TOUKOK. 7 P.—FRIDAY. MAY 7
No. 107
TOVERI
näkee ettei ulkopuoleltakaan ole sellaisia palveluksia kuin ky- päin täytyy myöntää, että meis-
eessamme — sellaisia ihmisiä,
työvoimaa tilalle saatavissa?
seessa oleva sotavoiman lähettä- tä itsestämmekin näyttää satu- jotka olivat joutuneet siinä
Butte Bulletin on julkassut minenkin.
maiselta se, mitä maanpuolus- määrin päästään pyörälle, ettei
useita tilastoja tämän kupari-
Tällainen voima on B utten tuksessa todella saatiin aikaan,
trustin, Anaconda Mining Co:n kaivantoherroilla. Se tekee hei- Joka tapauksessa olisi ymmär- vät halunneet vielä rau h aa; m ut
ta tuollaisia intoilijoita tavat
except Sunday, at Astoria, Oregon, omaisuudesta, tuloista ja talou
Lupaam am m e k artat lähetetään ainoastaan asiamiehille
dän asemansa niin varm aksi,pettävää, jos kansa antautuisi tiin täälläkin enemmän rin ta
by tke Western W orkm en's Publishing dellisesta sekä poliittisesta vai
suoraan. Meillä ei ole enää varastossa suojuksia joihin kää
saa heidät puhumaan sellaisella i itseihailun ja liiallisen itsetun-
Society.
kutusvallasta. Lyhyesti sanoen röyhkeydellä työläisiään vas-inon valtaan, jota meidän kui man takana lämpimän kotilie risim me k artat erikseen vaan on k artat lähetettävä täältä
den suojassa kuin rintam alla
se omistaa parhaan osan Monta taan ja oikeuttaa heidät kylmä- tenkaan ei tarvitse pelätä,
juoksuhaudoissa.
Varsin mie suurem m issa erissä asiamiehille jotka vuorostaan jakavat
JO H N V Ä L IM Ä K I. Editor A Manege nan valtion omaisuuksista ja e-
verisesti murhauttamaan työläi-
Me olemme siis täysin tyyty- lellään he olisivat nähneet V i kartat paikkakunnilla. O ttak aa täm ä huom ioon ja toimikaa
päsuorasti kontrolleeraa kaksi
sen taistelun tulokseen, ron joukkojen marssivan Pieta
Office Seventh and Commercial St kolmasosaa valtion omaisuudes siä, ilman minkäänlaista ran- yäisiä
gaistusta.
|johon meidät oli pakotettu; pa riin, jollei muuten niin yhdes sen m ukaan — Toverin konttori.
Opposite Post Office. '
ta, niin että voidaan sanoa sen
ja silloin me muualla asuvat' ^.$mp^a ^ ppua ** kukaan meis- sä suomalaisen tai jonkun muun
TE L E P H O N E —
Office 365;
taloudellisissa asioissa hallitse
___
Editorial Dkp’t 632.
M annerheimin k a n s s a ... Näitä
van koko valtiossa kaikkia m ui työläiset näemme m inkälaisen! t a q^?1".ut un.eksiakaan.
jättiläiskäärm
een
puserrukseen!,
m
a
.
.rnin.“
il
toteam
ukseni
aineksia,
jotka
osaksi
olivat
o
ta paitsi valtion läpi kulkevia
äärä toisellakin nimellä
Entered as second-class m ail matter
hikikuop-
°
viron
xan:
ic.o skee.
° Yxron kansaa, sil- mia kansalaisia, osaksi ulkomaa kultam
mitta jän paikka
rautateitä ja niissäkin on sen B utten m yrkyllisten
saatuna meille sangen tervetul
päin
työläiset
ovat
joutuneet
J
la
8O8i*Hdemolcraattinen
työvä
July 18, 1912. at tke Post Office
laisia,
on
myöskin
kiittäm
inen
osakkeenomistajilla toista tietä
lut. Sillä kulta on yhä vielä
at Astoria, Oregon, under tke
sananvaltaa. Tämä tietysti e- taistellessaan äärimmilleen k u r-! e? puolueemme asetti alun pi- siitä, että eräänä kauniina päi ihmemetalli! Vielä paljoa te r avoinna
A c t of M arek 3, 1879.
