Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (March 13, 1920)
f LAUANTAINA, MAALISK. 13 P.—SAT., MARCH 13 TOVERI monta kertaa voimakkaampana. Farmarien non-partisanismikaan (T H E C O M R A D E ) ei voi loppulaskussa johtaa mi The organ of the Finnish w orkers in the W estern States. The only Finnish hinkään muuhun kuin siihen. Valtio siis saa yhä enempi D a ily in the West. Published D aily, taloudellista merkitystä ja teh except Sunday, at A storia, Oregon, tävää. Mutta työväen kehityk by the W estern W orkm en's Publishing sestä sitten xüppuu tuleeko tä Society. mä valtio joutumaan työläisten JOHN VÄLIMÄKI, Editor & Manager hallittavaksi vai jääkö se edel leenkin porvariston riistoväli- O ffice Seventh and C om m ercial St., neeksi, joka laitoksienpa kautta kerää työläisten työn tulokset Opposite Post O ffice. ja maksaa ne valtion bondien TELEPHONE — O ffice 3 6 5 ; korkoina ja suurina virkamies- Editorial D»p*t 8 32 . palkkoina porvaristolle, pitäen » .......- '• -----— y - ■*---- ------------- ; Entered as second-class m ail m atter palveluksessaan olevia työläisiä samallaisen virkavalta-orjuuden July 16, 1912, at the Post O ffice alla kuin nykyisin jo ovat pos- at Astoria, O regon, under the tityöläiset ja muut. A c t of M arch 3 . 1879. Syndikalistit selittävät, että työläisten ei tulisi välittää val tiosta eikä virkailijain äänestä rastitoiminnan misestä, mutta silloin kun näem me, että poliittiset virkailijat ilmiöitä tulevat suoranaisesti yhä enem Standard öljy-yhtiön India pi ja suurempien työläisjoukko nan valtiossa laillistettu haara, jen taloudellisen elämänkin hal joka on pienin osa öljytrustis-1 litsijoiksi, miten silloin valti toiminnan sivuuttami ta, on tuottanut viime vuoden ollisen nen on mahdollista, jos kerran ajalla voittoa 34 7i miljoonaa valtion alle kuuluvissa talou dollaria, eli 115 prosenttia. Ja vieläkin ymmärrettävämmin sa dellisissa laitoksissa aijotaan noen: jokaista dollaria vastaan joskus työläiset saattaa täysiin " , mitä yhtiön pääomaksi on sijoi oikeuksiinsa? Syndikalismi on saattanut ol tettu, on tämän yhden vuoden la joskus ymmärrettävää niissä ajalla saatu takasin dollari ja >15 senttiä. Yhtiö on siis mak-i pikkutuotannon maissa, joissa sanut yHden vuoden ajalla omis se on syntynytkin, mutta Ame tajilleen takasin enempi kuin rikan suurteollisuus joka kes mitä he ovat siihen sijottaneet. kittymisensä . ja . monopolinsa kautta näin kulkee valtiokapi- Tällä tavoin ovat maksaneet talismia kohden pakottaa työ kaikki muut tämän suuren mo-’ väestön seuraamaan perässään nopolin eri osat lähes viisikym valtiollisen taistelun areenalle. mentä vuotta. Muuten se jää ajastaan jälkeen, Ei ole siis kumma, jos John eikä ole tehtävänsä tasolla sil D. Rockefeller, joka tuon lai loin kun kapitalismi on lopulli toksen suurimmaksi osaksi o- sesti kehittynyt siihen mittaan mistaa, lahjdtteleekin satamil- että muutos sosialistiseen yh joonia joululahjoina, kuten hän teiskuntajärjestykseen käy vält äskettäinkin teki. Se on vält tämättömäksi. tämätöntä ellei hän tahdo teh dä toisista kapitalisteista bol- shevikeja, jotka ottaisivat ja Kommunistivaino tumppaisivat koko järjestelmän W ashingtonissa nurin, tai siirtäisivät hänen öl-j jymonopolinsa liittovaltioiden omaisuudeksi, johon se luonnos Mikäli meille tulleet tiedot o- taan kapitalistisen kehityksen sottavat, ovat Washingtonin jatkuessakin täytyy lopulla siir valtion viranomaiset alottaneet tää ennen kuin se käy koko jär uudelleen kommunistien vai jestelmää uhkaavaksi. Rocke noamisen ja vangitsemisen val feller on yksi niitä kapitalisti tiossaan. Aberdeenistä ilmote- sen yhteiskunnan rahakuninkai- taan, että siellä on toimitettu ta, jonka kylläkään ei tarvitse tarkastuksia ja samoin Seatt perustaa