•W
LAUANTAINA, TOUKOK. IS P.—SATURDAY. MAY 15
«
TOVERI
jemmin ja lujemmin taistele distyä siinä missä meidän vi kuparitrustia vastaan. Ja rauta-
(T H E C O M R A D E )
maan kotimaista työväestöäkin hollisemme suoranaisesti yhty alueen lakko ei taaskaan valta manlainen tilanne kuin viime listien, voitontoiveet perustu yk- Toverin vastaavan toi.
The organ o f . the Finnish w orkers
Se on kyllä aina kaik vät kukistaakseen meistä yhden vasti vaikuta, vaikka olisi edel vuonna, kuitenkin sillä eroituk-; sinomaan Europan esimerkeille,
in vastaan.
sella, että /ällä kertaa ei vaara; Tämän'maan olosuhteet ja puo-
»he W e«tsra State«. T h e o n ly Finnish kina aikoina ollut
työväestöä kerrallaan.
mittajan paikka
lytyksiäkin sellaisen syntymi esiinny omista riveistämme, vaan lucemme saavutukset ovat merk
D aily in the W « t
Published D a ily , vastaan järjestyneenä — eihän
Tällä tavoin toimien meidän seen. Mutta ei ole sitäkään. Ei ulkoapäin.
keinä lopullisesta voivastamme.
except Sunday, at A M o ri*, Oregon, porvaristoa muuten voisi olla olisi
avoinna
koetettava rakentaa sitä ole laajaa järjestöä. Kaikki on
V
iime
vuoden
kuluessa
kaikki
Meillä
ei
ole
mitään
peruutet
olemassakaan.
Mutta
sen
liit
T äten ilm o ite ta *]^ To verin v « « ^
by the W estern W orkm en*« Publishing
yhtenäisyyttä ja solidarisuutta
toutuminen ei vielä milloinkaan mitä Amerikan työväenliikkees vain teoriaa. Kaikki on vain pimeyden ja sorron voimat maas tavaa tai anteeksipyydettävää
Society.
ennen ole ollut niin kouraan tä (ja myöskin suomalaisesta) paperilla. Ja siitä johtuu se sa ovat kohdistaneet sosialistista sen kannan suhteen, jolla olem v a a to im i avoim eksi ja E a ku kelp « *,
ten tovereiden haettavaksi.
Toin»*,. ,
JO H N V Ä L IM Ä K I. E d ito r A M aneg
tuntuvaa ja läpinäkyvää kuin niin surkeasti puuttuu, samalla onneton tila, että rajotettuja liikettä vastaan yhteisen hyök me olleet viime vuosina.
paikallisia
pieniä
lakkoja
yhä
o
li«
astuttava
heti
kutsun
s.latu<
käyksen, jolla ei ole vertaa jul
Kun kongressi saattoi Yhdys
tänäpäivänä. Ei ole kulunut luottaen siihen että aika ja ke
syntyy,
vaikka
niiden
poistami
O ffice Seventh and C om m ercial St., pitkää aikaa siitä kun kommu
akem u kset p a lk k a v a a tim u k s e e n q
,
hityksen kulku joskus tulee tä seksi ja niiden yleiseksi saatta muudessa ja laittomuudessa. Tä- vallat ottamaan osaa sotaan, H lähetettävä
ennen
toukokuun
20
Opposite Post O ffice.
tnän provosoivan ryntäyksen il-1 meidän järjestömme oli tässä
nistit olivat kapitalistiluokan ja mänkin mantereen työväenliik
P*i-
TELEPHONE —
O ffic e 3 6 5 :
kapitalistisen hallituksen selos keen kokonaisuudessaan yhdis miseksi on joltisellakin tietoi meisenä tarkotuksena on lannis-1 maassa ainoa poliittinen järjestö, vää osoitteella:
E d ito rial Q»p*t 6 3 2 .
tuksen mukaan “maan pahimpia tämään, opettamalla kaikkien suudella koetettu taistella jo taa sosialistisen liikkeen henki joka protesteerasi. Me julistim-
T O V E R IN J O H T O K U N T A
vihollisia".
Nyt ovat, tähän järjestöjen jäsenistölle täydel parikymmentä vuotta.
ja kukistaa sen taistelut tai a- me, että Europassa riehuva raa Box 9 9 ,
Astoria, Ors.
Entered as second-class m ail m atter saakka niin hyvässä maineessa
vihdoinkin nää«uä
yt
->aa se epätoivoisuuden ja laitto- ka teurastus oli syntynyt kaup-
lisen
yhteenkuuluvaisuuden
tar
July 18, 1912, at the Post O ffice
- - P
’ ctta muuksien tielle, jotta vastusta- pakilpailujen ja imperialististen
olleet, rautatieläiset joutuneet peen.
merkin kohoaminen jossakin o- jamtne saisivat tekosyyn laaja- hpyy teitten katkerista yhteentör-
■t A storia, O regon, u n d er the
kommunistien
äskeiseen ase
Apatoimittajan paikka
A c t of M arch 3 , 1879.