dellyttää, että sillä on kaikki jistuneiden olojensa parantami- t3en Pyrkim ystensä päämääräk- vänä kansan suuri enemmistö ja
Täten
ilm oitetaan Toveri
*-*»*• «moneiaan
toverin va.t*»
teananvalta vatlion politiikassa" seksi, on meidän velvollisuu-j Y maan valtiollisen itsenäisyy- varsinkin meidän puolueemme veellisemmin vaikuttanee tasa-
ainakin silloin kun sen omat e J texnmc kaikkialla tu k *a heitä,! d^ \ nSam° m
“ * hdCÄSä saivat äkkiä kuulla osan sota valtamme kehitykseen V e n ä jä n ' van toim* «voimek*« ja bakukelpow.
dut
ovat
suoranaisestsi
kvsv-
seka
moraalisesti
että
aineelli-
¡”
den
kansakunnan
jäsenten joukoistamme ilm estyneen Kras neuvostovallan meille myöntä- i ten tovereiden haettavaksi. Toimeen
Butten lakkolaisia tu
myksessä,
kuten tässä tapauk- s?stx’ sikäli kun siihen mahdol- anssa
p y r i rau h aan ja otti naja G orkan
edustalle, jossa mä oikeus rakentaa rautatie V i-jo,i,‘ «»tuttava heti kutsun saatu*,
sessa.
lisuutta on.
B uttelaiset o v a t! os.a a ~ nsin Puhkovassa, sittem- sillä käsitääksemme ei pitänyt ron rajalta Moskovaan. Tämän H akem ukset p a lk k a v a a tim u k seen O*
kemaan.
ü.
M u ,« Anacondan sananvalta " hne" monta tyhm yyttä aika-
/ a y t y t h . n rauhan- olla mitään tekemistä.
Itses radan rakentam inen on jo pit- Petettävä ennen toukokuun 20 P
tään on selvää, että tämä sota kät ajat tunn u stettu taloudelli- viii °»o»«teella:
B utten kaivantomiesten lak ei rajotu Montanaan. Sillä on naan’ m utta missäpä olisi ihmi- 'JiL t n U m l
selle elämälle tuiki ta rp e e llis e t
TOVERIN j o h t h it iiiu t *
ko on kestänyt nyt kolmisen suuria metsä- ja mineraaliomai- sxa J.otka eivat Joskus erehtyisi, .
y ° ™
saavuttaneet rau- kiihkoilijaim m e aikaan saama si
ja p y ritty sitä toteuttam aan, Bo,
°
JOHTOKUNTA
seikkailuretki sai osakseen an
viikkoa. Sikäli kun lakkolaisil suuksia kaikissa lännen valtiois- ta v allata i toisella- Mutta he ovat
Aatoria, Or«.
le suosiolliset lehdet tietävät sa. Aivan Tyynenmeren ran-i myoskxn monasti tehneet enem- i
tt5 1 .sotato»m»a voitu karaa paheksum ista ja me vaa vaikka tsaarin kam arillan aika-
kertoa, on asema työläisille san taan ja pitkin rannikkoa ete- Px kuin oman osansa toisten ’ak^ au ttf a he? x’ kun Joulukuun dimme joukot kutsuttaviksi ta na ei saatu tätä vaatim usta pe
rille ajetuksi. Sen rakentam i Aputoimittajan paikka
gen edullinen, edullisem pi kuin ään ja Pohjoseen, ulottuu sen i ^ kk?tai8t<duJcn avustamiseksi. ¡^ u d u ih V n ^ A i i m T a / t n ^ 11' kaisin.
nen
tiety sti ei ole helppo asia.
h
, ? xvan T arton rau-
milloinkaan ennen. Rikkurivoi- omaisuudet ja omaisuuden mu- ? xksx on hcita n>rt m uutettava i X
Rauhanajatus kohtasi siis a
M
utta
yhtä kaikki on se olen
maa ei ole saatu kotoa eikä ky kana myöskin poliittinen ja so- Ja tchtävä se niin ajoissa, että I ± fnC>UVOtt? U^Cn ? lk.a" a neu’ lussa vielä vastustusta. M utta
avoinna Toverissa
nainen
edellytys
Viron
kautta
vaikutus
J
apu
todella
avuksi
tulisi
ja
et-
v?st.ot3savallan
sodanjohto
kes-
lästä, niin hartaasti kuin sitä siaalinen
vastustajain
ryhmä
io iiu v .il
V d lR U lU S .
r "
- - - - - -
v u n o i
ja
VL-
XTo
•
11
t
---------
----------------- —
j
u oli
n
u merki
iv in i'
"
.