köyhälistöstä, eikä kan lessa, josta jo ennemmin on sasta. mutta jos hän käyttäisi kerrottu. Vangitsemisia lienee yksilöllistä valtaansa ja öljy- tehty, tai tehtänee näiden joh monopoliaan yhtä armottomasti dosta. Viranomaiset ovat tällä yksityisten etujensa edistämi kertaa ryhtyneet jahtiin ehkä seen kuin tekevät toiset pie-j Washingtonin valtion entisen nemmät porvarit, olisi hän pian sosialistipuolueen virastosta saa kaikkien toisten porvarien vaa miensa osotteiden ja raporttien rana ja siksi hänen täytyy huo perusteella, koskapa Aberdee- lehtia järjestelmän säilymisestä nissäkin on toimitettu tarkas luovuttelemalla lahjotusten ni-f tus tov. Rantalaisen asunnolla, mellä pois sitä. mikä hänen o- joka ei ole kommunistipuolueen maisuuteensa lisättynä tuottai kanssa ollut muussa tekemises si turmion niin hänelle kuin sä kuin että ’ hänet valittiin e- koko trustijärjestelmällekin. dustajaksi siihen kokoukseen, Standard Öljy on yksi niitä jossa Washingtonin valtion so- laitoksia, joka on aikoja sitten sialistipuolue päätti yhtyä kom kehittynyt yksityisomistuksen munistiseen työväenpuoluee alla suuremmaksi kuin järjestel seen, johon kokoukseen hän ei män jatkumiselle olisi sopivaa. kuitenkaan mennyt, eikä niin- Kun ei kansan ja valtio-omis ollen ojjut päättämässä asiasta tuksen kehitys ole ^.seurannut puoleen eikä toiseen. tarpeellisessa määrin perässä, Tämä lienee nyt sitä toisinta- ottaakseen sen )/:i»eksi omai haravoimista”, mitä jotkut vi suudeksi, täytyy sen mielialan ranomaiset lupasivat äskeisen lauhduttamiseksi, mikä itse ison jahdin jälkeenr- jonka a- suurporvaristossa tällaista jätti jalla taas on joutunut tuhat- läistä vastaan herää, koettaa ta- n iiiiiiim n iirf» n n iiiin in im iiim iin i» iii sotella liikkeen äärettömiä tulo-i ja tällätavoin. Terästrusti alkaa olla samas enäjän rauhankysy- sa tilassa. Sen puolesta on . mys Garnegie koettanut Rock^felle- rin tavoin tehdä uhrauksia, et tei vaara kovin suureksi kas M iltä rauhankysym ys Suomesta päin katseltuna näyttää. vaisi. lieiiuik. 13 p. Sosialidem okraatis Lihatrusti alkaa olla yhtä täy dellinen. Kun vielä muutamia sa k irjo tetaan : muita tärkeitä tuotantoaloja ke Saksan riippum attom an sosialide hittyy tälle monopolitasolle, ei m okraattisen puolueen keskusjohto mikään voi estää pikkuporva julkaisi lokak. 21 p 1919 kehotuk ristoa nousemasta taisteluun, sen. joka kohdistuu pääom an k an mikä saattaa nuo trustiutuneet sainväliseen liittoutum iseen V enäjää 1 leisrauhan saav u ttam i monopolit liittovaltioiden o- vastaan. maisuudeksi. Siiloin meillä on seksi idässä puolletaan tä ssä ju lis valtiokapitalismin aika, joka tu k sessa k an sain v älistä toim intaa „ tulee olemaan työväestölle yhtä seuraa villa p eru steilla: tyly ja ankara, ellei ankarampi ‘ Täm ä rau h a voidaan saav u ttaa kuin nykyinen, ellei työväestö vain siten, e ttä koko Europan köy samalla pyri ja pääse valtiossa hälistö pakottaa h allitu k set luopu määrääväksi. , v m aan so tilasretk ik u n n ista ja V enä Rautateiden takasinluovutta- jän kansaan kohdistuvasta m u rh aa miskysymyksessä äskettäin il vasta saarro sta ja lakkaam aan sekä meni jo runsaasti pikkuporva julkisesti e ttä salaisesti tukem asta riston halua saada nämä suuret n o ltsh ak ia. Denikiniä, Ju d eu itsh ia ja kansalliset laitokset liittovalti A valow -B ern»ndtia. sam oinkuin po oiden omaisuudeksi, mutta se liittisesti tahi taloudellisesti painos- ei ollut vielä kylliksi, voima . aiuasta reunavaltioita ja k äy ttäm äs kas estämään niiden luovutta tä n iitä taisteluun Neuvosto-Venäjää mista. Sota on lihottanut mjl- vastaan. Niin kauan kuin Länsi- joneerien ohella myöskin pik Europan im perialism i keinotekoises kuporvariston niin. että siltä on ti y lläp itää idässä kaaosta ja a n a r tilapäisesti hävinnyt se kiukku kiaa häik& ilem ättä k äy ttäen itäm aita mitä se osotti muutamia vuosia omiin poliittisiin tark o tu k siin sa. ei takaperin trustivaltaa vastaan. rauha oie mahdollinen.