a
PERJANTAINA, HUHTIK. 2 R.—FRIDAY, APRIL 2
TOVERI
1 se voinut maitoakaan kestää.
(T H E COM RADE)
i L iittolaiset tukevat sovinnolli-
The organ of the Finnish worker« in s*a h a llitu k s ia , kuten ItävallaS-
.k . W c.iem S f , . . . T k . o » l, F.nm .k s a k in sosialidem okraatteja, jot-
Daily ia t k . W ..t.
Puki, d..d D.U., ka
uskovat rauhalliseen kehi-
. x « p , S u a d .,, . . A .,o ria. o , ., o n , >yks« n
poliittisen, toim innan
ky , k . W « . ,. r . W oikm en*, Pukluhin, ,k a U ,ta l m U tta .r?.“ a?n „JJ'r l “ m P ':
g .
—
-
■
- - ................
i----------------------------- ----
■
.
luontoista tyolaishall intoa e t
-----------suvaittaisi liittolaisten puolelta.
JOHN VÄLIMÄKI, Editor & Manager
S i t t e n v i « la ° V at e r i M a t k «®’
1 kenäänkin riidassa ja kateelli-
O ffice Seventh and Com m ercial S t ., i siä toisilleen. V arsinkin vasta
syntyneet pikkuvallat ovat vi
O pposite Post O ffice.
TELEPHONE — O ffice 365
hamielisiä toisilleen ja vanhem-
Editorial D»p‘t 63 2 .
i mille maille. Tsekit, jotka o-
— « — .
;
Tr.■■■=..■?- „■
.i
; Vat saaneet muun muassa Itä-
Entered aa second-class mad matter vallan entiset hiilikaivannot, O-
July 18, 1912, at the Po«t Ohioa" vat niin vihamielisiä vielä Itä-
•
«
a
11 11
. . * •• x.
*11 1- * * 1
vallalle
etteivät
myö •• sille
hiil
at A storia, O regon, under the
tä millään ehdolla, vaikka se
A ct o i March 3, 1879.
on aivan ilman niitä ja maksai
si ne teollisuustuotteillaan.
M 1KÄ P ID Ä T T Ä Ä K E S K I -
Sisäisesti olot kuitenkin tu-
EUROPAA.
levät joka maassa aina
—— J yhä
— pa-
r —
—
if. peen vähä-
, __
New York Postin kirjeenvaih- set, mitä niitä saadaan, ovat
tajana ollut Europassa toista vielä enimmäkseen kortilla saa-
vuotta ja joka nykyisin kulkee tavissa. L iittolaiset antavat ta-
luennoitsijana työväen unioiden varaa vissin määrän, yhtä mon-
kursseilla, on viimeksi ollut p a -'ta annosta kutakin henkilöä
ri viikkoa Seattlessa. Hän on kohden, m utta kun kortti ei ai-
antanut useita haastatteluja U- na määrää tavaran hintaa ja
nion Recordille ja pitänyt usei- kun työttöm yyttäkin on senlisäk-
ta puheita Europan asioista si- si kaikkialla mikä estää tyoläi-
kälaisillä työläisten haaleilla. iset ansaitsemasta, joutuvat työ-
Kun hän oli kuvaillut sitä Iäiset ja vieläpä oppineidenkin
k u rju u tta ja p u u tetta mihin luokkain jäsenet ja köyhemmät
K eski-Europan työväki on ase- liikem iehetkin suurelta osalta
levon jälkeen jo u tu n u t ja niitä myömään ruokakorttinsa rik-
taloudellisia
m ahdottom uuksia kaille. Tämä yhä lisää keinot-
mitä näillä mailla on edessään, telua elintarpeilla ja tekee rik-
yrittäessään nousta siitä kaaos-j kaista rikkaampia ja köyhistä
tilasta, mihin ensinnä sota ja köyhempiä.
vielä enempi aselepo on ne syös
Yleensä kokonaisuuteen kat-
syt, kysyi haastattelija häneltä soen oli H unt sitä mieltä että
josko
hän luulee, että nämä ainoastaan työväenjoukot, omal-
maat menevät kommunistisiksi, la ohjelmallaan voivat uudel-
H unt vastasi olleensa Saksasta leen rakentaa K eski-Europan ta-
pois jo lähes vuoden, m utta mi- loudellisen ja henkisen elämän,
ta hän siellä silloin näki ja mitä m utta sekin ottaa kuitenkin kak
hän on sittem m in eri lähteistä
miespolvea ennenkuin se on
kuullut, on hän tu llu t siihen tu- tapahtunut. Silloin arveli hän
lokseen ettei mitkään näistä Europan olevan kokonaan uu-
maista voi y k s in ä ä n m « n n ä kom d«n» paremman ja kauniimman
m unistiksi. Ne ovat kaikki niin kuin koskaan ennen. M utta ra-
heikontuneet, niin syvässä puut kentavien voimien alkuunpääsy
teessä ja ulkopuolisesta avusta on vaikeaa, sillä vanhat por-
riippuvaisia ravintoon ja talou- värilliset hallitsevat ja hävittä-
dellisiin tarpeisiin nähden, et- vät voimat eivät hevillä luovu
tei mikään niistä yksinään kes- vallastaan. Ne taistelevat kai-
täisi kommunistista vallanku- keila tarmollaan ja siksi sodan
mousta, joka estäisi näiden tar- jälkeiset uudelleen rafcennus-
peiden saannin toisista maista, taistelut käyvät niin mutkaisik-
P itäisi tulla vallankumous yhtä- s* j a verisiksikin.
aikaisesti ainakin Saksassa, Itä-
..J
vallassa ja Bulgariassa.
