No. 1
TOVERI
järjestämistä ja kansanjoukko taan työnantajat eivät niin vä (joka samojen tutkimusten mu-! Europan kolmen suurimman so-
jen ohjaamasta sosialistiseen ra linpitämättöminä kävisi taiste kaan
on kaksi tai kolme kertaa tilasvaltakunnan kukistuvan, o- VAPPU” LOPPUI, MUTTA
The organ of the Finnish w orker* in kennustyöhön uuden yhteiskun luun. Liitolla olisi myös suuri
niin suuri kuin siten tehdyn lemme nähneet Venäjän, Itäval-
the Western States. The only
Finnish
______
__ tarakenteen yhä ilmeisempäin
_
vaikutus yleiseen mielipiteeseen palveluksen todellinen arvo) lau ja Saksan taantumuksien sor-
Doily in the West.
Puhlished Daily,
järjestämis- y. m. etui- ja kansalliseen politiikkaan. U $2.00 menee välittäjälle ja $1.10, tuvan korttilinnojen lailla. Ja
-ic e p t Sunday, at A Utora.
s to ra . O
O-eiron
e g o n , I su«ksien tietä edistetään teolli- seissa kaupungeissa olisi myös
myö! suoranaisena voittona kaivospa- näiden kolmen suurvallan rau-
by the Western W o rk m e n * Publishing j SU.udcn Ja maatalouden yhdistä- mahdollista yhdistää virastot ja
. nioille on uusi valtio toisensa jäi-
OH NYT TILATTAVAN
mistä yhtenäiseksi kansantalou käyttää samoja organiseeraajia roonille.
Society.
Vaikka
ei
kaivosparoonien;
keen
muodostunut.
deksi sekä kaupungin ja maa kaikilla aloilla. Yhden union
koneistoa voitaisiin käyttää toi-¡kaan ntiiTsit ik is e k s i0 k u ^ h ii- tä v a l S t T o / u nuornnp,a nais"
JO H N V Ä L IM Ä K I. Editor & Manager seudun yhdistämistä yhtenäisek
Viro. Vielä maa Monet sadat, tai sanokaamme suorastaan tuhannet, työ!
si yhteiskuntajärjestöksi kom sen union hyväksi alueille mis len suunnattoman korkeasta hin
- - ' .1,
Office Seventh and Commercial St., munistisella perusteella.
sä joku unio on voimakas ja nasta saattaisi päättää, on se to ilmansodan puhjetessa voi Viro set jotka tänä vuonna jäivät ilman “Vappu”-julkaisua,
Opposite Post Office.
toivoa rajoitettua it vat korvata vahinkonsa tilaamalla heti Toverin konttorisi
I toinen heikko.
dellisuudessa kuitenkin huo korkeintain
TELEPHONE —
Office 3 65:
sehallintoa.
mutta että maa 5 Canadan suomalaisten kevätjulkaisun “VAPAUDEN SOI
paljon korkeampi, sil
Pukutyöläisten järjes “Tällaisesta liitosta saatava mattavan
Editorial D rp 't 832.
iäNuuren^oaan h U l i £ Ä « r
olisi rii^um ajon TU”. Katsokaa toisessa paikassa olevaa selostusta sen
hyöty
on
melkein
rajatoin.
Me
omistavat
rautatieyhtiöt,
jotka1'
.sena,ae"
?
a
ta.k1''?t'h
,sltJ uskal säilöstä ja lähettäkää HETI tilauksenne meille. Julkai
töjen yhtyminen
Entered a* second-class mail matter
uskomme, että kaikki toiset pu vetävät korkeat kuletushipnat, 4 ' " ' 4 ’
' v,~
July 18, 1912, at the Post Office
kutyöläisten järjestöt ilolla hy ja
'
siten
paisuttavat
voittojaan,'
‘uncn
‘‘»““
’’j-
.
1
a
la's'-ssa
unet maksaa SOc ja saavat asiamiehet tavallisen asiamiespal
Chicagossa on parhaallaan väksyvät tällaisen suunnitel
at Astoria, Oregon, under the
sillä rahtihinnat sellaisenaan c- lt,ssa '’.vsah<lyin Viron takalai kion. — Toverin konttori.
koolla Naisten puvuntekijäin man”.
A ct of March 3. 1879.
vain puhdasta voittoa ja me sen, eteläisessä Kensingtonissa
kansainvälisen järjestön kokous.
Uskomme, että esitys tulee vat
Tämä järjestö on yksi edistys- hyväksytyksi. Se on askel sii- nevät samoille kapi tai isteVlFe yhdessa Queens Gaten komeim paavat ennen kaikkea juuri rau Toverin vastaavan h
massa talossa olevan lähetystön haa. Aina vuoden 1917 maalis
SO S IA L ISM I JA MAA-
mielisimmistä Amerikan Työ- hen suuntaan, mihin työväen- I
kuun vallankumouksesta alkaen
väenliittoon kuuluvista järjes järjestöjen
T ALO U S.
eri liikkeestä ni- edustalle
mittajan paikka
on
kehityttävä.
