Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (May 7, 1920)
TOUKOK. 7 P.—FRIDAY. MAY 7 No. 107 TOVERI näkee ettei ulkopuoleltakaan ole sellaisia palveluksia kuin ky- päin täytyy myöntää, että meis- eessamme — sellaisia ihmisiä, työvoimaa tilalle saatavissa? seessa oleva sotavoiman lähettä- tä itsestämmekin näyttää satu- jotka olivat joutuneet siinä Butte Bulletin on julkassut minenkin. maiselta se, mitä maanpuolus- määrin päästään pyörälle, ettei useita tilastoja tämän kupari- Tällainen voima on B utten tuksessa todella saatiin aikaan, trustin, Anaconda Mining Co:n kaivantoherroilla. Se tekee hei- Joka tapauksessa olisi ymmär- vät halunneet vielä rau h aa; m ut ta tuollaisia intoilijoita tavat except Sunday, at Astoria, Oregon, omaisuudesta, tuloista ja talou Lupaam am m e k artat lähetetään ainoastaan asiamiehille dän asemansa niin varm aksi,pettävää, jos kansa antautuisi tiin täälläkin enemmän rin ta by tke Western W orkm en's Publishing dellisesta sekä poliittisesta vai suoraan. Meillä ei ole enää varastossa suojuksia joihin kää saa heidät puhumaan sellaisella i itseihailun ja liiallisen itsetun- Society. kutusvallasta. Lyhyesti sanoen röyhkeydellä työläisiään vas-inon valtaan, jota meidän kui man takana lämpimän kotilie risim me k artat erikseen vaan on k artat lähetettävä täältä den suojassa kuin rintam alla se omistaa parhaan osan Monta taan ja oikeuttaa heidät kylmä- tenkaan ei tarvitse pelätä, juoksuhaudoissa. Varsin mie suurem m issa erissä asiamiehille jotka vuorostaan jakavat JO H N V Ä L IM Ä K I. Editor A Manege nan valtion omaisuuksista ja e- verisesti murhauttamaan työläi- Me olemme siis täysin tyyty- lellään he olisivat nähneet V i kartat paikkakunnilla. O ttak aa täm ä huom ioon ja toimikaa päsuorasti kontrolleeraa kaksi sen taistelun tulokseen, ron joukkojen marssivan Pieta Office Seventh and Commercial St kolmasosaa valtion omaisuudes siä, ilman minkäänlaista ran- yäisiä gaistusta. |johon meidät oli pakotettu; pa riin, jollei muuten niin yhdes sen m ukaan — Toverin konttori. Opposite Post Office. ' ta, niin että voidaan sanoa sen ja silloin me muualla asuvat' ^.$mp^a ^ ppua ** kukaan meis- sä suomalaisen tai jonkun muun TE L E P H O N E — Office 365; taloudellisissa asioissa hallitse ___ Editorial Dkp’t 632. M annerheimin k a n s s a ... Näitä van koko valtiossa kaikkia m ui työläiset näemme m inkälaisen! t a q^?1".ut un.eksiakaan. jättiläiskäärm een puserrukseen!, m a . .rnin.“ il toteam ukseni aineksia, jotka osaksi olivat o ta paitsi valtion läpi kulkevia äärä toisellakin nimellä Entered as second-class m ail matter hikikuop- ° viron xan: ic.o skee. ° Yxron kansaa, sil- mia kansalaisia, osaksi ulkomaa kultam mitta jän paikka rautateitä ja niissäkin on sen B utten m yrkyllisten saatuna meille sangen tervetul päin työläiset ovat joutuneet J la 8O8i*Hdemolcraattinen työvä July 18, 1912. at tke Post Office laisia, on myöskin kiittäm inen osakkeenomistajilla toista tietä lut. Sillä kulta on yhä vielä at Astoria, Oregon, under tke sananvaltaa. Tämä tietysti e- taistellessaan