H IR V E Ä T O V A T H IR M U -
“Itävallassa on nyt rauhan-
H A L L IT U K S E N J Ä L J E T
U N K A R IS S A K IN
sopimuksen jälkeen ainoastaan
kuusi miljoonaa asukasta
ja
----------- j-
Porvaristo näyttää joka raaas-
kohta neljä miljoonaa näistä a- sa osottavan samaa pöhjatonta
8“.u . P ienissä ja sen ympäri»- kostonhimoa niille työläisille
töillä. 90 prosenttia ihmisistä, jotka nousevat taisteluun sen
joita puhuttelin Vienissä, ovat valtaa vastaan ja häviävät. O-
kommunisteja, m utta Itävallan lemjne saaneet lukea uutisia
kommunistit olivat hyvin pes- Suomesta, jotka ovat puolen-
sim istisiä tilanteeseen nähden toista vuoden ajan pöyristyttä-
kun siellä olin. L iittolaiset an- neet maailmaa. Unkarissa, jos-
tavat vissin määrän elintarpeita, sa työväen valta viime kesänä
He ovat nähneet kokeilun Un- m urrettiin, on sen jälkeen ta-
karissa ja he käsittävät, että pahtunut aivan samallaista. He-
kommunistinen
vallankumous ti kommunismin kukistumisen
m erkitsisi uutta elintarvesaar- jälkeeii siellä, rumanialaisten a-
toa ja niin kurjasti kun he nyt seiden suojissa riehuvat valko-
hiljoilleen kuolevatkin nälkään, lahtarit alkoivat teurastuksen
eivät he halua pikaisemmasti jota on kestänyt näihin asti ja
kuolla. Sama on suhde muual- joka on vienyt lähes kahden-
la. E lintarpeista on hurja puu- kymmenen tuhannen työläisen
tc*
var8ink»n ovat siitä hengen.
kärsineet niin, että paikotellen
M utta nyt kun julkista lah-
kun lasten kodeissa on an n ettu /tau sta on täytynyt vähentää
maitoa sinne sairaana tuoduille kun ulkom ailtakin alkaa tulla
lapsille, ovat he tulleet siitä yhä protesteja sitä vastaan, ovat
sairaammiksi, sillä niiden vat- porvarilliset salaseurat alkaneet
saelirnistö oli jo ollut niin kau- salamurhaamaan työväen toim it-
van huonolla ravinnolla, ettei sijoita oikein joukolla. Yhden
»ni»Hi»H»wiiiiiiiiiiiitiriiiiimiij|t||ll|l,|, iiiinnHiiiiiiiminnininm,iiiiiiii„lltIfn
-
1 . s s . ^ " 3 “ g - « x ; r . ', < s
-T.i
1
f
* ’
v
jv v a *
V
. . . . . . . .
YHTÄ JA TOISTA
Ia
*
aeerattava
. . . . . . .
P®lot®ttava Ja terrori-
heitä niin että Jokainen
ja kahden työväenlehden toimit- i m ituskirjotuksessa huom autettiin, oli o le tilaisuudessa järjestäm ään m onta
tajan, tai m uun toim itsijan ka- 1 nykyinen vastaava toim essaan jo kuu- . m uutakaan seikkaa m ielemme mukai-
toamisesta on silloin tällöin jo kausia ennen, ennenkuin
e n n e n k u in hänet
h ä n e t aii
a ii- ' sekM, jonka
me näem me välttäm ät
ennen kerrottu. N yt tulee Bu- hen yleisellä äänestyksellä virallisesti tömäksi. Siis on aivan turhaa huu
dapestistä maali s k. i p. Saksan valittiin. Hänen kantansa lehteen taa yhtenä päivänä kurkku halki
kautta lähetetty tieto, että noin nähden oli silloin kaikkien tutkitta ja lopuksi ikää ruveta sitä sairasta-
Ö. F. K.
100 sosialidem okraattisessa puo vissa, joka ei siitä ole muuttunut. maan.
Näin
ollen
sitä
ei
voida
olettaa
vaali-
----- ------- ----
lueessa toim inutta henkilöä on
kadonnut jäljettöm iin. Puoliin- kalastukseksi, joten Portlandin osas-
johto velvoitti joitakuita päiviä tokin »»Hoin suurella enem m istöllä Toverin sietäisi ottaa
takaperin puoluesihteeri Ezer- i hyväksyi hänet toim eensa,
omat neuvonsa
venkan toim ittam aan tutkim uk-i Kuten «anottu, itse kukin henkilö
siä kadonneista ja m ahdollisesti aina odottaa satoa siitä, johon hän
huomioon
pyytäm ään poliiseilta apua et on kylvänyt. . Niin on m yöskin käy
siskelyjä varten.
M atkoillani ‘ olen tavannut ainoas
nyt tässä. Tämä koko kyseessäoleva
kirjotuksen
kohdistuu pää-
. rakittelu
— ----------
venka ja rautatieläisliiton sih- t *»iaH»sesti osuustoim intakysym ykseen.
teeri Poss kadonneet, Samoin Melkein jokainen työväenluokan jä-
kaivataan kolmea henkilöä, jot- 8en i® ,en kannattaja käsittää o«uu»-
välttäm ättöm yyden
ka eräässä ravintolassa joutui toim intaliikkeen
vat kiistaan muutamien poliit ja tarpeellisuuden, vaan meillä tänä-
päivänä ei ole ne liikkeet siinä kun
tisten vastustajainsa kanssa.
