Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (May 13, 1920)
No. 1 TOVERI järjestämistä ja kansanjoukko taan työnantajat eivät niin vä (joka samojen tutkimusten mu-! Europan kolmen suurimman so- jen ohjaamasta sosialistiseen ra linpitämättöminä kävisi taiste kaan on kaksi tai kolme kertaa tilasvaltakunnan kukistuvan, o- VAPPU” LOPPUI, MUTTA The organ of the Finnish w orker* in kennustyöhön uuden yhteiskun luun. Liitolla olisi myös suuri niin suuri kuin siten tehdyn lemme nähneet Venäjän, Itäval- the Western States. The only Finnish ______ __ tarakenteen yhä ilmeisempäin _ vaikutus yleiseen mielipiteeseen palveluksen todellinen arvo) lau ja Saksan taantumuksien sor- Doily in the West. Puhlished Daily, järjestämis- y. m. etui- ja kansalliseen politiikkaan. U $2.00 menee välittäjälle ja $1.10, tuvan korttilinnojen lailla. Ja -ic e p t Sunday, at A Utora. s to ra . O O-eiron e g o n , I su«ksien tietä edistetään teolli- seissa kaupungeissa olisi myös myö! suoranaisena voittona kaivospa- näiden kolmen suurvallan rau- by the Western W o rk m e n * Publishing j SU.udcn Ja maatalouden yhdistä- mahdollista yhdistää virastot ja . nioille on uusi valtio toisensa jäi- OH NYT TILATTAVAN mistä yhtenäiseksi kansantalou käyttää samoja organiseeraajia roonille. Society. Vaikka ei kaivosparoonien; keen muodostunut. deksi sekä kaupungin ja maa kaikilla aloilla. Yhden union koneistoa voitaisiin käyttää toi-¡kaan ntiiTsit ik is e k s i0 k u ^ h ii- tä v a l S t T o / u nuornnp,a nais" JO H N V Ä L IM Ä K I. Editor & Manager seudun yhdistämistä yhtenäisek Viro. Vielä maa Monet sadat, tai sanokaamme suorastaan tuhannet, työ! si yhteiskuntajärjestöksi kom sen union hyväksi alueille mis len suunnattoman korkeasta hin - - ' .1, Office Seventh and Commercial St., munistisella perusteella. sä joku unio on voimakas ja nasta saattaisi päättää, on se to ilmansodan puhjetessa voi Viro set jotka tänä vuonna jäivät ilman “Vappu”-julkaisua, Opposite Post Office. toivoa rajoitettua it vat korvata vahinkonsa tilaamalla heti Toverin konttorisi I toinen heikko. dellisuudessa kuitenkin huo korkeintain TELEPHONE — Office 3 65: sehallintoa. mutta että maa 5 Canadan suomalaisten kevätjulkaisun “VAPAUDEN SOI paljon korkeampi, sil Pukutyöläisten järjes “Tällaisesta liitosta saatava mattavan Editorial D rp 't 832. iäNuuren^oaan h U l i £ Ä « r olisi rii^um ajon TU”. Katsokaa toisessa paikassa olevaa selostusta sen hyöty on melkein rajatoin. Me omistavat rautatieyhtiöt, jotka1' .sena,ae" ? a ta.k1''?t'h ,sltJ uskal säilöstä ja lähettäkää HETI tilauksenne meille. Julkai töjen yhtyminen Entered a* second-class mail matter uskomme, että kaikki toiset pu vetävät korkeat kuletushipnat, 4 ' " ' 4 ’ ' v,~ July 18, 1912, at the Post Office kutyöläisten järjestöt ilolla hy ja ' siten paisuttavat voittojaan,' ‘uncn ‘‘»““ ’’j- . 1 a la's'-ssa unet maksaa SOc ja saavat asiamiehet tavallisen asiamiespal Chicagossa on parhaallaan väksyvät tällaisen suunnitel at Astoria, Oregon, under the sillä rahtihinnat sellaisenaan c- lt,ssa '’.vsah<lyin Viron takalai kion. — Toverin konttori. koolla Naisten puvuntekijäin man”. A ct of March 3. 