** Mutta kun ylimääräiset vero Viime Kuukausien tap ah tu m at o- tukset ja muut kapitalistisen ta vat o so ttan eet näm ä lauseet tosiksi. lousjärjestelmän luonnolliset ve Vasta yhä kasvava v astu stu s liitto dättimet ovat taasen ehtineet laism aiden työväestön taholta sekä saattaa kaikki sotarikkaudet nii taloudelliset vaikeudet ja sotaretken den käsiin, joilla on ennestään epäonnistum inen id ässä ovat pakot kin kaikki, tylee bryanilainen tan eet liittoutuneiden valtiom iehet kansallisomistus-ohjelma • taas alottam aan neuvottelut Neuvosto-Ve uudelleen muotiin ja ennestään ( näjän kanssa. Sam oin se sitk eä T V kunta työläistä maan eri osissa viranomaisten verkkoon. Että viranomaiset Washing- tdnissa viitsivät n y t' uudelleen tämänlaiseen touhuun ryhtyä, se osottaa ettei vainoamisella ole niinkään paljon tarkotusta sammuttaa kommunististen aat teiden levenemistä (jota he myöskään nykyisellä menette lyllään eivät voi tehdä) kuin pelottaa kaikkia toisia työväen liikkeessä toimivia työläisiä, ettei kukaan uskaltaisi ottaa minkäänlaiseen, ei rauhallisim- paankaan yritykseen osaa. Sil lä sulaa varain tuhlaustahan on lähettää valtion varoilla kym meniä miehiä tutkimaan “puo luetta”, jossa parhaimmillaan ollessa oli Ruby Hermanin tie donantojen mukaan 94 täysin- maksanutta jäsentä. Washingtonin entiset sosia listit kyllä olivat kovassa tou hussa yhtyä kommunisteihin sii hen aikaan kun he sosialistipuo lueen valtiojarjestön siellä ha jottivat, mutta kun sitten heti perään tuli se yleinen kömmu- nistivaino, uskalsi vaan muuta mat heistä täyttää aikeensa. Nekin jotka ensimäisen maksun maksoivat, ovat sittemmin jää neet, Hermanin viimeisen kir jelmän mukaan, jonka hän lä hetti lehdille, kokonaan sivuun niin ettei Washingtonissa ole nyt kommunistipuoluetta enem pi kuin sosialistipuoluettakaan. Ne jotka näin vähästä säikäh tivät ja kommunistisen järjes tönsä hylkäsivät, eivät tietysti kään ole sellaisia kommuniste ja miksi viranomaiset heitä ku vitelevat. Sillä todellisille kom munisteille, sanottakoonpa heis tä muuten mitä tahansa, on an nettava tunnustus siitä etteivät he pelkää, eivätkä luovu järjes töstään näin vähän tähden. Ne jotka niin tekevät, eivät ole vie lä kommunisteja, vaikkapa oli sivat itsekin sitä luulleet ole- vansa. Don Quexidon tappelua on siis viranomaisten touhu siellä sikäli kun kommunistit ja hei dän kurittamisensa on kysy myksessä. Luokkaedut ja lauta kuntaoikeus Porvarillinen k an san v alta on om i aan luom aan suurim m alle osalle k an sa sta sen käsityksen, e ttä valtio on yläpuolella taloudellisista eduista johtuvien luokkasuhteitten. Luullaan, e ttä valtion tah o lta jaetaan oikeutta tasapuolisesti kaikille yhteiskunnan jäsenille. O ikeuslaitoksien, etenkin lautakuntaoikeuden uskotaan a n ta van oikeudenm ukaisen tuomion, s. o. la n g ettaa tehdyn rikoksen m ukai sen rangaistuksen. Tuolle k äsity k selle luo pohjan porvarillinen laki ja kansalaisten v altiolliset oikeudet. K aikissa näissä m aissa, joissa on kum ottu v an h an aik aiset säätyetuoi- keudet ja tilalle a se te ttu porvarilli nen hallitus, sekä laissa m äärätty k an salaiset tasa-arvoisiksi. on koko lujaan kiin ty n y t tuo k äsite sorron- alaisiinkin luokkiin. Kun elettiin feodalista ja pikku p o rv arillista taloutta, niin lailla m ää rättiin , m illä etu o ik eu k silla olevat k an san k erro k set kuuluvat m ihinkin säätyyn. H eidän y h teisk u n n alliset oikeutensa ja velvollisuutensa mää- riteitiin säädöksillä, sam oin hetd&n m aisem isesta, niin n iistä selviäisi su h teen sa toisiin