U N T A vihollisia". Nyt ovat, tähän järjestöjen jäsenistölle täydel parikymmentä vuotta. ja kukistaa sen taistelut tai a- me, että Europassa riehuva raa Box 9 9 , Astoria, Ors. Entered as second-class m ail m atter saakka niin hyvässä maineessa vihdoinkin nää«uä yt ->aa se epätoivoisuuden ja laitto- ka teurastus oli syntynyt kaup- lisen yhteenkuuluvaisuuden tar July 18, 1912, at the Post O ffice - - P ’ ctta muuksien tielle, jotta vastusta- pakilpailujen ja imperialististen olleet, rautatieläiset joutuneet peen. merkin kohoaminen jossakin o- jamtne saisivat tekosyyn laaja- hpyy teitten katkerista yhteentör- ■t A storia, O regon, u n d er the kommunistien äskeiseen ase Apatoimittajan paikka A c t of M arch 3 , 1879. maan ja kun American Federa K E S K IV A L T IO ID E N M AI- lisi kutsu myöskin toisille to kantoisiin väkivaltaisuuksiin ja mäyksrstä. Me varotimme maa- vereille. Nyt ei enää metalli- tionin yksi vanhoillisimpia e- avoinna Toverissa N A R IT JA B U T T E N teollisuusalalla ole suuria am fyysilliseen hävitykseen. Suure- miehiämme, että tuo julma aseel dustajia, Mathew W oll, meni L A K K O . la kysymyksenä tässä konvent- Unen kamppailu ei tuo rauhaa, L UOKKA S O U D A RISU U - A p u to im itta ja n paikka ilm o ite ta * , mattiunioitakaan. Nyt tarvitaan sionissa äskettäin puhumaan Amerikan on, ovatko Amerikan so-l vapautta tai onnea mailinaan, avoim eksi T o v e rin toimituksessa. V«*. D E STA . käytännöllistä työtä, työtä tosT Kirjottaessaan Butten lakosta kauppakamarin 3000 edustajalle sialistit kyllin vakaita ja viisai- vaan Fttä siitä seuraa kurjuutta, lausuu Työmies* keskivaltioiden järjestämiseen ja tositoimin- ta kestääkseen hyökkäyksen ja hävitystä, vihaa ja taantumusta tim uksena on täydellinen suomen- j, Atlantic Cityssä, oli hän vähäl Sosialistisen työväenliikkeen englanninkielen taito sekä sosialisti, keskuudessa puhutaan paljon lä tulla ulosheitetyksi sen täh mainarien suhtautumisesta sii- taan ärsytyksen. Me olemme. kaikkialla ja uusia vaikeuksia puolueen jäsenyys. Toim een on a*. luokkasolidarisuudesta ja luok- den että uskalsi hieman arvos hen m. m. seuraavaa: \ ainottakoonpa, parjattakoon- ja sortoa työväenluokalle. Nyt pZlkk^vaaHmuk^^ kakurista. Usein lausutaan ih tella Kansasin valtion uutta la "Keskivaltioissa on I. W. W. Hillquitin avaiaisDuhe pa ja leimattakoonpä heitä kuin-1 koko maailma alkaa nähdä ar- liittoon kuuluvien työläisten isten ta- . . . . . . r kia mikä kieltää lakko-oikeu mettelyjä siitä etteivät kaikki ka laittomiksi tahansa, Amerikan vostelumme oikeudellisuuden ja hetettävä ennen to u k o k o • sosialistipuolueen sosialistit astuva tulevaan ylei- ennustustemme traagillisen ti- o , o ltteeHe ' ° u k o k u u n 20 psi- työväenjärjestöt voi yhtyä ja den. Jos Gompers olisi jatka holta puhuttu runsaasti myötä- tuntoisuuslakon tekemisestä v ii toimia y hdcssä- Vielä ihmetel- nut puheitaan viime syksyisen seen vaalitaisteluun pystyssä- teutumisen. konventsionissa tävämpää on se ,että riitaisuus teräslakon aikana trustia vas me aikoina. Innostus joissakin T O V E R IN J O H T O K U N T A päin, rohkein mielin ja horjumat- Puolitoista vuotta vihollisuuk-, eri järjestöjen keskellä menee taan, kuten hän yritti yhteen piireissä näyttää olevan huo tornin innostuksin, päättäväisinä