1879. vain puhdasta voittoa ja me sen, eteläisessä Kensingtonissa kansainvälisen järjestön kokous. Uskomme, että esitys tulee vat Tämä järjestö on yksi edistys- hyväksytyksi. Se on askel sii- nevät samoille kapi tai isteVlFe yhdessa Queens Gaten komeim paavat ennen kaikkea juuri rau Toverin vastaavan h massa talossa olevan lähetystön haa. Aina vuoden 1917 maalis SO S IA L ISM I JA MAA- mielisimmistä Amerikan Työ- hen suuntaan, mihin työväen- I kuun vallankumouksesta alkaen väenliittoon kuuluvista järjes järjestöjen T ALO U S. eri liikkeestä ni- edustalle mittajan paikka on kehityttävä. — tulleena. Professori Piip, Lontoossa ole- on rauhankysymys ollut entisen ) mellisesti töistä ja suurin järjestö puku- Raiv. Venäjän korkeimman kansan- teollisuuden alalla. Naisten pu Kaivostyöläisten asema ei va Viron ministeri, oli henkilöi- Venäjän valtakunnan karkkien avoinna talousneuvoston jäsen W. P. vuntekijäin järjestö, johon kuu suinkaan ole todellisuudessa pali t.vn.vt rakastettavaisuus.(!) Hä- poliittisten puheiden tärkeimpä Miljutin on äskettäin julaissut luvat kaikki valmiiden naisten T äten ilm o iteta a n T overin joakaan parempi muun työVäes- ne'ki oli työtä ylenmäärin, mutta nä sisältönä. Olin itse jäsenenä Kivihiilenkaivc jien tutkielman sosialismin sovellut- vaatteiden tekijät, on mennei van toim i .a voim ek si ja hakukel tön asemaa, ei ainakaan niillä! yhtä kaikki hän soi tänä aamuna Pietarin parlamentissa ja vaali tamisesta maatalouteen Venä syydessä avustanut Sosialisti- j ten to v e reid en h aettavaksi. Toinv asema järjestymättömillä, seuduilla, jo iim’nulle runsaan puolituntisen taistelun aikana tehtiin minulle jällä. olisi a stu tta v a h eti kutsun saat ta nämä tutkimukset koskette-! Pari viikkoa takaperin prof. Piip alituisesti juuri kysymys: “Mi puolueen vaalitaistelulta ja so- Tulokset kokoaa hän seuraa- sialistipuolueen sanomalehtiä au H a k em u k set p a lk k a v a a tim u k sin ^ Tunnettu taloustieteilijä, Scott levät. Kaivosparoonit omista-1 palasi k irosta, jossa Viron koh ten pian rauha saadaan?” Vain viin ponsiin: 'liimmin kuin mikään muu jär- Nearing, joka joutui pois pro- vat heidät sieluineen ja ruumii- i dalta lopullisesti ja onnellisesti tämä kysymys herätti mielen läh etettä v ä en n en toukokuun 20 1. Työväenluokan toimeenpa jestö. Tämä järjestö on myös fessorin virasta Pennsylvanian neen, omistavat asunnot ja kau- päätettiin sota bolshevistista Ve- kiintoa kuulijoissa ja sen ympä vää o s o itte e lla : nema sosialistinen vallanku hyvin huomattavasti poikennut yliopistolla taloustieteellisten pat, lääkärit ja papit, sanalla näjää vastaan. Oli erikoisen mie rille kertyivät kaikki väittelyt T O V E R IN JO H TO K UNTA mous ja proletaarin diktatuuri pois tänjän maan ammattiunioi- tutkimustensa johdosta julkai- sanoen koko kaivostyöläisten lenkiintoista kuulla hänen arve vaalitaistelun aikana. Sillä tus Box 9 9 , Astoria, Ofj veivät tuhoon tilanherraluokan, den traditsioneista, joiden mu semansa kirjan takia, on nyt elämän, vieläpä heidän jälkeläi luitaan Neuvosto-Venäjästä kat- kinpa valitsijain ja kuulijain jou-1 — « kasvatuskin ----------• • on soen siihen, että hän niin äsket kossa oli ainoatakaan sellaista,) poistivat maan yksityisomistuk kaan unioita pidetään vain ta tehnyt tutkimuksia m. m. myös- sensäkin, --iJ joiden sen ja antoivat sen yhteiskun loudellisina yrityksinä, työtrus- kin hiilenkaivajien asemasta ja jo järjestetty vain hiiliparoo-; täin oli ollut neuvotteluissa Ve- jonka omaisista ei joku, isä, <poi-1 Aputoimittajan paitin