maan ja kun American Federa K E S K IV A L T IO ID E N M AI- lisi kutsu myöskin toisille to kantoisiin väkivaltaisuuksiin ja mäyksrstä. Me varotimme maa-
vereille. Nyt ei enää metalli-
tionin yksi vanhoillisimpia e-
avoinna Toverissa
N A R IT JA B U T T E N
teollisuusalalla ole suuria am fyysilliseen hävitykseen. Suure- miehiämme, että tuo julma aseel
dustajia,
Mathew
W
oll,
meni
L
A
K
K
O
.
la kysymyksenä tässä konvent- Unen kamppailu ei tuo rauhaa,
L UOKKA S O U D A RISU U -
A p u to im itta ja n paikka ilm o ite ta * ,
mattiunioitakaan. Nyt tarvitaan sionissa
äskettäin puhumaan Amerikan
on, ovatko Amerikan so-l vapautta tai onnea mailinaan, avoim eksi T o v e rin toimituksessa. V«*.
D E STA .
käytännöllistä
työtä,
työtä
tosT
Kirjottaessaan Butten lakosta
kauppakamarin 3000 edustajalle
sialistit kyllin vakaita ja viisai- vaan Fttä siitä seuraa kurjuutta,
lausuu
Työmies* keskivaltioiden järjestämiseen ja tositoimin- ta kestääkseen hyökkäyksen ja hävitystä, vihaa ja taantumusta tim uksena on täydellinen suomen- j,
Atlantic
Cityssä,
oli
hän
vähäl
Sosialistisen työväenliikkeen
englanninkielen taito sekä sosialisti,
keskuudessa puhutaan paljon lä tulla ulosheitetyksi sen täh mainarien suhtautumisesta sii- taan
ärsytyksen.
Me
olemme.
kaikkialla
ja
uusia
vaikeuksia
puolueen jäsenyys.
Toim een on a*.
luokkasolidarisuudesta ja luok- den että uskalsi hieman arvos hen m. m. seuraavaa:
\ ainottakoonpa, parjattakoon- ja sortoa työväenluokalle. Nyt
pZlkk^vaaHmuk^^
kakurista. Usein lausutaan ih tella Kansasin valtion uutta la "Keskivaltioissa on I. W. W. Hillquitin avaiaisDuhe pa ja leimattakoonpä heitä kuin-1 koko maailma alkaa nähdä ar-
liittoon
kuuluvien
työläisten
isten
ta-
.
.
.
.
.
.
r
kia
mikä
kieltää
lakko-oikeu
mettelyjä siitä etteivät kaikki
ka laittomiksi tahansa, Amerikan vostelumme oikeudellisuuden ja hetettävä ennen to u k o k o •
sosialistipuolueen
sosialistit astuva tulevaan ylei- ennustustemme traagillisen ti-
o , o ltteeHe
' ° u k o k u u n 20 psi-
työväenjärjestöt voi yhtyä ja den. Jos Gompers olisi jatka holta puhuttu runsaasti myötä-
tuntoisuuslakon
tekemisestä
v
ii
toimia y hdcssä- Vielä ihmetel- nut puheitaan viime syksyisen
seen vaalitaisteluun pystyssä- teutumisen.
konventsionissa
tävämpää on se ,että riitaisuus teräslakon aikana trustia vas me aikoina. Innostus joissakin
T O V E R IN J O H T O K U N T A
päin,
rohkein mielin ja horjumat-
Puolitoista vuotta vihollisuuk-,
eri järjestöjen keskellä menee taan, kuten hän yritti yhteen piireissä näyttää olevan huo
tornin
innostuksin,
päättäväisinä
I
sien
muodollisen
lakkaamisen
jäi-
®
O
Ä
Astoria, O,,.
I uituaan valittua sosialistipuo jatkamaan taistelua väsymättä I keen rauha ei ole näkyvissä. ’
niin
pitkälle että järjestöjen aikaan tehdä, olisi voinut jou- mattava. Mutta se mikä on tär
välisen sisäisen taistelun kautta ’ ua soviettiarkissa Englantiin. keintä: järjestyminen puuttuu. lueen konventisionin puheenjoh tai hellittämättä. Vakuutetuilla Voittajavallat juonittelevat kes- äänestivät häntä
mielutuninin
kaikille vihamielinen sortaja- Mutta hän, viisaasti .kyllä, val Työläisiä ei kuulu unioon. Ne tajaksi piti tov. Morris Hilquit asiansa oikeudellisuudesta ja lä- kenään maa-anastuksista ia k an -ik u in t a h to iv a häntä
t “ “hukata"
h
kuin
tahtoivat
äänensä
eivät
sen
takia
voi
olla
missään!
seuraa
van
avajaispuheen:
luokka pääsee suoranaisesti hyö eeni. Hiilenkaivajien virkaili
hellä olevasta voitosta, me uh-1 Sallisista etuiluista, samalla kun sosialistipuolueen
kiinteässä
yhteistoiminnassa
eri
Tämä
on
kolmas
sosialistipuo-
ehdokkaille,
tymään näistä järjestöjen väli jat, jotka juuri olivat saaneet
maamme kapitalistisen taantu-1 Europa on nälkään nääntymässä joiden viileaanpääsystä ei ollut
sistä riidoista. Tämä on pallo päänsilitystä herroilta siitä et paikkakunnalla olevien toveri- lueen konventsioni sitte viimes- Hiuksen edistyneitä voimia.
