Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (April 2, 1920)
a PERJANTAINA, HUHTIK. 2 R.—FRIDAY, APRIL 2 TOVERI 1 se voinut maitoakaan kestää. (T H E COM RADE) i L iittolaiset tukevat sovinnolli- The organ of the Finnish worker« in s*a h a llitu k s ia , kuten ItävallaS- .k . W c.iem S f , . . . T k . o » l, F.nm .k s a k in sosialidem okraatteja, jot- Daily ia t k . W ..t. Puki, d..d D.U., ka uskovat rauhalliseen kehi- . x « p , S u a d .,, . . A .,o ria. o , ., o n , >yks« n poliittisen, toim innan ky , k . W « . ,. r . W oikm en*, Pukluhin, ,k a U ,ta l m U tta .r?.“ a?n „JJ'r l “ m P ': g . — - ■ - - ................ i----------------------------- ---- ■ . luontoista tyolaishall intoa e t -----------suvaittaisi liittolaisten puolelta. JOHN VÄLIMÄKI, Editor & Manager S i t t e n v i « la ° V at e r i M a t k «®’ 1 kenäänkin riidassa ja kateelli- O ffice Seventh and Com m ercial S t ., i siä toisilleen. V arsinkin vasta syntyneet pikkuvallat ovat vi O pposite Post O ffice. TELEPHONE — O ffice 365 hamielisiä toisilleen ja vanhem- Editorial D»p‘t 63 2 . i mille maille. Tsekit, jotka o- — « — . ; Tr.■■■=..■?- „■ .i ; Vat saaneet muun muassa Itä- Entered aa second-class mad matter vallan entiset hiilikaivannot, O- July 18, 1912, at the Po«t Ohioa" vat niin vihamielisiä vielä Itä- • « a 11 11 . . * •• x. *11 1- * * 1 vallalle etteivät myö •• sille hiil at A storia, O regon, under the tä millään ehdolla, vaikka se A ct o i March 3, 1879. on aivan ilman niitä ja maksai si ne teollisuustuotteillaan. M 1KÄ P ID Ä T T Ä Ä K E S K I - Sisäisesti olot kuitenkin tu- EUROPAA. levät joka maassa aina —— J yhä — pa- r — — if. peen vähä- , __ New York Postin kirjeenvaih- set, mitä niitä saadaan, ovat tajana ollut Europassa toista vielä enimmäkseen kortilla saa- vuotta ja joka nykyisin kulkee tavissa. L iittolaiset antavat ta- luennoitsijana työväen unioiden varaa vissin määrän, yhtä mon- kursseilla, on viimeksi ollut p a -'ta annosta kutakin henkilöä ri viikkoa Seattlessa. Hän on kohden, m utta kun kortti ei ai- antanut useita haastatteluja U- na määrää tavaran hintaa ja nion Recordille ja pitänyt usei- kun työttöm yyttäkin on senlisäk- ta puheita Europan asioista si- si kaikkialla mikä estää tyoläi- kälaisillä työläisten haaleilla. iset ansaitsemasta, joutuvat työ- Kun hän oli kuvaillut sitä Iäiset ja vieläpä oppineidenkin k u rju u tta ja p u u tetta mihin luokkain jäsenet ja köyhemmät K eski-Europan työväki on ase- liikem iehetkin suurelta osalta levon jälkeen jo u tu n u t ja niitä myömään ruokakorttinsa rik- taloudellisia m ahdottom uuksia kaille. Tämä yhä lisää keinot- mitä näillä mailla on edessään, telua elintarpeilla ja tekee rik- yrittäessään nousta siitä kaaos-j kaista rikkaampia ja köyhistä tilasta, mihin ensinnä sota ja köyhempiä. vielä enempi aselepo on ne syös Yleensä kokonaisuuteen kat- syt, kysyi haastattelija häneltä soen oli H unt sitä mieltä että josko hän luulee, että nämä ainoastaan työväenjoukot, omal- maat menevät kommunistisiksi, la ohjelmallaan voivat uudel- H unt vastasi olleensa Saksasta leen rakentaa K eski-Europan ta- pois jo lähes vuoden, m utta mi- loudellisen ja henkisen elämän, ta hän siellä silloin näki ja mitä m utta sekin ottaa kuitenkin kak hän on sittem m in eri lähteistä miespolvea ennenkuin se on kuullut, on hän tu llu t siihen tu- tapahtunut. Silloin arveli hän lokseen ettei mitkään näistä Europan olevan kokonaan uu- maista voi y k s in ä ä n m « n n ä kom d«n» paremman ja kauniimman m unistiksi. Ne ovat kaikki niin kuin koskaan ennen. M utta ra- heikontuneet, niin syvässä puut kentavien voimien alkuunpääsy teessä ja ulkopuolisesta avusta on vaikeaa, sillä vanhat por- riippuvaisia ravintoon ja talou- värilliset hallitsevat ja hävittä- dellisiin tarpeisiin nähden, et- vät voimat eivät hevillä luovu tei mikään niistä yksinään kes- vallastaan. Ne taistelevat kai- täisi kommunistista vallanku- keila tarmollaan ja siksi sodan mousta, joka estäisi näiden tar- jälkeiset uudelleen rafcennus- peiden saannin toisista maista, taistelut käyvät niin mutkaisik- P itäisi tulla vallankumous yhtä- s* j a verisiksikin. aikaisesti ainakin Saksassa, Itä- ..J vallassa ja Bulgariassa. H IR V E Ä T O V A T H IR M U - “Itävallassa on nyt rauhan- H A L L IT U K S E N J Ä L J E T U N K A R IS S A K IN sopimuksen jälkeen ainoastaan kuusi miljoonaa asukasta ja ----------- j- Porvaristo näyttää joka raaas- kohta neljä miljoonaa näistä a- sa osottavan samaa pöhjatonta 8“.u . P ienissä ja sen ympäri»- kostonhimoa niille työläisille töillä. 