nan käsiin. teina, jotka myyvät työvoimaa tullut siihen käsitykseen, että nien etuja silmälläpitäen, kos- näjän nykyisen hallituksen edus- ka, veli tahi puoliso, olisi ollut enimmän tarjoaville. Naisten hiilenkaivajien asema on nykyi ka he ylläpitävät koulut ja tajan kanssa avoinna Toverissa 2. Maan siirtyminen yhteis sodassa, ja jokaisen hartain toi kunnan käsiin ja suurtilallisten puvuntekijäin järjestö on kat- s*n sellainen, että siitä ei ole pe- j luonnollisesti myöskin määrää-J Jo ensimaiseen kysymykseeni, ve oli saada omaisensa kotiin A p u to im itta ja n paikka ilmoiteli lastusta muussa kuin lujassa <ät , opettajat, omistavat siis hei-j ■ j>ka koski Viron kantaa bolshe mahdollisimman pian. maaherruuden poistaminen ei sellut ammattiuniota myös ja vastusta . - ka koski a v o im ek si T o v erin toim ituksessa. V# ........ vistiseen Venäjään nähden, antoi suinkaan hävittänyt suurtuotan ennen kaikkea työläisten luok- järjestössä. Tutkimusten tulok- aattein., tim u k sen a on tä yd ellin en suomen- Huomautin prof. Fiipille Trots Ja tästä asemasta selittää pro-i \ 'iron lähettiläs vastauksen, jos- non kehitystä maatalouden alal kajärjestönä ja valistusjärjestö- set ovat osoittaneet hiilenkaiva- kin äskettäin pitämästä kersktl- j en g la n n in k ielen ta ito sekä sosiali la, vaan esiintyy se uusissa muo nä. Tavallisten lehtiensä ohel- Pen keskimääräisten palkkojen esson Nearing olevan aino- sa ilmenevä kanta vielä tähän as- vasta jossa tämä va-1 p u o lu een jä se n y y s. T oim een doissaan kollektiivisilla perus la union toimesta on järjestetty olevan tavattoman pienet: kol- an pelastuksen voimakkaassa ti oli tuntunut vieraalta länsimai kuutti, puheesta, että bolshevistinen \ ’enä-ftuttava h eti k u tsu n saatua. luentoja jäsenille, ylläpidetty e- masosa hiilenkaivajista ansait- järjestössä. On pantava mer-, sine ajatuksille. teilla. Hiukset p aik k a v a a lim u k sin een on ja vielä onnistuu propagandan 3. Maatalouden alalla esiin Tinaisia luokkia New Yorkissa. see vuosittain 500—600 dollaria; kille, että professori Nearing ei — Emme me neuvotelleet bol kautta “anastamaan” Viron ta h etettä v ä en n en tou k oku u n 20 tyy ensi ajanjaksona yhteiskun Philadelphiassa ja monissa muis ) yksi viidesosa 600—700 dollaria; ole mielipiteiltään sosialisti, ei shevistisen Venäjän kanssa — kaisin. vää o so itte ella : y?58*. viidesosa 400—500 dolla- ainakaan ollut sitä kirjottaes- vakuutti prof. Piip minulle nallisen kumouksen jälkeen kak sa pukuteollisuuskeskuksissa. Prof. Piip pudisti hymyillen T„. • . . . ..... I ria, joten kolmeneljättäosaa kai- kysymyksessä olevan kir-! si perusmuotoa: 1) uusi yhteis K T O V E R IN JO H TO K UNTA Nyt naisten puvuntek.ja.n: kistaJ hiilikaivostyöläisiatä an- saan vaan itse Venäjän kanssa. Sillä päätään: kunnallinen muoto, joka perus JX Je l °C •rZh,yny,.koko?™ an saitsce alle 700 dollarin vuodes jateoksensa, jossa hän nimen esim. useissa rauhanneuvotteluis Box 9 9 , — Se kyllä on mahdotonta. _s____________ ___ Astoria, Ori, omaan kieltää luokkien olemas tuu yhteiseen työhön ja yhtei yhteen kaikkia pukuteolhsuu- sa Ottamalla sa mukanaolleista Venäjän edus seen taloudenpitoon: maatalous- den alalla toimivia järjestöjä. sa. Ottamalla huomioon elin- saolon, mutta rehellisenä talous- tajista on vaikeanlaista mennä Ensiksil cin on A iron kansa liiak-1 Prof. Piip lausui toi voinutkin kommur.it ja neuvostotilat; 3 ) Järjestön toimeenpaneva komi ) tarpeiden hinnat hiilikaivosseu- tieteilijijnä on hän tullut huo sanomaan, että he vakaumuksel si valistunut anta.otuakseen seV- duilla varsinkin kovan hiilen laisiin seikkailuihin ja toiseksi, naan, että nämä voisivat yht maamaan, että tuottajat eivät tuotantoyhtymät .työkuntain, tea taan olisivat bolshevististen aat ?!?