katkaista -----
koko
Porvaristolla
on vakinaisia nossa, että voisim me
•- -•
Mutta nyt on myöskin Eaer-
“cam arilla-seuroja”, joiden ai- naan ’“hteemme pikkuporvarien kana
noana tehtävänä on vaania kut- 8a' Tuo ,uttu’ ^OMa M:la #ano°- et-
ka työläisten puolelta uskalla- ta ‘»•««•‘ounm talnkettl on Toverin
vat innokkaammin ja tehok- to,m,tuk8en tahoh® vastustettu, on «i-
kaammin toimia ja kun heidät :van perätön' Meidän
™yön-
on saatu selville, niin pimeässä laa’ että toimi‘uk«n »aholta on oltu
henki pois ja ruumis piiloon. / hta m yötätunto»,a osuustoim intoliik-
Kun koko porvaristo, ja itse s-; kee 7 kuin ka,k'lle muillekin työväen
tään tietysti viranomaiset, ovat p yrkimyk«ille, joskaan ei ole en ty,-
m urhaajain takana, niin m inkä-: gestI 8lta. Pukva,Itu- Mutta meidän
pä
S ille
VOi
ä v tv v
IcäÄ
itta« Autan
I t täytyy
käsittää
asian toisetkin puo
let. Sellaisissa olosuhteissa missä me
lehtiljikkeen kanssa olem m e, on o-
tettava huom ioon seikkoja molemmin
Sellaista saattaa tehdä porva
risto omille kansalaisilleen,
Un-
- , i - o
karissa - magyareille
ja Suomessa p u o lin ja sitte so v ite
.. lla
„ n iitä
.... y h , te e n .
-
J
suomalaisille, se sama porvaris Ensiksikin nykyään vallitseva paperi
to, joka näillekin miehille vielä pula, jonka tähden lehteä on pitem
muutamia vuosi takaperin ku män aikaa oltu pakotettu julkase-
vaili
että 1, magyarien pitäisi . m
1 „ 1 - __
aan n
e lisiv u ise n a .
K
eskim aa
maan
nelisivuisena.
Keskimäärin
sii-
kaikkien olla yhtä, auttaa toi-
. ..... ...
1
. ,
nen toistaan ja uhrautua toi- >
..
.
sensa puolesta yhteisen isän- , . .. .
. .. , . . , .,
maan” puolesta.
kunt.ak.,rjc‘ ? tolm“U8k’notuks,lIe y.
Tämä lienee hyvä tapa vapau- m’ ja,a...*n t a p r .°*‘ ...,Suna ei °I.e
................
z
r
m ite n k ä ä n tila a se lv ittä ä p e r u ste e lli-
tua poliittisista vastustajistaan.
M utta se on samalla myöskin ta On h e lP P ° te h d a « d u stu k s.a
v n r m în
ku
varmin keino irrottaa työväes
ten viime vuosikokouksessa kävi sel
tö niistäkin kansallisuustuntei ville. Vaatimuksia oli, että tilaus
den ja isänmaallisen tunnelman hintaa on laskettava, ja enempi kir-
jätteistä, mitä heillä vielä mah
dollisesti on ollut ja yhdistää jotuksia; lehteä ei saa laajentaa e n
nen kuin se kannattaa itse itsensä,
heidät luokkana ainoastaan toi ja
ilmotuksia on vähennettävä y. m.
sia työläisiä puoltaviksi in ter
s.
Jos nämä olisi kaikki toteutettu,
nationalisteiksi.
niin lehden taloudellinen asema oli
si jäänyt
riippuvaiseksi ainoastaan
siitä usvasta, jota merestä virtaa ylös
pitkin Columbian jokea.
Se aina käy sillä tavalla, kun as- ' Tähän M :1a juuri vetoaa, kun hän
tutaan niin syvälle ettei jalat ylety huom auttaa, että laittakaa osuustoi-
pohjaan, että silloin on haparoiminen minta käyntiin, niin ei tarvitse puh-
edessä. Tämän tapaisen harppauksen vata 'akkoja” kokouksiin pohtimaan
teki
m. m. Wm. Marttila Toverin hoykotti-kysym ystä paikkakunnan lii
ti »sa 75.
Jokainen järkevä ihminen hemiehiä vastaan.
Vaan sen tietää
silmäiltyään mainitun kirjotuksen pää- jokainen paikkakuntalainen, joka on
si siihen tulokseen, että kysym ykses- lähemmin
ollut yhteydessä tämän
•ä on persoonallinen verivihollisu us, asian kanssa, että juuri noista ilmo-
Marttilan ja toimittajan välillä.
! »uksista, joista lehden taloudellinen
Tämän tapaisia hyökkäyksiä ja vi- asema paljon riippuu, on suuren tais-
hanpurkauksia on kyllä ilmennyt työ- »e Iun kautta onnistuttu säilyttämään
väen sanom alehtien palstoilla jo kaut- ne ilm otukset, joita viime aikoina on
ta aikojen: niistä on ilm ennyt huo- : Toverissa ollut.
Sillä porvariston
mautuksia myöskin niiden lopettami- juonet on jo ylettynyt kauemmaksi-
sekei. M yönnettäköön kyllä, että asi- j kin
«• vaan Astoriaan.
He ovat
anmukaisen arvostelun tulisi kaikkien , nähneet juuri nuo ilm otukset heidän
kestää.