90 prosenttia ihmisistä, jotka nousevat taisteluun sen joita puhuttelin Vienissä, ovat valtaa vastaan ja häviävät. O- kommunisteja, m utta Itävallan lemjne saaneet lukea uutisia kommunistit olivat hyvin pes- Suomesta, jotka ovat puolen- sim istisiä tilanteeseen nähden toista vuoden ajan pöyristyttä- kun siellä olin. L iittolaiset an- neet maailmaa. Unkarissa, jos- tavat vissin määrän elintarpeita, sa työväen valta viime kesänä He ovat nähneet kokeilun Un- m urrettiin, on sen jälkeen ta- karissa ja he käsittävät, että pahtunut aivan samallaista. He- kommunistinen vallankumous ti kommunismin kukistumisen m erkitsisi uutta elintarvesaar- jälkeeii siellä, rumanialaisten a- toa ja niin kurjasti kun he nyt seiden suojissa riehuvat valko- hiljoilleen kuolevatkin nälkään, lahtarit alkoivat teurastuksen eivät he halua pikaisemmasti jota on kestänyt näihin asti ja kuolla. Sama on suhde muual- joka on vienyt lähes kahden- la. E lintarpeista on hurja puu- kymmenen tuhannen työläisen tc* var8ink»n ovat siitä hengen. kärsineet niin, että paikotellen M utta nyt kun julkista lah- kun lasten kodeissa on an n ettu /tau sta on täytynyt vähentää maitoa sinne sairaana tuoduille kun ulkom ailtakin alkaa tulla lapsille, ovat he tulleet siitä yhä protesteja sitä vastaan, ovat sairaammiksi, sillä niiden vat- porvarilliset salaseurat alkaneet saelirnistö oli jo ollut niin kau- salamurhaamaan työväen toim it- van huonolla ravinnolla, ettei sijoita oikein joukolla. Yhden »ni»Hi»H»wiiiiiiiiiiiitiriiiiimiij|t||ll|l,|, iiiinnHiiiiiiiminnininm,iiiiiiii„lltIfn - 1 . s s . ^ " 3 “ g - « x ; r . ', < s -T.i 1 f * ’ v jv v a * V . . . . . . . . YHTÄ JA TOISTA Ia * aeerattava . . . . . . . P®lot®ttava Ja terrori- heitä niin että Jokainen ja kahden työväenlehden toimit- i m ituskirjotuksessa huom autettiin, oli o le tilaisuudessa järjestäm ään m onta tajan, tai m uun toim itsijan ka- 1 nykyinen vastaava toim essaan jo kuu- . m uutakaan seikkaa m ielemme mukai- toamisesta on silloin tällöin jo kausia ennen, ennenkuin e n n e n k u in hänet h ä n e t aii a ii- ' sekM, jonka me näem me välttäm ät ennen kerrottu. N yt tulee Bu- hen yleisellä äänestyksellä virallisesti tömäksi. Siis on aivan turhaa huu dapestistä maali s k. i p. Saksan valittiin. Hänen kantansa lehteen taa yhtenä päivänä kurkku halki kautta lähetetty tieto, että noin nähden oli silloin kaikkien tutkitta ja lopuksi ikää ruveta sitä sairasta- Ö. F. K. 100 sosialidem okraattisessa puo vissa, joka ei siitä ole muuttunut. maan. Näin ollen sitä ei voida olettaa vaali- ----- ------- ---- lueessa toim inutta henkilöä on kadonnut jäljettöm iin. Puoliin- kalastukseksi, joten Portlandin osas- johto velvoitti joitakuita päiviä tokin »»Hoin suurella enem m istöllä Toverin sietäisi ottaa takaperin puoluesihteeri Ezer- i hyväksyi hänet toim eensa, omat neuvonsa venkan toim ittam aan tutkim uk-i Kuten «anottu, itse kukin henkilö siä kadonneista ja m ahdollisesti aina odottaa satoa siitä, johon hän huomioon pyytäm ään poliiseilta apua et on kylvänyt. . Niin on m yöskin käy siskelyjä varten. M atkoillani ‘ olen tavannut ainoas nyt tässä. Tämä koko kyseessäoleva kirjotuksen kohdistuu pää- . rakittelu — ---------- venka ja rautatieläisliiton sih- t *»iaH»sesti osuustoim intakysym ykseen. teeri Poss kadonneet, Samoin Melkein jokainen työväenluokan jä- kaivataan kolmea henkilöä, jot- 8en i® ,en kannattaja käsittää o«uu»- välttäm ättöm yyden ka eräässä ravintolassa joutui toim intaliikkeen vat kiistaan muutamien poliit ja tarpeellisuuden, vaan meillä tänä- päivänä ei ole ne liikkeet siinä kun tisten vastustajainsa kanssa. katkaista ----- koko Porvaristolla on vakinaisia nossa, että voisim me •- -• Mutta nyt on