•
,
«
. J
.
K iiti
rv a n
..L a
____
A p u to im itta ja n paikka ilmoitetaan
M utta ei siinä kaikki Sen ta tasta
taistelusta
edes
jotakin!
. . N a ar?
a? rm tam alle yhä
uu-i tyksetön ja tilanne kävi rauhan- Itä- ja Pohjanm eren maihin kul-
on yritettykin. Työläiset kai
kevan
Venäjän
kauppaliikenteen
avo,rnek»‘
Toverin toimituksessa. V**.
akkeenom istaiat
— pysyväistä
työläisilleI.
viroon uudelleen pyrkim yksille suotuisaksi, kun
killa lännen kaivosseuduilla tie osakkeenom
hyötyä työläisille
1 v ,J, ...J.OUKk?Ja
U K . Ja.
istajat
ovat viime
+ 1 l1 «
« r lA I C A n il
~ x . . 1 __ *
AA •
m
enestykselliselle
kehitykselle.
t,muk,ena
on täydellinen suomen- j*
koituisi.
¡hyökkäämistä
_____
tävät mitä ovat B utten kaivan vuosina tulleet osakkeiden omis
vart.c n\
Tämän tuli yleisesti tunnetuksi, ettei
Sentähden
tämän
liik
en
n
elin
jan
1
englann,nk,elen
t,ito
»°»ialisti.
--------------
------------
¡toimenpiteen
tarkoituksena
näyt
not työpaikkoina ja tietävät, ajiksi lukemattomissa muissa
Englanti eivätkä m uutaliittolais
avaaminen
ei
ole
ainoastaan
Vi-
Puo,ueen
jäsenyy».
Toim
een
on
vallat vastustaisi rauhan soi
mitä parannuksia niissä tarvi kaivoksissa kaikkialla Yhdys Tarton rauha ja V i r o i t t a
taan. . Kesä on edessä, siksi sin valloissa. Ja loppujen lopuksi,
miamista.
M ilitaristeillem me, rolle ja Venäjälle, vaan myös- tut,av* heti kutsun saatua. Hake-
ne ei lähde sellaisetkaan, joita cetä ovat nämä yhtiön osak
jotka ehkä mielellään olisivat kin muille valtioille m ielenkiin- muk,et palkkavaatim uksinaan on li.
sosialidemokratia
\
järjestym isperiaate ja solidari- keenomistajat? Samaa väkeä,
m arssineet Judenitshin rinnalla toinen kysymys. Ja me voim- Petettävä ennen toukokuun 20 pii.
...
7 7 7
la olisivat voineet esiintyä voit- Pietariin, oli tämän kukistumi me mitä suurimmalla mielihy- v“a o,o,tte«ll«:
suuden tunne ei pahempina ai mikä hallitsee Amerikan öljy-
Viron
pieni
kauan
sorrettu
tajina
ja sanella meille omat nen terveellinen opetus.
väliä sanoa, että m ainittu kon-
TOVERIN JOHTOKUNTA
koina aina estä rikkuriksi me tuotantoa, Standard öljy-yhtiö
kansa
on
saanut
kylliksi
tuntea
rauhanehtonsa.
Juuri
rauhan-
♦
sessioni
on
käsitettävä
todis-
Box
99
A .
nemästä. Työtä on muuallakin nä ja sen kautta taas lukem at
tukseksi
neuvostovallan
vaka-,--------------------------
Atona,
Or«.
maailmansodan
katkeria
seura-
neuvottelujen
kestäessä
anka-
saatavissa, eikä
korvaus ole tomia muita trusteja ja korpo-
Ryhtyessämme nyt tarkasta
uksia,
joita
sotanäyttämön
lä-
rien
pakkasten
aikana
käydvt
c
, .
maan T arton rauhansopimuksen vasta aikom uksesta varmentaa
huonompi kuin Buttessakaan.
ratsioneja.
heisyys on .vielä lisännyt. So- viimeiset taistelut, joihin vas edellytyksiä, on meidän ennen täten T arton rauhan kauaskan- # buomalaiset ystävämme, kii
He muodostavat yhden valta- taa seurasi venäläisten joukko- tustaja työnsi yhä uusia osasto
Näköala kaivannoilla kuuluu
n’u utkm . kansat, jotka ovat
vimman
osan siitä Amerikan jen siveellisen rappeutum isen ja, ikäänkuin sen varaväkijoukot kaikkea todettava, ettei rauhaa tävä m e rk ity s ... Edelleen on
olevan sellainen, mikä se taval
Venäjä
m
yöntänyt
käyttöoikeu-
Jaigtellee.
t tai saavat yhä taittei
ittaessa esiintynyt voittajaa
lisesti tämänlaisessa lakossa on: todellisten hallitsijaan renkaas raskas aika, jolloin rauhallinen olisivat
olleet ehtym ättöm iä solm
den
suureen
metsäalueeseen.