Ja eihän siitä nyt suurta »a*8»e Iuaseik*een ja toivovat että he
suukopua luulisi syntyvän, vaan sii- j onnistuisivat ne saada lakkautetuksi
nähän se juuri onkin kysym ys, että j® »aada sen kautta lehti vararik-
jossain määrin edes pysyttäisi puit- k°on. Kun he ovat kaikki keinonsa
teissä ja asian mukaisena. Tuo ”To- panneet liikkeelle, niin olem m e kai
verin nulikkamainen toim ituspolitiik- »nekin velvolliset käyttämään keinoja
ka , joksika M:!a suvaitsee sitä ni niiden torjumiseksi.
mittaa (joskin hän tähtää "ampumi-
1 öinen seikka, lehden "oikeistolai
sensa" yksilöä k ohtaan), ei nähdäk- seksi
kallistuminen, on m yöskig
seni ole tehnyt mielivaltaista äkillistä harkinnan alainen.
Sen lukijakunta
käännöstä suunnassaan, joka olisi e- vo» °^ a vieläkin useampaa suuntaa
dellyttänyt
M:lan veren kuohahta- **n »uhteen eikä ainoastaan ‘‘oik e
inaan aivoihin. Ja koska kirjotukses- aan
J® vasem paan.”
Mutta sitä
ta käy selville, että kyseenalla on suu- »»»yöskin
pidetään silmällä toiselta
remmassa mittakaavassa yksilöpersoo- Pu°len juuri näinä aikoina enemmän
na kum yleinen asia, niin sallittakoon kuin ko»haan ennen. Työväenluokan
siitä hieman puhua.
asema ei piisikään taistelua, ellei sil-
Kuten saman lehden numerossa toi- '® °hsi vastustajia.
Näinollen emme
Kaukana rannoilta
-------- r »
— -
a a ^ s s ^ u s t -
s s
1 1 ■ J
VJ n I I j y
taan pari numeroa Töverl-lehteä ja
olen huom annut niissä molemmissa
ju rnutettavan vastavalittuja jä rje s
tön organlseeraajla. Viimeksi huo
masin tällaisen jurnutuksen piste
tyn erään toim ituspätkän loppuun
jolla pätkällä piti olla varsinaisena
tarkoituksena hillitä R aivaajaa huu
tam asta miljoonan m arkan Jutussa
ennen kuin h ätä tulee. Toverin sie
täisi o ttaa täm ä Raivaajalle anta
m ansa hyvä neuvo myöskin itsekkin
huomioon Ja sovittaa se tähän orga-
niseeraajain juttuun. Toverilla el ole
m itään oikeutta lähteä synnyttäm ään
ennakkoluuloja vastavalitulta organi-
seeraajia vastaan ja siten vahingoit
taa s. s. järjestön Ja sam alla sosla-
listipuolueen agitatgfonityötä, kun To
verilla ei ainakaan vielä näy olevau
m itään asiallista sanom ista organi-
seeraajia vastaan. Mikäli olen huo
m annut on Toverilla esim. toveri
H yrskettä vastaan. Joka on m atkalla
lännelle, siis varsinaiselle Toverin
leviämisalueelle, esitettävänä vain se
vika, e ttä hänet tunnetaan vain näyt-
teliänä. Nyt on kumminkin asianlai
ta siten, e ttä työväen liikkeen täy
tyy itse kasvattaa toim itsijansa, eikä
ole ollenkaan syytä edeltäpäin päät
tää ettei n äy ttejästä voi tulla puhu
jaa ja Järjestäjää. Päin vastoin on
näyttelijällä siihen edellytyksiä enem
män kun jollain muulla. Enemmän
kuin esim. viinatrokarilla sanoma
lehtimieheksi. N äyttelijällähän on jo
tottum usta esiintymiseen, lausumi
seen y. ra. Toimeenpanevan komi
tean jäsenet kai tuntevat toveri Hyrs
keen paremmin kuin Toverin toimi
tus, koska Hyrske on vanha chicago
lainen. Osastoilla ei ole siis mitään
syytä luoda itselleen epäluuloja H yrs
kettä vastaan Toverin jurnutuksen
perusteella. “Ensin on mies tu tk itta
va ja sitten vasta hutkittava", sanoo
suomalainen sananlasku.
Tämän kirjoittajaa taas Toveri nä
kyy pitävän kelvottomana siksi, että
minä puolustin viime kesänä ja syk
synä Kommunistipuolueeseen yhty
mistä.
Onkin luonnollista, e ttä se on kuo
lem ansynti Toverin toim ituksen mie
lestä, joka on jo kuukausim ääriä hei
tellyt ilkeitä letkauksia kommuniste
ja vastaan. Toverin toim itus näkyy
olevan sillä Tokoin kannalla, e ttä so
sialismi ja kommunismi on aivan e-
rilaiset toisilleen vastakkaiset a a t
teet ja asiat. On hyvin ym m ärrettä
vää. että Tokoi “kehittyi” näin pitkät
le ollessaan Englannin kuninkaalli
sissa sotajoukoissa “piällysm lehenä”.
Mutta Toverin toim ituksen oleminen
samalla kannalla on lievemmin sa
noen käsittäm ätöntä. Minä pyydän
Toverin toimituksen vastaam aan ky
symykseen: Mitä jää jalolle sosia
lismiin jos kommunismi siitä eroite-
taan?