äärimmilleen k u r-! e? puolueemme asetti alun pi- siitä, että eräänä kauniina päi ihmemetalli! Vielä paljoa te r avoinna A c t of M arek 3, 1879. dellyttää, että sillä on kaikki jistuneiden olojensa parantami- t3en Pyrkim ystensä päämääräk- vänä kansan suuri enemmistö ja Täten ilm oitetaan Toveri *-*»*• «moneiaan toverin va.t*» teananvalta vatlion politiikassa" seksi, on meidän velvollisuu-j Y maan valtiollisen itsenäisyy- varsinkin meidän puolueemme veellisemmin vaikuttanee tasa- ainakin silloin kun sen omat e J texnmc kaikkialla tu k *a heitä,! d^ \ nSam° m “ * hdCÄSä saivat äkkiä kuulla osan sota valtamme kehitykseen V e n ä jä n ' van toim* «voimek*« ja bakukelpow. dut ovat suoranaisestsi kvsv- seka moraalisesti että aineelli- ¡” den kansakunnan jäsenten joukoistamme ilm estyneen Kras neuvostovallan meille myöntä- i ten tovereiden haettavaksi. Toimeen Butten lakkolaisia tu myksessä, kuten tässä tapauk- s?stx’ sikäli kun siihen mahdol- anssa p y r i rau h aan ja otti naja G orkan edustalle, jossa mä oikeus rakentaa rautatie V i-jo,i,‘ «»tuttava heti kutsun saatu*, sessa. lisuutta on. B uttelaiset o v a t! os.a a ~ nsin Puhkovassa, sittem- sillä käsitääksemme ei pitänyt ron rajalta Moskovaan. Tämän H akem ukset p a lk k a v a a tim u k seen O* kemaan. ü. M u ,« Anacondan sananvalta " hne" monta tyhm yyttä aika- / a y t y t h . n rauhan- olla mitään tekemistä. Itses radan rakentam inen on jo pit- Petettävä ennen toukokuun 20 P tään on selvää, että tämä sota kät ajat tunn u stettu taloudelli- viii °»o»«teella: B utten kaivantomiesten lak ei rajotu Montanaan. Sillä on naan’ m utta missäpä olisi ihmi- 'JiL t n U m l selle elämälle tuiki ta rp e e llis e t TOVERIN j o h t h it iiiu t * ko on kestänyt nyt kolmisen suuria metsä- ja mineraaliomai- sxa J.otka eivat Joskus erehtyisi, . y ° ™ saavuttaneet rau- kiihkoilijaim m e aikaan saama si ja p y ritty sitä toteuttam aan, Bo, ° JOHTOKUNTA seikkailuretki sai osakseen an viikkoa. Sikäli kun lakkolaisil suuksia kaikissa lännen valtiois- ta v allata i toisella- Mutta he ovat Aatoria, Or«. le suosiolliset lehdet tietävät sa. Aivan Tyynenmeren ran-i myoskxn monasti tehneet enem- i tt5 1 .sotato»m»a voitu karaa paheksum ista ja me vaa vaikka tsaarin kam arillan aika- kertoa, on asema työläisille san taan ja pitkin rannikkoa ete- Px kuin oman osansa toisten ’ak^ au ttf a he? x’ kun Joulukuun dimme joukot kutsuttaviksi ta na ei saatu tätä vaatim usta pe rille ajetuksi. Sen rakentam i Aputoimittajan paikka gen edullinen, edullisem pi kuin ään ja Pohjoseen, ulottuu sen i ^ kk?tai8t<duJcn avustamiseksi. ¡^ u d u ih V n ^ A i i m T a / t n ^ 11' kaisin. nen tiety sti ei ole helppo asia. h , ? xvan T arton rau- milloinkaan ennen. Rikkurivoi- omaisuudet ja omaisuuden mu- ? xksx on hcita n>rt m uutettava i X Rauhanajatus kohtasi siis a M utta yhtä kaikki on se olen maa ei ole saatu kotoa eikä ky kana myöskin poliittinen ja so- Ja tchtävä se niin ajoissa, että I ± fnC>UVOtt? U^Cn ? lk.a" a neu’ lussa vielä vastustusta. M utta avoinna Toverissa nainen edellytys