™!?_tak4i1on'ukseasaan’i alueella, jossa tutkimuksetkin saa sitä mitä he tuottavat, vaan \ iron työläiset saivat tarpeek- sin ponnistuksin saada tämän t maatalouskuntain y. m. muo j bkauCSltCt-V?" Si--Cagi n - kok°' ovat pääasiallisesti pantu toi- teiden kannattajia sellaisenaan. että suurin osa tuotteista menee doissa. t eCn| b°,l. ä eV'kkiC" ja7 es,cl,7 s -1 te.,letuksi. Vaihdettuani -itä ukselle, esittää tata. Toiminta- meen> ovat palkat v£lttarnattö. omistusoikeustarpeiden, , ... a eikä Ile ovat asettuneet Moskovan ta. Ja mitä propagandaan tulee, , 4. Uusina sosialistisina jär- kertomuksessa lausutaan: mien ^„tarpeiden hinnan ala- tehdyn ''palveluksen, mukaan.) hallituksen käytettäväksi vksin- nun ei ; rintamasta ollut „ n . ”anen kanssaan lämpimän kuka- jestomuotoina esiintyvät maata su°laa Me uskomme, että aika tai- puolella. Edelleen käy samois ¡- jos hän jatkaa samaa latua jon- kertaisesti “crtaIS„ J sentähden. sentahden, että he pi- >olfhevi<mia vastaan, nyt on bol puristuksen poistuin hänen lui louskommunit ja neuvostotilat. laisen yhtymisen toteuttamisel- ta tutkimuksista päilemät- taxai löV<xl LHia namiusia Venäjän ai- shevikkien agitaattorien päinvas taan vakuutettuna siitä, että hai -ata hallitusta selville, että ä k u n aikaa, niin hän epäilemät- Näistä maatalouskommunit ovat le on tullut ja meidän on ryh on Viron nuoren, vapaamielis« siirtymismuoto pientuottaja-as dyttävä toimenpiteisiin toteut- viime vuosien kuluessa huomat tä seuraavassa teoksessaan jo noana ar>uovaItäisenä hallitukse- toin paljoa vaikeampi harjoittaa tasavallan arvokas edustaja, ¡. k hiilen hinnan kohoami- tunnustaa yhteiskunnan jakaan-) na. *J) k) hetkellä ja että yksin se iihoitusta. Sillä heidän propa teelta yhtenäiseen kansantalou taaksemme sen. Me tästä syys- tavasta sesta ovat kaivostyöläiset saa- tuneen luokkiin, joiden ’välillä Y?1 !.u’iri nvt väittää edustavansa gandaltaan ta jokainen vasemmistolain«, ... . , x .. . , - , ------ on kärki m urrettu: teen. Neuvostotilat ovat yhte ta suositt poliittisiin mielipiteisiin katu a suosittelemille, että kokous neet osakseen vain mitättömän vallitsee mitä kiiv.ain taistelu \ cl?ajaa'. I-r,koisesti on mieles- nyt on Virossa rauha ja kaikki näisen, neuvostovallan järjestä valtuuttaa matta, voi täydellä syvllä vi| yleisen toimeenpa- osan Tilastot osottavat, että työn luomasta lisäarvosta, ka tan’ kreivi Benkendorff (ennen voimat voidaan omistaa sisäi män kansantalouden osia. :. k?n,2tea" Ä yht_ymaan. tO?’ viimeisen yhdentoista vuoden)ten tässä esiintyy hiilenkaiva- E*?.ntoossa olleen Venäjän lähet- seen ja hyödylliseen uudistustyö peiliä. — K. E. Primus-\vman. 5. Uusien sosialististen maa-) 2.i'ia21 talousmuotojen kehitys vaatii X ? m i& en" jUnaTsu^pukLT- kaiV° S‘yÖ,äisten os' tilant« saa : tilään poika). Hän on kuvaava hön. esimerkki niistä monista venä-- laskenut 17 pro- Kysyin prof. Piijiiltä, huilikoj LIIKENNELAITOKSET