T ätä vastausta harkitessaan olisi
Toverin toim ituksen luettava Kom
munistinen Manifesti huomatakseen,
e ttä m arxilainen sosialismi alunpi-
täin on ollut kommunismia. Olisi
myöskin o tettav a huomioon se seik
ka, e ttä Yhdysvaltain sosialistipuo-
lue on suurella äänten enemm istöllä
No. 78
päättänyt yhtyä kolmanteen kommu-
V astustajilleen el voi koskaan teh
nistlaeen Kansainväliseen. Se osoit dä mieliksi, sanoo vanha sananlasku.
taa että sosialistit tässäkin maassa Se n äy ttää pitävän paikkansa tässä
käsittävät olevansa kommunisteja.
kin jutussa. Pätkä, millä me nyt
M itä tulee sitten siihen, e ttä esim. olemme miehen taas saaneet nis
minä, samoin kuin moni muukin, kaamme, on kaikessa viattom uudes
puolustin Kommunistipuolueeseen yh saan seuraavanlainen:
t
tym istä, niin toisin en voinut mene
"S. S. Järjestö n sihteeri ei ole ke
tellä tilanteessa, jolloin sosialistipuo- rinnyt llm ottam aan Toverin toimi
lueen oikeistolainen johto oli ero tukselle k etä on valittu järjestön or»
tellut suurimman osan puolueen jä kaniseeraajlksi,
m utta
yksityisten
senistä, niiden m ukana olin minäkin kautta olemme saaneet tietää, e ttä
joutunut eroon Ja olin siis sam assa Sefa Lepistö Ja Aaro H yrske on nii
kadotuksessa. Jäsenistön ensim äinen hin tehtäviin valittu. — Edellinen
päätös Kom m unistiseen kansainväli oli äskeisen puoluekiistan ajalla yksi
seen liittym isestä oli niin niinikään niitä Joka vaati tinkim ättöm ästi Työ-
puolueen Johdon taholta hälkäilemät- m iestä kommunistipuolueen kannalle
tä pantu paperikoriin.
N ähtävästi ja jälkim äinen on parhaiten tunnettu
siis aijottiln sosialistipuolueesta k a r näyttelijänä.”
sia pois m arxilaiseen sosialismiin
Tuossa el siis pitäisi olla paljon
kuuluva kommunismi. E rotetut pe loukkaantum isen syytä. Eihän siinä
rustiv at kommunistipuolueen johon Lepistöstäkään sanota m uuta kuin se
liittyi useita ennen sosialistipuoluee- mitä hän on itse väittänyt ja yhä
seen kuuluneita kieli- ja valtio-järjes väittää olevansa, vieläpä selittelee-
töjä. N äytti siltä, e ttä Kommunisti kin m inkälajlsta hänen kommunis
puolueesta tulee nopeasti kehitty m insa on. Onko meidäh ym m ärret
mään vallankum ouksellisten työläis tävä asia siten, että Lepistö arvelee
ten puolue, joka tulee pyrkim ään ja hänen edustam ansa kannan olevan
pääsem ään kom m unistiseen kansain huonossa maineessa, niillä seuduin
väliseen. Ja senkautta imee itseen joissa hän liikuskelee ja niinollen
s& m. m. Venäjän kommunistisen tahtoisi ettei puhuttaisi m itään koko
työväen tasavallan esim erkistä in “kannasta” ? Jos niinkin on, olisi
nostuttavaa agitatsionivoim aa, joka parempi e ttä itse siitä puhuisi mah
kokoo työläisiä tässäkin m aassa so dollisimman vähän.
sialismin lipun ympärille nopeamipin
Toveri H yrskeestä me emme ole
kun Bosialistipuolue on aikoinaan
sanoneet yhtään enempää. Emme tun
pystynyt kokoamaan.
ne tai tiedä hänestä m uuta kuin että
Jos Toverin toim itus ja Jotkut hän on näyttelijä. Onko loukkaus
muut kommunismia halveksivat “so sanoa m iestä näyttelijäksi jos hän
sialistit" olivatkin kyllin "viisaita" sitä on? Meidän käsityksem m e mu
suhtautuakseen ylimielisesti tähän kaan olisi paljon loukkaavampaa
liikkeeseen, niin sitä eivät ainakaan mennä sanomaan ettei hänestä ole
olleet Amerikan ’kapitalistit Ja hei näytteliää tullut, vaikka on sitä pal
dän edustajansa, koska sitä vastaan jon yrittänyt.
H änen kykyjään e-
kohdistettiin sellainen vaino jonka nempi kuin kantaansakaan emme
vertaista tuskin on koskaan nostet tunne. Voi olla hyväkin tehtäväänsä
tu työväen järjestäm isyritystä vas ja om ata erinom aiset edellytykset e-
taan. T ätä voimaa saakin Toverin delleenkehittym tselle. Toivomme si
toimitus ja sen henkenhoim olaiset tä. ja sam alla voimme ilm ottaa, että
pääasiallisesti kiittää siitä, e ttä heillä länsipiirissä ollaan hyvillään siitti e t
nyt on tilaisuus pilkata kommunis tä hän eikä Lepistö tänne tule. Sillä
mia.
Sefan täällä tuntuvat tuntevan m uut
M utta heidän samoinkuin kapitalis kin kuin Toverin toimitus.
tienkin Ilo kommunismin kuristam i * Veli Sefan huomautus ju o p o tte lu s
sesta on liian aikaista. Kun Kom ta otetaan kiitollisuudella vastaan. Se
munistipuolue, tahi puolueet, kuris o so ttaa m iten arvokkaalla tavalla
tettiin kehtoonsa. Joutui sosialisti- vastustajam m e
todellakin
käyvät
puolue taas siksi järjestöksi, jonka taisteluaan ja m iten välttäm ätöntä
kautta kommunistinen sosialismi pyr on, että me vältäm m e puhum asta
kii ilmenemään ja vaikuttam aan.
persoonallisuuksista, silloin kun suu
E ttä sosialistipuolue ei jäänytkään rista asioista on kysymys. Huomau
oikeistososialistipuolueeksl, kuten vii- tukseen pyytäisimme tehdä vaan sen
m ekesänä näytti ja kuten sen johta korjauksen ettei ole vielä k eritty
ja t ehdottom asti tahtoivat, sitä o- viinaa “trokaam aan”.