myöskin Eaer- “cam arilla-seuroja”, joiden ai- naan ’“hteemme pikkuporvarien kana noana tehtävänä on vaania kut- 8a' Tuo ,uttu’ ^OMa M:la #ano°- et- ka työläisten puolelta uskalla- ta ‘»•««•‘ounm talnkettl on Toverin vat innokkaammin ja tehok- to,m,tuk8en tahoh® vastustettu, on «i- kaammin toimia ja kun heidät :van perätön' Meidän ™yön- on saatu selville, niin pimeässä laa’ että toimi‘uk«n »aholta on oltu henki pois ja ruumis piiloon. / hta m yötätunto»,a osuustoim intoliik- Kun koko porvaristo, ja itse s-; kee 7 kuin ka,k'lle muillekin työväen tään tietysti viranomaiset, ovat p yrkimyk«ille, joskaan ei ole en ty,- m urhaajain takana, niin m inkä-: gestI 8lta. Pukva,Itu- Mutta meidän pä S ille VOi ä v tv v IcäÄ itta« Autan I t täytyy käsittää asian toisetkin puo let. Sellaisissa olosuhteissa missä me lehtiljikkeen kanssa olem m e, on o- tettava huom ioon seikkoja molemmin Sellaista saattaa tehdä porva risto omille kansalaisilleen, Un- - , i - o karissa - magyareille ja Suomessa p u o lin ja sitte so v ite .. lla „ n iitä .... y h , te e n . - J suomalaisille, se sama porvaris Ensiksikin nykyään vallitseva paperi to, joka näillekin miehille vielä pula, jonka tähden lehteä on pitem muutamia vuosi takaperin ku män aikaa oltu pakotettu julkase- vaili että 1, magyarien pitäisi . m 1 „ 1 - __ aan n e lisiv u ise n a . K eskim aa maan nelisivuisena. Keskimäärin sii- kaikkien olla yhtä, auttaa toi- . ..... ... 1 . , nen toistaan ja uhrautua toi- > .. . sensa puolesta yhteisen isän- , . .. . . .. , . . , ., maan” puolesta. kunt.ak.,rjc‘ ? tolm“U8k’notuks,lIe y. Tämä lienee hyvä tapa vapau- m’ ja,a...*n t a p r .°*‘ ...,Suna ei °I.e ................ z r m ite n k ä ä n tila a se lv ittä ä p e r u ste e lli- tua poliittisista vastustajistaan. M utta se on samalla myöskin ta On h e lP P ° te h d a « d u stu k s.a v n r m în ku varmin keino irrottaa työväes ten viime vuosikokouksessa kävi sel tö niistäkin kansallisuustuntei ville. Vaatimuksia oli, että tilaus den ja isänmaallisen tunnelman hintaa on laskettava, ja enempi kir- jätteistä, mitä heillä vielä mah dollisesti on ollut ja yhdistää jotuksia; lehteä ei saa laajentaa e n nen kuin se kannattaa itse itsensä, heidät luokkana ainoastaan toi ja ilmotuksia on vähennettävä y. m. sia työläisiä puoltaviksi in ter s. Jos nämä olisi kaikki toteutettu, nationalisteiksi. niin lehden taloudellinen asema oli si jäänyt riippuvaiseksi ainoastaan siitä usvasta, jota merestä virtaa ylös pitkin Columbian jokea. Se aina käy sillä tavalla, kun as- ' Tähän M :1a juuri vetoaa, kun hän tutaan niin syvälle ettei jalat ylety huom auttaa, että laittakaa osuustoi- pohjaan, että silloin on haparoiminen minta käyntiin, niin ei tarvitse puh- edessä. Tämän tapaisen harppauksen vata 'akkoja” kokouksiin pohtimaan teki m. m. Wm. Marttila Toverin hoykotti-kysym ystä paikkakunnan lii ti »sa 75. Jokainen järkevä ihminen hemiehiä vastaan. Vaan sen tietää silmäiltyään mainitun kirjotuksen pää- jokainen paikkakuntalainen, joka on si siihen tulokseen, että kysym ykses- lähemmin ollut yhteydessä tämän •ä on persoonallinen verivihollisu us, asian kanssa, että juuri noista ilmo- Marttilan ja toimittajan välillä. ! »uksista, joista lehden taloudellinen Tämän tapaisia hyökkäyksiä ja vi- asema paljon riippuu, on suuren tais- hanpurkauksia on kyllä ilmennyt työ- »e Iun kautta onnistuttu säilyttämään väen sanom alehtien palstoilla jo kaut- ne ilm otukset, joita viime aikoina on ta aikojen: niistä on ilm ennyt huo- : Toverissa ollut. Sillä porvariston mautuksia myöskin niiden lopettami- juonet on jo ylettynyt kauemmaksi- sekei. M yönnettäköön kyllä, että asi- j kin «• vaan Astoriaan. He ovat anmukaisen arvostelun tulisi kaikkien , nähneet juuri nuo ilm otukset heidän kestää. Ja eihän siitä nyt suurta »a*8»e Iuaseik*een ja toivovat että he suukopua luulisi syntyvän, vaan sii- j onnistuisivat ne saada lakkautetuksi nähän se juuri onkin kysym ys, että j® »aada sen kautta lehti vararik- jossain määrin edes pysyttäisi puit- k°on. Kun he ovat kaikki keinonsa teissä ja asian mukaisena. Tuo ”To- panneet liikkeelle, niin olem m e kai verin nulikkamainen