I sien muodollisen lakkaamisen jäi- ® O Ä Astoria, O,,. I uituaan valittua sosialistipuo jatkamaan taistelua väsymättä I keen rauha ei ole näkyvissä. ’ niin pitkälle että järjestöjen aikaan tehdä, olisi voinut jou- mattava. Mutta se mikä on tär välisen sisäisen taistelun kautta ’ ua soviettiarkissa Englantiin. keintä: järjestyminen puuttuu. lueen konventisionin puheenjoh tai hellittämättä. Vakuutetuilla Voittajavallat juonittelevat kes- äänestivät häntä mielutuninin kaikille vihamielinen sortaja- Mutta hän, viisaasti .kyllä, val Työläisiä ei kuulu unioon. Ne tajaksi piti tov. Morris Hilquit asiansa oikeudellisuudesta ja lä- kenään maa-anastuksista ia k an -ik u in t a h to iv a häntä t “ “hukata" h kuin tahtoivat äänensä eivät sen takia voi olla missään! seuraa van avajaispuheen: luokka pääsee suoranaisesti hyö eeni. Hiilenkaivajien virkaili hellä olevasta voitosta, me uh-1 Sallisista etuiluista, samalla kun sosialistipuolueen kiinteässä yhteistoiminnassa eri Tämä on kolmas sosialistipuo- ehdokkaille, tymään näistä järjestöjen väli jat, jotka juuri olivat saaneet maamme kapitalistisen taantu-1 Europa on nälkään nääntymässä joiden viileaanpääsystä ei ollut sistä riidoista. Tämä on pallo päänsilitystä herroilta siitä et paikkakunnalla olevien toveri- lueen konventsioni sitte viimes- Hiuksen edistyneitä voimia. | ja sekasorron tilassa ja sodan rh toivoa. r’uok< sosialistipuoln- teltava seikka. Mutta se on sel tä hiilentuotanto oli sodan ai ensa kanssa . I. W. W :n kes- ten presidenttivaalien. kivaltioiden kaivoskämpiköillä een tiketin tavallisista äänestä Kaksi edellistä konventsionia lainen seikka jota e? voida valit kana keskeytymättä jatkunut, kuuluu vain joitakin kansalli- jistä antoivat äänensä hänelle. pidettiin rajun myrskyn ja pai telemalla poistaa. Kokemus kai olisivat saaneet tehdä tänä ke n uiji maa »aiiuiuaicinnssa ja i ovat auki ja vuotavat verta, kissa maissa on osottanut mah väänä Debsille seuraa, jos kiel suusryhmiä. Se ei muodosta to nostuksen ilmakehässä, olosuh politiikassa käyvät typerää sa- 1‘äiväpäivältä käy yhä. sclvem- W oodrow Wilson sai voiton kih dottomaksi sen toivon .että mil täytyivät viime talvena peruut dellista voimaa, vaikka sillä teissa, jotka ovat asettaneet liik taansa tappaakseen liikkeemme I maksi että jos “rauhansojiimus- pailijastaan Charles E. llughe- saattaa olla enemmistö kaivan keemme elämän ja sielun sangen sista sosialistien äänillä. Jo yk joonia käsittävät erilaisella ke tamasta lakkomääräystä. \akivallalla, jokainen vhteiskun-1 ta ’ ci kirjoteta kokonaan uudel- noissa työskentelevistä työläi hitysasteella ja erilaisissa olois Kaikkialla, olkoonpa kysymys sistä sympatiseeraajina. Tällai- vaikean koettelemuksen alaisek- nallinen voima täällä ja ulko-lleen, on sota käytävä uudelleen sinomaan Californiassa poikkeus sa elävät työläisjoukot voisivat työtaistelusta " Ku" « * ^ » „ „ u i.n .n e St. mailla työskentelee vastustam at-1— ellei mailmanlaaja sosialis- sosialistien äänimäärästä takasi pienemmästä kaikki yhtä aikaa ja yhdellä ta hänelle voiton presidenttivaa- tomasti sosialismin voittoon vie-Imin valtaanpääsy voita sekä leissa. valla herätä ja oppia käsittä uksesta, missä jonkun kapitalismia työläisten taistelussa eikä '■ maa miseksi. rauhansopimuksen että sodat. Herra Wilsonin hallitus v». mään luokka-asemansa. Toisille tiryhmän edut joutuvat ristirii se juuri syöksynyt maailmansotaan Europassa.