| ja sekasorron tilassa ja sodan rh
toivoa.
r’uok< sosialistipuoln-
teltava seikka. Mutta se on sel tä hiilentuotanto oli sodan ai ensa kanssa . I. W. W :n kes- ten presidenttivaalien.
kivaltioiden
kaivoskämpiköillä
een
tiketin
tavallisista äänestä
Kaksi edellistä konventsionia
lainen seikka jota e? voida valit kana keskeytymättä jatkunut,
kuuluu
vain
joitakin
kansalli-
jistä antoivat äänensä hänelle.
pidettiin rajun myrskyn ja pai
telemalla poistaa. Kokemus kai olisivat saaneet tehdä tänä ke
n uiji maa »aiiuiuaicinnssa ja i ovat auki ja vuotavat verta,
kissa maissa on osottanut mah väänä Debsille seuraa, jos kiel suusryhmiä. Se ei muodosta to nostuksen ilmakehässä, olosuh politiikassa käyvät typerää sa- 1‘äiväpäivältä käy yhä. sclvem- W oodrow Wilson sai voiton kih
dottomaksi sen toivon .että mil täytyivät viime talvena peruut dellista voimaa, vaikka sillä teissa, jotka ovat asettaneet liik taansa tappaakseen liikkeemme I maksi että jos “rauhansojiimus- pailijastaan Charles E. llughe-
saattaa olla enemmistö kaivan keemme elämän ja sielun sangen
sista sosialistien äänillä. Jo yk
joonia käsittävät erilaisella ke tamasta lakkomääräystä.
\akivallalla, jokainen vhteiskun-1 ta ’ ci kirjoteta kokonaan uudel-
noissa
työskentelevistä
työläi
hitysasteella ja erilaisissa olois
Kaikkialla, olkoonpa kysymys sistä sympatiseeraajina. Tällai- vaikean koettelemuksen alaisek- nallinen voima täällä ja ulko-lleen, on sota käytävä uudelleen sinomaan Californiassa poikkeus
sa elävät työläisjoukot voisivat työtaistelusta
" Ku" « * ^ » „ „ u i.n .n e St. mailla työskentelee vastustam at-1— ellei mailmanlaaja sosialis- sosialistien äänimäärästä takasi
pienemmästä
kaikki yhtä aikaa ja yhdellä ta
hänelle voiton presidenttivaa-
tomasti sosialismin voittoon vie-Imin valtaanpääsy voita sekä leissa.
valla herätä ja oppia käsittä uksesta, missä jonkun kapitalismia työläisten taistelussa eikä
'■
maa miseksi.
rauhansopimuksen että sodat.
Herra Wilsonin hallitus v».
mään luokka-asemansa. Toisille tiryhmän edut joutuvat ristirii
se juuri syöksynyt maailmansotaan
Europassa.^
jossa
hallitsevat
Ajan vieriessä, kun sodan kii- meisen kolmen vuoden ajalla on
on porvarillinen järjestelmä an- taan työväen etujen kanssa, sei- riitä unionistisessa liikkeessä. ja suurena kysymyksenä oli on
luokat ovat viisaampia kuin meil- hoitam at intohimot ja ennakko-
tanut toisellaisen koulutuksen oO k o k V t a p S
Saadaan puh, , Ua nii° , - pali
..7 ° n kui"
, . i ko Amerikan sosialisteilla kyllik- lä, maa toisensa jälkeen on an- luulot kuoleutuvat, sen ty lsisty t- antanut mitä räikeimmän j-;
ia
lrniro^.aV..«
v.,.--
so
o
k
o
k
o
kapitahstUuokka
nui-
halutaan
kumouksellisessakin
kädessä valmiina iskemäään I ä i n ^ s s , Ä
Ä
Ä
Ä
i l Ä
l Ä
ja kokemuksen kuin toisille ja
kauhistuttavim m an
todistuksen
ja kädessä vaimona iskemaään' äänilajissa, puhua lakon teke-
tautumassa sosialismin hyöky tävät tunnuslauseet unhotetaan. “hy-vämies”-teorian järjettömyy
Toiset elävät, nykyisen järjes alas työväen yritykset. Se e n t is e s t ä , mutta jos ei olla jär-
telmän ja elintason kannalta solidaartsempt keskenään kuin jestyneitä, niin on turhaa p u - suuden ihannetta kiihkeän kan ?.akon,..e4essa' Mahtava Venä- sen kauhut ja hävitykset jäävät destä politiikassa.
katsoen, kutakuinkin siedettä mi,loinkaan ennen. Butten la- hua jonkun lakon menestymi- sallisen hysterian ja terrorismin jän työväenluokan tasavalta on syyttävästi katsomaan ihmiskun-
Wilson rauhanmies, veti mei
estanyt kaikki vastavallanku- taan maailman historian svnkim-
vissä aineellisissa oloissa, saa kossakin me näemme siitä par-
uhatessa. Meillä oli.