toim ituspolitiik- »nekin velvolliset käyttämään keinoja ka , joksika M:!a suvaitsee sitä ni niiden torjumiseksi. mittaa (joskin hän tähtää "ampumi- 1 öinen seikka, lehden "oikeistolai sensa" yksilöä k ohtaan), ei nähdäk- seksi kallistuminen, on m yöskig seni ole tehnyt mielivaltaista äkillistä harkinnan alainen. Sen lukijakunta käännöstä suunnassaan, joka olisi e- vo» °^ a vieläkin useampaa suuntaa dellyttänyt M:lan veren kuohahta- **n »uhteen eikä ainoastaan ‘‘oik e inaan aivoihin. Ja koska kirjotukses- aan J® vasem paan.” Mutta sitä ta käy selville, että kyseenalla on suu- »»»yöskin pidetään silmällä toiselta remmassa mittakaavassa yksilöpersoo- Pu°len juuri näinä aikoina enemmän na kum yleinen asia, niin sallittakoon kuin ko»haan ennen. Työväenluokan siitä hieman puhua. asema ei piisikään taistelua, ellei sil- Kuten saman lehden numerossa toi- '® °hsi vastustajia. Näinollen emme Kaukana rannoilta -------- r » — - a a ^ s s ^ u s t - s s 1 1 ■ J VJ n I I j y taan pari numeroa Töverl-lehteä ja olen huom annut niissä molemmissa ju rnutettavan vastavalittuja jä rje s tön organlseeraajla. Viimeksi huo masin tällaisen jurnutuksen piste tyn erään toim ituspätkän loppuun jolla pätkällä piti olla varsinaisena tarkoituksena hillitä R aivaajaa huu tam asta miljoonan m arkan Jutussa ennen kuin h ätä tulee. Toverin sie täisi o ttaa täm ä Raivaajalle anta m ansa hyvä neuvo myöskin itsekkin huomioon Ja sovittaa se tähän orga- niseeraajain juttuun. Toverilla el ole m itään oikeutta lähteä synnyttäm ään ennakkoluuloja vastavalitulta organi- seeraajia vastaan ja siten vahingoit taa s. s. järjestön Ja sam alla sosla- listipuolueen agitatgfonityötä, kun To verilla ei ainakaan vielä näy olevau m itään asiallista sanom ista organi- seeraajia vastaan. Mikäli olen huo m annut on Toverilla esim. toveri H yrskettä vastaan. Joka on m atkalla lännelle, siis varsinaiselle Toverin leviämisalueelle, esitettävänä vain se vika, e ttä hänet tunnetaan vain näyt- teliänä. Nyt on kumminkin asianlai ta siten, e ttä työväen liikkeen täy tyy itse kasvattaa toim itsijansa, eikä ole ollenkaan syytä edeltäpäin päät tää ettei n äy ttejästä voi tulla puhu jaa ja Järjestäjää. Päin vastoin on näyttelijällä siihen edellytyksiä enem män kun jollain muulla. Enemmän kuin esim. viinatrokarilla sanoma lehtimieheksi. N äyttelijällähän on jo tottum usta esiintymiseen, lausumi seen y. ra. Toimeenpanevan komi tean jäsenet kai tuntevat toveri Hyrs keen paremmin kuin Toverin toimi tus, koska Hyrske on vanha chicago lainen. Osastoilla ei ole siis mitään syytä luoda itselleen epäluuloja H yrs kettä vastaan Toverin jurnutuksen perusteella. “Ensin on mies tu tk itta va ja sitten vasta hutkittava", sanoo suomalainen sananlasku. Tämän kirjoittajaa taas Toveri nä kyy pitävän kelvottomana siksi, että minä puolustin viime kesänä ja syk synä Kommunistipuolueeseen yhty mistä. Onkin luonnollista, e ttä se on kuo lem ansynti Toverin toim ituksen mie lestä, joka on jo kuukausim ääriä hei tellyt ilkeitä letkauksia kommuniste ja vastaan. Toverin toim itus näkyy olevan sillä Tokoin kannalla, e ttä so sialismi ja kommunismi on aivan e- rilaiset toisilleen vastakkaiset a a t teet ja asiat. On hyvin ym m ärrettä vää. että Tokoi “kehittyi” näin pitkät le ollessaan Englannin kuninkaalli sissa sotajoukoissa “piällysm lehenä”. Mutta Toverin toim ituksen oleminen samalla kannalla on lievemmin sa noen käsittäm ätöntä. Minä pyydän Toverin toimituksen vastaam aan ky symykseen: Mitä jää jalolle sosia lismiin jos kommunismi siitä eroite- taan? T ätä vastausta harkitessaan olisi Toverin toim ituksen luettava Kom munistinen Manifesti huomatakseen, e ttä m arxilainen sosialismi alunpi- täin on ollut kommunismia. Olisi myöskin o tettav a huomioon se seik ka, e ttä Yhdysvaltain sosialistipuo- lue on suurella äänten enemm istöllä No. 78 päättänyt yhtyä kolmanteen kommu- V astustajilleen el voi koskaan teh nistlaeen Kansainväliseen. Se osoit dä mieliksi, sanoo vanha sananlasku. taa että sosialistit tässäkin maassa Se n äy ttää pitävän paikkansa tässä käsittävät olevansa kommunisteja. kin jutussa. Pätkä, millä me nyt