—
tulleena.
Professori Piip, Lontoossa ole- on rauhankysymys ollut entisen
) mellisesti
töistä ja suurin järjestö puku- Raiv.
Venäjän korkeimman kansan- teollisuuden alalla. Naisten pu
Kaivostyöläisten
asema ei va Viron ministeri, oli henkilöi- Venäjän valtakunnan karkkien
avoinna
talousneuvoston jäsen W. P. vuntekijäin järjestö, johon kuu
suinkaan ole todellisuudessa pali t.vn.vt rakastettavaisuus.(!) Hä- poliittisten puheiden tärkeimpä
Miljutin on äskettäin julaissut luvat kaikki valmiiden naisten
T äten ilm o iteta a n T overin
joakaan parempi muun työVäes- ne'ki oli työtä ylenmäärin, mutta nä sisältönä. Olin itse jäsenenä
Kivihiilenkaivc jien
tutkielman sosialismin sovellut- vaatteiden tekijät, on mennei
van
toim i .a voim ek si ja hakukel
tön asemaa, ei ainakaan niillä! yhtä kaikki hän soi tänä aamuna Pietarin parlamentissa ja vaali
tamisesta maatalouteen Venä syydessä avustanut Sosialisti-
j
ten
to
v e reid en h aettavaksi.
Toinv
asema
järjestymättömillä, seuduilla, jo iim’nulle runsaan puolituntisen taistelun aikana tehtiin minulle
jällä.
olisi
a
stu
tta
v
a
h
eti
kutsun
saat
ta nämä tutkimukset koskette-! Pari viikkoa takaperin prof. Piip alituisesti juuri kysymys: “Mi
puolueen vaalitaistelulta ja so-
Tulokset kokoaa hän seuraa- sialistipuolueen sanomalehtiä au
H
a
k
em
u
k
set
p
a
lk
k
a
v
a
a
tim
u
k
sin
^
Tunnettu taloustieteilijä, Scott levät. Kaivosparoonit omista-1 palasi k irosta, jossa Viron koh ten pian rauha saadaan?” Vain
viin ponsiin:
'liimmin kuin mikään muu jär- Nearing, joka joutui pois pro- vat heidät sieluineen ja ruumii- i dalta lopullisesti ja onnellisesti tämä kysymys herätti mielen läh etettä v ä en n en toukokuun 20
1. Työväenluokan toimeenpa jestö. Tämä järjestö on myös fessorin virasta Pennsylvanian neen, omistavat asunnot ja kau- päätettiin sota bolshevistista Ve- kiintoa kuulijoissa ja sen ympä vää o s o itte e lla :
nema
sosialistinen vallanku hyvin huomattavasti poikennut yliopistolla
taloustieteellisten pat, lääkärit ja papit, sanalla näjää vastaan. Oli erikoisen mie rille kertyivät kaikki väittelyt
T O V E R IN JO H TO K UNTA
mous ja proletaarin diktatuuri pois tänjän maan ammattiunioi- tutkimustensa johdosta julkai- sanoen koko kaivostyöläisten lenkiintoista kuulla hänen arve vaalitaistelun aikana. Sillä tus Box 9 9 ,
Astoria, Ofj
veivät tuhoon tilanherraluokan, den traditsioneista, joiden mu semansa kirjan takia, on nyt elämän, vieläpä heidän jälkeläi luitaan Neuvosto-Venäjästä kat- kinpa valitsijain ja kuulijain jou-1
— « kasvatuskin
----------• • on soen siihen, että hän niin äsket kossa oli ainoatakaan sellaista,)
poistivat maan yksityisomistuk kaan unioita pidetään vain ta tehnyt tutkimuksia m. m. myös- sensäkin, --iJ
joiden
sen ja antoivat sen yhteiskun loudellisina yrityksinä, työtrus- kin hiilenkaivajien asemasta ja jo järjestetty vain hiiliparoo-; täin oli ollut neuvotteluissa Ve- jonka omaisista ei joku, isä, <poi-1 Aputoimittajan paitin
nan käsiin.
teina, jotka myyvät työvoimaa tullut siihen käsitykseen, että nien etuja silmälläpitäen, kos- näjän nykyisen hallituksen edus- ka, veli tahi puoliso, olisi ollut
enimmän
tarjoaville. Naisten hiilenkaivajien asema on nykyi ka he ylläpitävät koulut ja tajan kanssa
avoinna Toverissa
2. Maan siirtyminen yhteis
sodassa, ja jokaisen hartain toi
kunnan käsiin ja suurtilallisten puvuntekijäin järjestö on kat- s*n sellainen, että siitä ei ole pe- j luonnollisesti myöskin määrää-J Jo ensimaiseen kysymykseeni, ve oli saada omaisensa kotiin
A p u to im itta ja n paikka ilmoiteli
lastusta muussa kuin lujassa <ät , opettajat,
omistavat siis hei-j ■ j>ka
koski Viron kantaa bolshe mahdollisimman pian.
maaherruuden poistaminen ei sellut ammattiuniota myös ja vastusta
.