teollisuuden yhdistämistä maa teollisuuden alalla olevien jä r-1 sentillä läisistä, jotka ovat alistuneet Samalla rahasummal- hän muidenkin valtioiden teke i RANSKASSA OVAT YHÄ talouteen. teollisuusproletariaa jestöjgn välille. Nämä jä rje s -ia> jolla Viron ja Venäjän Moskovan hallituksen alaisiksi, vuonna 1900 voi ostaa) HALVAANNUSTILASS^ vän rauhan Venäjän kanssa. tin siirtymistä maalle, maata- töt ovat: meidän oma järjestöm -1 louvtvöväen ammatillista iäries lar)«tom - , , 3 tonnia kivihiiltä, voi nyky- koska he ymmärtävät, että he — Sitä kysymystä minä luon- rauha lous^yovaen ammatillista jarjes me (International Ladies Gar- aan ostaa A in n a s t a a n rs ■ Pariisi toukok. 12 p. Ran* vain siten voivat palvella isän »oHj^sti en voi ratkaista. Mut-) kassa tämistä, sillä näiden mahtava ment Workers U n io n i A ™ l •• ainoastaan 88 tonnia/ on tuhansia amenkalais. maataan, \ enäjää. Jos nykyisin ka'vosP ^ '> '’'« ' liitto nopeasti edistää maalais : Tamated Clothlns Workers U ... 1, 11'uhtik. 14 p. Sosialidemokrat- puhutaan bolshevistisesta Venä ta liittoutuneiden politiikassa vn- jotka halauisivat matkustaa m u o to ien oikea j i Uiotning Workers, U- voitot olivat v:a 1900 kuin 85! elämän uusien muotojen oikea- nited Garment Workers, Jour- tueksi tapahtuneen käänteen no- timaahansa. mutta kulctustvn) 3 ti kertoo seuraavaa: verrattuna sataan olivat ne vii eroitukseksi jostain muus jaha näyttää kyHa siltä, että laisten lakko estää heidät sm ta rakentamista ja osottautuu neymen Tailors, Capmakers, me vuonna kuin 272 verrattuna' Kummallinen tunne, että uusi jästä ei ta Venäjästä, niin se tuntuu yk myöskin J^ansi-Europan suurval- pääsemästä, tehokkaimmaksi yndyssiteeksi Furriers, Neckwear Workers y sataan; ostajien ostokykyisyys aika on tulossa, niin, että uusi Liikenne rautatd sinkertaisesti naurettavalta, sillä lat nyt ovat taipuisia solmia- maaseudun kanssa. lä on jokseenkin kokonaan se aika on jo sarastanut, on mieles- Kövhemmän talonnoikais I - ' • Ja5 ^ tÖt’ - .Joka? . n en näistäjon alentunut 20 prosentilla, kai- nykyinen. Moskovan hallituksen kän'Lika,=h“ii' , Liet,ua 6. n.oynemman talonpoikais- järjestöistä saisi pitää oman si- )° P‘. ‘ - ! sauksissa ja laivojen kuikin®. kohonnutisa* kun käy suoranaisesti maail- alainen \ enäjä on ainoa Venäjä, väen kan aikaa ollut neuvotteluissa ja rot on myöskin tävdvtty - ktu « taarisun "joukkojen anS, . a- mutta kaivos-) n-ansodan J johdosta m k k n i(» n o l o j e n a n . ’TxST? .- - v a^ -VL ° n°m, , l ----- x 220 x v prosentilla, p iu s c iH U ia , m u tta KaiVOS-i iH lU O S U l syntyneiden S \ n e i G C I l josta nyt voidaan puhua. Sano- ennemnnn tahi myöhemmin on taa. eikä lainkaan tiedetä mif tahan. Ju ttoon kuuluva järjestö työläisten palkat ainoastaan 20! Europan pikkuvaltioiden uiko- essani tämän seikan en halua rantamiseksi i I ia m aatalouden ««■ « kaan‘“ a « " » n järjes-j prosentilla. maisissa lähetystöissä. Silloin mainita mitään sen hyvistä enkä muidenkin valtioiden, jotka eivät h,in ne voivat jälleen liikked! on ton asioihin, S S 5 mutta S nämä - Ä järjes- « | . « S S ’Ä Ä 5 S : tuntuu niin voimakkaasti, että I varjopuolista, tuomion antami- vielä ole ehtineet Venäjän kans- lähteä. \ ain kaksi amerikalaii tuotantoyhtymiä työ- verisellä sodalla, joka kesti nen siitä seikasta ei ole minun ,S,X r iUh<ia tchda’ pakk° SC