säätyihin. V altiolli e tte i m onikaan syytös ole ollut te h se t o ik eu d et olivat silloin s&ätyoike- dyn rikoksen arvoinen, vaan on uksia ja sellaisin a kaikkien ihm is tuom io lan g etettu luokkataistelusyis- ten selvästi k äsitettäv issä. Noiden tä. Ne o v at työväenluokan ja om is oikeuksien p eru steen a oli m aanom is tav an luokan välisiä luokkataistelun tu s ja am m attik u n tao ik eu d et ja h ei ilm enem ism uotoja eikä m itään muu dän etu jaan valvovain virkailijain, ta. pappien ja m uiden apurien toim et. Meille suom alaisille on iählnnä ja P o rv arillisessa vallankum ouksessa elävin esim erk ki .Toverin o ikeusjut .teh tiin ty h jäk si perinnölliset sääty- tu jo ssa W. N. Reivo ja A. J. Par- oikeudet ja ju liste ttiin tilalle ansait- tan jo u tu iv a t suom alaisten %työläis- hem isoikeus. A nsaitsem iseksi k ä si ten edustam an luokkataistelun uh te tä ä n kaikkea, m itä itse kukin toi riksi, vaikka eiv ät olleet vähim m äs m äärässä persoonallisesti m ellaan an saitsee, olipa se sitte päi säk ään syyllisiä siih en rikokseen m inkä no v äpalkalla a n sa ittu a ta i oppineen jalla he tuom ittiin kahdeksi vuodek am m attilaisen ansio, k u ten virkam ie hen tai m uun vapaan am m atin har- si vankilaan. Satuin olem aan Tove jo tta m a ansio, ta h i liikevoitolla ja rin johtokunnassa, ja sinä aikana T overissa rah ankorolla an sa ittu osuus y h teis kun h eid ät vangittiin, k u n n allisesta rik k au d esta. Tuossa työssä, jo ten tunnen persoonallisesti piilee se porvarillisen tasa-arvoisuu- koko tark o in m iten asia todellisesti den petos U skotaan e ttä kun k aik il on. M ikä lienee ollut heidän persoonal la yhteiskunann jäsen illä on lailli nen oikeus mille ansioalalle tahansa, linen m ielipiteensä sotaan nähden, niin se m uka tekee k a n salaiset tasa- niin he täy d ellisesti käsittiv ät, ettei arvoisiksi, jo illa lain edessä on sa ole sovelias k enenkään ry h ty ä vas m an laiset oikeudet. K enellä on suu tu stam aan A m erikan sotatoim ia, ja rim m at rikkaudet, h än ellä on myös niinollen he te k iv ä t kaikkensa e t kaikki lailliset ja v altio lliset oikeu te iv ä t olisi Joutuneen rikkom aan va det, kun taas köyhät ovat kaiken koilulakia. S illä heidän teh täv än sä lain tu rv an ulkopuolella. Tuo lain so sialistisen lehden peräsim essä e- k irjain k an salaisten tasa-arvoisun- dellytti sen v aaran joka päivä. E i clesta ja porvarillinen opetus v alti kä h eitä lainkirjaim en rikkom isesta ollisista ja y h teisk u n n allisista oike olisikaan p y sty tty syyttäm ään, ellei u k sista p itä ä m onenkin valistuneen salak av alan vehkeilyn k a u tta Tove henkilön siinä käsity k sessä, että rin liik e ttä edustavina henkilöinä a- valtion ta h o lta tasa-arvoisuus v allit je ttu loukkuun. Niiden tah o lta joi see k an salaisten kesken. H enkilön den eduille Toverin liike oli vahin täy ty y olla koko pitkällä m arxilaisen gollinen suun n iteltiin koko juttu. Muodollinen syytös teh tiin aivan opin tu n tija n , ennenkuin voi k äsit Me hyvin tiedäm tää, e ttä valtiolaitos. siihen lu ettu n a keinotekoisesti. me, e tte i kenelläkään palvejuskun oikeusosastot, palvelevat vain om is liassa olevilla henkilöillä, vielä v ä tavien luokkien etuja. A llekirjottaneellakin oli p orvaril hem m än asianom aisilla, ollut m in lisen kirjallisuuden k asv attam an a k ä ä n la ista tieto a oliko T overin kirja viim eisenä ennakkoluulona k äsity s kaupassa “ Bees and B u tterflies”-r.i- lau tak u n tao ik eu d en langettam ien m istä k irjasta. Se sattu i löytym ään tuom ioiden oikeudenm ukaisuudesta. to isten v äh äp ätöisten englanninkie P o rv arillisissa valtio-opillisissa k ir listen k irjasten joukosta, kun kom ea joissa an n etaan n äet k ä sittä ä , e ttä nuori m ies tuli