Viron kautta vaikutus J apu todella avuksi tulisi ja et- v?st.ot3savallan sodanjohto kes- lästä, niin hartaasti kuin sitä siaalinen vastustajain ryhmä io iiu v .il V d lR U lU S . r " - - - - - - v u n o i ja VL- XTo • 11 t --------- ----------------- — j u oli n u merki iv in i' " . • , « . J . K iiti rv a n ..L a ____ A p u to im itta ja n paikka ilmoitetaan M utta ei siinä kaikki Sen ta tasta taistelusta edes jotakin! . . N a ar? a? rm tam alle yhä uu-i tyksetön ja tilanne kävi rauhan- Itä- ja Pohjanm eren maihin kul- on yritettykin. Työläiset kai kevan Venäjän kauppaliikenteen avo,rnek»‘ Toverin toimituksessa. V**. akkeenom istaiat — pysyväistä työläisilleI. viroon uudelleen pyrkim yksille suotuisaksi, kun killa lännen kaivosseuduilla tie osakkeenom hyötyä työläisille 1 v ,J, ...J.OUKk?Ja U K . Ja. istajat ovat viime + 1 l1 « « r lA I C A n il ~ x . . 1 __ * AA • m enestykselliselle kehitykselle. t,muk,ena on täydellinen suomen- j* koituisi. ¡hyökkäämistä _____ tävät mitä ovat B utten kaivan vuosina tulleet osakkeiden omis vart.c n\ Tämän tuli yleisesti tunnetuksi, ettei Sentähden tämän liik en n elin jan 1 englann,nk,elen t,ito »°»ialisti. -------------- ------------ ¡toimenpiteen tarkoituksena näyt not työpaikkoina ja tietävät, ajiksi lukemattomissa muissa Englanti eivätkä m uutaliittolais avaaminen ei ole ainoastaan Vi- Puo,ueen jäsenyy». Toim een on vallat vastustaisi rauhan soi mitä parannuksia niissä tarvi kaivoksissa kaikkialla Yhdys Tarton rauha ja V i r o i t t a taan. . Kesä on edessä, siksi sin valloissa. Ja loppujen lopuksi, miamista. M ilitaristeillem me, rolle ja Venäjälle, vaan myös- tut,av* heti kutsun saatua. Hake- ne ei lähde sellaisetkaan, joita cetä ovat nämä yhtiön osak jotka ehkä mielellään olisivat kin muille valtioille m ielenkiin- muk,et palkkavaatim uksinaan on li. sosialidemokratia \ järjestym isperiaate ja solidari- keenomistajat? Samaa väkeä, m arssineet Judenitshin rinnalla toinen kysymys. Ja me voim- Petettävä ennen toukokuun 20 pii. ... 7 7 7 la olisivat voineet esiintyä voit- Pietariin, oli tämän kukistumi me mitä suurimmalla mielihy- v“a o,o,tte«ll«: suuden tunne ei pahempina ai mikä hallitsee Amerikan öljy- Viron pieni kauan sorrettu tajina ja sanella meille omat nen terveellinen opetus. väliä sanoa, että m ainittu kon- TOVERIN JOHTOKUNTA koina aina estä rikkuriksi me tuotantoa, Standard öljy-yhtiö kansa on saanut kylliksi tuntea rauhanehtonsa. Juuri rauhan- ♦ sessioni on käsitettävä todis- Box 99 A . nemästä. Työtä on muuallakin nä ja sen kautta taas lukem at tukseksi neuvostovallan vaka-,-------------------------- Atona, Or«. maailmansodan katkeria seura- neuvottelujen kestäessä anka- saatavissa, eikä korvaus ole tomia muita trusteja ja korpo- Ryhtyessämme nyt tarkasta uksia, joita sotanäyttämön lä- rien pakkasten aikana käydvt c , . maan T arton rauhansopimuksen vasta aikom uksesta varmentaa huonompi kuin Buttessakaan. ratsioneja. heisyys on .vielä lisännyt. So- viimeiset taistelut, joihin vas edellytyksiä, on meidän ennen täten T arton rauhan