M itä tulee sitten siihen, e ttä esim. olemme miehen taas saaneet nis minä, samoin kuin moni muukin, kaamme, on kaikessa viattom uudes puolustin Kommunistipuolueeseen yh saan seuraavanlainen: t tym istä, niin toisin en voinut mene "S. S. Järjestö n sihteeri ei ole ke tellä tilanteessa, jolloin sosialistipuo- rinnyt llm ottam aan Toverin toimi lueen oikeistolainen johto oli ero tukselle k etä on valittu järjestön or» tellut suurimman osan puolueen jä kaniseeraajlksi, m utta yksityisten senistä, niiden m ukana olin minäkin kautta olemme saaneet tietää, e ttä joutunut eroon Ja olin siis sam assa Sefa Lepistö Ja Aaro H yrske on nii kadotuksessa. Jäsenistön ensim äinen hin tehtäviin valittu. — Edellinen päätös Kom m unistiseen kansainväli oli äskeisen puoluekiistan ajalla yksi seen liittym isestä oli niin niinikään niitä Joka vaati tinkim ättöm ästi Työ- puolueen Johdon taholta hälkäilemät- m iestä kommunistipuolueen kannalle tä pantu paperikoriin. N ähtävästi ja jälkim äinen on parhaiten tunnettu siis aijottiln sosialistipuolueesta k a r näyttelijänä.” sia pois m arxilaiseen sosialismiin Tuossa el siis pitäisi olla paljon kuuluva kommunismi. E rotetut pe loukkaantum isen syytä. Eihän siinä rustiv at kommunistipuolueen johon Lepistöstäkään sanota m uuta kuin se liittyi useita ennen sosialistipuoluee- mitä hän on itse väittänyt ja yhä seen kuuluneita kieli- ja valtio-järjes väittää olevansa, vieläpä selittelee- töjä. N äytti siltä, e ttä Kommunisti kin m inkälajlsta hänen kommunis puolueesta tulee nopeasti kehitty m insa on. Onko meidäh ym m ärret mään vallankum ouksellisten työläis tävä asia siten, että Lepistö arvelee ten puolue, joka tulee pyrkim ään ja hänen edustam ansa kannan olevan pääsem ään kom m unistiseen kansain huonossa maineessa, niillä seuduin väliseen. Ja senkautta imee itseen joissa hän liikuskelee ja niinollen s& m. m. Venäjän kommunistisen tahtoisi ettei puhuttaisi m itään koko työväen tasavallan esim erkistä in “kannasta” ? Jos niinkin on, olisi nostuttavaa agitatsionivoim aa, joka parempi e ttä itse siitä puhuisi mah kokoo työläisiä tässäkin m aassa so dollisimman vähän. sialismin lipun ympärille nopeamipin Toveri H yrskeestä me emme ole kun Bosialistipuolue on aikoinaan sanoneet yhtään enempää. Emme tun pystynyt kokoamaan. ne tai tiedä hänestä m uuta kuin että Jos Toverin toim itus ja Jotkut hän on näyttelijä. Onko loukkaus muut kommunismia halveksivat “so sanoa m iestä näyttelijäksi jos hän sialistit" olivatkin kyllin "viisaita" sitä on? Meidän käsityksem m e mu suhtautuakseen ylimielisesti tähän kaan olisi paljon loukkaavampaa liikkeeseen, niin sitä eivät ainakaan mennä sanomaan ettei hänestä ole olleet Amerikan ’kapitalistit Ja hei näytteliää tullut, vaikka on sitä pal dän edustajansa, koska sitä vastaan jon yrittänyt. H änen kykyjään e- kohdistettiin sellainen vaino jonka nempi kuin kantaansakaan emme vertaista tuskin on koskaan nostet tunne. Voi olla hyväkin tehtäväänsä tu työväen järjestäm isyritystä vas ja om ata erinom aiset edellytykset e- taan. T ätä voimaa saakin Toverin delleenkehittym tselle. Toivomme si toimitus ja sen henkenhoim olaiset tä. ja sam alla voimme ilm ottaa, että pääasiallisesti kiittää siitä, e ttä heillä länsipiirissä ollaan hyvillään siitti e t nyt on tilaisuus pilkata kommunis tä hän eikä Lepistö tänne tule. Sillä mia. Sefan täällä tuntuvat tuntevan m uut M utta heidän samoinkuin kapitalis kin kuin Toverin toimitus. tienkin Ilo kommunismin kuristam i * Veli Sefan huomautus ju o p o tte lu s sesta on liian aikaista. Kun Kom ta otetaan kiitollisuudella vastaan. Se munistipuolue, tahi puolueet, kuris o so ttaa m iten arvokkaalla tavalla tettiin kehtoonsa. Joutui sosialisti- vastustajam m e todellakin käyvät puolue taas siksi järjestöksi, jonka taisteluaan ja m iten välttäm ätöntä kautta kommunistinen sosialismi pyr on, että me vältäm m e puhum asta kii ilmenemään ja vaikuttam aan. persoonallisuuksista, silloin kun suu E ttä sosialistipuolue ei jäänytkään rista asioista on kysymys. Huomau oikeistososialistipuolueeksl, kuten vii- tukseen pyytäisimme tehdä vaan sen m ekesänä näytti ja kuten