-
ka koski
a
v
o
im ek si T o v erin toim ituksessa. V#
........
vistiseen Venäjään nähden, antoi
suinkaan hävittänyt suurtuotan ennen kaikkea työläisten luok- järjestössä. Tutkimusten tulok- aattein.,
tim
u
k sen a on tä yd ellin en suomen-
Huomautin
prof.
Fiipille
Trots
Ja tästä asemasta selittää pro-i \ 'iron lähettiläs vastauksen, jos-
non kehitystä maatalouden alal kajärjestönä ja valistusjärjestö- set ovat osoittaneet hiilenkaiva-
kin äskettäin pitämästä kersktl- j en g la n n in k ielen ta ito sekä sosiali
la, vaan esiintyy se uusissa muo nä. Tavallisten lehtiensä ohel- Pen keskimääräisten palkkojen esson Nearing olevan aino- sa ilmenevä kanta vielä tähän as- vasta
jossa tämä va-1 p u o lu een jä se n y y s. T oim een
doissaan kollektiivisilla perus la union toimesta on järjestetty olevan tavattoman pienet: kol- an pelastuksen voimakkaassa ti oli tuntunut vieraalta länsimai kuutti, puheesta,
että
bolshevistinen
\ ’enä-ftuttava h eti k u tsu n saatua.
luentoja jäsenille, ylläpidetty e- masosa hiilenkaivajista ansait- järjestössä. On pantava mer-, sine ajatuksille.
teilla.
Hiukset p aik k a v a a lim u k sin een on
ja
vielä
onnistuu
propagandan
3.
Maatalouden alalla esiin Tinaisia luokkia New Yorkissa. see vuosittain 500—600 dollaria; kille, että professori Nearing ei
—
Emme
me
neuvotelleet
bol
kautta “anastamaan” Viron ta h etettä v ä en n en tou k oku u n 20
tyy ensi ajanjaksona yhteiskun Philadelphiassa ja monissa muis ) yksi viidesosa 600—700 dollaria; ole mielipiteiltään sosialisti, ei shevistisen Venäjän kanssa — kaisin.
vää o so itte ella :
y?58*. viidesosa 400—500 dolla- ainakaan ollut sitä kirjottaes- vakuutti prof. Piip minulle
nallisen kumouksen jälkeen kak sa pukuteollisuuskeskuksissa.
Prof. Piip pudisti hymyillen
T„.
• .
. . ..... I ria, joten kolmeneljättäosaa kai-
kysymyksessä olevan kir-!
si perusmuotoa: 1) uusi yhteis K
T O V E R IN JO H TO K UNTA
Nyt
naisten puvuntek.ja.n: kistaJ hiilikaivostyöläisiatä an- saan
vaan
itse
Venäjän
kanssa.
Sillä
päätään:
kunnallinen muoto, joka perus JX Je l °C •rZh,yny,.koko?™ an saitsce alle 700 dollarin vuodes jateoksensa, jossa hän nimen esim. useissa rauhanneuvotteluis
Box 9 9 ,
— Se kyllä on mahdotonta. _s____________ ___ Astoria, Ori,
omaan kieltää luokkien olemas
tuu yhteiseen työhön ja yhtei yhteen kaikkia pukuteolhsuu- sa Ottamalla
sa
mukanaolleista
Venäjän
edus
seen taloudenpitoon: maatalous- den alalla toimivia järjestöjä. sa. Ottamalla huomioon elin- saolon, mutta rehellisenä talous- tajista on vaikeanlaista mennä Ensiksil cin on A iron kansa liiak-1
Prof. Piip lausui toi voinutkin
kommur.it ja neuvostotilat; 3 ) Järjestön toimeenpaneva komi ) tarpeiden hinnat hiilikaivosseu- tieteilijijnä on hän tullut huo sanomaan, että he vakaumuksel si valistunut anta.otuakseen seV-
duilla
varsinkin
kovan
hiilen
laisiin seikkailuihin ja toiseksi, naan, että nämä voisivat yht
maamaan, että tuottajat eivät
tuotantoyhtymät
.työkuntain, tea
taan
olisivat
bolshevististen
aat
?!?™!?_tak4i1on'ukseasaan’i
alueella,
jossa
tutkimuksetkin
saa
sitä
mitä
he
tuottavat,
vaan
\ iron työläiset saivat tarpeek- sin ponnistuksin saada tämän t
maatalouskuntain y. m. muo j bkauCSltCt-V?" Si--Cagi n - kok°' ovat pääasiallisesti pantu toi-
teiden
kannattajia
sellaisenaan.