kauaskan- # buomalaiset ystävämme, kii He muodostavat yhden valta- taa seurasi venäläisten joukko- tustaja työnsi yhä uusia osasto Näköala kaivannoilla kuuluu n’u utkm . kansat, jotka ovat vimman osan siitä Amerikan jen siveellisen rappeutum isen ja, ikäänkuin sen varaväkijoukot kaikkea todettava, ettei rauhaa tävä m e rk ity s ... Edelleen on olevan sellainen, mikä se taval Venäjä m yöntänyt käyttöoikeu- Jaigtellee. t tai saavat yhä taittei ittaessa esiintynyt voittajaa lisesti tämänlaisessa lakossa on: todellisten hallitsijaan renkaas raskas aika, jolloin rauhallinen olisivat olleet ehtym ättöm iä solm den suureen metsäalueeseen. T ä -' a..ltsenaisyytensä puolesta, ym- sotamiehet pitävät päävahtia ia ' j°*ka..ovat järkähtämättöm äs- kansa sai entista enemmän ko- vaativat meidän puolustusjou- eikä myöskään voitettua. H uo mä arvokas konsessioni antaa ¡pa^ avat jlm a n muuta, kuinka virolaisten puolustus Hurfaf hurtat kiertelevät _—i------ aseineen h , ei ti päättäenet taistella kaikkia kea raakaa väkivaltaa. Tästä koiltamme mitä raskaimpia pon lim atta meille m ahdollisuuden kohottaa RaI. 1 ,sarvomen rauhansopimus osoittam asta erin dän selkänsä takana konnuuk- sellaisia työväenjärjestöjä vas kurittom ien sotilasjoukkojen | nistuksia. Vaikka suurin vai- joukkojen Ja tuleekin olla var- omaisesta urhoollisuudesta ei ja elvyttää maan kauppaa ja me!s.ta taan, joita he eivät voi hallita. siaan hajottam assa. Siitä huo sortoyallasta joutui väestö sak-ivoin — säilyi rintamamme kui- saattanut olla puhettakaan vas teollisuutta sekä suo tilaisuu Sln .k in Sllhei? katsoen, että siinä limatta ovat lakkolaiset levol Heillä on suoranainen liitto ai saUisten m iehitettyä maan uu- lenkin joukkojemme hallussa kaikkien metallikaivan- den väkivallan uhriksi. Venä- eikä vastustaja voinut valloit- tustajain kukistamisesta. M ut den säästää valtion metsiä ja ehiiottom asti tunnustetaan Vi- lisia- Sillä he ovat ehtineet hy nakin ryhtyä niitä järkiperäisesti hoi- r° n .TasavaJ/an valtio-oikeudelli- västi järjestyä ja ovat varmoja tojen omistajain kanssa, jossa Idincn hirmuvalta vaihtui siten < taa Narvaa. Ne kiivaat hyök- ta vastustajankin täytyi luopua tamaan. Se on sitäkin tarke- rilPPum aton asema sen yrityksistään kupariherrat ovat johtavina. — vain saksalaiseen hirmuvaltaan, ( käykset, joihin vastustajan ta- m ahdottom ista voitostaan. ämpää. koska junkkerisukuiset valt,^ J ahoIta> jonka osana Vi- saattaa Viro vielä kerran val M utta lakkolaisten rintam an Vuoden 1914 alkuun saakka oli Saksalaisten valtakausi m erkitsi holta yhä vaan uudelleen oli tansa alle. Sen takia ei sota- feodaaliherrat harjoittam alla to -7 ° tahan asn ° n ollut. Tällai- lujuudesta ja työläisten yksi Butte “suljettu kämppä”, se on, Viron kansalle balttilaisen junk ryhdytty, maksoivat sille tuhan- korvausvaatim ukset voineet tu l dellista ryöstötaloutta ovat la i-lnen tunnu?tamincn on luullak- m ielisyydestä huolim atta, saa siellä oli kaivantomiehillä unio, kenluokan hillitöntä kostoa, se s ia ja taas tuhansia ihmishen- la kysymykseenkään. Ne