kirjakauppaan, sa englantilainen lautakunaoikeus a n taa noen olevansa sosialistinen ylioppi p arh aiten oikeudenm ukaisen tuom i las ja h alu av ansa o staa sosialistis on, koska se perustuu terveelle ih- j ta k irjallisu u tta. K irjak au p an m y y jätär m itään pa m isjärjelle ja tunnolle. S entähden h aa aav istam atta, o tti hyllyltä nipun vaaditaankin, kun johonkin asiaan ja sanoi o stajalle: valitaan lau tak u n ta, e tte i heillä ole kirjavihkosia m itään ennakkom ielipiteitä a sia n o ‘•Tässä on kirjoja, vaan hän ei tie m aista kohtaan. Ja kun heillä ei ole dä m itä la jia kirjoja siinä on". O s m itään lainopillista tu n tem u sta ri ta ja valitsee tarkotuksilleen sopivan koksen suuruuteen nähden, niin he kirjan. Siinä on koko asian perus a n ta v a t senm ukaisen tuom ion, m i te. K uten näkyy, ei ole yh tään e- ten asia on heille todistusten k au t päilystäkään, e ttä k irjak au p asta oli si tieten ja tark o tu k sella levitetty ta selvinnyt oikeuskuulustelussa. Kaikin Tuo k a tsa n to k a n ta pitj k au an so tav a staista k irjallisu u tta. m inuakin siinä uskossa, e ttä lauta voimin k oetettiin varoa e tte i niin Kun m ain itu t henkilöt kuntaoikeus lan g ettaa tuom ion il tapahtuisi. rnan luokkaetujen vaikutusta. Luu vangttiin ja kun yleisö kuuli syyn lin e ttä V enäjällä ja Suom essa, vangitsem iseen, niin m elkein poikke'- e ttä jo ssa tuom areilla on suurin v alta u k setta kaikki Ihm ettelivät, oikeustuvissa, tap ah tu u luokkatuo- m oisestakin a sia sta syytetään, vielä m ioita, koska v irk av altaiset y lä pä jo tk u t p itiv ät koko syytöstä n au luokkaa ed u stav at tu o m arit jak av a t runalaisena, jopa sellainenkin yleisö o ik eu tta luokkansa hyväksi. M utta joka p e ria attee llisesti ei o llu t Tove to ista on tä ssä m aassa, jossa on rin kannalla. k öyhälistöstä kohonneet tuom arit O ikeuden käynnissä o sotettiin lau ja lau tak u n n alla suurin osa tuom i tak u n n alle aivan yksityisseikkoja on langettam isessa, täällä saadaan m yöten, m iten asia tapahtui. E iv ät tasapuolinen oikeus kä sy y ttä jä t pystyneet todistam aan, T uota k a tsa n to k a n ta a h o rju tti e ttä sy y tety t olisivat olleet yhtään pah an p äiv äsesti jo ennen so taa osallisia k irjan m yönnissä, tai siinä, kaikki ne oikeusjutut, m itä käytiin e ttä k irja löytyi k irjak au p asta. M ut suorastaan työn ja pääom an väli ta kun la u ta k u n ta oli om istavan luo sissä taistelu issa, ja sodanaikana kan etu ja ajava, niin se katsoi a sia n on p a ljastu n u t täm än m aan oikeus : om aiset syylliseksi. N iissä kirjotuk- laito sten luokkaluonne niin ette* > sissa m itä lu ettiin T overista la u ta voi olla p u h ettak aan k an salaisten , kunnalle, ei myös ilm ennyt, e ttä o- tasap u o lisista oikeuksista lain o- lisi rik o ttu vakoilulakia. Ne olivat dessä. arv o stelu ja taloudellisten olojen nu- Jo s olisi tilaisuus tu tk ia kaikkien rin k u risu u d esta ja siinä se tosiasial o ik eu sju ttu jen p ö y täk irjat m itä so- j linen rikos olikin, jo sta tuom io lan dan aik an a lau tak u n tao ik eu s lan g etettiin , siis p u h ta asti luokkasuh getti poliittisten m ielip iteitten il teista johtuva. T ässä oikeudenkä.vn- iim im m n n m iin m tiin n n im n n n n im i iiiiitt< i!ifiiiiii!!iiii!iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiitiiiiiiiitiin ii» vastustus, jo ta Saksan ty ö läiset har- jo ttiv a t so tilaallisten ja diplom aat tisten v irasto jen peto llista k ak si n aam aisu u tta kohtaan idän kysym yk sissä. pakotti näinä tekem ään lopun Itäm erenm aiden seikkailusta, m ikä seikka m elkoisesti v aik u tti bolshevi- k iv astaisen rin tam an m urtum iseen sillä hetkellä, jolloin Ju d en itsh in a r m eija pahim m in uhkasi P ietaria. T ässä tosin on m