T
ä
-'
a..ltsenaisyytensä
puolesta, ym-
sotamiehet pitävät päävahtia ia '
j°*ka..ovat järkähtämättöm äs- kansa sai entista enemmän ko- vaativat meidän puolustusjou- eikä myöskään voitettua. H uo mä arvokas konsessioni antaa ¡pa^ avat jlm a n muuta,
kuinka
virolaisten puolustus
Hurfaf
hurtat kiertelevät _—i------
aseineen h , ei ti päättäenet taistella kaikkia kea raakaa väkivaltaa. Tästä koiltamme mitä raskaimpia pon lim atta
meille
m
ahdollisuuden
kohottaa
RaI.
1
,sarvomen
rauhansopimus
osoittam asta erin
dän selkänsä takana konnuuk- sellaisia työväenjärjestöjä vas kurittom ien
sotilasjoukkojen | nistuksia. Vaikka suurin vai- joukkojen
Ja tuleekin olla var-
omaisesta
urhoollisuudesta
ei ja elvyttää maan kauppaa ja me!s.ta
taan,
joita
he
eivät
voi
hallita.
siaan hajottam assa. Siitä huo
sortoyallasta joutui väestö sak-ivoin — säilyi rintamamme kui- saattanut olla puhettakaan vas teollisuutta sekä suo tilaisuu Sln .k in Sllhei? katsoen, että siinä
limatta ovat lakkolaiset levol Heillä on suoranainen liitto ai saUisten m iehitettyä maan uu- lenkin joukkojemme hallussa
kaikkien metallikaivan- den väkivallan uhriksi. Venä- eikä vastustaja voinut valloit- tustajain kukistamisesta. M ut den säästää valtion metsiä ja ehiiottom asti tunnustetaan Vi-
lisia- Sillä he ovat ehtineet hy nakin
ryhtyä niitä järkiperäisesti hoi- r° n .TasavaJ/an valtio-oikeudelli-
västi järjestyä ja ovat varmoja tojen omistajain kanssa, jossa Idincn hirmuvalta vaihtui siten < taa Narvaa. Ne kiivaat hyök- ta vastustajankin täytyi luopua tamaan. Se on sitäkin tarke-
rilPPum aton asema sen
yrityksistään
kupariherrat ovat johtavina. — vain saksalaiseen hirmuvaltaan, ( käykset, joihin vastustajan ta- m ahdottom ista
voitostaan.
ämpää.
koska
junkkerisukuiset
valt,^
J
ahoIta> jonka osana Vi-
saattaa Viro vielä kerran val
M utta lakkolaisten rintam an Vuoden 1914 alkuun saakka oli Saksalaisten valtakausi m erkitsi holta yhä vaan uudelleen oli tansa alle. Sen takia ei sota- feodaaliherrat harjoittam alla to -7 ° tahan asn ° n ollut. Tällai-
lujuudesta ja työläisten yksi Butte “suljettu kämppä”, se on, Viron kansalle balttilaisen junk ryhdytty, maksoivat sille tuhan- korvausvaatim ukset voineet tu l dellista ryöstötaloutta ovat la i-lnen tunnu?tamincn on luullak-
m ielisyydestä huolim atta, saa siellä oli kaivantomiehillä unio, kenluokan hillitöntä kostoa, se s ia ja taas tuhansia ihmishen- la kysymykseenkään. Ne san m inlyöneet metsiemme viljelyn ?ernme. T16111® vicla Paljon tär-
kaikkien
kuulua. Ku
b a l t t i l a i s e n h ertfllillriin ria rt C
I Iriä j X io S“
..o..4.1:1.J en « y ty y niiden'
•• ,
daan taas kerran nähdä miten johon
parisaaren
Ukon piti
m urskauduttua
gen suuret uhrit, jotka sen kaut ja raiskanneet ne aivan edesvas-I *Jcarnpi kuin Bernin ja Amstcr-
jättiläiseksi kasvanut kupariyh-
aarnin Internationalen antamat
ta kieltäm ättä lisääntyivät Vi 1 uuttam alla tavalla
tiö katselee tätä taistelua, mi
,
tunnustukset,
jotka myöskin o-
ron tasavallalle, täytyi meidän iaT 3 • ? raVhansop,m uksen a- vat olleet meille
siveelliserti
ten varmaksi sen isännistö tu n
itsemme ottaa kannettavaksem lakirjat todistavat myöskin
*
cmsesti
tee asemansa ja millä röyhkey
. . sangen suureksi hyödyksi.