san m inlyöneet metsiemme viljelyn ?ernme. T16111® vicla Paljon tär- kaikkien kuulua. Ku b a l t t i l a i s e n h ertfllillriin ria rt C I Iriä j X io S“ ..o..4.1:1.J en « y ty y niiden' •• , daan taas kerran nähdä miten johon parisaaren Ukon piti m urskauduttua gen suuret uhrit, jotka sen kaut ja raiskanneet ne aivan edesvas-I *Jcarnpi kuin Bernin ja Amstcr- jättiläiseksi kasvanut kupariyh- aarnin Internationalen antamat ta kieltäm ättä lisääntyivät Vi 1 uuttam alla tavalla tiö katselee tätä taistelua, mi , tunnustukset, jotka myöskin o- ron tasavallalle, täytyi meidän iaT 3 • ? raVhansop,m uksen a- vat olleet meille siveelliserti ten varmaksi sen isännistö tu n itsemme ottaa kannettavaksem lakirjat todistavat myöskin * cmsesti tee asemansa ja millä röyhkey . . sangen suureksi hyödyksi. To- me, joten siis meillä on ainoas- taan se siveellinen hyvitys, e « ä « » ^ “ 0 ,« » « “ k k « '5! X a X Ä u u « * dellä he ajavat asiaansa. “Meil dustriahsen unionismin käsit- valloittajat maasta U^ ik L ? Spuo- v a l l ^ so d a n jo h to o n ’aina T a t unionismin käsit lä ei ole mitään sopim ista”, on ..edanune maan vapauden jäi- että L olemme p i t ä n e « , a t - ^ n k ä i t ä l r S i r A u « : ' “ teitä. Tätä ohjelmaansa he ovat tunnuslauseena kaikissa yhtiön sittemmin leen vakaannutetuksi koin lupauksemme Viron ja Ve- epäilm ättä asianlaita kaikkien ^^ Van” m J k ^ n ^ s l k s a a n ^ ^ p 3®” julistuksissa. “Tiedämme että B ^ U e T ^ k u ^ noudattaneet Mutta vaikka emme ottaisi- suurin osa miehistämme on val hän union hävityksen iä lL en A iS i Pois!uvx’ seen saakka - tammikuun 3 kaan lukuun tätä puolta asiasta, najan v alaen tullittom an kaup- muidenkin kansojen nykyään) pavaihrion ja rje std y y n nähden. Jmutta me rohkenemme sild tot’ mis palaamaan työhön niin pian niin voimme kuitenkin olla ty y Meidän taholtamme on aina va- voa, että täten olemme kuin tilanne on hieman m uut suta, tyväisiä jo T arton rauhansopi a k sUe t a V ’ ettei V ir°n t a s e i t a h ^ a v ^ ä s k d « ? ^ ^ ^ että järjestym isyritylcset Neuvosto-Venäjän punaiset jou tunut ja asema rauhottunut. Koska ainoana tarkoitukse keinoilla tai lo isii a tu lle e t ___ E . ■>,. muksen aineellisiinkin ehtoi samassa^ Jo“iT y cn-ajaa vastaan niinkään- Tasavallan valtio-oikeudellisella Suurin osa niistä, jotka ovat X « ! X ? i,la U i tOiSi" namme oli vain tasavallan alu hin. Tasavallan tarkoituksena laisia tullirajoja ja että meidän tunnustam isella on joka tana työnsä lopettaneet, ovat sellai la kun • u-, • Vat hyökänn« t yli Narva-joen een puolustaminen, ja koska ei koskaan ole ollut laajentaa . . ¿ t a i ? d amme minkaIa' n' n i maahan. Siten syöstiin Viro sia jotka eivät milloinkaan ha taloudellinen voima heillä pn\ jälleen sotaan ja kansan oli p ä k emme milloinkaan ajatelleet aluettansa sen kansatieteellisten satamamme ja kauppatiemme o- uksessa niin hyvin poliittisesti luakaan tehdä työtä. Kun he vat aivan esteettom asti suuren kuin myöskin taloudellisesti var emmekä saattaneetkaan ajatella ovat poistuneet, käy työt taas akanaan