että
suurin
osa
tuotteista
menee
doissa.
t eCn| b°,l. ä eV'kkiC" ja7 es,cl,7 s -1 te.,letuksi. Vaihdettuani -itä
ukselle, esittää tata. Toiminta- meen> ovat palkat v£lttarnattö. omistusoikeustarpeiden,
,
...
a
eikä Ile ovat asettuneet Moskovan ta. Ja mitä propagandaan tulee, ,
4. Uusina sosialistisina jär- kertomuksessa lausutaan:
mien ^„tarpeiden hinnan ala- tehdyn ''palveluksen, mukaan.) hallituksen käytettäväksi vksin- nun ei ; rintamasta ollut
„
n
.
”anen
kanssaan
lämpimän
kuka-
jestomuotoina esiintyvät maata
su°laa
Me uskomme, että aika tai- puolella. Edelleen käy samois ¡- jos hän jatkaa samaa latua jon- kertaisesti
“crtaIS„ J sentähden.
sentahden, että he pi- >olfhevi<mia vastaan, nyt on
bol puristuksen poistuin hänen lui
louskommunit ja neuvostotilat. laisen yhtymisen toteuttamisel- ta tutkimuksista
päilemät- taxai
löV<xl LHia
namiusia Venäjän ai- shevikkien agitaattorien päinvas taan vakuutettuna siitä, että hai
-ata hallitusta
selville, että ä k u n aikaa, niin hän epäilemät-
Näistä maatalouskommunit ovat le on tullut ja meidän on ryh
on Viron nuoren, vapaamielis«
siirtymismuoto pientuottaja-as dyttävä toimenpiteisiin toteut- viime vuosien kuluessa huomat tä seuraavassa teoksessaan jo noana ar>uovaItäisenä hallitukse- toin paljoa vaikeampi harjoittaa tasavallan
arvokas edustaja, ¡. k
hiilen hinnan kohoami- tunnustaa yhteiskunnan jakaan-) na. *J) k) hetkellä ja että yksin se iihoitusta. Sillä heidän propa
teelta yhtenäiseen kansantalou taaksemme sen. Me tästä syys- tavasta
sesta ovat kaivostyöläiset saa- tuneen luokkiin, joiden ’välillä Y?1 !.u’iri nvt väittää edustavansa gandaltaan
ta
jokainen
vasemmistolain«,
...
.
,
x
..
.
,
-
,
------
on kärki m urrettu:
teen. Neuvostotilat ovat yhte ta suositt
poliittisiin
mielipiteisiin
katu
a
suosittelemille,
että
kokous
neet
osakseen
vain
mitättömän
vallitsee
mitä
kiiv.ain
taistelu
\
cl?ajaa'.
I-r,koisesti
on
mieles-
nyt on Virossa rauha ja kaikki
näisen, neuvostovallan järjestä valtuuttaa
matta,
voi
täydellä
syvllä
vi|
yleisen toimeenpa- osan
Tilastot osottavat, että työn luomasta lisäarvosta, ka tan’ kreivi Benkendorff (ennen voimat voidaan omistaa sisäi
män kansantalouden osia.
:. k?n,2tea" Ä yht_ymaan. tO?’ viimeisen yhdentoista vuoden)ten tässä esiintyy hiilenkaiva- E*?.ntoossa olleen Venäjän lähet- seen ja hyödylliseen uudistustyö peiliä. — K. E. Primus-\vman.
5. Uusien sosialististen
maa-) 2.i'ia21
talousmuotojen
kehitys vaatii
X ? m i& en" jUnaTsu^pukLT-
kaiV° S‘yÖ,äisten os'
tilant« saa
: tilään poika). Hän on kuvaava hön.
esimerkki niistä monista venä--
laskenut
17
pro-
Kysyin prof. Piijiiltä, huilikoj LIIKENNELAITOKSET
teollisuuden yhdistämistä maa teollisuuden alalla olevien jä r-1 sentillä
läisistä,
jotka
ovat
alistuneet
Samalla
rahasummal-
hän muidenkin valtioiden teke i RANSKASSA OVAT YHÄ
talouteen. teollisuusproletariaa jestöjgn välille. Nämä jä rje s -ia> jolla
Viron
ja
Venäjän
Moskovan
hallituksen
alaisiksi,
vuonna
1900
voi
ostaa)
HALVAANNUSTILASS^
vän
rauhan Venäjän kanssa.
tin siirtymistä maalle, maata- töt ovat: meidän oma järjestöm -1
louvtvöväen
ammatillista
iäries
lar)«tom
-
,
,
3
tonnia
kivihiiltä,
voi
nyky-
koska
he
ymmärtävät,
että
he
— Sitä kysymystä minä luon-
rauha
lous^yovaen ammatillista jarjes me (International Ladies Gar- aan ostaa A in n a s t a a n rs
■
Pariisi toukok. 12 p.