To-
me,
joten
siis
meillä
on
ainoas-
taan se siveellinen hyvitys, e « ä « » ^ “ 0 ,« » « “
k k « '5! X a X Ä u u « *
dellä he ajavat asiaansa. “Meil dustriahsen
unionismin
käsit-
valloittajat
maasta
U^
ik
L
?
Spuo-
v
a
l
l
^
so
d
a
n
jo
h
to
o
n
’aina
T
a
t
unionismin käsit
lä ei ole mitään sopim ista”, on
..edanune maan vapauden jäi- että L
olemme p i t ä n e « , a t - ^ n k ä i t ä l r S i r A u « : ' “
teitä.
Tätä
ohjelmaansa
he ovat
tunnuslauseena kaikissa yhtiön sittemmin
leen vakaannutetuksi
koin lupauksemme Viron ja Ve- epäilm ättä asianlaita kaikkien
^^
Van” m J k ^ n ^ s l k s a a n ^ ^ p 3®”
julistuksissa.
“Tiedämme että B ^ U e T ^ k u ^ noudattaneet
Mutta
vaikka
emme
ottaisi-
suurin osa miehistämme on val hän union hävityksen iä lL en
A iS
i Pois!uvx’ seen saakka - tammikuun 3 kaan lukuun tätä puolta asiasta, najan v alaen tullittom an kaup- muidenkin kansojen nykyään)
pavaihrion ja rje std y y n nähden. Jmutta me rohkenemme sild tot’
mis palaamaan työhön niin pian
niin
voimme
kuitenkin
olla
ty
y
Meidän taholtamme on aina va- voa, että täten olemme
kuin tilanne on hieman m uut suta,
tyväisiä
jo
T
arton
rauhansopi
a
k
sUe t a V ’ ettei V ir°n t a s e i t a h ^ a v ^ ä s k d « ? ^ ^ ^
että
järjestym
isyritylcset
Neuvosto-Venäjän
punaiset
jou
tunut
ja asema rauhottunut.
Koska
ainoana
tarkoitukse
keinoilla
tai
lo
isii
a
tu
lle
e
t
___
E
.
■>,.
muksen
aineellisiinkin
ehtoi
samassa^
Jo“iT
y cn-ajaa vastaan niinkään- Tasavallan valtio-oikeudellisella
Suurin osa niistä, jotka ovat X « ! X ? i,la U i tOiSi"
namme oli vain tasavallan alu hin.
Tasavallan
tarkoituksena
laisia
tullirajoja ja että meidän tunnustam isella on joka tana
työnsä lopettaneet, ovat sellai
la kun
• u-, •
Vat hyökänn« t yli Narva-joen een puolustaminen, ja koska
ei
koskaan
ole
ollut
laajentaa
.
.
¿
t
a
i
?
d
amme
minkaIa'
n'
n
i
maahan.
Siten
syöstiin
Viro
sia jotka eivät milloinkaan ha taloudellinen voima heillä pn\ jälleen sotaan ja kansan oli p ä k emme
milloinkaan
ajatelleet aluettansa sen kansatieteellisten satamamme ja kauppatiemme o- uksessa niin hyvin poliittisesti
luakaan tehdä työtä. Kun he
vat aivan esteettom asti suuren kuin myöskin taloudellisesti var
emmekä saattaneetkaan ajatella
ovat poistuneet, käy työt taas akanaan ja miten paljon heillä ko puolustautua. Yli kuuden Venäjän tappiota”, olimme val rajojen ulkopuolelle. Nämä ra naapurikansan
käytettävissä, sm tärkeä m erkitys. Kun Ve-
jat on vastustajan taholta tu n T arton rauhansopim uksen kaut- näjä nyt on tunnustanut Viron
kuten ennenkin”. Tällä tavoin a s i o i s s r ^ m e . ^ ^ ^ Va- ? ° ldt n ‘ VU?d®n ° n siis 03x13 s°ta-ajan
miit, niin pian kuin tämä tar- nustettu, vieläpä sillä tavalla,
sanotaan yhdessä heidän sano- m eteliä’ e t t ?