sen johta korjauksen ettei ole vielä k eritty ja t ehdottom asti tahtoivat, sitä o- viinaa “trokaam aan”. M oraalisista soittaa m. m. tässä jo edelläm ainittu syistä emme ehkä ole siitä välttyneet, tänä talvena uudelleen toim ittu kom vaan pelkästään ehkä siltä, että ne m unistiseen kansainväliseen yhtymls- viinakset m itä on tavannut meidät^ päätös, jota jo h tajat eivät voi panna kuuluvillemme tulla, niihin aikoihin enää paperikoriin. Myöskään ei A kun olemme niitä käyttäneet, ovat m erikan kapitalistien taholtakaan aina sangen puutteellisesti kyenneet näy annettavan m itään mahdolli tyydyttäm ään edes omaa tarv ettam suutta sosialist ¡puolueen kehittym i me, m uista puhum attakaan. Sillä seen oikeistopuolueeksi, koska siltä meitä el ole terveydelliset syyt pa on riistetty tilaisuus oikeistomalli- kottaneet olemaan ralttiuskannalla seenkin parlam enttaariseen toim in kun pari k ertaa ennen nuorempana. taan, potkim alla sen edustajat pois Joidenkin muiden olemme nähneet kongressista Ja lainlaatijakunnlsta. joutuneen olemaan pakollisesti vii Siis huomioon ottaen kaikki ne asi natta koko elinikänsä ja niin paljon anhaarat, Joihin tässä edessä on ly kun surkuttelerom ekin omaa onnet- hyesti viitattu, on marxilaisilla kom- orauuttanim e, siitä e ttä olemme sil m unsti-sosialisteilla täysi syy pyr loin tällöin Joutuneet liijaksl o tta kiä takaisin sosialistipuolueeseen (jos maan. emme vni kadehtia niidenkään ovat tulleet erotetuiksikin) ei puo osaa Joiden on pakosta täytynyt ko lueen hajoittamls- vaan kokoomistar- konaan o ttam atta olla. koituksessa. Ja nykyiset s. s. Jär Mitä tulee siihen puoleen Lepistön jestön organiseeraajat tekevät työtä k irjettä jossa hän »elostelee kan toimeenpanevan komitean m ääräyk taansa. sanoen olevansa kom m unisti sestä s. s. järjestön ja sam alla nen sosialisti, m utta siitä huolim atta sialistipuolueen voimistamiseksi Ja pysyvänsä puolueessa ja pitävänsä sam alla niiden järjestäm iseksi ei a i »osfalistipuolueen ohjelm aa Ja toi noastaan nim ellisesti vaan myöskin m intaa niin arvokkaana, että siinä todellisesti kolmannen kommuntori- kannattaa olla mukana, niin siihen sen kansainvälisen kannalle. Mikäli ei meillä ole m itään sanottavaa. Juu se tä ssä m aassa on m ahdollista. ri sitähän me “oikeistolaiset” teiltä Sefa Lepistö, äskettäin kiven kovaan vaadimme- tn iiiinimfiiifiiiHniimnmimmii,n,„i,in 00024823890002020002022348534830470201010201020001010101000202020136000000020101010101020000010201 .................. “Ylös nouse, ala laputtaa Jos Yhdysvallat sua rasittaa. E llet eläm ästä pidä tä stä meri vapaana on jäistä, ja laiva lähtee joka päivä. vat, ei "bolRhevIkeja” täältä tarvitse enää karkottaa. Ne m enevät sikäli kun ehtivät täältä “kultalaata” laiva- kyytin hinnan vuosikymmenien työn paättäjäisiksl kokoon saamaan. Vo- näläisethän ilm ottavat, nyt jo ole- vansa valm iita lähtem ään, kunhan heidän hallitukselleen annettaisiin e- des lupa noutaa heidät, omilla lai voillaan kotiinsa. tem ppelistä livistivät, välttääkseen puusepän ruoskan iskuja. Miten •merikala.atuttamista ajetaan. Vie,ä ° n 8llnä k&alty*s®8sä. "Te olette tuominneet bolshevis .... ... e,ta tassÄ maassa vallitselsl edes min siksi, että se on takavarikoinut Heti siitä saakka kun amerikalais- täydellinen ajatuksenkaan vapaus, ■kiinteää ja persoonallista om aisuut »mlstyotä alettiin nykyisellä suu- pääsee luuloistaan. x ta, m utta te olette kannattaneet pa kuumeella tekem ään Amerikan ‘‘Vain yksi lippu tunnetaan .Mutta ei ainoastaan ulkomaalaisll- hempaa bolshevismia, joka ryöstää inlnkielisten ei punarääsyä laisinkaan. sanomalehtien le itselleen opeteta tä tä “amerika- henkilöiltä heidän todelliset ja per loilla. on ollut havaittavissa, et- laisuuftn" Sitä opetetaan myöskin Tuo yksi lippu vain kannetaan soonalliset oikeutensa!” jyrisi hän voimat Jotka ovat täm än hom- nousevalle aroerikalaistuneelle nuo- sen eestä vaikka kaadutaan; kun viimeinen hännystakki lötvsteli »n takana, aikovat kohdistaa työn- risolle. Se tahdotaan kasvattaa vi ken ei tahdo tehdä mgtkaa pukuhuoneen ovesta näkymättömiin. sa kokonaan sosialismin hävittäm is