^ jossa hallitsevat Ajan vieriessä, kun sodan kii- meisen kolmen vuoden ajalla on on porvarillinen järjestelmä an- taan työväen etujen kanssa, sei- riitä unionistisessa liikkeessä. ja suurena kysymyksenä oli on luokat ovat viisaampia kuin meil- hoitam at intohimot ja ennakko- tanut toisellaisen koulutuksen oO k o k V t a p S Saadaan puh, , Ua nii° , - pali ..7 ° n kui" , . i ko Amerikan sosialisteilla kyllik- lä, maa toisensa jälkeen on an- luulot kuoleutuvat, sen ty lsisty t- antanut mitä räikeimmän j-; ia lrniro^.aV..« v.,.-- so o k o k o kapitahstUuokka nui- halutaan kumouksellisessakin kädessä valmiina iskemäään I ä i n ^ s s , Ä Ä Ä Ä i l Ä l Ä ja kokemuksen kuin toisille ja kauhistuttavim m an todistuksen ja kädessä vaimona iskemaään' äänilajissa, puhua lakon teke- tautumassa sosialismin hyöky tävät tunnuslauseet unhotetaan. “hy-vämies”-teorian järjettömyy Toiset elävät, nykyisen järjes alas työväen yritykset. Se e n t is e s t ä , mutta jos ei olla jär- telmän ja elintason kannalta solidaartsempt keskenään kuin jestyneitä, niin on turhaa p u - suuden ihannetta kiihkeän kan ?.akon,..e4essa' Mahtava Venä- sen kauhut ja hävitykset jäävät destä politiikassa. katsoen, kutakuinkin siedettä mi,loinkaan ennen. Butten la- hua jonkun lakon menestymi- sallisen hysterian ja terrorismin jän työväenluokan tasavalta on syyttävästi katsomaan ihmiskun- Wilson rauhanmies, veti mei estanyt kaikki vastavallanku- taan maailman historian svnkim- vissä aineellisissa oloissa, saa kossakin me näemme siitä par- uhatessa. Meillä oli. . dät maailman hirvittivimpään mouksellisten hyökkäykset sisäl- mältä lehdeltä. Silloin jarkiin- den ottaa jossakin määrin osaa haillaan yhden esimerkin. Por- ses,a )a voittamisesta Kun me kokoonnuimme Chica ta ja ulkoapäin ja nyt. kolme- tynyt Amcrika tulee kiitollisena sotaan, \\ ilson, antimilitaristi, Jos taas työläiset jäävät pois gossa v. 1919 taistelu oli päätty henkisen työn ja kulttuurin nau- varilehdet ensiksi pitkin länttä laittoi voimaan pakollisen sota tinnoihin. Toiset elävät “ajal lykkäävät mailimäärittäin vai- • & täfa° s,ttai,n; Joko hetken a nyt, mutta sota ei. Maailmanso- kymmentä kuukautta kestäneen muistelemaan pientä sosialistien palveluksen sodan aikana, ja on yhtämittaisen joka näki vaaran ja au ... . — ja katkeran taiste- cd.niv j joukkoa, o u k k o ,!, joKa lisessa helvetissä", tehden töitä heitä lakosta ja t .* • i .Pltemmak« , ' dan j a I lakkolaisista. « * » u i a i 8 i s i « , i v ; « .¿ :.1, •• kokemukset ja ka- : liin jälkeen seisoo lujempana, toi- toi varotuksen ja joita vainottiin vaatinut yleistä sotilasharjotus- jotka eivät tarjoa mahdollisuut samalla kun kaivantoyhtiöiden J J si, ikäänkuin osottaak- tastrofiset yhteiskunnalliset ja voitostaan ja vangittiin. Tämä tulee olc- ta, suurta seisovaa armeijaa ja ta edes pahasenkaan kodin pe pitkin vuoristovaltioita ilmote ‘ ■n hieltään, ni.ln S1*ta ei ole valtiolliset muutokset, jotka ta vonkkaampana ja suunnatonta laivastoa rauhan a- rustamiselle. eivät salli henki taan vapaaehtoisesti värväävän ^°1VOTtUPa , tu oksia odot.ettayis- pahtuivat sen aikana ja jälkeen, varmempana kuin koskaan