.
dät
maailman hirvittivimpään
mouksellisten hyökkäykset sisäl- mältä lehdeltä. Silloin jarkiin-
den ottaa jossakin määrin osaa haillaan yhden esimerkin. Por- ses,a )a voittamisesta
Kun me kokoonnuimme Chica ta ja ulkoapäin ja nyt. kolme- tynyt Amcrika tulee kiitollisena sotaan,
\\ ilson, antimilitaristi,
Jos taas työläiset jäävät pois gossa v. 1919 taistelu oli päätty
henkisen työn ja kulttuurin nau- varilehdet ensiksi pitkin länttä
laittoi
voimaan
pakollisen sota
tinnoihin. Toiset elävät “ajal lykkäävät mailimäärittäin vai- • & täfa° s,ttai,n; Joko hetken a nyt, mutta sota ei. Maailmanso- kymmentä kuukautta kestäneen muistelemaan pientä sosialistien palveluksen sodan aikana, ja on
yhtämittaisen
joka näki vaaran ja au
... . — ja katkeran taiste-
cd.niv j joukkoa,
o u k k o ,!, joKa
lisessa helvetissä", tehden töitä heitä lakosta ja
t .* • i
.Pltemmak« , ' dan
j a I lakkolaisista.
« * » u i a i 8 i s i « , i v ; « .¿ :.1,
••
kokemukset ja ka- :
liin
jälkeen
seisoo
lujempana,
toi-
toi
varotuksen
ja joita vainottiin vaatinut yleistä sotilasharjotus-
jotka eivät tarjoa mahdollisuut samalla kun kaivantoyhtiöiden
J J si, ikäänkuin osottaak- tastrofiset yhteiskunnalliset ja
voitostaan ja vangittiin. Tämä tulee olc- ta, suurta seisovaa armeijaa ja
ta edes pahasenkaan kodin pe pitkin vuoristovaltioita ilmote ‘ ■n hieltään, ni.ln S1*ta ei ole valtiolliset muutokset, jotka ta vonkkaampana ja
suunnatonta laivastoa rauhan a-
rustamiselle. eivät salli henki taan vapaaehtoisesti värväävän ^°1VOTtUPa , tu oksia odot.ettayis- pahtuivat sen aikana ja jälkeen, varmempana kuin koskaan en-Iinaan yhteifä mistä tekijöistä, jaksi.
Wilson, kansanvallan mies,
.
.
jotka käännyttävät Amerikan
lön viipyä riittävän kauvan työ Butteen rikkurelta.
sa Tehokasta lakkoa ei voida aiheuttivat uusia kysymyksiä ja nen/
anasti itselleen itsevaltiaan val
?.ssa.. E1 ' sekkoslovakias- j kansaa sosialismiin
C
„ .
... .
. tehdä vain sen kautta, että iär- uusia
uv
paikassaan ajatellakseen mis
ryhmittymisiä sosialistises sa ja itävallassa
sosialisteilla
on
tään niistä seuraelämä- ja muis
työläisten taistelua tulee tuuksia. jotka ovat mitä törkeim-
suuri sananvalta hallituksien sub-1 nvt johtamaaan ei epämääräinen min ristiriidassa tasavaltainen
ta nautinnoista mitä nykyajan
kasvattaa
ja
kehittää.
Meidfal
hajaant,,i
teen
Englannissa, Italiassa ja ja abstraktinen niinkutsuttu so- hallitusmuodon kanssa. U il-.n. j
ammattialoilla työskentelevä työ
vat
kiisteleviin
ja
vastakkaisiin
,y n tta a .kein(?tekoises- h°nkin jouk kojuhlaan, keskus-
Kanskassa sosialistiset työläiset sialismin henki, vaan sosialisti-
läinen pitää luonnostaan itselleen H1
ialisti vapaamielinen, herätti henkiin
leireihin, vaihdellen niistä jotka nopeasti
saavuttavat
valtiollista
ti
sovitella
sellaisia
järjestöjä
teilaan
ja
päätetään
mennä
lak-
kuuluvina.
puolueen selvä ja järjestelm älli keskiaikaisen inkvisitsionin pu
yhteen joissa mielipiteet vielä koon . Sellainen lakko on alun- pettivät liikkeemme tärkeimmät valtaa. Missään näistä maista ei nen sosialismi. Kerran toisensa heen, ajatuksen jti omantunnon )
Näin erilaisissa oloissa elävät
ovat mm toisistaan eroavat et-i pitäin tuomittu epäonnistumaan. periaatteet sodan ajalla ja toimi sosialismi ole vielä päässyt täy perästä on sosialistien taistelua yli. Hänen hallituksensa lak
ja erilaisilla tiedoilla ja koke- teivät ne vhteen envi q -ii9;.*a lc
V -----“ » » » « « « .. vat yhdessä vihollistemme kans
kautti radikaalisia julkaisuja, te
muksilla
varustetut henkilöt voivat
ajatella ainoastaan ne h** synnyttaa .vain sekaannusta, sa sodan ajalla, niihin, jotka vas teen valtaan. Taloudellisen riis- sysännyt syrjätielle n. k. radikaa
tojärjestelmän muuttaminen yh listen johtajien nousu vanhojen ki hyökkäyksiä valtiollista vas
ajaiena
ainoastaan
ne
hajaannusta
ja
onnettomuutta.