haamaan kaikkia itsenäisesti ajat- hattunsa saa päähän painaa ’' “Ja he lym ysivät koska he tiesivät “Omaisuuden takavarikoim inen vai pyrkimyksitn ulkomaalaisten keskuu- televia ihmisiä, erittäinkin ulkomaa- ja siten juttu ratkeaa,” • syntiä tehneensä, kuttaa ainoastaan muutamiin, m utta dessa. Niin on käynytkin. A m eri-! laisia m sialisteja. N äytteeksi mUIä Kun tuollaista aletaan opettam aan hdysvaltain kongressissa on näi- persoonallisen vapauden ryöstäm inen kala.stnttam lskurssien opetusohjel- tapaa tä tä tehdään. on Raivaajan ju- jo nuorisollekin ympäri maan ja kun nä vuosina istunut miesjoukko, niin tekee kalkki köyhiksi.” fca*n, a « iÄ vakinaisessa työssä, mi- tusteluosaston toim ittaja nähnyt vai- Tyhjät istuim et eivät keskeyttäneet käii sitä tehdään, ei ollenkaan p y-, vakseen kääntää erään laulun, jota täm ä tapahtuu vallassaolijain tahdos • uskollisen yksim ielisenä taantumuk- ta ja suostumuksella, niin että “Nuo- : sellisene ohjelmalleen, ettei se ole senaattori Francen oikeutettua vi r iti opettam aan ulkomaalaisia ym- New Yorkissa. W ashington Irving rl-Amerika , sikäli kun se kypsyy ja ■ uskaltanut ottaa edes yhtä laillisella haa. E räässä nurkassa olivat uta- m artam nan niitä suuria ja Ihanin korkeakoulun 2.500 oppilaalla on lau- periaattelta, joille täm ä tasavalta latettu vilkkomääriä. Suomenkieli- käy eläm äntehtäviin käsiksi, on a i j tavalla valittua so sia a lisia joukkoon hilainen King ja ohiolainen Pome- perustettiin ja vielä vähemmin sei- seen lauluasuun saatettuna on tä- na valmis nuijimaan ulkomaalaista sa. Harvoin sieltä on kuultu san aa rene. luikkien yhdessä, päät ales onko ihme että ulkomaalaisten kaan edes niiden vapaam ielisten por- laskettuna vastaanottam aan myrskyä. vlttäm ään myöhempinä aikoina elä- män am erikalaistuttam is-rallatuksen keskuudesta alkaa niin yleisesti kuu värien huulilta, joita siellä on joita “ Minä vaadin lopetettavaksi tä neiden suurien patrioottien opetuk- sisältö näin kuuluva: lua ääniä: ‘‘päästäkää meidät tak a kin koristeena istu n u t Koko jo u k män kansan verottam isen, e ttä voi sla, m iten näitä p eriaatteita olisi sin Europaan! Antakaa meidän men ko on ollut kuten am m attilautakun- taisiin m aksaa laumoille liittohalli suojeltava ja edistettävä, “niin ettei “Ettekö usko. e tt’ eräät ihmiset nä bolsheviki-Venäjälle, jossa vallit . ta ennen vanhan maan käräjätuvas tuksen vakoilijoita, agentteja ja eri- kansan hallitus, kansan kautta ja liian paljon puhua saa? see se hirveä työväen valta. Me k ä r sa. nyökännyt pääfte kun tuomari on koispolliseja, jotka voivat tulla para kansan hyväksi, häviäisi maan pääl EUeko usko ajan tulleen simme önnen työväen kuin porva ; esittänyt päätöksen. Siksipä ovat siiteiksi, kiristäjiksi, politillisen mo tä ’ Mutta sensijaan on kyllä koe heidän pöykeilyään m asentaa? riston diktatuuria. ’ Se on ainoastaan kin he lä h te n ee t-— kaL häm m ästyk raalin pilaajiksi ja uhkaksi vapau tettu opettaa ulkomaalaisille, että seuraus Amerikan porvariston omas sestä, kaikki ulkohuoneisiin, kun delle”, jylisi puhuja. “Ei ole kuin kaikki on täällä Juuri niinkuin olla ‘Pankaa heidät vastaam aan, ta m enettelystä. J a etteikö tuo me- i räs senaattori, m uistellen vaalien lä yksi lojaalisuuskoe. Onko mies lo pitääkin. Ei- mitään muutoksia saa vaivansa julki haastam aan; nemishalu kasvaisi. Täm ä maa jää hestym istä. on koettanut ravistella jaalinen perustuslaille ja rakastaako ajatellakaan, ei ainakaan ulkomaalai kopristelkaa kovin kourin maailman taantum ukselllsim m aksl i herroja hereille, m u istu ttelem alla1 hän sitä vapautta. Jota se takaa kai nen. vaan tulee olla kiitollinen siitä, tehkää työtä suorin toimin! maaksi. Taloudelliset mahdollisuu i heille joitakin seikkoja. Tämä ta kille. Koetelkaa näin ja m inä pel että saa täällä elää. tehdä työtä ja Ja tietää heille antakaa det eivät täällä ole työläisellä enää pahtui viikko takaperin. Federated: kään, e ttä moni tosi patriootti makaa nähdä toisten siitä rikastuvan, riis E tt’ vaarana maalle he vaeltaa.” sen suuremmat kuin ne ovat muual Pressin kirjeenvaihtaja kuvailee tä liittohallituksen