lh" iraskaxta koettelemuksia jatku- koitus oli saavutettu, lo petta-! että
tarvittaessa meille on mah- ta on tama tosiasia nyt varmen- tasavallan de jure (oikeudelli-
malehdille antamassaan kirjo- X v ä k e ä k in n ii? hein r- SCn ” Ut; Raxxhaxxtarve oli niin ollen ™ hd ,ta,stelun\. M utta se oli ¿Ollista siirtää muutamin pai- e:et^ n ?°- Cmv *n- pU° lin ikuisik- sestiL rohkenemme sitä suureni
niin helposti as- _ luonnollinen,
tuksessa. Ja kaikista merkeistä, sotaväkeäkin
hi a'" „ al ' 1'.e,t' ‘"
.P <>-i
oikaa kun tasavallan vä- mahdotonta
niin kauan kuin koin rajapylväitä taaksepäin vi- si ajoiksi. E ttä m ainitun sopi- maila syyllä luottaa siihen et-
päättäen näyttää siltä, että he j ¡¡itt
muksen perustuksella me saarn i
myös ne valtiot, jotka ovat
pysyä sanassaan.
sanassaan.
J a ! vallan6 palveluksessa1^ ? Un-elllSen ilxaxkaincn hallitus ryhtyi vält- T.e? d.an. raJojamme yhä u h a ttiin .; rolaista väestöä sen kautta va
kai kkl Vxro.s ta Vc‘ de facto (tosiasiallisisti) tun-
aikovat pysyä
Jj
mikä antaa yhtiölle tuon var ♦ oin P n . uksc®?? Ja Pamvas-, tamättömimpiin toim enpiteisiin diksipa on myöskin itsestään hingoittam atta. Venäjän kul najalle viedyt kirjastot ja oppi nustaneet Viron itsenäisvvden
ym m ärrettävää, että tasavallan tavarastosta Viron tasavalta saa laitosten tieteelliset kokoelmat jo aikaisemmin, kuin myöskin
r°h?’ Ä
K
vana maanpuolustuksen
muuden, tuon yltiöpäisen päät uhkaa
heidän ¡täsistään” , u i ^
‘v ^ ä v a ä n 13^ ^ ' hallitus hyväksyi heti rauhan- 15 miljoonaa ruplaa kullassa
v neet ~ tä m ä n s c i- "e valtiot, jotka e”vät ? i e us
täväisyyden
seisoa järk äh tä
amJmUkSCn\ - M - OSki n puolueel- Me vaadimme tuota summaa o
ay
c
taIoudeNistsa
valtaa
olivat
neuvostojoukot
jo
lasket
O tu k s e k s iS
Samai e” ?°- ^alta,?ect antaa tunnustustaan
mättömänä tuhansia työläisiään sen
° n •aSSa sukteessa epäl- mana osuutenamme m ainitusta
vastaan vielä silloinkin kun se sissä ludattarntseks, nnden Itä- nee, valtansa alle puolet « » -
jotka s.lla taas tekevät vallan alueesta. Ja nyt jälkeen k ^ n ä e t CI? r a anfS,O.lta> . Meillä- varastosta. Se m yönnettiin meil- alkamisesta i hyvien suhteiden Virolle ennen Venäjää,TyTkoh*
neuvostotasavallan ta seuraavat Venäjän hyvää e-
niiiiniiiiiiiHiiiiH 11111111111111111111111111111
naet oli — tosin ei puolu- le kuitenkin toisella nimellä
kanssa.
H iutui,...............................................miirnirniiTj aumniiiuumiHuimui ii.
simerkkiä. Viimemainituilla tar-
Hiiiiniiniiiniiiiiiniiiilinlllii„i„„lll„ tl HiiiiiiiiiiiimiiimimnmnmniiiiinTiiir,
T O V ER IN A SIA M IE H IL L E
(T H E C O M R A D E )
T U organ of tke Finnwk workers
tke Western State.. T ke only F in n ic
D aily in tke W ert.