liittyessään vaikkapa yhteen jär-j jotka luulevat tvöväenikriMfö !; ♦
........................
tustuksen innossaan ja kärsim ät
osuustoiminnan puolueiden riveissä, jotka johta tustajiensa koteihin ja koki.u*-
jestöönkin, eivät milloinkaan jen olevan erossa toisistaan vaan ^°ta SC.U^aa kavi° ja tyonanta- tömyydessään olivat valmiit luo teiskunnallisen
järjestelmäksi on jättiläismäinen jat ovat lupailleet pikaisia paran huoneisiin, 'hävitti heidän omai
« i*
i
? a ",Yaan Jlen miellvallan voimistuminen,
voi kaikissa asioissa omata sa- s ina olevien
.henkll°»den ilkeä- Jokaisen taloudellisen järjestön pumaan sosialistisen eteenlevi- ■prosessi, vaatien paljon aikaa nuksia tavalliselle kansalle. Ker suuttaan ja pahoinpiteli heitä
mallaisia käsityksiä, eivätkä so ^ ;e iSk rdT"-tahd* 1ö
cmmc täytyy tyytyä sellaiseen vaati- _ tvksen, tehokkaimmista keinoista ja suuria ponnistuksia.
ran toisensa jälkeen on kansa us persoonallisesti. Wilson, “uuden
pia aina yhteen menettelyta W .fä h^1Staa*ev l^ erkl,ksi L W mattoinaan,
mutta kuitenkin —
t,, poliittisen valistustyön ia
M
utta
valtiolliset
edellytyk
konut väärää profeettaa ja äänes vapauden” apostoli, laittoi liik
voista, mitä taistelussa olisi käy W .ta ja sosialistipuoluetta toi- niin tavattoman arvokkaaseen • k listelun hitaasta, mutta varmas-
tettävä, vaikkapa päämäärästä siiiisä niin kauvan'kuin käsityk- tÿôhônÿ'JhTunion osasîojen“ pe- U "’" ’' ‘" '’ tavasta Silloin kv- set sosialistiselle vallankumouk tänyt hänet valtaan, saaden vain keelle nuuskijoita ja urkkijoita
selle ovat muodostuneet. Valis-
olisivatkin yhtä mieltä. Senpä-
pettymyksiä palkak ja täytti vankilat poliittisilla van
J oVok t”L<? ath.i”- ^ rner',ka,1\ ,so | Eineimmat kansakunnat ovat jo katkerina
set
taistemssa
käytettävistä
me
rustamiseen
ja
työläisten
haali
geilla. \ \ ilson. työväen ystävä,
seen.
tähden meillä sitten onkin mo nettelytavoista ovat niin paljon; miseen tähän unioon. Ja jos siaJ istlt pysymään uskollisin»
saattoi
voimaan pakkopa,veluk-
ko
avoimesti
tai
peitetysti
tun-
nia järjestöjä. Yksin sosialis erilaiset.
Jos oli vielä paljon työläisiä
Mutta me voimme)tällaista
työväenluokan taistelevan sosia nustaneet että ainoastaan sosia
käytännöllistä
työtä
sen
kaivoksilla
ja rautateillä ja
tinen liikekin tahtoo usein ja tunnustaa sen seikan että meil
jotka asettivat luottamuksensa
lismin
perusperiaatteille
ja
m
e
tehdään, silloin jäävät syrjään
lismilla on moraaliset ja henki-
vastasi työläisten palkkavaati
kaantua
. , moniin
, . eri osiin
.,, , erilais- Jä on yhteinen vihollinen ia et- sellaiset haaveilut ja tosiasioik- nettelytavoille, hyljäten oikeiston set k/ v3't uudelleen rakentaa ja vanhojen puolueiden Messiak- mukseen vangitsemalla heidän
ten katsomuksien tähden, am tä meidän on tuettava toisiam-
seen, Woodrow \\ ilson varmaan
itseinurhaiset kompromissit sa
matillisen järjestymisen haja me silloin kun tämä vihollinen si edellytetyt armottomat ereh moinkuin äärimmäisen vasem ' elävöittää pirstoutunut maailma tehokkaasti hävitti heidän nai johtajansa.
dykset, joiden mukaan vain pelk
V ilson, idealisti ja humanisti,
ja tässä kuten muissakin "nvkv- vin. uskonsa. Sillä meidän on
naisuudesta puhumattakaan. — uhkaa meitä joko p o liittisella _
kä kumouksellinen tunne ja tah- miston hedelmättömät vallanku- ajan elämän tärkeissä virroissa muistettava, että v. 1916 Wilson on saattanut voimaan henkinen
Mutta eri järjestöihin jakautu vainolla tai kieltäytyy myönty-ito
moukselliset lausepaarret.