ja miten paljon heillä ko puolustautua. Yli kuuden Venäjän tappiota”, olimme val rajojen ulkopuolelle. Nämä ra naapurikansan käytettävissä, sm tärkeä m erkitys. Kun Ve- jat on vastustajan taholta tu n T arton rauhansopim uksen kaut- näjä nyt on tunnustanut Viron kuten ennenkin”. Tällä tavoin a s i o i s s r ^ m e . ^ ^ ^ Va- ? ° ldt n ‘ VU?d®n ° n siis 03x13 s°ta-ajan miit, niin pian kuin tämä tar- nustettu, vieläpä sillä tavalla, sanotaan yhdessä heidän sano- m eteliä’ e t t ? lh" iraskaxta koettelemuksia jatku- koitus oli saavutettu, lo petta-! että tarvittaessa meille on mah- ta on tama tosiasia nyt varmen- tasavallan de jure (oikeudelli- malehdille antamassaan kirjo- X v ä k e ä k in n ii? hein r- SCn ” Ut; Raxxhaxxtarve oli niin ollen ™ hd ,ta,stelun\. M utta se oli ¿Ollista siirtää muutamin pai- e:et^ n ?°- Cmv *n- pU° lin ikuisik- sestiL rohkenemme sitä suureni niin helposti as- _ luonnollinen, tuksessa. Ja kaikista merkeistä, sotaväkeäkin hi a'" „ al ' 1'.e,t' ‘" .P <>-i oikaa kun tasavallan vä- mahdotonta niin kauan kuin koin rajapylväitä taaksepäin vi- si ajoiksi. E ttä m ainitun sopi- maila syyllä luottaa siihen et- päättäen näyttää siltä, että he j ¡¡itt muksen perustuksella me saarn i myös ne valtiot, jotka ovat pysyä sanassaan. sanassaan. J a ! vallan6 palveluksessa1^ ? Un-elllSen ilxaxkaincn hallitus ryhtyi vält- T.e? d.an. raJojamme yhä u h a ttiin .; rolaista väestöä sen kautta va kai kkl Vxro.s ta Vc‘ de facto (tosiasiallisisti) tun- aikovat pysyä Jj mikä antaa yhtiölle tuon var ♦ oin P n . uksc®?? Ja Pamvas-, tamättömimpiin toim enpiteisiin diksipa on myöskin itsestään hingoittam atta. Venäjän kul najalle viedyt kirjastot ja oppi nustaneet Viron itsenäisvvden ym m ärrettävää, että tasavallan tavarastosta Viron tasavalta saa laitosten tieteelliset kokoelmat jo aikaisemmin, kuin myöskin r°h?’ Ä K vana maanpuolustuksen muuden, tuon yltiöpäisen päät uhkaa heidän ¡täsistään” , u i ^ ‘v ^ ä v a ä n 13^ ^ ' hallitus hyväksyi heti rauhan- 15 miljoonaa ruplaa kullassa v neet ~ tä m ä n s c i- "e valtiot, jotka e”vät ? i e us täväisyyden seisoa järk äh tä amJmUkSCn\ - M - OSki n puolueel- Me vaadimme tuota summaa o ay c taIoudeNistsa valtaa olivat neuvostojoukot jo lasket O tu k s e k s iS Samai e” ?°- ^alta,?ect antaa tunnustustaan mättömänä tuhansia työläisiään sen ° n •aSSa sukteessa epäl- mana osuutenamme m ainitusta vastaan vielä silloinkin kun se sissä ludattarntseks, nnden Itä- nee, valtansa alle puolet « » - jotka s.lla taas tekevät vallan alueesta. Ja nyt jälkeen k ^ n ä e t CI? r a anfS,O.lta> . Meillä- varastosta. Se m yönnettiin meil- alkamisesta i hyvien suhteiden Virolle ennen Venäjää,TyTkoh* neuvostotasavallan ta seuraavat Venäjän hyvää e- niiiiniiiiiiiHiiiiH 11111111111111111111111111111 naet oli — tosin ei puolu- le kuitenkin toisella nimellä kanssa. H iutui,...............................................miirnirniiTj aumniiiuumiHuimui ii. simerkkiä. Viimemainituilla tar- Hiiiiniiniiiniiiiiiniiiilinlllii„i„„lll„ tl HiiiiiiiiiiiimiiimimnmnmniiiiinTiiir, T O V ER IN