en-Iinaan yhteifä mistä tekijöistä, jaksi. Wilson, kansanvallan mies, . . jotka käännyttävät Amerikan lön viipyä riittävän kauvan työ Butteen rikkurelta. sa Tehokasta lakkoa ei voida aiheuttivat uusia kysymyksiä ja nen/ anasti itselleen itsevaltiaan val ?.ssa.. E1 ' sekkoslovakias- j kansaa sosialismiin C „ . ... . . tehdä vain sen kautta, että iär- uusia uv paikassaan ajatellakseen mis ryhmittymisiä sosialistises sa ja itävallassa sosialisteilla on tään niistä seuraelämä- ja muis työläisten taistelua tulee tuuksia. jotka ovat mitä törkeim- suuri sananvalta hallituksien sub-1 nvt johtamaaan ei epämääräinen min ristiriidassa tasavaltainen ta nautinnoista mitä nykyajan kasvattaa ja kehittää. Meidfal hajaant,,i teen Englannissa, Italiassa ja ja abstraktinen niinkutsuttu so- hallitusmuodon kanssa. U il-.n. j ammattialoilla työskentelevä työ vat kiisteleviin ja vastakkaisiin ,y n tta a .kein(?tekoises- h°nkin jouk kojuhlaan, keskus- Kanskassa sosialistiset työläiset sialismin henki, vaan sosialisti- läinen pitää luonnostaan itselleen H1 ialisti vapaamielinen, herätti henkiin leireihin, vaihdellen niistä jotka nopeasti saavuttavat valtiollista ti sovitella sellaisia järjestöjä teilaan ja päätetään mennä lak- kuuluvina. puolueen selvä ja järjestelm älli keskiaikaisen inkvisitsionin pu yhteen joissa mielipiteet vielä koon . Sellainen lakko on alun- pettivät liikkeemme tärkeimmät valtaa. Missään näistä maista ei nen sosialismi. Kerran toisensa heen, ajatuksen jti omantunnon ) Näin erilaisissa oloissa elävät ovat mm toisistaan eroavat et-i pitäin tuomittu epäonnistumaan. periaatteet sodan ajalla ja toimi sosialismi ole vielä päässyt täy perästä on sosialistien taistelua yli. Hänen hallituksensa lak ja erilaisilla tiedoilla ja koke- teivät ne vhteen envi q -ii9;.*a lc V -----“ » » » « « « .. vat yhdessä vihollistemme kans kautti radikaalisia julkaisuja, te muksilla varustetut henkilöt voivat ajatella ainoastaan ne h** synnyttaa .vain sekaannusta, sa sodan ajalla, niihin, jotka vas teen valtaan. Taloudellisen riis- sysännyt syrjätielle n. k. radikaa tojärjestelmän muuttaminen yh listen johtajien nousu vanhojen ki hyökkäyksiä valtiollista vas ajaiena ainoastaan ne hajaannusta ja onnettomuutta. liittyessään vaikkapa yhteen jär-j jotka luulevat tvöväenikriMfö !; ♦ ........................ tustuksen innossaan ja kärsim ät osuustoiminnan puolueiden riveissä, jotka johta tustajiensa koteihin ja koki.u*- jestöönkin, eivät milloinkaan jen olevan erossa toisistaan vaan ^°ta SC.U^aa kavi° ja tyonanta- tömyydessään olivat valmiit luo teiskunnallisen järjestelmäksi on jättiläismäinen jat ovat lupailleet pikaisia paran huoneisiin, 'hävitti heidän omai « i* i ? a ",Yaan Jlen miellvallan voimistuminen, voi kaikissa asioissa omata sa- s ina olevien .henkll°»den ilkeä- Jokaisen taloudellisen järjestön pumaan sosialistisen eteenlevi- ■prosessi, vaatien paljon aikaa nuksia tavalliselle kansalle. Ker suuttaan ja pahoinpiteli heitä mallaisia käsityksiä, eivätkä so ^ ;e iSk rdT"-tahd* 1ö cmmc täytyy tyytyä sellaiseen vaati- _ tvksen, tehokkaimmista keinoista ja suuria ponnistuksia. ran toisensa jälkeen on kansa us persoonallisesti. Wilson, “uuden pia aina yhteen menettelyta W .fä h^1Staa*ev l^ erkl,ksi L W mattoinaan, mutta kuitenkin — t,, poliittisen