M oraalisista
soittaa m. m. tässä jo edelläm ainittu syistä emme ehkä ole siitä välttyneet,
tänä talvena uudelleen toim ittu kom vaan pelkästään ehkä siltä, että ne
m unistiseen kansainväliseen yhtymls- viinakset m itä on tavannut meidät^
päätös, jota jo h tajat eivät voi panna kuuluvillemme tulla, niihin aikoihin
enää paperikoriin. Myöskään ei A kun olemme niitä käyttäneet, ovat
m erikan
kapitalistien
taholtakaan aina sangen puutteellisesti kyenneet
näy annettavan m itään mahdolli tyydyttäm ään edes omaa tarv ettam
suutta sosialist ¡puolueen kehittym i me, m uista puhum attakaan.
Sillä
seen oikeistopuolueeksi, koska siltä meitä el ole terveydelliset syyt pa
on riistetty tilaisuus oikeistomalli- kottaneet olemaan ralttiuskannalla
seenkin parlam enttaariseen toim in kun pari k ertaa ennen nuorempana.
taan, potkim alla sen edustajat pois Joidenkin muiden olemme nähneet
kongressista Ja lainlaatijakunnlsta.
joutuneen olemaan pakollisesti vii
Siis huomioon ottaen kaikki ne asi natta koko elinikänsä ja niin paljon
anhaarat, Joihin tässä edessä on ly kun surkuttelerom ekin omaa onnet-
hyesti viitattu, on marxilaisilla kom- orauuttanim e, siitä e ttä olemme sil
m unsti-sosialisteilla täysi syy pyr loin tällöin Joutuneet liijaksl o tta
kiä takaisin sosialistipuolueeseen (jos maan. emme vni kadehtia niidenkään
ovat tulleet erotetuiksikin) ei puo osaa Joiden on pakosta täytynyt ko
lueen hajoittamls- vaan kokoomistar- konaan o ttam atta olla.
koituksessa. Ja nykyiset s. s. Jär
Mitä tulee siihen puoleen Lepistön
jestön organiseeraajat tekevät työtä k irjettä jossa hän »elostelee kan
toimeenpanevan komitean m ääräyk taansa. sanoen olevansa kom m unisti
sestä s. s. järjestön ja sam alla
nen sosialisti, m utta siitä huolim atta
sialistipuolueen voimistamiseksi Ja pysyvänsä puolueessa ja pitävänsä
sam alla niiden järjestäm iseksi ei a i »osfalistipuolueen ohjelm aa Ja toi
noastaan nim ellisesti vaan myöskin m intaa niin arvokkaana, että siinä
todellisesti kolmannen kommuntori- kannattaa olla mukana, niin siihen
sen kansainvälisen kannalle. Mikäli ei meillä ole m itään sanottavaa. Juu
se tä ssä m aassa on m ahdollista.
ri sitähän me “oikeistolaiset” teiltä
Sefa Lepistö,
äskettäin kiven kovaan vaadimme-
tn
iiiinimfiiifiiiHniimnmimmii,n,„i,in 00024823890002020002022348534830470201010201020001010101000202020136000000020101010101020000010201
..................
“Ylös nouse, ala laputtaa
Jos Yhdysvallat sua rasittaa.
E llet eläm ästä pidä tä stä
meri vapaana on jäistä,
ja laiva lähtee joka päivä.
vat, ei "bolRhevIkeja” täältä tarvitse
enää karkottaa. Ne m enevät sikäli
kun ehtivät täältä “kultalaata” laiva-
kyytin hinnan vuosikymmenien työn
paättäjäisiksl kokoon saamaan. Vo-
näläisethän ilm ottavat, nyt jo ole-
vansa valm iita lähtem ään, kunhan
heidän hallitukselleen annettaisiin e-
des lupa noutaa heidät, omilla lai
voillaan kotiinsa.
tem ppelistä livistivät, välttääkseen
puusepän ruoskan iskuja.
Miten •merikala.atuttamista ajetaan.
Vie,ä ° n 8llnä k&alty*s®8sä.
"Te olette tuominneet bolshevis
.... ...
e,ta tassÄ maassa vallitselsl edes
min
siksi, että se on takavarikoinut
Heti siitä saakka kun amerikalais- täydellinen
ajatuksenkaan vapaus,
■kiinteää
ja persoonallista om aisuut
»mlstyotä alettiin nykyisellä suu- pääsee luuloistaan.
x
ta,
m
utta
te olette kannattaneet pa
kuumeella tekem ään Amerikan
‘‘Vain yksi lippu tunnetaan
.Mutta ei ainoastaan ulkomaalaisll-
hempaa bolshevismia, joka ryöstää
inlnkielisten
ei punarääsyä laisinkaan.
sanomalehtien le itselleen opeteta tä tä “amerika-
henkilöiltä heidän todelliset ja per
loilla. on ollut havaittavissa, et- laisuuftn" Sitä opetetaan myöskin
Tuo yksi lippu vain kannetaan
soonalliset
oikeutensa!” jyrisi hän
voimat Jotka ovat täm än hom- nousevalle aroerikalaistuneelle nuo-
sen eestä vaikka kaadutaan;
kun
viimeinen
hännystakki lötvsteli
»n takana, aikovat kohdistaa työn- risolle. Se tahdotaan kasvattaa vi
ken ei tahdo tehdä mgtkaa
pukuhuoneen ovesta näkymättömiin.
sa kokonaan sosialismin hävittäm is haamaan kaikkia itsenäisesti ajat-
hattunsa saa päähän painaa
’' “Ja he lym ysivät koska he tiesivät
“Omaisuuden
takavarikoim inen vai
pyrkimyksitn ulkomaalaisten keskuu- televia ihmisiä, erittäinkin ulkomaa-
ja siten juttu ratkeaa,”
•
syntiä tehneensä,
kuttaa
ainoastaan
muutamiin, m utta
dessa.