A SIA M IE H IL L E (T H E C O M R A D E ) T U organ of tke Finnwk workers tke Western State.. T ke only F in n ic D aily in tke W ert. Pukli.ked Daily, S koverin vasfaavan lo?. a ’j Ä s s t ä ä asfs S s J ä Ä X r ls s ä s s ä s Mitä kommunistit ha luaisivat tehdä - tnistaja — se on todellinen hä tannon vallitessa voidaan käyt- silla tiloilla on taas meijereitä, kylässä ja m u u ta sen sem m ois mähäkki, „ .. joka tulee istumaan | taa h-vvxa.. maanriljelyskoneita, juuston valmistuslaitokset; ko-,: ta) m u tta talo n p o jat o ttiv a t kovhalistön harteilla lujem m in; ) u,daan säästää kaikkia aineita, konaisia tehtaita on kuin kurjistuva, huonontunut ja i j‘*r-'csIjiä itse työnteko yhden Kirj. N. Bucharin. mihinkään kelpaamaton aatelis- suunnitelman mukaan, asettaa • X. herran pahanen. (kukin työntekijä omalle paikal leen, d'“ pitää kaikelle tarkan kir- C;« ....... ““ Aamnic larKan Xir- Maan yhteiskunnallinen viljelys. - is jaon tiellä ei ole m inkään-! janpidon ettei mitään aineita ei uk)spaas.ya- lam a ulos-ikä voimia haaskata. Tarkoitus Lokakuun vallankumous suo ritti sen, jota Venäjän talonjnijat ta väittelivät vuosisatoja: se otti pois tilanomistajilta maat ja siir-, si ne talonpoikain käsiin. Nvt x-en yhteiseksi omaisuudeksi. kov h.i.ist»»laistalonpojat siirtyvät on kysymys siitä, millä tavalla t a ? . ? ' h ?«™™ V°- in ?. ai U? 8 aat ’ } hteistyöhon mahdollisimman nn tämän b . 1 .ni,t Isin maan sosialisoimisen- suuressa mittakaavassa, X ¡ ’ n "«■"«cl-1 « : tilanomistaja, „vat „«lelli- tmmkti, n \ me’dan suudessa erotetut siitä. Maa o n i~ KU’. n ka se on suoritettavissa? Kuinka kannall ■ kidn' ‘ ¡?.a 8a,naII*[ tullut työkansan yhteiseksi o m a i-|Se vo’daan suorittaa ja on suori- kannalle ku n teo hsuustuotan- suudeksi. • tettava kahta tietä: ensiksikin non jakamiskysymyksessa. Tie-! ....................... entisten suurtilanomistajain tilo- jun.iinisKvsymvKsessa. lie - köyhälistön tenkin maan’ voi' jakaa toisin ’• *' utta tanxa ei r " ta t n pv-ijen toverillisella viljelyksellä: vat käyneet. Maalaisköyhälis-i valtuuttamat, kunnan* edustaia- __» > T ■« Vt V« V to, I > M kertaa L* X X y edulli- -k « 1 1 7 !•» neuvostot a X . • järjestämällä maatalou- tölle on tuhannen kuin tehtaat. Mutta mitä seura: folkin m a" e f oi" a i n o a ^ u i ? ^ , Ja niiden maajaostot si maan jakamisesta yksityiseksi teisom aUuutu, vaan että . « ¡ t ä i* * '? * 'jsem paa menetellä suurtilojen pitäisivät kaikkea siimalla eivät omaisuudeksi, maan jakamisesta ieiso.ma’^H tta. vaan että si kanssa siten kuin ty ö lä ise e n antaisi minkään kadota ia avus- yksityisten talonpoikain kesken ?! ; L,ie.Xi'estl , v,Ve^taxs’'nk,n EJlei f Entisten tilanomistaiain tiloil- ,"t«7 7kVt 1teh.t.'?'t,en ka.nssa. : | ,?1'5.i'-at entisten tilanomistajani Tapahtuisi siten, että se jolla o li-; -a, ,sta ' Meistä toverillista vil- '• Jo,SSa ennen ei kaikkea maata ottaa ot ne kontrollinsa, kirjanpi- tilojen yhteiskunnallista viljelys - ta ole< ni,n S Julista mitä t a - y h x’.okrattu. tak)npojille. vaan har- to » Oli sM 1 - 7 . '4 i- A f * •• . • si säästössä joitaki in pennosia io -' hansa- i E Ä Il O 11 ir< x ♦ n r» z s » n ^ «•* 1 n 7 • — ka olisi vähän rikkaampi ja mah-! h.