valistustyön ia M utta valtiolliset edellytyk konut väärää profeettaa ja äänes vapauden” apostoli, laittoi liik voista, mitä taistelussa olisi käy W .ta ja sosialistipuoluetta toi- niin tavattoman arvokkaaseen • k listelun hitaasta, mutta varmas- tettävä, vaikkapa päämäärästä siiiisä niin kauvan'kuin käsityk- tÿôhônÿ'JhTunion osasîojen“ pe- U "’" ’' ‘" '’ tavasta Silloin kv- set sosialistiselle vallankumouk tänyt hänet valtaan, saaden vain keelle nuuskijoita ja urkkijoita selle ovat muodostuneet. Valis- olisivatkin yhtä mieltä. Senpä- pettymyksiä palkak ja täytti vankilat poliittisilla van J oVok t”L<? ath.i”- ^ rner',ka,1\ ,so | Eineimmat kansakunnat ovat jo katkerina set taistemssa käytettävistä me rustamiseen ja työläisten haali geilla. \ \ ilson. työväen ystävä, seen. tähden meillä sitten onkin mo nettelytavoista ovat niin paljon; miseen tähän unioon. Ja jos siaJ istlt pysymään uskollisin» saattoi voimaan pakkopa,veluk- ko avoimesti tai peitetysti tun- nia järjestöjä. Yksin sosialis erilaiset. Jos oli vielä paljon työläisiä Mutta me voimme)tällaista työväenluokan taistelevan sosia nustaneet että ainoastaan sosia käytännöllistä työtä sen kaivoksilla ja rautateillä ja tinen liikekin tahtoo usein ja tunnustaa sen seikan että meil jotka asettivat luottamuksensa lismin perusperiaatteille ja m e tehdään, silloin jäävät syrjään lismilla on moraaliset ja henki- vastasi työläisten palkkavaati kaantua . , moniin , . eri osiin .,, , erilais- Jä on yhteinen vihollinen ia et- sellaiset haaveilut ja tosiasioik- nettelytavoille, hyljäten oikeiston set k/ v3't uudelleen rakentaa ja vanhojen puolueiden Messiak- mukseen vangitsemalla heidän ten katsomuksien tähden, am tä meidän on tuettava toisiam- seen, Woodrow \\ ilson varmaan itseinurhaiset kompromissit sa matillisen järjestymisen haja me silloin kun tämä vihollinen si edellytetyt armottomat ereh moinkuin äärimmäisen vasem ' elävöittää pirstoutunut maailma tehokkaasti hävitti heidän nai johtajansa. dykset, joiden mukaan vain pelk V ilson, idealisti ja humanisti, ja tässä kuten muissakin "nvkv- vin. uskonsa. Sillä meidän on naisuudesta puhumattakaan. — uhkaa meitä joko p o liittisella _ kä kumouksellinen tunne ja tah- miston hedelmättömät vallanku- ajan elämän tärkeissä virroissa muistettava, että v. 1916 Wilson on saattanut voimaan henkinen Mutta eri järjestöihin jakautu vainolla tai kieltäytyy myönty-ito moukselliset lausepaarret. riittää ö hdysvallat ei voi tehokkaasti pyrki valtaan radikaalina. Hän pimeyden vallan, moraalisen t r- minen ei tule niin vaaralliseksi Ä e s : v S n^ d KupaHa.uee.la on n y ,, mah- \ uoden 1920 nim ityskonvent-! tai pysyvaisesti eristää itseään silloin jos me itse käsitämme, hän lupasi melkeinpä sosialismia rorin ja valtiollisen taantumuk Moonissa sosialistisella liikkeellä ; muusta maailmasta, v u n m e y n , dotonta syntyä mitään liikettä mistä se johtuu ja samalla muis — ---------------- demokraattipuolueen oikoteitä ja sen, jonkalaista ei tässä maasHi Eikä meidän Amerikan Am - sosia- tuhannet radikaalit kautta maan ole vielä koskaan nälitv S r tamme että hajautumisesta huo fimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii H iiiiiH iiin n iiH in tn iiiin iiin in iiiH iiiiiii on edessään jossakin määrin sa- loinen kansallispsykologia. j-.iika | lllllllllllllllllllll....... IIIIIIIIIIIHIIIIHIIIIII in ,m ,........................................ .............. limatta me kaikki silti taistelem lllHinillllHIHHHHIHUlHIHHIIIIIIIIimiH me yhtä yhteistä vihollista vas llHlfllllltiiiiiiiiifiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiii YHTÄ JA TOISTA in King A rthurs Court” ja on hänen eä tuon epäkohdan, ei vapauta hän taan. Yhdysvaltain hallitus heti senjälkeen lausuntonsa seuraavaa: tä. Hänen velvollisuutensa on kui- ; antaa Filippiinien saarille aikusem kiilrkelstä ja repivistä taisteluista Meidän olisi opettava vähä ta kuuluu Ruotsissa olevan ja onp» sanoi m. m.: Jo alkaa helpottam aan. “Xahk&äs, minun lojaalisuuteni on lenkin aglteerata ja toisten velvolli-, min lupaam ansa itsehallinnon Pe sen porvarien menettelystä. Rau Ja ny* "Esi-isämme ottivat henkisen ra niitä tietysti m uuallakin. hän aikoina on porvaristo ja Korkeat elinkustannukset alkavat lojaalisuutta m aata kohtaan — ei kuus on äänestää hänet tappiolle, jos ’ rustellessaan esitystään sanoi irlac- vintonsa suoraan kirjojen kirjasta, minun sitten pitäisi sanoa mitä heil kaantunut usein kymmeniin eri viimeinkin laskemaan. New Yor sen laitoksia tai virkamiehiä koh he eivät ole asiassa samaa mieltä tilainen että tässä on yksi sellainen enkä voi olla huom auttam atta, että tä ajattelen. Minun mielestäni Us ryhmiin ja puolueisiin, jotka kista ilmotetaan. että miesten kau- taan. l asia kysym yksessä johon nähden minun uskoni mukaan yksi ajanhen- Maa on todellinen asia. pääasia, näyttävät leppymättömästi tais lusten hinta on pudonnut 30 sentistä ! ikuinen : molemmat ovat oikeassa, m utta kum- gen syitä on se, e ttä me emme sa ovat melkein satnallaisia palvclij i- asia. He on asia, jota on pi televan toisiaan vastaan; mene 25:teeu. Täm ä on erinomaista. Mut Molemmat oikeassa. j Pan®nkaiian ei tahdo itselleen myön- malla tavalla am m enna tä stä läh ta m aterialistiselle historian ka ityk- vätpä joskus niinkin pitkälle et ta olisi huvittavaa kuulla jonkun tie dettävä silmällä, josta on huolehdit p , , , i ’ää väitöstään todeksi. Yhdysvaltain teestä. Uskon, e ttä sitten kun laa selle, jonka täydellinen ymmärtämi Englannin parlam entin keskusta- senaatti on oikeassa väittäessään et tä ase kädessä ruhjovat toisi demiehen selittävän miksi elinkus tava ja jolle on oltava lojaalinen. nen ja hyväksym inen <ii : " a i 1 ja t kerrokset ovat saaneet tilaisuu aan. Mutta annappa että tulee tannusten halventuminen alkaa Juuri Sen laitokset ovat ulkonaisia asioi / ,.*a a8kPttain 8a“ ui suurvaltojen tel Englannilla ole oikeutta hallita den muodostella yhteiskunnan ulko myöskin filosofian materialismin ’• joku kysymys, mikä uhkaa tä kauluksista’ Tavallista ihmistä, Joka ta, ne ovat ainoastaan sen vaatetus, politiikkaa kuvaava keskustelu. E räs Irlantia ja me olemme oikeassa sa- naiset puitteet, ne tulevat havaitse vaksym ittä, kuin oli ennen J. män saaliista riitelevän porva ei ole käynyt yliopistoa eikä omaa Ja vaatetun voi kulua, tulla resui porvarillinen edustaja teki kysymyk- ‘ noessamme ettei Yhdysvalloilla ole gin Heikki Hancockisea raittiu- ¡at- riston yhteisiä etuja, esimerkik professoorin titteliä, ei Juuri k a seksi, lakata olemasta mukavuutta sen “eikö Englannin parlam entti Voi