Pukli.ked Daily,
S koverin vasfaavan lo?.
a
’j Ä
s s t ä ä asfs S
s
J ä
Ä
X
r ls
s ä s s ä s
Mitä kommunistit ha
luaisivat tehdä
-
tnistaja — se on todellinen hä tannon vallitessa voidaan käyt-
silla tiloilla on taas meijereitä, kylässä ja m u u ta sen sem m ois
mähäkki,
„
.. joka tulee istumaan | taa h-vvxa.. maanriljelyskoneita, juuston valmistuslaitokset; ko-,:
ta)
m u tta
talo n p o jat o ttiv a t
kovhalistön harteilla lujem m in; ) u,daan säästää kaikkia aineita, konaisia tehtaita on
kuin kurjistuva, huonontunut ja i j‘*r-'csIjiä itse työnteko yhden
Kirj. N. Bucharin.
mihinkään kelpaamaton aatelis- suunnitelman mukaan, asettaa
•
X.
herran pahanen.
(kukin työntekijä omalle paikal
leen, d'“
pitää
kaikelle tarkan
kir-
C;«
.......
““ Aamnic
larKan Xir-
Maan yhteiskunnallinen viljelys.
- is jaon tiellä ei ole m inkään-! janpidon ettei mitään aineita ei
uk)spaas.ya- lam a ulos-ikä voimia haaskata. Tarkoitus
Lokakuun vallankumous suo
ritti sen, jota Venäjän talonjnijat
ta väittelivät vuosisatoja: se otti
pois tilanomistajilta maat ja siir-,
si ne talonpoikain käsiin. Nvt x-en yhteiseksi omaisuudeksi. kov h.i.ist»»laistalonpojat siirtyvät
on kysymys siitä, millä tavalla t a ? . ? ' h ?«™™
V°- in ?. ai U? 8 aat ’ } hteistyöhon
mahdollisimman
nn tämän
b
. 1 .ni,t Isin maan sosialisoimisen- suuressa mittakaavassa,
X
¡ ’
n
"«■"«cl-1 « : tilanomistaja, „vat „«lelli-
tmmkti, n \
me’dan
suudessa erotetut siitä. Maa o n i~ KU’.
n ka se on suoritettavissa?
Kuinka
kannall ■ kidn' ‘ ¡?.a 8a,naII*[ tullut työkansan yhteiseksi o m a i-|Se vo’daan suorittaa ja on suori-
kannalle ku n teo hsuustuotan- suudeksi.
• tettava kahta tietä: ensiksikin
non jakamiskysymyksessa.
Tie-!
.......................
entisten suurtilanomistajain tilo-
jun.iinisKvsymvKsessa.
lie
-
köyhälistön
tenkin maan’ voi' jakaa toisin ’• *' utta tanxa ei r " ta t n pv-ijen toverillisella viljelyksellä: vat käyneet.
Maalaisköyhälis-i
valtuuttamat, kunnan* edustaia-
__»
> T ■« Vt V« V to, I
> M kertaa
L* X
X
y edulli-
-k « 1 1 7 !•» neuvostot
a
X . •
järjestämällä maatalou- tölle on tuhannen
kuin tehtaat. Mutta mitä seura: folkin m a" e f oi" a i n o a ^ u i ? ^
,
Ja niiden maajaostot
si maan jakamisesta yksityiseksi teisom aUuutu, vaan että . « ¡ t ä i* * '? *
'jsem paa
menetellä suurtilojen pitäisivät kaikkea siimalla eivät
omaisuudeksi, maan jakamisesta ieiso.ma’^H tta. vaan että si
kanssa siten kuin ty ö lä ise e n antaisi minkään kadota ia avus-
yksityisten talonpoikain kesken ?! ; L,ie.Xi'estl , v,Ve^taxs’'nk,n
EJlei f Entisten tilanomistaiain tiloil- ,"t«7 7kVt 1teh.t.'?'t,en ka.nssa. : | ,?1'5.i'-at entisten tilanomistajani
Tapahtuisi siten, että se jolla o li-; -a, ,sta ' Meistä toverillista vil- '• Jo,SSa ennen ei kaikkea maata ottaa
ot
ne kontrollinsa, kirjanpi- tilojen yhteiskunnallista viljelys
- ta ole< ni,n S Julista mitä t a - y h x’.okrattu. tak)npojille.
vaan
har-
to
» Oli sM
1 - 7 . '4 i- A f * ••
.