Ran*
vain siten voivat palvella isän »oHj^sti en voi ratkaista. Mut-) kassa
tämistä, sillä näiden mahtava ment Workers U n io n i A ™ l
••
ainoastaan 88 tonnia/
on tuhansia amenkalais.
maataan, \ enäjää. Jos nykyisin
ka'vosP ^ '> '’'« '
liitto nopeasti edistää maalais : Tamated Clothlns Workers U
... 1,
11'uhtik. 14 p. Sosialidemokrat- puhutaan bolshevistisesta Venä ta liittoutuneiden politiikassa vn- jotka halauisivat matkustaa
m
u
o
to
ien
oikea
j
i
Uiotning
Workers,
U-
voitot
olivat
v:a
1900
kuin
85!
elämän uusien muotojen oikea- nited Garment Workers, Jour-
tueksi tapahtuneen käänteen no- timaahansa. mutta kulctustvn)
3
ti
kertoo
seuraavaa:
verrattuna sataan olivat ne vii
eroitukseksi jostain muus jaha näyttää kyHa siltä, että laisten lakko estää heidät sm
ta rakentamista ja osottautuu neymen
Tailors, Capmakers, me vuonna kuin 272 verrattuna' Kummallinen tunne, että uusi jästä
ei
ta
Venäjästä,
niin se tuntuu yk myöskin J^ansi-Europan suurval- pääsemästä,
tehokkaimmaksi
yndyssiteeksi Furriers, Neckwear Workers y sataan; ostajien ostokykyisyys aika on tulossa, niin, että uusi
Liikenne rautatd
sinkertaisesti naurettavalta, sillä lat nyt ovat taipuisia solmia-
maaseudun kanssa.
lä
on
jokseenkin
kokonaan se
aika
on
jo
sarastanut,
on
mieles-
Kövhemmän
talonnoikais
I
-
'
•
Ja5
^
tÖt’
-
.Joka?
.
n
en
näistäjon
alentunut
20
prosentilla,
kai-
nykyinen. Moskovan hallituksen kän'Lika,=h“ii' , Liet,ua
6. n.oynemman talonpoikais- järjestöistä saisi pitää oman si-
)°
P‘.
‘
-
!
sauksissa
ja
laivojen
kuikin®.
kohonnutisa* kun käy suoranaisesti maail- alainen \ enäjä on ainoa Venäjä,
väen
kan
aikaa
ollut
neuvotteluissa
ja
rot
on
myöskin
tävdvtty
- ktu «
taarisun "joukkojen
anS, . a-
mutta
kaivos-) n-ansodan J johdosta
m k k n i(» n o l o j e n a n . ’TxST?
.-
-
v a^
-VL ° n°m, , l -----
x 220
x v prosentilla,
p iu s c iH U ia , m
u tta
KaiVOS-i
iH lU O S U l syntyneiden
S \ n e i G C I l josta nyt voidaan puhua.
Sano- ennemnnn tahi myöhemmin on taa. eikä lainkaan tiedetä mif
tahan. Ju ttoon kuuluva järjestö työläisten palkat ainoastaan 20! Europan pikkuvaltioiden uiko- essani tämän seikan en halua
rantamiseksi i I ia m aatalouden
««■ « kaan‘“ a « " » n järjes-j prosentilla.
maisissa lähetystöissä.
Silloin mainita mitään sen hyvistä enkä muidenkin valtioiden, jotka eivät h,in ne voivat jälleen liikked!
on
ton asioihin,
S S 5 mutta
S nämä
- Ä järjes-
« | . « S S ’Ä Ä 5 S : tuntuu niin voimakkaasti, että I varjopuolista, tuomion antami- vielä ole ehtineet Venäjän kans- lähteä. \ ain kaksi amerikalaii
tuotantoyhtymiä työ-
verisellä sodalla, joka kesti nen siitä seikasta ei ole minun ,S,X r iUh<ia tchda’ pakk° SC so1" 4a laivaa lähtee täältä tall i kut
kuntain (artellien), maatalous- määri1 yhdessä kuin tarve vaati-, kaantuu, sai professori Nearing
rt,
+•
r n -
’a Yhdysvaltoihin, “St. Paul"
osuuskuntain y. m. muodoissa. - Si Yhden union taistelu tulisi selville, että kun tonnista hiiltä viisi pitkää vuotta syösten mil-1 tehtäväni.