yöskin ollut su u re na tek ijän ä se seikka, e ttä englan- tilais-ranskalainen so tilasjo h to pel käsi m uodostunutta saksalais-venä- laistä ju u k k eriliitto a, jo sta kreivi Goltxin ja ru h tin as Avalow-Ber- mondtin y h teisto im in ta oli selvänä m erkkinä. M utta tuskinpa täm ä sa lainen ristiriita olisi aih eu ttan u t m inkäänlaisia p äättäv iä toim enpitei tä, jolleivät lä ttilä iset ja liettu alaiset olisi taistelleet saksalais-venäläisiä seikkailijalaum oja vastaan ja jollei vät S ak sassa työläiset olisi v astu s ta n e e t hallituksen id än p o litiik k aa, m inkä johdosta länsim aissa yleinen huomio kiintyi sak salaisten ja venä läisten taan tu m u k sellisten liitosta m ahdollisesti koituviin vaaroihin. Sen johdosta, e ttä huolellisesti val m istettu hyökkäys P ietaria vastaan epäonnistui, raukesi m uutam ien viik kojen kuluessa taistelu bolshevikeja vastaan myöskin m uilla rin tam illa ja rauhan m ahdollisuudet kasvoivat huom attavasti. Ju u ri sentähden. e t tä Neuvosto-Venäjän v astu stajain leirissä oli P ietarin k u k istu m ista pi d etty aivan varm ana, m erk itsi hyök käyksen epäonnistum inen täy d ellista katastro o fia koko sekaantum ispolitii- kalle. L isätyin vofnain neuvostohal lituksen a rm eijat ryhtyivät ah d ista m aan K oltshakin ja D enikinin jouk koja, joiden selkäpuoli oli heikko asujam iston tyytym ättöm yyden ja om issa riveissä vallitsevan an ark ian tähden ja joiden täytyi y h tä m ittaa p erään ty ä asem asta toiseen. S am al la kasvoi reu n av altio issa yhä voi m akkaam pi halu aio ttu a rau h an n eu vottelut N euvosto-Venäjän k an ssa ja •torjua so taisten selkkauksien ja tk u m inen. K aiken täm än johdosta oli liitto u tu n eitten pakko luopua e stä m ästä reunavaltioita rau h an n eu v o t telu ista V enäjän k an ssa ja m uuten kin ry h ty ä suunnittelem aan loppu selvityksiä so taseik k ailu ista m uilla rintam illa. T ätä liitto u tu n eitten politiikassa ta p a h tu n u tta k ään n e ttä ed istiv ät ne selkkaukset, jo ita ilm eni Neuvosto- V enäjää vastaan su o ritettu jen soti laallisten toim enpiteiden yhteydessä Etu- ja K eski-A asiassa. M itä enem män h ajaan n u s K oltshakin ja Deni- kipin leireissä lisääntyi ja m itä e- tem m äksi punainen arm eija tu n k eu tui T urk estan iin ja S iperiaan, sitä su u rem m ak si kasvoi E nglannissa huolestuneisuus siitä, e ttä Etu-Aa- sian ja Intian m u h am ettilaiset k an sat. t jo tk a T urkin kysym yksen jä r jestely n tak ia olivat ja tk u v a sti kuo- hum istilassä. sa a tta isiv a t ru v eta lii- kehtim ään. Kun E nglannin sano- m istossa puhutaan ‘‘bolshevikkien'’ pu u h ista T u rk estan issa, P ersiassa. A fganistanissa ja Intiassa, niin il m eisesti liioitellaan tark o tu k sella v o ittaa yleitien m ielipide k a n n a tta m aan V enäjän asioihin sekaantum is- politiikkaa. E n g lan tilaisten aseiden huono onni V enäjällä ja T u rk estan in kapinallisten asukkaiden m enesty« ta istelu ssa v alk o k aartilaisia vastaan ovat voim akkaasti k iih d y ttän eet In No. 61 nissä. kuten m onessa m uussakin, tu li v astakkain työläisten ja om istavan luokan taloudellisista eduista johtu v a t luokkaedut. Tuskin löytyy sitä inhim illisen eläm än alaa, jossa em me löytäisi luokkaetujen jälkiä, jos vain on ta rk k a silm ä ne h av aitse m aan, vaikka ne olisivat puettuna m inkälaiseen puolueettom uuden vaip paan. M arx sanoo e ttä keskiaikaisten tie dem iesten hyökkäykset kirkon opin k ap p aleita ja avaruusoppia, sekä sen a ik aista eläm änym m ärrystä vastaan olivat hyökkäyksiä silloin vallitse vaa taloudellista jä rje ste lm ä ä v as taan. S entähden ne saiv at raivoon sen aikaisen om istavan luokan. H än myös on ensin latisunut tuon pal jon sisältävän totuuden, e ttä tiede, taide, uskonto, filosofia