riittää
ö hdysvallat ei voi tehokkaasti pyrki valtaan radikaalina. Hän pimeyden vallan, moraalisen t r-
minen ei tule niin vaaralliseksi Ä
e
s :
v S n^
d KupaHa.uee.la on n y ,, mah-
\
uoden
1920
nim
ityskonvent-!
tai
pysyvaisesti eristää itseään
silloin jos me itse käsitämme,
hän lupasi melkeinpä sosialismia rorin ja valtiollisen taantumuk
Moonissa
sosialistisella
liikkeellä
;
muusta
maailmasta,
v u n m e y n , dotonta syntyä mitään liikettä
mistä se johtuu ja samalla muis — ----------------
demokraattipuolueen oikoteitä ja sen, jonkalaista ei tässä maasHi
Eikä meidän Amerikan
Am
-
sosia- tuhannet radikaalit kautta maan ole vielä koskaan nälitv S r
tamme että hajautumisesta huo fimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii H iiiiiH iiin n iiH in tn iiiin iiin in iiiH iiiiiii on edessään jossakin määrin sa-
loinen kansallispsykologia. j-.iika |
lllllllllllllllllllll....... IIIIIIIIIIIHIIIIHIIIIII in ,m ,........................................ ..............
limatta me kaikki silti taistelem
lllHinillllHIHHHHIHUlHIHHIIIIIIIIimiH
me yhtä yhteistä vihollista vas
llHlfllllltiiiiiiiiifiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiii
YHTÄ JA TOISTA in King A rthurs Court” ja on hänen eä tuon epäkohdan, ei vapauta hän
taan.
Yhdysvaltain
hallitus
heti
senjälkeen
lausuntonsa seuraavaa:
tä. Hänen velvollisuutensa on kui- ; antaa Filippiinien saarille aikusem kiilrkelstä ja repivistä taisteluista
Meidän olisi opettava vähä
ta kuuluu Ruotsissa olevan ja onp»
sanoi m. m.:
Jo alkaa helpottam aan.
“Xahk&äs, minun lojaalisuuteni on lenkin aglteerata ja toisten velvolli-, min lupaam ansa itsehallinnon
Pe
sen porvarien menettelystä. Rau
Ja ny*
"Esi-isämme ottivat henkisen ra niitä tietysti m uuallakin.
hän aikoina on porvaristo ja Korkeat elinkustannukset alkavat lojaalisuutta m aata kohtaan — ei kuus on äänestää hänet tappiolle, jos ’ rustellessaan esitystään sanoi irlac- vintonsa suoraan kirjojen kirjasta, minun sitten pitäisi sanoa mitä heil
kaantunut usein kymmeniin eri viimeinkin laskemaan. New Yor sen laitoksia tai virkamiehiä koh he eivät ole asiassa samaa mieltä tilainen että tässä on yksi sellainen enkä voi olla huom auttam atta, että
tä ajattelen. Minun mielestäni Us
ryhmiin ja puolueisiin, jotka kista ilmotetaan. että miesten kau- taan.
l asia kysym yksessä johon nähden minun uskoni mukaan yksi ajanhen-
Maa on todellinen asia. pääasia,
näyttävät leppymättömästi tais lusten hinta on pudonnut 30 sentistä ! ikuinen
: molemmat ovat oikeassa, m utta kum- gen syitä on se, e ttä me emme sa ovat melkein satnallaisia palvclij i-
asia. He
on
asia,
jota
on
pi
televan toisiaan vastaan; mene 25:teeu. Täm ä on erinomaista. Mut
Molemmat oikeassa.
j Pan®nkaiian ei tahdo itselleen myön- malla tavalla am m enna tä stä läh ta m aterialistiselle historian ka ityk-
vätpä joskus niinkin pitkälle et ta olisi huvittavaa kuulla jonkun tie dettävä silmällä, josta on huolehdit p , , ,
i ’ää väitöstään todeksi. Yhdysvaltain teestä. Uskon, e ttä sitten kun laa selle, jonka täydellinen ymmärtämi
Englannin parlam entin keskusta- senaatti on oikeassa väittäessään et
tä ase kädessä ruhjovat toisi demiehen selittävän miksi elinkus tava ja jolle on oltava lojaalinen.
nen
ja
hyväksym inen
<ii : " a i 1
ja t kerrokset ovat saaneet tilaisuu
aan. Mutta annappa että tulee tannusten halventuminen alkaa Juuri Sen laitokset ovat ulkonaisia asioi / ,.*a a8kPttain 8a“ ui suurvaltojen tel Englannilla ole oikeutta hallita den muodostella yhteiskunnan ulko myöskin filosofian materialismin ’•
joku kysymys, mikä uhkaa tä kauluksista’ Tavallista ihmistä, Joka ta, ne ovat ainoastaan sen vaatetus, politiikkaa kuvaava keskustelu. E räs Irlantia ja me olemme oikeassa sa- naiset puitteet, ne tulevat havaitse vaksym ittä, kuin oli ennen J.