,nen’a
,
'r
pr‘
•
•
1
S
Clta
"
‘’■’¡'adclphia". edellinen 19
joomttain
nuoria
miehiä
ennenai-'
—
-
Voidaanko
rauhantekoa
pi- Suomen työläiset ja sosialistit o- viimeksimainittu
7. Suunnitelmallisilla toimen-; käikkien liittoon kuuluvien jär- maksetaan
29 päivänä t ;
seitsemän dollaria. kaiseen hautaan ja tuottaen niin tää Virolle onnellisena’
P-•,
, J,
tek -¡jestöjen taisteluksi,
vat
jyrkästi
vaatineet
rauhan
pi-
kokuuta.
Ranskalaisen
linii
xv .
.
• , nnn menee siitä $2.15 suoranai-l sanomattomasti kirousta ja kär
— Epäilemättä eikä m i n V L
nukan kohottamista ja tuotan
virkailijat kieltävtyvät nnvnu
tl?ottokVstan?uksiin, kuten j simyksiä, sittenkin on sekä posi- rolle. vaan samalla kertaa \'enä- v a ^ t nta,n* w
non järjestämistä mäataloudes-l jäsenmäärä° nouse" puoleen
n
vi
.Vö4,
at
k."'
lä
k""ka l’C e, oi, t
sa, maaseudun proletariaatin joonaan olisi mahti iota vas
J3 ka,vost5 n. y llaP‘- !
että negativinen puolen- jällekin. Sillä sekä Venäjä että)
_r----------------- Joonaan, onst manti, jota vas- • toon, $1.75 menee rahtihintana! sa.
Sillä olemmehan nähneet monet nuoret reunavaltiot kai- hyvin laajalti Suomen rad,kali- da. milloin sen laiva, j.,lk<
set ja vapaamieliset ainekset
ntmiimmniinmnnniinnnmn Milliini iiiiiiiiiiiiiitiiininniiiiiniitiinminini,n
pääsevät liikkeelle
nnnninniniiinnnimunuinnni[iniim I mininnnnnmimniimiinnnitnininii mmmiimimmimiiiiiiiimimiiimiiim „ mmimii
Uimn!nnn;iintiuiumnmtnminfl)iim II1 IIIIM II n m m i u i ! n iin mm iiim iitiiitii
Vshonvapauskysymys teellisesti vieraasta Tcysymykses-| konelämän kanssa, siksi on muu väänsa: lyödä maahan hajoitta- nuksesta vai onko se vain
kaisesti on luthcrilaincn valtio vaatii ratkaisunsa. Ja tämä rt
ta. mutta muodostuu koko teos tos saatava svntvmään
vat
voimat,
muokata
samanmuo-
suojelema
ja
tukema,
kuten
m i t ä vakuuttavmimaksi täydelli- i
()n eroitcttaVa organisoitu toiseksi yhteydeksi eri kansalli- teenharjoitus ja tutkimustvö. vai kirkko pyrkinytkin monasti toi haisu saattaa Rathenaun micH
Walter Rathenaun ajatuksia.
mimaan. Sitä todistavat esim.
sen uskonvapauden puolustuk-i kirkko uskovaisten seurakunnas- suudet
ja kaiken ke- onko se valtioon liitetty ' kuten n ankaran puhdasoppisuusajan me tä olla vain sovinto. Kaikki ■'
Kun piakkoin joutuu eduskun- seksi
uskonvapauskysymykseni ta. Mikäli tässä saattaakin il- hitj-ksen ja luonteet
Ja ijan uhallakin s ä i kirkko. Tässä juuri, että uskon nettelytavat. Mutta ajan muka vinto ja vapaamielisyv< on syi
tiassa käsittelyn alaiseksi uskon- penaattcelhseksikm ratkaisuksi j metä kirkkoa muodostavaa tie
d
o
g
m i t l i i n uttu tilattomina
lyttää
toa kohdellaan toisin kuin muita na on sen käytännössä täytyn vt tcc9.a; ja tähän on pyrittävä.
nonvapauslakiesitys, lienee pai koko laajuudessaan, joten sillä
toista
organisatsionipyrkiniystä,
Se
tahtoi
Kirjailija toivoo kriaiii^
päämääränsä
alle
alis-
sielullisia voimia, on oleellinen joutua ristiriitaan oman itsensä
kallaan kiinnittää laajemmankin tässäkin muodossa on meille ak-1 ovat sen järjestäjät kuitenkin e-
taa
ajan,
hengen
säilyvän mutta tätä v’
paikan
ja
joukot.
Se
> leisön huomiota tähän tärkeään tualli merkityksensä.
virhe, epäjohdonmukaisuus.
kanssa.