oikeutta hallita Fllippifnejä. Mutta maan, e ttä niiden tulee kääntyä ta teelle. Hän ollessaan veljeys-sauraii si seurata Yhdysvaltain senaatin esi kumpi näistä m aista tulee ensinnä kaisin tähän lähtäeeeea. Minä en palkallisen osaston puheenjohtajana tuottava, lakata s i taistelu kauppamarkkinoista ota u*koaks*«u Jo« lähtee asiaa! mTsU ’kuoknm ita suojelemasta ruu- m erkkiä ja alkaa vaatim aan Filippii myöntämään itselleen oman väitteen usko, e ttä syvät rivit voivat tyytyä Ja yleisen veljeys-seuran johU o-ni^ >nkun toisen maan porvaris- selvittäm ään. M utta sangen paljon I)arin >n kanssa. Miten pian ne sil täm ä kaulusten hinnan alentuminen ! rP B 1 ‘. oJaa la®n resullle. hurrata nien saarille itsehallintoa, koska k e r sä pätevyyden, e ttä pienille kansoil filosofisiin järjestelm iin, vaan ovat miehiä, UBU osti parin tubunnen eih-stä u u d è r t r X r ’ v ;'T'hO'l’'n « “kl" 1U «•■'cockta on.t-t.bl., ran Yhdysvaltain senaatti vaatii it, le kuuluu ____________ Join yhtyvätkään, miten hyväs saa arvelemarfh e ttä kaulat ovat o- oikeus _____ hallita itseään yhtä e* -¡an,aloJ<ia resuja, kuolla re- X V,“ ± ""« '« ¡n , Minä « , menc vältti,maa„ ti ne silloin kehittävät luokka- hentuneet, hoikentuneet. tai miten i P’y>le#ta* 80 on ^ ¿ e tö n t* lo- sehallintoa Irlannille, siten sekaan hyvin kuin suurillekin tuen luvattom asti Englannin sisäisiin solidarisuuden ja luokkakurin. M rÄ S ™ T T. " ’ » " ' ’u te .o .p l ra ", - mikä en.U»» pakottaa kaikki, Itsevaltiaille, se on itseval asioihin?” Kysymyksen esittäjä pe seitsem äntoista numeron k a ti tosiaankin rusteli nasevasti kantaansa san o en .1 ° ° tos,aankin monellaiaia poolue- porvariluokkain jäsenet tottele tiaiden keksimä. Pitäkööt insevai Semmoinen «noMetX"la kun n“ 'i kl'u“''""1“" * y h « « « n suunnitelman1 ± ‘*'¡i,!"“ “ kaup‘‘ks' tovereita. maan nn. niin ym m ärtkä m l i i n . « ” ” h « että kun Filippinien saaret joutuivat tiaat sen! - r ilü H m ic a a n ____I _________ 1 Î peräänkatsannon a!Ie- E räs Toverin lukija on lähettänyt Minä olen Connecticutista, jonka erikoistilauksen mu. luvattiin sille an tta a itsehallinto oi- allaseuraavan leikkauksen m inuld seuraamaan tahtoaan ja taiste k*a ® Kifnga8ta menee vähempi. sik- ^ rU!i,us,akl J uIista*'»- ‘että kalkki po lemaan omien etujensl puoles- °° he’PP° hintaakia alentaa. Km. !lltUn?n ¥aha kuuluu luonnostaan keus kymmenen vuoden sisällä. Nyt j kysyen samalla mitä arvelen tallat- ta Järjestymätön läriestvrrätön ja ia k keskenääi e s k e n ä ä n nyt kä>mme vanhojen v aatieid eu ' kÄllsallp & kaikki vapaat hallituk- on Jo kulunut kohta kaksikin vuosi-1 «lstä “puoluetovereista" ta. .u u an e ja ja o- o- , ? kä n° ” ’e ° , e . X ekettiin “ * & tti Europassa suur- U 'le lu yhden >«oden - - » d Perustuvat kansan vallalle taisteleva työväenluokka on sil a v u to n rv trv s ri.fA n i hln “«mmmalla työläisellä on tä y g ta j'* 1 olema»sa kansan hyödyksi; Ja'!oSat ' aIkka ) u ihm ettelyä se, että eräillä Ruotsin loin aivan *VUtOn ö - « « . n - » i l . , .h k ip » u X « « * ‘ “ " - 'h ’ ™ * » ".> .