män saaliista riitelevän porva ei ole käynyt yliopistoa eikä omaa Ja vaatetun voi kulua, tulla resui porvarillinen edustaja teki kysymyk- ‘ noessamme ettei Yhdysvalloilla ole
gin Heikki Hancockisea raittiu- ¡at-
riston yhteisiä etuja, esimerkik professoorin titteliä, ei Juuri k a seksi, lakata olemasta mukavuutta sen “eikö Englannin parlam entti Voi oikeutta hallita Fllippifnejä. Mutta maan, e ttä niiden tulee kääntyä ta teelle. Hän ollessaan veljeys-sauraii
si seurata Yhdysvaltain senaatin esi kumpi näistä m aista tulee ensinnä kaisin tähän lähtäeeeea. Minä en palkallisen osaston puheenjohtajana
tuottava,
lakata
s i taistelu kauppamarkkinoista
ota u*koaks*«u Jo« lähtee asiaa! mTsU
’kuoknm
ita suojelemasta ruu-
m erkkiä ja alkaa vaatim aan Filippii myöntämään itselleen oman väitteen usko, e ttä syvät rivit voivat tyytyä Ja yleisen veljeys-seuran johU o-ni^
>nkun toisen maan porvaris-
selvittäm ään. M utta sangen paljon
I)arin
>n kanssa. Miten pian ne sil täm ä kaulusten hinnan alentuminen ! rP B 1 ‘. oJaa la®n resullle. hurrata nien saarille itsehallintoa, koska k e r sä pätevyyden, e ttä pienille kansoil filosofisiin järjestelm iin, vaan ovat miehiä, UBU
osti parin tubunnen eih-stä
u u d è r t r X r ’ v ;'T'hO'l’'n
« “kl" 1U «•■'cockta on.t-t.bl.,
ran Yhdysvaltain senaatti vaatii it, le kuuluu
____________
Join yhtyvätkään, miten hyväs saa arvelemarfh e ttä kaulat ovat o-
oikeus _____
hallita itseään yhtä
e* -¡an,aloJ<ia resuja, kuolla re-
X
V,“
±
""«
'«
¡n
,
Minä « , menc vältti,maa„
ti ne silloin kehittävät luokka- hentuneet, hoikentuneet. tai miten i
P’y>le#ta* 80 on ^ ¿ e tö n t* lo- sehallintoa Irlannille, siten sekaan hyvin kuin suurillekin
tuen luvattom asti Englannin sisäisiin
solidarisuuden ja luokkakurin.
M rÄ S ™ T
T. "
’ » " ' ’u te .o .p l
ra ", -
mikä en.U»» pakottaa kaikki,
Itsevaltiaille, se on itseval asioihin?” Kysymyksen esittäjä pe
seitsem
äntoista
numeron
k
a
ti
tosiaankin
rusteli
nasevasti
kantaansa
san
o
en
.1
°
°
tos,aankin
monellaiaia
poolue-
porvariluokkain jäsenet tottele
tiaiden keksimä.
Pitäkööt insevai
Semmoinen «noMetX"la kun n“ 'i kl'u“''""1“"
*
y h « « « n suunnitelman1 ± ‘*'¡i,!"“ “
kaup‘‘ks'
tovereita.
maan
nn. niin ym m ärtkä m l i i n . « ”
”
h «
että kun Filippinien saaret joutuivat
tiaat sen!
-
r ilü H
m
ic a a n
____I _________ 1 Î
peräänkatsannon a!Ie-
E räs Toverin lukija on lähettänyt
Minä olen Connecticutista, jonka
erikoistilauksen
mu.
luvattiin
sille
an
tta
a
itsehallinto
oi-
allaseuraavan
leikkauksen m inuld
seuraamaan tahtoaan ja taiste k*a ® Kifnga8ta menee vähempi. sik- ^ rU!i,us,akl J uIista*'»- ‘että kalkki po
lemaan omien etujensl puoles-
°° he’PP° hintaakia alentaa. Km. !lltUn?n ¥aha kuuluu luonnostaan keus kymmenen vuoden sisällä. Nyt j kysyen samalla mitä arvelen tallat-
ta Järjestymätön
läriestvrrätön ja
ia k keskenääi
e s k e n ä ä n nyt kä>mme vanhojen v aatieid eu ' kÄllsallp & kaikki vapaat hallituk- on Jo kulunut kohta kaksikin vuosi-1 «lstä “puoluetovereista"
ta.
.u u an e ja
ja o-
o-
, ? kä n° ” ’e
° , e . X ekettiin “ * & tti Europassa suur-
U
'le lu yhden >«oden - - » d
Perustuvat kansan vallalle
taisteleva työväenluokka
on
sil
a v u to n rv trv s ri.fA n i hln “«mmmalla työläisellä on tä y g ta j'* 1 olema»sa kansan hyödyksi; Ja'!oSat
' aIkka
) u ihm ettelyä se, että eräillä Ruotsin
loin aivan *VUtOn
ö - « « . n - » i l . , .h k ip » u X
« « * ‘ “ " - 'h ’ ™ * » ".> .* . .H o ,» «
»“
yhdistyneen luokkavoiman
.