ja valtiolli nen toim inta ovat h e ija stu sta itse- kunkin a ja n tuotantotavoista. Se ta rk o tta a sitä e ttä itsekunakin a ik a na taloudelliset olot lyövät leim ansa kalkkien noihin y llälueteltujen kult- turieläm än ilmiöihin. Tuota lau set ta syndik alistiset a in ek set ym m är tä v ät väärin, tu lk itessaan Marxin ta rk o ttan een valtion olevan h eijas tuksen taloudellisista oloista ja jol la el ole m uka m itään m erk ity stä k apitalistien ja työläisten välisessä luokkataistelussa, v aikka M arx on nim enom aan lausunut e ttä luokka ta istelu on oleellisesti valtiollista. Nyt eletään aikaa, jolloin näem m e hänen oppinsa ihka elävänä jokapäi väisessä eläm ässä.* K uta keskitty neem m äksi k apitalistinen tuotanto tulee, sen valtiollisem m aksi se tu lee, se on, tuotantoaloja hallitaan valtiom ahdin kau tta. O m istava luok ka on n ähnyt eduilleen parhaaksi yh den keskitetyn jä rje stö n k a u tta jos sain m äärässä ra jo tta a sitä tu o ta n non anarkiaa, m inkä porvarillinen y hteiskunta sy n n y ttää Nykyinen valtiom ahti k o ettaa tasapuolisesti a- jaa kalkkien om istavien luokkien ta loudellisia etuja. O ikeuslaitos on yksi osa valtlollsesTa koneistosta. Jo ka uskollisesti palvelee om istavien etuja, sam oin kuin m uutkin valtion osat. O livatpa alem m at oikeuslai to k set m uodollisesti lau tak u n taan ta hi tuom arivaltaan perustuvia, tulos on sam a työväenluokkaan nähden. Luokkatuom ion ne lan g ettav a t työ läisille joka tapauksessa. P e te r K ähkönen, Mttosi&ofcoasfenfsa Pacific Development Societyn jäsenet kutsutaan täten yhtiö kokoukseen, joka pidetään per jantaina, huhtikuun 16 päivänä 1920, kello 4 ip. S. S. Klubin talolla, 264 Taylor Ave., Asto- riässä, Qre. Kokouksessa täytetään paik kakunnalta pois muuttamisen tähden ja muuten syntyneet a- vonaiset johtokunnan jäsenten paikat, kuullaan johtokunnan toimintakertomus siltä ajalta kun yhdistys on ollut olemassa ja keskustellaan kaikista muis ta yhdistystä koskevista, koko uksessa mahdollisesti, esille tu levista asioista. Jäsenet voivat olla edustettui na joko persoonallisesti tai val takirjoilla, kuten yhdistyksen säännöt edellyttävät. Pacific Development Socie tyn jt itokunnan puolesta, __ ' A. N. K O SK E LA , kirj. V uosikokouskutsu Western Workmens Publish ing Society’n jäsenet kutsutaan täten yhtiön varsinaiseen vuosi- kokukseen, joka pidetään Asto- riassa, Ore., lauantaina, huhti kuun 17 p„ 1920 kello 10 ap. S. S. Klubin talolla, 264 Taylor Ave. Kokouksessa luetaan edellisen vuoden tili- ja toimintakerto mus, valitaan jäsenet eroamis- vuorossa olevien johtokunnan jäsenien tilalle ja käsitellään kaikkia muita liikettä koskevia asioita, mitä mahdollisesti ko kouksessa esille tuodaan. Jäsenet voivat olla edustet tuina joko persoonallisesti eli valtakirjoilla, kuten yhdistyk sen säännöt määräävät. Astoriassa, Ore., maalisk. 5 p. 1920. JA C O B KO N TAS, Western Workmens Pub. So cietyn johtok. kirjuri. tään puolueen jä se n tä ei pidetä hy vässä jäsenyydessä konventslonin jälkeen jos hänen jäsen kirjassaan el ole tä tä m erkkiä. K ansalliskouventsioni pidetään tou kokuun 1 päivänä Ja e ttä voimme m aksaa edustajille sekä kyytikulu*. KANSALLISKONVENTSIONI* e ttä päivärahan, ennen kuin he läh VEROT. te v ät ' kotiaan konventsionista. on S. S. Jä rje stö n keskusvirastoon ta rp eellista, e ttä jokainen jäsen os k irjo tta a kan sallissih teeri seuraa taa täm än m erkin ennen kouvent- vaa: sionia. “ K ansaliisperustuslakiin juuri v- Luottaen siilien e ttä teette par leiSäänestyksellä hyväksytty pykälä haanne n äitten verom erkkien myyn kuuluu seu raa v asti: nissä. e ttä kokouskulut voidaan suo Luku V ili, pykälä 5. E dustajien ritta a ja e ttä järjestö n n e jäsenet rau tatiek y y d