-vväksy minkäla tavampi, nousisi nopeasti “pin-l akeja tahansa, e’ s u - : . t liu o n Kvmme- tajan tila a ; ei anastaa yksityisille ta » tciiu »¡i.>;ii- iiiHiiiimiiiiifiimmninnmni„nminm Hmmnntmimmnmimmiini,,, ll ll ll lll mahdollista avustamaan kaik- mistajain tilojen oikeasta k.i • kia hyviä alotteita tf. , T a r v i t a a n ; tä ; toisin sanoen vain, että itse koyhälistotalonpo-: työ uusien raaaolojen luomi Jdt’ Tt’°liproletant seka entiset Tällaisen järjestön tulee 1 maatyöläiset osottaisivat eneni-; listöläistalonpoikien luoda tilan itsetoimintaa, ojnaa alotcky- taneuvostojen muodossa ia kva. Heikot koyhälistotalonpo-! taneuvostojen yhteyteen -,n JaF e n a t yksinään saa aikaan riistettävä tarvittavat eri m i t ä ä n , tuskin kestävät niukuin sastot; kuten elintarve- m naukuin a c o .v»,. v * 1 naukuin t tasapainossa. M utta i he . m. osastot. Talonpf»ikaisn « uoems.a tyoRommuneja a- \ustam aan, hankkimaan niille In tU m a a n X ' ,ri,'" ’“ eita- auttam aan nnta agronoomien ja h i« lk n n ,äUä ,7 ankinn'15Sa' , V?’ iiitf j i n t«illa tavoin ennen kurja . tMonpoikaispahafien. ... . - . joka ei en- nen nähnyt peltotilkkuaan kau- vemmas, alkaa m uuttua toverik- si. joka viidessä toisten toverien s- kanssa, kasi kädessä tulee kulke- m itukaavas-a ta- jalp niaan ah tu v suuressa an yhteistöin tietä. maanomistajiin tilanom istajiin ia köyhiin; viimemainituille jäisi silloin vain yksi vaihtoehto: jo ko lähteä kaupunkiin taikka paikkailtua kylän rikkaalle. To sin nämä uudet tilanomistajat e iv ^ - ’ • • * • talonpoikia mitaton ----- , __ • . , . - - - — laiset lait ylhäältäpäin tällöin au-J “3 jakaa tehtaitten kalustoa ia ta rahtuakaan. Maan yhteinen XurHieI'a tehtaita, samaten eivät viljelys — kas siihen täytvv p y r-! 833 menete!lä. talonpojatkaan. Ti- kia. sitä tavotella. ' ' ( lanotnistajain tiloilla tapaa usein . . kxn paljon kaikenlaista hv- saa kuin talonpojat tottim. h toverilliseen asioitta, le it k‘* ™ « " 'P « n n t k i n maan taistelua porvarista , taan tuleva, aina nattam aan maalaiskövha rikkaita vastaan siitä - maa läiskä vhäJistö’ lövtää 1 parhaimmat avustajat Kovhälistan ei oh- a- vetää' h s e ä l? n enS tä naan taistella maan saatiin valtaam 2 k s L ' ia iJ tm ml On ymmärrettävää, että asioit- valtasimm e .sen tilanonn ten järjestämiseksi tälle kannalle! Kun emme nyt fnenctta; ^3.ryxt3an niaalaisköyhälistön hy- ( jälleen ! K un emme o vä larjestäytvminen. Tämän jä'r- luiskahtama; _ a maan sitä k a s is i , Mutta vanhoja tilanomistaiain Reston tarkoituksena on kaksi f ä m ä v a a r a voin. vaan enemmän. Maan ot- tiloja ei ole ainoastaan «ailvtet tammen haltuun ei ’ *’ - ' - - • "-*‘u Tilojen ottaminen ollut vaikeata. K vaHankumt^ul-collic*.» äläkten ja talonpoikain i nen. « aan aöh Ä S X a m i ' •'« a . Ia sehän merkit- n e n : „-..kommuunien iä X n ä m ' » se tulee - u n i n e n , h u o le n p a e ^ ^ ^ , » '« ä » » » . tuotannon tie,..