so1" 4a laivaa lähtee täältä tall i kut kuntain (artellien), maatalous- määri1 yhdessä kuin tarve vaati-, kaantuu, sai professori Nearing rt, +• r n - ’a Yhdysvaltoihin, “St. Paul" osuuskuntain y. m. muodoissa. - Si Yhden union taistelu tulisi selville, että kun tonnista hiiltä viisi pitkää vuotta syösten mil-1 tehtäväni. ,nen’a , 'r pr‘ • • 1 S Clta " ‘’■’¡'adclphia". edellinen 19 joomttain nuoria miehiä ennenai-' — - Voidaanko rauhantekoa pi- Suomen työläiset ja sosialistit o- viimeksimainittu 7. Suunnitelmallisilla toimen-; käikkien liittoon kuuluvien jär- maksetaan 29 päivänä t ; seitsemän dollaria. kaiseen hautaan ja tuottaen niin tää Virolle onnellisena’ P-•, , J, tek -¡jestöjen taisteluksi, vat jyrkästi vaatineet rauhan pi- kokuuta. Ranskalaisen linii xv . . • , nnn menee siitä $2.15 suoranai-l sanomattomasti kirousta ja kär — Epäilemättä eikä m i n V L nukan kohottamista ja tuotan virkailijat kieltävtyvät nnvnu tl?ottokVstan?uksiin, kuten j simyksiä, sittenkin on sekä posi- rolle. vaan samalla kertaa \'enä- v a ^ t nta,n* w non järjestämistä mäataloudes-l jäsenmäärä° nouse" puoleen n vi .Vö4, at k."' lä k""ka l’C e, oi, t sa, maaseudun proletariaatin joonaan olisi mahti iota vas J3 ka,vost5 n. y llaP‘- ! että negativinen puolen- jällekin. Sillä sekä Venäjä että) _r----------------- Joonaan, onst manti, jota vas- • toon, $1.75 menee rahtihintana! sa. Sillä olemmehan nähneet monet nuoret reunavaltiot kai- hyvin laajalti Suomen rad,kali- da. milloin sen laiva, j.,lk< set ja vapaamieliset ainekset ntmiimmniinmnnniinnnmn Milliini iiiiiiiiiiiiiitiiininniiiiiniitiinminini,n pääsevät liikkeelle nnnninniniiinnnimunuinnni[iniim I mininnnnnmimniimiinnnitnininii mmmiimimmimiiiiiiiimimiiimiiim „ mmimii Uimn!nnn;iintiuiumnmtnminfl)iim II1 IIIIM II n m m i u i ! n iin mm iiim iitiiitii Vshonvapauskysymys teellisesti vieraasta Tcysymykses-| konelämän kanssa, siksi on muu väänsa: lyödä maahan hajoitta- nuksesta vai onko se vain kaisesti on luthcrilaincn valtio vaatii ratkaisunsa. Ja tämä rt ta. mutta muodostuu koko teos tos saatava svntvmään vat voimat, muokata samanmuo- suojelema ja tukema, kuten m i t ä vakuuttavmimaksi täydelli- i ()n eroitcttaVa organisoitu toiseksi yhteydeksi eri kansalli- teenharjoitus ja tutkimustvö. vai kirkko pyrkinytkin monasti toi haisu saattaa Rathenaun micH Walter Rathenaun ajatuksia. mimaan. Sitä todistavat esim. sen uskonvapauden puolustuk-i kirkko uskovaisten seurakunnas- suudet ja kaiken ke- onko se valtioon liitetty ' kuten n ankaran puhdasoppisuusajan me tä olla vain sovinto. Kaikki ■' Kun piakkoin joutuu eduskun- seksi uskonvapauskysymykseni ta. Mikäli tässä saattaakin il- hitj-ksen ja luonteet Ja ijan uhallakin s ä i kirkko. Tässä juuri, että uskon nettelytavat. Mutta ajan muka vinto ja vapaamielisyv< on syi tiassa käsittelyn alaiseksi uskon- penaattcelhseksikm ratkaisuksi j metä kirkkoa muodostavaa tie d o g m i t l i i n uttu tilattomina lyttää toa kohdellaan toisin kuin muita na on sen käytännössä täytyn vt tcc9.a; ja tähän on pyrittävä. nonvapauslakiesitys, lienee pai koko laajuudessaan, joten sillä toista organisatsionipyrkiniystä, Se tahtoi Kirjailija toivoo kriaiii^ päämääränsä alle alis- sielullisia voimia, on oleellinen joutua ristiriitaan oman itsensä kallaan kiinnittää laajemmankin tässäkin muodossa on meille ak-1 ovat sen järjestäjät