•
si säästössä joitaki in pennosia io -' hansa-
i
E
Ä Il O 11 ir< x ♦ n r» z s » n ^ «•* 1 n 7 • —
ka olisi vähän rikkaampi ja mah-!
h.-vväksy minkäla
tavampi, nousisi nopeasti “pin-l
akeja tahansa, e’ s u - :
.
t liu o n Kvmme- tajan tila a ; ei anastaa yksityisille ta » tciiu »¡i.>;ii-
iiiHiiiimiiiiifiimmninnmni„nminm Hmmnntmimmnmimmiini,,, ll ll ll lll
mahdollista
avustamaan kaik- mistajain tilojen oikeasta k.i •
kia hyviä alotteita
tf. , T a r v i t a a n ; tä ; toisin sanoen
vain, että itse koyhälistotalonpo-: työ uusien raaaolojen luomi
Jdt’ Tt’°liproletant seka entiset Tällaisen järjestön tulee 1
maatyöläiset osottaisivat eneni-; listöläistalonpoikien luoda
tilan itsetoimintaa, ojnaa alotcky- taneuvostojen muodossa ia
kva. Heikot koyhälistotalonpo-! taneuvostojen yhteyteen -,n
JaF e n a t yksinään saa aikaan riistettävä tarvittavat eri
m i t ä ä n , tuskin kestävät niukuin sastot; kuten elintarve-
m
naukuin
a c o .v»,.
v * 1
naukuin t tasapainossa.
M utta i he . m. osastot. Talonpf»ikaisn
« uoems.a tyoRommuneja a-
\ustam aan, hankkimaan niille
In tU m a a n X '
,ri,'" ’“ eita-
auttam aan nnta agronoomien ja
h i« lk n n ,äUä ,7 ankinn'15Sa' , V?’
iiitf j i n t«illa tavoin ennen kurja
.
tMonpoikaispahafien.
...
.
- . joka ei en-
nen nähnyt peltotilkkuaan kau-
vemmas, alkaa m uuttua toverik-
si. joka viidessä toisten toverien
s- kanssa, kasi kädessä tulee kulke-
m itukaavas-a
ta-
jalp niaan
ah tu v suuressa
an yhteistöin
tietä.
maanomistajiin
tilanom istajiin
ia köyhiin; viimemainituille jäisi
silloin vain yksi vaihtoehto: jo
ko lähteä kaupunkiin taikka
paikkailtua kylän rikkaalle. To
sin nämä uudet tilanomistajat
e iv ^ - ’
• •
* •
talonpoikia
mitaton
----- , __ • .
, . -
- - —
laiset lait ylhäältäpäin tällöin au-J “3 jakaa tehtaitten kalustoa ia
ta rahtuakaan. Maan yhteinen XurHieI'a tehtaita, samaten eivät
viljelys — kas siihen täytvv p y r-! 833 menete!lä. talonpojatkaan. Ti-
kia. sitä tavotella.
' ' ( lanotnistajain tiloilla tapaa usein
. . kxn
paljon kaikenlaista hv-
saa kuin talonpojat tottim. h
toverilliseen asioitta, le it
k‘* ™ « " 'P « n n t k i n
maan taistelua porvarista ,
taan
tuleva, aina
nattam aan
maalaiskövha
rikkaita vastaan
siitä -
maa läiskä vhäJistö’ lövtää 1
parhaimmat avustajat
Kovhälistan ei oh- a-
vetää' h s e ä l? n enS tä
naan
taistella
maan saatiin
valtaam
2 k s L ' ia iJ tm
ml
On ymmärrettävää, että asioit- valtasimm e .sen tilanonn
ten järjestämiseksi tälle kannalle! Kun emme nyt fnenctta;
^3.ryxt3an niaalaisköyhälistön hy- ( jälleen ! K un emme o
vä larjestäytvminen. Tämän jä'r- luiskahtama;
_
a maan sitä k a s is i
, Mutta vanhoja tilanomistaiain Reston tarkoituksena
on kaksi f ä m ä v a a r a
voin. vaan enemmän. Maan ot- tiloja ei ole ainoastaan «ailvtet
tammen haltuun ei ’
*’ - ' - - •
"-*‘u
Tilojen ottaminen
ollut vaikeata. K
vaHankumt^ul-collic*.»
äläkten ja talonpoikain i nen. « aan aöh Ä S X a m i '
•'« a . Ia sehän merkit- n e n : „-..kommuunien iä X n ä m '
» se tulee - u n i n e n , h u o le n p a e ^ ^ ^ ,
» '« ä » » » .
tuotannon tie,..