Niin on käynytkin. A m eri-! laisia m sialisteja. N äytteeksi mUIä
Kun
tuollaista
aletaan
opettam
aan
hdysvaltain
kongressissa
on
näi-
persoonallisen
vapauden
ryöstäm inen
kala.stnttam lskurssien
opetusohjel- tapaa tä tä tehdään. on Raivaajan ju-
jo nuorisollekin ympäri maan ja kun nä vuosina istunut miesjoukko, niin tekee kalkki köyhiksi.”
fca*n, a « iÄ vakinaisessa työssä, mi- tusteluosaston toim ittaja nähnyt vai-
Tyhjät istuim et eivät keskeyttäneet
käii sitä tehdään, ei ollenkaan p y-, vakseen kääntää erään laulun, jota täm ä tapahtuu vallassaolijain tahdos • uskollisen yksim ielisenä taantumuk-
ta
ja
suostumuksella,
niin
että
“Nuo-
:
sellisene
ohjelmalleen,
ettei
se
ole
senaattori
Francen oikeutettua vi
r iti opettam aan ulkomaalaisia ym- New Yorkissa. W ashington Irving
rl-Amerika , sikäli kun se kypsyy ja ■ uskaltanut ottaa edes yhtä laillisella haa. E räässä nurkassa olivat uta-
m artam nan niitä suuria ja Ihanin korkeakoulun 2.500 oppilaalla on lau-
periaattelta,
joille täm ä tasavalta latettu vilkkomääriä. Suomenkieli- käy eläm äntehtäviin käsiksi, on a i j tavalla valittua so sia a lisia joukkoon hilainen King ja ohiolainen Pome-
perustettiin ja vielä vähemmin sei- seen lauluasuun saatettuna on tä- na valmis nuijimaan ulkomaalaista sa. Harvoin sieltä on kuultu san aa rene. luikkien yhdessä, päät ales
onko ihme että ulkomaalaisten kaan edes niiden vapaam ielisten por- laskettuna vastaanottam aan myrskyä.
vlttäm ään myöhempinä aikoina elä- män am erikalaistuttam is-rallatuksen
keskuudesta alkaa niin yleisesti kuu värien huulilta, joita siellä on joita
“ Minä vaadin lopetettavaksi tä
neiden suurien patrioottien opetuk- sisältö näin kuuluva:
lua
ääniä:
‘‘päästäkää
meidät
tak
a
kin
koristeena
istu
n
u
t
Koko
jo
u
k
män kansan verottam isen, e ttä voi
sla, m iten näitä p eriaatteita olisi
sin Europaan! Antakaa meidän men ko on ollut kuten am m attilautakun- taisiin m aksaa laumoille liittohalli
suojeltava ja edistettävä, “niin ettei
“Ettekö usko. e tt’ eräät ihmiset
nä bolsheviki-Venäjälle, jossa vallit . ta ennen vanhan maan käräjätuvas tuksen vakoilijoita, agentteja ja eri-
kansan hallitus, kansan kautta ja
liian paljon puhua saa?
see se hirveä työväen valta. Me k ä r sa. nyökännyt pääfte kun tuomari on koispolliseja, jotka voivat tulla para
kansan hyväksi, häviäisi maan pääl
EUeko usko ajan tulleen
simme
önnen työväen kuin porva ; esittänyt päätöksen.
Siksipä ovat siiteiksi, kiristäjiksi, politillisen mo
tä ’ Mutta sensijaan on kyllä koe
heidän pöykeilyään m asentaa?
riston
diktatuuria.
’
Se
on
ainoastaan
kin he lä h te n ee t-— kaL häm m ästyk raalin pilaajiksi ja uhkaksi vapau
tettu opettaa ulkomaalaisille, että
seuraus Amerikan porvariston omas sestä, kaikki ulkohuoneisiin, kun
delle”, jylisi puhuja. “Ei ole kuin
kaikki on täällä Juuri niinkuin olla
‘Pankaa heidät vastaam aan,
ta
m
enettelystä.
J
a
etteikö
tuo
me-
i
räs
senaattori,
m
uistellen
vaalien
lä
yksi lojaalisuuskoe. Onko mies lo
pitääkin. Ei- mitään muutoksia saa
vaivansa julki haastam aan;
nemishalu kasvaisi. Täm ä maa jää hestym istä. on koettanut ravistella jaalinen perustuslaille ja rakastaako
ajatellakaan, ei ainakaan ulkomaalai
kopristelkaa kovin kourin
maailman
taantum ukselllsim m aksl i herroja
hereille,
m u istu ttelem alla1 hän sitä vapautta. Jota se takaa kai
nen. vaan tulee olla kiitollinen siitä,
tehkää työtä suorin toimin!
maaksi.
Taloudelliset
mahdollisuu i heille joitakin seikkoja. Tämä ta kille. Koetelkaa näin ja m inä pel
että saa täällä elää. tehdä työtä ja
Ja tietää heille antakaa
det eivät täällä ole työläisellä enää pahtui viikko takaperin. Federated: kään, e ttä moni tosi patriootti makaa
nähdä toisten siitä rikastuvan, riis
E tt’ vaarana maalle he vaeltaa.”
sen suuremmat kuin ne ovat muual Pressin kirjeenvaihtaja kuvailee tä liittohallituksen vankilassa samaan
täm isen kautto, joka on laajempaa
lakaan.