------------- i ' k ' u * itam
st. » <
*...................
t ” T ,
, •
kykenevät siihen tunnettu
Ruotsin
«oelalietijohtaja
dessä.
kin k^uta alenee, ja kun hgfcatlnkau-1 eltÄm“ tOn
PO’stam aton oikeus k u n irlantilaisetkin”. Suhde op muu- Branting ja, e ttä Ruotsin arkkipiispa
» " ...........................
,
Ì lasta on kauan saanut lyhentää, niin m unttaa äalHtusmuotoaan sellaisella
ten kummankin alusm aan ia emä- Söderblom osoitti hänelle tervehdys-
...
vall,lä jokseenkin sam allainen.1 puheessaan erikoista huom aavaism r-
unä,n
X ° - ¿ u .“
Taon evaankeliumin mukaan se’.- Kui®Panenkaan maa ei tahtoisin luo ta. Johon taasen m inisteri Branting
reksi, mitä vaikeuksia silloin rJa TÄÄti> _
, u a lainen kansalainen, joka ajattelee tie ’ pua oikeudestaan isännöidä ja riistää; vastasi. M ainitulla vapailla kirkko
olisi työläisillä viedä asiansa naan» nykyiset N,W
eUà hinnat
a,eBee kun I
korkeat
yhteiskunnan valtiölli- j heikompaa kansaa.
Tämän seikan päivillä oli mukana myöskin pari
—
-
•
s
k
n
.n
e
n
vaatetus
on
kulunut,
joka
siltä
j
Vetävät
sosialistit
hyvästi
ja niinpä sosialistisen valtiopäiväryhir.än edus-
P ° r v a r is to « |v a a n ja k o m m e odottaa,
iä
«
- n n°o«Udn
n ti « iir in
» irlantilaista
e lQ » u i u
I tajaa, • hra Sjöblom
_____
huolimatta
elää
rauhassa
eikä
bar-
eräs
sukuperää
ja Monason jot-
osota luokkasohdansuuttaan ny-
ky päivinä enää ainoastaan jo M ark T w a in in käsitys lojaalisuudesta. jo ita agitatsioonia. uuden vaatetuk- o5eva työväenpuolueen edustaja vas ka sosialidem okraattisesta »hteiskun-
sen hankkim isen puolesta, on epälo-
tuohon porvariednstajan ky- i taopistaan huolimatta, ovat myöskin
tain ulkomaista vihollista vas
,
’
aajm
en
—
hän
on
kavaltaja!
sysäykseen,
esittäen sam alla päätös kristityltä. Nämä sosialistit puhui
taan taistellessaan. Päivä päi Kuuluisa am erikalainen humoristi
vältä meille käy yhä selvem Mark Twain lausuu käsityksensä lo « ‘ Se seikka, että hän on m a h d in
En«lannin hallitu\ ^ i vat myöskin tuossa kokouksessa.
mäksi, että se yhdistyy yhä lu- jaalisuudesta kirjassaan *A Yankee sesti ainoa, joka ajattelee näkevän
luo''uttan,aan lrlannille ta y -' Niinpä sanom alehtiselostusten ma-
ajattelee näkevän- dellisen itsenäisyyden ehdolla että j ta a n hra Monson, puhuessaan ajan
~ -
'-o?
jj
>-.
a
la n X
m m™
m ” ’’»
tuk..«.'
C
'arMVal
“’■«‘•■"»n rnnkateu ». .1 „ .
\
T ^ to e u llik e on tuottanut takuinkin satnojn voi olla , .
S^nX *
t a r * “« * ”
nuorisossa-
— .j o i t a
varsinkin
» m
J>r
-Ik o ja haeskeleville soaialfeteill'
! kt r
nn0,,i^ “a
a k
Siinä puhuja l u u l i
i
OtH ’ 8aatta» olla eduksi r
rauksen työväenliikkeen m aU -riaT ' >SUVyyUä valtiokirkolle. Mu
mista. '-Mitä enemmän työväki w
aatto,den ja tod'
s a v u tta n u t, sitä vähemmän voi so- m i s i
‘ U-
sialismin aate hurm ata ja tyydyttää
Myöskin s r
hengellisiä tarpeita. Ei kestä kauan kin Z
San° m a,la’
ennenkuin suurem pien h e n g e llis tä Ì
1 ' C naytetään m,ten BUUr:
arvojen kaipuu on to le r* X X «
tvöeäenHivvkkkk—s
-
. _
k 1 *nain Pakottaa meidätkin vie\t te«-
työväenliikkeessä.
Työväenliike «„ v
»i-
,
’
.
.
utta rehelli-'
uskon.,nn T tto llb o n , •
" • » ■ kentelem
'" « » e m iu aän.
n i. M
.trutta
rebelli, t:
f
-
yhteen. Ktek” X
*•>” « « e. ,.v i 1^
liik k u n e ne a r,o l. tolta ek „ „ a
I
antaa.”
1 KirKon välillä on samaa kun
T jaah TnollefeUir«
« •
valsten silm ällä katsottuna liitto p*-
.aah. Tuollaisiakin p u oluetoveri- j pin ja pirun välillä. - P lrtti-Jak»