kuitenkin e- taa ajan, hengen säilyvän mutta tätä v’ paikan ja joukot. Se > leisön huomiota tähän tärkeään tualli merkityksensä. virhe, epäjohdonmukaisuus. kanssa. Se ei ole voinut enää pävirallisia sanapalvelijoita, joi ei ollut mitään muuta kuin ten ei tarvita valtiovaltaa ci3 us-: Taiteen ja tutkimuksen vapaus •sat"j.,n’n vuosiin toteuttaa omaa kysymykseen, joka meillä in t Rathenau vastaa jyrkästi kiel-! den vaikutus perustuu pefsonal- vasta moniin muihin maihin I teisesti kirjoittajan vaatimuk- liseen uskon- ja sanavoitnaan. kon mekanisoitumismuoto, se en meistä luonnollista ja välttä tehtäväänsä, puhumattakaan sii valtiokirkkoa. Jos tämä ’ kan istui kaavamaisuuteen, t u - mätöntä, valtioliisesti järjestetty tnrpeellistit. täytyisi vetää -e i’ nähden pahasti myöhästyneenä, seen, sillä mooseksenuskolaiset tä. että meidän aikamme monet topäätös, että kristilliset ti'k I skoa kahlehtiva auktoriteetti kahdutti uskonelämän terveen tulee ratkaistavaksi. .. ja kontrolloitu maalaustaide ja tunne-tendensit entistä selvem ovat hänen mielestään lähempi • syntyy vain varsinaisessa kir- muodot olisivat kadottaneet e kehityksen. Niin lopultakinj filosofia olisivat meistä sietämät- min nousevat sitä vastaan. Kaikista niistä ajattelijoista ja nä udeonvapautta, vapaampia) kossa! S inansä kirkkoyhteisön “kirkko” joutui ristiriitaan “us- tornia. Mutta mänvoimansa, ja uusia tavoi .«?1 uskon, k yhteiskuntakriitikosta, jotka sa kirkosta ja dogmeista kuin kris syntyminen on tosin helposti vm- Körkeim- Tuloksettomat uskonsodat pa- tvä. konnon" kanssa, vaikka yleinen nansa ovat usKonvapauskysy- tityt valtiokirkkoineen man kaikista sielullisista voimis r» . • . i uurrettavissa ja selitettävissä ■ tietoisuus ei osannut lainkaan e- ta, ja sen ilmaisumuodon, kirkon, koittivat poliittiseen elämään o- Mutta — painostaa hiin tr myksestä sanoneet, on varmaan rotestanttinen, katolilainen ja. Pelko hajaannuksesta, sillä us- roittaa uskonelämää kirkosta, ’" konnollis<'n su- täin voimakkaasti — a- :nia >a n saksalainen Valter Rathenau vai-i bysant.Ia.nen kristitty on otta- ko muovautuu eri mielissä eri ta- me jätämme valtion haltuun Ja itseta, mu ,spenaatteen. jolloin kca on vakio velkaa koska mitään \ astakirkkoja ei kuttavimpia painavimpia ,1 . , ja .:•! nut «SKonsa vastaan valtiokirkol- valla, pvrkimys vhtenäisvvteen ollut olemassa. — Ei myöskään määrättäväksi. lemas !,a',n cn vv' ”l‘i ««konmumkdle. niikiri ■ ämä juuri johtaa ristiriitaan lianhan on kohonnut seka moni- lisissä muodoissa. Hän tuskin o-i ja keskinäiseen t.hk-P, n ;f» puolisena käytannodisena orga- saa kuvitella uskoa olevankaan L a l,i^ “ näkv'™ a S ” tämä keskiaikainen kirkko ollut ja epäkohtiin. Kun kirkko on i" b vtodeL mi r '- a b iilos?" tufi" “»‘aiain lukumäärä män le X e , P''l<- ° Vat ta- ' tä'ä ja niiden ,,;,;,i i.- msaattorma että syvatietoisena i ilman kirkkoa, mutta joutuu ia teetti T ä n M e l ä •-? ?i • vielä valtiokirkko, vaan yli val tullut valtion olennaiseksi osak man todenneet ja myöntyneet tä- Eikä valtiollisen likcivb si. joutuu se pakosta jo käsit hän reahseen kehitykseen. Mut- ajattelijana Europan merkihi-i on jo joutunut tässä luulossansa Augustinus uskonnoin t-'' V'1' tiollinen. Simpien joukkoon. Hau ci ole (i-| monin, myönny,uksiin ia epäjoh. | S Ä Ä Ä suuden Vallio»‘sen \ altiokirkon luo vasta Luther, teensä