Ja kun työläinen voi työl tä tapausta seuraavasti:
ja syvällisem piä kuin konsanaan oli
aikaan kun lainlaadinta huoneissa is
Kun nämä ensim äiset ylösrakenta- lään elää Europassa yljtä hyvästi
Senaattori
J.
I.
Francen
iskuja
pa
tuvat epälojaaliset ja sydäm estään
se. jota pakoon viitisenkymmentä- vaiset am erikalaistuttam issäkeet on •
kun
täälläkin
ja
saa
ainakin
oikeu
kenivat
tänä
iltapäivänä
juhlallisen
petolliset m iehet.”
miljoonaa on Europan pnolelta tän- ensinnä joku tyttönen vienolla ää-
den ajatella ja toimia omien a attei arvokkaat lainlaatija kongressin ylä
Aivan senaattori Francen selänta-
ne sadan vuoden kuluessa siirty n y t neliä la u lan u t senjälkeen koko op-
Ken sitä ei usko. häneen ja hänen pilasknnta, J.800 henkilöä kuorossa denpa mukaan, mikä estäisi heitä pa huoneesta hallitusrakennuksen pu kana aukeni pukuhuoneen ovet varo
laam asta? Kun portit Europaan ,ja kuhuoneisiin ja käytäviin .samoin
laisiinsa on iskettävä lujilla saaoil- ; hihkasee:
vaisesti ja näkyviin tulivat Lodgen
erityisesti Venäjälle, k erran avautu- | kuin
rahanvaihtajat
Jerusalem in ja Borah’in kasvot. O m ituisia seu-
iiriiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiK iiiiiiiiiiiu iiiiii
rakum ppaneita! Yhdessä lie katseli man suojelusta julm aa vihollista va
vat tyhjään huoneustoon ja koettivat taan.”
hymyillä.
France flndisti uhkaavasti sorra
“AutokraattiHen johdon alaisena on aan puheenjohtajaa ja qeljää kirj
dem okraattinen puolue tullut lopuk ria kohden, jotka olivat ainoat s
si Jeffersonin opeille ja on ilman o- naatin
henkilökunnasta saapuvll
m antunnonvaivoja äänestänyt sellais huoneessa.
ta toim eenpanevaa, oikeudellista ja
“Te hyväksytte vakoiluista sauk
lainlaadinnallista valtaa presidentille, pulaksi; pelokas, turham ainen, ark
e ttä hänestä on siten tehty m ahta
häilyvä ja kokonaan kykenemän
vin ja voimakkain itsevaltias m aail
hallitus, luottam atta amerika!ais<'>
m assa”. jatkoi France. “Republikaa
isänm aallisuuteen Ja suojassa yleis«
nien puolue on yhtynyt bourbonilai-
tä harm ilta, joka olisi pakottanut sh
siin taantum uksellisiin täm än itse
toimim aan, viivytti 16 kuukauden
valtiuden suunnittelussa, joka on ol
jän lainlaadintaa, joka olisi teho
lut jyrkästi ja lopullisesti perustus
m ahdolliseksi kansan voimien mol
lain hylkääm istä ja kaikkia tasaval lisoimisen.
talaisia periaatteita vastaan.”
“Te uhkasitte arvostelijoita Ja t
Väistäen
hyökkäystä kiiruhtivat
Lodge ja Borah ulos huoneesta puku kahdutitto kansan äänen silläailu
kun sota- ja laivastodepartm entti v
huoneeseen.
telehtivät
vaikka epätoivoinen tila
“Kansanom aisen hallituksen ja va
ne
vaati
sankarillista
m enettelyä. C
pauden vaarallisim m at viholliset ei
hyvä.
e
ttä
sallim
us
oli
niin säatäny
vät olleet itsevaltias keisari kultai
sessa kypärässään ja hänen asestetut e ttä meidän poikamme vapaudenra
olivat
voittam attom
lakeijansa , jatkoi senaattori France. kaudessaan
niinkin
voim
akasta
vihollista
vasto.-
"Heillä ei koskaan ollut mahdolli
suutta saavuttaa lopullista voittoa m uuten emme olisi päässeet voitol!
vapautem m e ylitse. Todelliset kuo
"Jos meidän sielumme voidaan ra»
lettavasti vaaralliset vapautem m e vi taa sam anlaiseen vapaudenrakka
holliset olivat ne petolliset ja epä teen ja uskoon vapaisiin laitoksi:r
luotettavat henkilöt kotona, jotka is me, ei- meidän tarvitse pelätä no
kivat kuolettavia (»kujaan vapautem laessam m e sotahuudon ja alkaessau
me elimiin Ja itse sydämeen."
me taistelun itsevaltiuden taantumu,
“Epäam erikalaisilla, itsevaltaisilla selllsia voimia ja epäamerlkalais»
laeilla te terro riseerasltte kansam m e i bourbonismia vastaan. Mahdollisen
vaitioloon ja suojellut ja kelvottom at > pian kuulemme nuorisomme noi
byrokraatit tuhlasivat enem m än k u in ' »emään
tähän suureen taisteluu
600 miljoonaa iimalaivain rakennusta vapauden puolesta. H ikä kuulema:
varten m yönnettyjä kanäan rahoja, taaskin sen kellon valtavan fiänei
sam alla aikaa kun kansan pojat m a Joka "kerran ennen Jnlisti vapautt
kasivat vallihaudoissa ulkomailla, II- odottavalle m aailm alle!”