Se
ei
ole
voinut
enää
pävirallisia
sanapalvelijoita,
joi
ei
ollut
mitään
muuta
kuin
ten
ei
tarvita
valtiovaltaa ci3
us-:
Taiteen ja tutkimuksen vapaus •sat"j.,n’n vuosiin toteuttaa omaa
kysymykseen, joka meillä in t
Rathenau vastaa jyrkästi kiel-! den vaikutus perustuu pefsonal-
vasta moniin muihin maihin I teisesti kirjoittajan vaatimuk- liseen uskon- ja sanavoitnaan. kon mekanisoitumismuoto, se en meistä luonnollista ja välttä tehtäväänsä, puhumattakaan sii valtiokirkkoa. Jos tämä ’
kan istui kaavamaisuuteen, t u - mätöntä, valtioliisesti järjestetty
tnrpeellistit. täytyisi vetää -e i’
nähden pahasti myöhästyneenä, seen, sillä mooseksenuskolaiset
tä. että meidän aikamme monet topäätös, että kristilliset ti'k
I
skoa
kahlehtiva
auktoriteetti
kahdutti
uskonelämän
terveen
tulee ratkaistavaksi.
..
ja kontrolloitu maalaustaide ja tunne-tendensit entistä selvem
ovat hänen mielestään lähempi • syntyy vain varsinaisessa kir-
muodot olisivat kadottaneet e
kehityksen.
Niin
lopultakinj
filosofia olisivat meistä sietämät- min nousevat sitä vastaan.
Kaikista niistä ajattelijoista ja nä udeonvapautta, vapaampia) kossa!
S inansä kirkkoyhteisön
“kirkko”
joutui
ristiriitaan
“us-
tornia.
Mutta
mänvoimansa,
ja uusia tavoi .«?1
uskon,
k
yhteiskuntakriitikosta, jotka sa kirkosta ja dogmeista kuin kris syntyminen on tosin helposti vm-
Körkeim-
Tuloksettomat uskonsodat pa- tvä.
konnon"
kanssa,
vaikka
yleinen
nansa ovat usKonvapauskysy- tityt valtiokirkkoineen
man kaikista sielullisista voimis
r» .
•
.
i uurrettavissa ja selitettävissä ■ tietoisuus ei osannut lainkaan e- ta, ja sen ilmaisumuodon, kirkon, koittivat poliittiseen elämään o-
Mutta — painostaa hiin tr
myksestä sanoneet, on varmaan
rotestanttinen, katolilainen ja. Pelko hajaannuksesta, sillä us- roittaa uskonelämää kirkosta,
’"
konnollis<'n
su-
täin
voimakkaasti — a- :nia >a n
saksalainen Valter Rathenau vai-i bysant.Ia.nen kristitty on otta- ko muovautuu eri mielissä eri ta-
me jätämme valtion haltuun Ja
itseta,
mu
,spenaatteen.
jolloin
kca
on vakio velkaa
koska mitään \ astakirkkoja ei
kuttavimpia
painavimpia
,1 .
, ja
.:•! nut «SKonsa vastaan valtiokirkol- valla, pvrkimys vhtenäisvvteen ollut olemassa. — Ei myöskään määrättäväksi.
lemas
!,a',n
cn
vv'
”l‘i
««konmumkdle.
niikiri
■ ämä juuri johtaa ristiriitaan
lianhan on kohonnut seka moni- lisissä muodoissa. Hän tuskin o-i ja keskinäiseen t.hk-P, n ;f»
puolisena käytannodisena orga- saa kuvitella uskoa olevankaan L a l,i^ “
näkv'™ a S ” tämä keskiaikainen kirkko ollut ja epäkohtiin. Kun kirkko on i" b vtodeL mi r '- a b iilos?" tufi" “»‘aiain lukumäärä
män
le X e ,
P''l<- ° Vat ta- ' tä'ä ja niiden ,,;,;,i i.-
msaattorma että syvatietoisena i ilman kirkkoa, mutta joutuu ia teetti T ä n M e l ä •-?
?i • vielä valtiokirkko, vaan yli val tullut valtion olennaiseksi osak man
todenneet
ja
myöntyneet
tä- Eikä valtiollisen likcivb
si. joutuu se pakosta jo käsit hän reahseen kehitykseen. Mut-
ajattelijana Europan merkihi-i on jo joutunut tässä luulossansa Augustinus
uskonnoin t-'' V'1' tiollinen.