vankilassa samaan täm isen kautto, joka on laajempaa lakaan. Ja kun työläinen voi työl tä tapausta seuraavasti: ja syvällisem piä kuin konsanaan oli aikaan kun lainlaadinta huoneissa is Kun nämä ensim äiset ylösrakenta- lään elää Europassa yljtä hyvästi Senaattori J. I. Francen iskuja pa tuvat epälojaaliset ja sydäm estään se. jota pakoon viitisenkymmentä- vaiset am erikalaistuttam issäkeet on • kun täälläkin ja saa ainakin oikeu kenivat tänä iltapäivänä juhlallisen petolliset m iehet.” miljoonaa on Europan pnolelta tän- ensinnä joku tyttönen vienolla ää- den ajatella ja toimia omien a attei arvokkaat lainlaatija kongressin ylä Aivan senaattori Francen selänta- ne sadan vuoden kuluessa siirty n y t neliä la u lan u t senjälkeen koko op- Ken sitä ei usko. häneen ja hänen pilasknnta, J.800 henkilöä kuorossa denpa mukaan, mikä estäisi heitä pa huoneesta hallitusrakennuksen pu kana aukeni pukuhuoneen ovet varo laam asta? Kun portit Europaan ,ja kuhuoneisiin ja käytäviin .samoin laisiinsa on iskettävä lujilla saaoil- ; hihkasee: vaisesti ja näkyviin tulivat Lodgen erityisesti Venäjälle, k erran avautu- | kuin rahanvaihtajat Jerusalem in ja Borah’in kasvot. O m ituisia seu- iiriiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiK iiiiiiiiiiiu iiiiii rakum ppaneita! Yhdessä lie katseli man suojelusta julm aa vihollista va vat tyhjään huoneustoon ja koettivat taan.” hymyillä. France flndisti uhkaavasti sorra “AutokraattiHen johdon alaisena on aan puheenjohtajaa ja qeljää kirj dem okraattinen puolue tullut lopuk ria kohden, jotka olivat ainoat s si Jeffersonin opeille ja on ilman o- naatin henkilökunnasta saapuvll m antunnonvaivoja äänestänyt sellais huoneessa. ta toim eenpanevaa, oikeudellista ja “Te hyväksytte vakoiluista sauk lainlaadinnallista valtaa presidentille, pulaksi; pelokas, turham ainen, ark e ttä hänestä on siten tehty m ahta häilyvä ja kokonaan kykenemän vin ja voimakkain itsevaltias m aail hallitus, luottam atta amerika!ais<'> m assa”. jatkoi France. “Republikaa isänm aallisuuteen Ja suojassa yleis« nien puolue on yhtynyt bourbonilai- tä harm ilta, joka olisi pakottanut sh siin taantum uksellisiin täm än itse toimim aan, viivytti 16 kuukauden valtiuden suunnittelussa, joka on ol jän lainlaadintaa, joka olisi teho lut jyrkästi ja lopullisesti perustus m ahdolliseksi kansan voimien mol lain hylkääm istä ja kaikkia tasaval lisoimisen. talaisia periaatteita vastaan.” “Te uhkasitte arvostelijoita Ja t Väistäen hyökkäystä kiiruhtivat Lodge ja Borah ulos huoneesta puku kahdutitto kansan äänen silläailu kun sota- ja laivastodepartm entti v huoneeseen. telehtivät vaikka epätoivoinen tila “Kansanom aisen hallituksen ja va ne vaati sankarillista m enettelyä. C pauden vaarallisim m at viholliset ei hyvä. e ttä sallim us oli niin säatäny vät olleet itsevaltias keisari kultai sessa kypärässään ja hänen asestetut e ttä meidän poikamme vapaudenra olivat voittam attom lakeijansa , jatkoi senaattori France. kaudessaan niinkin voim akasta vihollista vasto.- "Heillä ei koskaan ollut mahdolli suutta saavuttaa lopullista voittoa m uuten emme olisi päässeet voitol! vapautem m e ylitse. Todelliset kuo "Jos meidän sielumme voidaan ra» lettavasti vaaralliset vapautem m e vi taa sam anlaiseen vapaudenrakka holliset olivat ne petolliset ja epä teen ja uskoon vapaisiin laitoksi:r luotettavat henkilöt kotona, jotka is me, ei- meidän tarvitse pelätä no kivat kuolettavia (»kujaan vapautem laessam m e sotahuudon ja alkaessau me elimiin Ja itse sydämeen." me taistelun itsevaltiuden taantumu, “Epäam erikalaisilla, itsevaltaisilla selllsia voimia ja epäamerlkalais» laeilla te terro riseerasltte kansam m e i bourbonismia vastaan. Mahdollisen vaitioloon ja suojellut ja kelvottom at > pian kuulemme nuorisomme noi byrokraatit tuhlasivat enem m än k u in ' »emään tähän suureen taisteluu 600 miljoonaa iimalaivain rakennusta vapauden puolesta. H ikä kuulema: varten m yönnettyjä kanäan rahoja, taaskin sen kellon valtavan fiänei sam alla aikaa kun kansan pojat m a Joka "kerran ennen Jnlisti vapautt kasivat vallihaudoissa ulkomailla, II- odottavalle m aailm alle!”