* . .H o ,» « »“ yhdistyneen luokkavoiman . ------------- i ' k ' u * itam st. » < *................... t ” T , , • kykenevät siihen tunnettu Ruotsin «oelalietijohtaja dessä. kin k^uta alenee, ja kun hgfcatlnkau-1 eltÄm“ tOn PO’stam aton oikeus k u n irlantilaisetkin”. Suhde op muu- Branting ja, e ttä Ruotsin arkkipiispa » " ........................... , Ì lasta on kauan saanut lyhentää, niin m unttaa äalHtusmuotoaan sellaisella ten kummankin alusm aan ia emä- Söderblom osoitti hänelle tervehdys- ... vall,lä jokseenkin sam allainen.1 puheessaan erikoista huom aavaism r- unä,n X ° - ¿ u .“ Taon evaankeliumin mukaan se’.- Kui®Panenkaan maa ei tahtoisin luo ta. Johon taasen m inisteri Branting reksi, mitä vaikeuksia silloin rJa TÄÄti> _ , u a lainen kansalainen, joka ajattelee tie ’ pua oikeudestaan isännöidä ja riistää; vastasi. M ainitulla vapailla kirkko olisi työläisillä viedä asiansa naan» nykyiset N,W eUà hinnat a,eBee kun I korkeat yhteiskunnan valtiölli- j heikompaa kansaa. Tämän seikan päivillä oli mukana myöskin pari — - • s k n .n e n vaatetus on kulunut, joka siltä j Vetävät sosialistit hyvästi ja niinpä sosialistisen valtiopäiväryhir.än edus- P ° r v a r is to « |v a a n ja k o m m e odottaa, iä « - n n°o«Udn n ti « iir in » irlantilaista e lQ » u i u I tajaa, • hra Sjöblom _____ huolimatta elää rauhassa eikä bar- eräs sukuperää ja Monason jot- osota luokkasohdansuuttaan ny- ky päivinä enää ainoastaan jo M ark T w a in in käsitys lojaalisuudesta. jo ita agitatsioonia. uuden vaatetuk- o5eva työväenpuolueen edustaja vas ka sosialidem okraattisesta »hteiskun- sen hankkim isen puolesta, on epälo- tuohon porvariednstajan ky- i taopistaan huolimatta, ovat myöskin tain ulkomaista vihollista vas , ’ aajm en — hän on kavaltaja! sysäykseen, esittäen sam alla päätös kristityltä. Nämä sosialistit puhui taan taistellessaan. Päivä päi Kuuluisa am erikalainen humoristi vältä meille käy yhä selvem Mark Twain lausuu käsityksensä lo « ‘ Se seikka, että hän on m a h d in En«lannin hallitu\ ^ i vat myöskin tuossa kokouksessa. mäksi, että se yhdistyy yhä lu- jaalisuudesta kirjassaan *A Yankee sesti ainoa, joka ajattelee näkevän luo''uttan,aan lrlannille ta y -' Niinpä sanom alehtiselostusten ma- ajattelee näkevän- dellisen itsenäisyyden ehdolla että j ta a n hra Monson, puhuessaan ajan ~ - '-o? jj >-. a la n X m m™ m ” ’’» tuk..«.' C 'arMVal “’■«‘•■"»n rnnkateu ». .1 „ . \ T ^ to e u llik e on tuottanut takuinkin satnojn voi olla , . S^nX * t a r * “« * ” nuorisossa- — .j o i t a varsinkin » m J>r -Ik o ja haeskeleville soaialfeteill' ! kt r nn0,,i^ “a a k Siinä puhuja l u u l i i OtH ’ 8aatta» olla eduksi r rauksen työväenliikkeen m aU -riaT ' >SUVyyUä valtiokirkolle. Mu mista. '-Mitä enemmän työväki w aatto,den ja tod' s a v u tta n u t, sitä vähemmän voi so- m i s i ‘ U- sialismin aate hurm ata ja tyydyttää Myöskin s r hengellisiä tarpeita. Ei kestä kauan kin Z San° m a,la’ ennenkuin suurem pien h e n g e llis tä Ì 1 ' C naytetään m,ten BUUr: arvojen kaipuu on to le r* X X « tvöeäenHivvkkkk—s - . _ k 1 *nain Pakottaa meidätkin vie\t te«- työväenliikkeessä. Työväenliike «„ v »i- , ’ . . utta rehelli-' uskon.,nn T tto llb o n , • " • » ■ kentelem '" « » e m iu aän. n i. M .trutta rebelli, t: f - yhteen. Ktek” X *•>” « « e. ,.v i 1^ liik k u n e ne a r,o l. tolta ek „ „ a I antaa.” 1 KirKon välillä on samaa kun T jaah TnollefeUir« « • valsten silm ällä katsottuna liitto p*- .aah. Tuollaisiakin p u oluetoveri- j pin ja pirun välillä. - P lrtti-Jak»