mukaisesti merkitsemään kuuluni ta valtiokirkon, koska se tahtoi hon tai nimessä jonka suurin merkitys on siinä, tähän uskon t losofina vain oppinut, vaan hän ’ donmukaisuuksiin, jotka mitä 'sei ta van roomalaisen uskonpakkoa. Sen tävtyv pyr että hän selvitti kirkko- ia us kiä, kuten itsensä valtionkin, ab jäädä olemaan, täytvi alistua saa tuottaa mitään e«t< ! Toiselta puolen lekaan ottaa osaa julki soluuttiseen suvereniteettiin. Se kompromissiin. täytyi sen hyväksyä aa ja sen täytyy vaatia, että jo-! suuntia...... v«'^ta-uskon- tiolliscen elämään. tosin vähempiarvoisina. Uskonnollista kasva kainen valtion kansalainen sii-' kuin se oma käsitvs oli mutta hen mukautuisi, Se ei voi kasit- kuitenkaan ehdottomasti koon olemassa, mutta <■ » V J /it unasu tää etuoikeutettua----------- nollista koululaitosta - 4 eK1 T a^ ‘°Tiseks. j tä kuin kirkko. soitunusen. bielun vapauttami vastoin sen poistamista, nen tämän painon alta on ainoa lista uskonnonvapautta. ta>del-ThaUita uskonkysymvksissä m aat., tunut enää kirkolliskokouk pelastus. Ja tätä varten hän ei Rathenaun ajatusten painosta auktoriteetit fa dogm it kaikkea ' ^ M u t T ? vaadi ainoastaan uutta taloutta ja uutta valtiota va3n myös ih siedet- naisen uudistumista. tetun valtiokirkon poistamisha- rovaikutukseen vaiti™ i--»« ' ^u iner- «ts^ssaan tukea, H », potstaa J» uhota joka,nen tiinkin toisinajattelevaa e, na. Ia ei ole kypsän ja s:\i'kvne ei hän Tämä sama Rathenaun filoso lu merkitsisi uskonnonvastaista L i - , ^ ‘een ..'a t.‘on kanssa.: maan va.tiokirkon ja nain aika vastaopp, häpeä luena lurhaop-'kuitenkaan saanut käydä normi kansan arvon mukaista Hän oTttaa Cl än 4 ^ L aa TO',c,,n)rn »’-¡ntaan kehityksen, jok» tänä aika fia soi myös siitä kiistakirjoituk mieliä"» "Me elämme ja hemits^ pma ja kerettiläisyytenä, sillä, lisesta kansalaisesta ” li- ' .Ha . enää osoittautua edul kaksinainen absoluuttinen totuus sesta. jolla hän vastannut erään selvänä että a”n vapautta kohti”, sanoo kiraii Mutta tämä luonnoton ia risti. tämän teerfesensa viinit' -e 4 aineA>'a ia käyttää hyväk- j liseksi uskonnolliselle elämälle ei ole ajateltavissa. Mutta eh-; riitainen ¡sehlei kirjasen vaatimuk- vain uskonnollisen r im in va i Trvtzschlerin suhde ei voinut jäädä vulla, mikä mitä selviinne ... , . . eam.an ' a- seen pappeuden, uhrin, sai saxra-! Rathenau toteaa — sirrtyes- dollista totuuttansa varten se ei seen, että Saksan juutalaisten en gmtummen sna »Mustav„ta jiai-m entin, pyhnyVen. askeerin ia f > tanttiien sään käsittelemään tätä protes- voi vaatia itselleen valtion vasta huomaamatta, yhtä vähän kuin vakuuttavimmin puhuu t < 161 si käännyttävä kristinuski oon. noita, koko valtiokirkon ayn- senkaltaisten ikivanha, käsittert. ennen se tosiasia, että uskonto sen uskonvapauden pu kansallisvaltion osaa. voimaa. Tämä “Kiistakirjoitus usko sta“ ia kehitys vie sen suorassa __ _ ö ole sama kuin kirkko. Mit- 1 ällaisena kirkko ryhtyy mäti- * että on eri asia, onko joku lai- on siis saanut alkunsa meille i »uh - ¡iikassa ristiriitaan sisäisen us- Tämän ankaraan ia tekee sen vakaassa u-L jaamat- ' kaan vanhoilliset lskus dottomaksi näyttäytymään tehtä-jtos oleellinen osa valtioraken-; tomän sisäisen logiikkansa mu- anat eivät myönteisessä eikä -kielte^ mu- ole auttaneet L sKcmtokygyniyg mielessä. — P—s (T H E COMRADE) I l “VAPAUDEN SOIHTU” I