Simpien joukkoon. Hau ci ole (i-| monin, myönny,uksiin ia epäjoh. | S
Ä
Ä
Ä
suuden Vallio»‘sen
\ altiokirkon luo vasta Luther, teensä mukaisesti merkitsemään
kuuluni
ta valtiokirkon, koska se tahtoi hon tai nimessä
jonka
suurin
merkitys
on
siinä,
tähän
uskon t
losofina vain oppinut, vaan hän ’ donmukaisuuksiin, jotka mitä 'sei ta van roomalaisen
uskonpakkoa. Sen tävtyv pyr
että hän selvitti kirkko- ia us kiä, kuten itsensä valtionkin, ab jäädä olemaan, täytvi alistua saa tuottaa mitään e«t< !
Toiselta puolen lekaan ottaa osaa julki
soluuttiseen suvereniteettiin. Se kompromissiin.
täytyi
sen
hyväksyä
aa ja sen täytyy vaatia, että jo-! suuntia...... v«'^ta-uskon-
tiolliscen elämään.
tosin
vähempiarvoisina.
Uskonnollista kasva
kainen valtion kansalainen sii-' kuin se oma käsitvs oli mutta
hen mukautuisi, Se ei voi kasit- kuitenkaan ehdottomasti
koon olemassa, mutta <■
»
V J /it unasu
tää etuoikeutettua-----------
nollista koululaitosta
- 4 eK1 T a^ ‘°Tiseks. j tä kuin kirkko.
soitunusen. bielun vapauttami vastoin sen poistamista,
nen tämän painon alta on ainoa lista uskonnonvapautta. ta>del-ThaUita uskonkysymvksissä m aat., tunut enää kirkolliskokouk
pelastus. Ja tätä varten hän ei
Rathenaun ajatusten painosta auktoriteetit fa dogm it kaikkea ' ^ M u t T ?
vaadi ainoastaan uutta taloutta
ja uutta valtiota va3n myös ih
siedet-
naisen uudistumista.
tetun valtiokirkon poistamisha- rovaikutukseen vaiti™ i--»«
' ^u iner- «ts^ssaan tukea,
H », potstaa J» uhota joka,nen tiinkin toisinajattelevaa e,
na. Ia ei ole kypsän ja s:\i'kvne
ei
hän
Tämä sama Rathenaun filoso lu merkitsisi uskonnonvastaista L i - , ^ ‘een ..'a t.‘on kanssa.: maan va.tiokirkon ja nain aika vastaopp, häpeä luena lurhaop-'kuitenkaan saanut käydä normi
kansan arvon mukaista
Hän oTttaa Cl än 4 ^ L aa
TO',c,,n)rn »’-¡ntaan kehityksen, jok» tänä aika
fia soi myös siitä kiistakirjoituk mieliä"»
"Me elämme ja hemits^
pma ja kerettiläisyytenä, sillä, lisesta kansalaisesta ”
li-
' .Ha
. enää osoittautua edul kaksinainen absoluuttinen totuus
sesta. jolla hän vastannut erään selvänä että a”n
vapautta kohti”, sanoo kiraii
Mutta tämä luonnoton ia risti. tämän teerfesensa viinit' -e 4
aineA>'a ia käyttää hyväk- j liseksi uskonnolliselle elämälle ei ole ajateltavissa. Mutta eh-; riitainen
¡sehlei kirjasen vaatimuk- vain uskonnollisen r im in va i
Trvtzschlerin
suhde ei voinut jäädä vulla, mikä mitä selviinne
... , . . eam.an ' a- seen pappeuden, uhrin, sai
saxra-! Rathenau toteaa — sirrtyes- dollista totuuttansa varten se ei
seen, että Saksan juutalaisten en gmtummen sna
»Mustav„ta jiai-m entin, pyhnyVen. askeerin
ia f > tanttiien
sään käsittelemään tätä protes- voi vaatia itselleen valtion vasta huomaamatta, yhtä vähän kuin vakuuttavimmin puhuu t < 161
si käännyttävä kristinuski oon. noita, koko valtiokirkon ayn- senkaltaisten ikivanha, käsittert.
ennen se tosiasia, että uskonto sen uskonvapauden pu
kansallisvaltion osaa. voimaa.
Tämä “Kiistakirjoitus usko sta“
ia kehitys vie sen suorassa
__
_
ö
ole sama kuin kirkko. Mit-
1
ällaisena
kirkko
ryhtyy
mäti-
*
että
on eri asia, onko joku lai-
on siis saanut alkunsa meille i »uh - ¡iikassa ristiriitaan sisäisen us-
Tämän ankaraan ia
tekee sen vakaassa u-L
jaamat-
'
kaan
vanhoilliset lskus
dottomaksi näyttäytymään tehtä-jtos oleellinen osa valtioraken-; tomän sisäisen logiikkansa mu-
anat
eivät
myönteisessä
eikä -kielte^
mu- ole auttaneet
L sKcmtokygyniyg mielessä. — P—s
(T H E
COMRADE)
I
l
“VAPAUDEN SOIHTU”
I