it, niihin luettu n a ma- pysyvät hyvässä jäsenyydessä, jään kuuvaunum aksut konventsioniin ja Toverillisesti. sieltä takaisin, sekä 5.00 dollaria päi OTTO BRANSTETTER. v ärah aa kustannuksien korvaam isek K ansallissihteeri. si, m aksetaan k a n sallisv irasto sta e- rik o isesta k o nventsionirahastosta, jo K uten kansallissihteerin kirjeestä hon ra h a t hankitaan m yym ällä jä se nähdään /in jokaisen Sosialistipuo- nille erikoisia konventsionim erkkejä. lueeseen kuuluvan S. S. osa to» jä P ykälä 6. N äitä konventsionim erk senen lu n a stetta v a 50 serflln kausal- kejä m yydääa 50 sen tillä kappale, liskonventsioniverom erkki, tämän ;a eikä ketään pidetä hyvässä puolu tulevan huhtikuun ajalla Jo’ aisf-u een jäsenyydessä konventsionissa, ei jäsenen on se lunastettava. Nämä kä sen jälkeenkään, jos hänen jä- m erk it o vat nyt pakollisia. sen k irjassaan ei ole tä tä m erk k iä”. Jokaisen osaston on nyt heti las N äm ä m e rk it ovat nyt valm iina k ettav a kuinka m onta jäsentä hei m yytäväksi. T ietenkin tu le tte k äyt dän o sastossaan on ja tilattava ylitä täm ään kaikkia keinoja selostaes- m onta kappaletta näitä merkkejä. sanne jäsenistölle e ttä näm ä vero- R aha on lä h e te ttä v ä tilauksen mu m erk it ovat pakollisia ja e ttä ke- kana. Jo s o sastossa on sata ja .-entä, PUOLUEASIOIT A iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiu iiiiiiiiiiiii tian ja Etu-A asian kansojen vapaus ra t H ans V ortsin uusim pien tu tk i liikkeitä Itäm ailla lisääntyvät Eng m uksien m ukaan o vat “ dem okrati lannin p o liittiset vaikeudet sitä m u an" rehellisiä ja vilpittöm iä ystäviä. kaa, kuin sen arvovalta ja poliittinen Ei m yöskään voi vakavasti ajatella, asem a heikkeuevät M ustanm eren a- e ttä rau h a voitaisiin «olmia vain lanteella. N iitä ta as — se seikka V enäjän kaikkien hallitu k sien p itä tu lee päivä päivältä yhä ilm eisem män “ konferenssin" suostum uksella. m äksi — ei voida enää D enikinin N äiden vuosi takaperin esiintyneiden avulla säily ttää ja senvuoksi täy ty y konferenssia jät uksien uudelleen * el kin E nglannin ryhtyä suuntaam aan pym inen on m ahdotonta jo senkin politiikkaansa V enäjällä uusille u- vuoksi, e ttä reu n av altio t ovat rau- rille. hanpuuhissa N euvosto-V enäjän kans K un tilanne on tällainen, niin on sa ja K oltshikin ja 'D e n ik in in “hal helposti y m m ärrettäv ää, e ttä E ng litu k set" taas ovat nykyisin hyvin lannin hallitus, vaikkakin se alussa kyseenalaisia suureita. hangotteli vastaan ja osotti y n sey t L iittoutuneiden ja etenkin E nglan tä ä n neuvostohallituksen lä h e ttilä s tä Litvinoffia vastaan, yhtä kaikki nin on nyt Länsi-Europan im perialis- ja tk a a • K ööpenham inan neuvotteluja m ia v arten p e la ste tta v a kaikki rip- ja e ttä liittoutuneiden korkein neu rp e e t, m itä m yttyyn m en n eistä sota- vostokin on V enäjän osuustoim inta- to im en p iteistä V enäjää vastaan vie liikkeiden v älityksellä p ä ä ttä n y t a- lä voi pelastaa. On p y rittäv ä 1. tu r lo tta a kauppayhteyden V enäjän kans vaam aan V enäjällä olevat tavarava- sa, m ikä itse a sia ssa m erkitsee Ve rastot, 2. pysähdyttäm ään punaisen eijan tunkeutum inen Etu-Aasi- n äjän saarro n lak k au ttam ista To I ¡•arm aan, 3. sy rjäy ttäm ään Jap an in her- sin ei tä s tä liittoutuneiden politiikan k ä än te e stä voi vielä p äättää, e ttä i ruus Itä-A asiassa ja 4. saavuttam aan Englannin. R anskan ja A m erikan ' h allitseva \a s e m a V enäjän markki* h allitu k set olisivat nyt jo taipuvaisia i noilla. O saksi on näm ä pääm äärät Pohjoisen Jääm eren solm iam aan rauhan Neuvosto-Venä jo saav u tettu rannoilla ja Itäm eren m aissa ovat jän kanssa. Jo k a tap au k sessa m onet ! liitto u tu n ee t jo saa n e et varm an ja m e rk it o so ttäv at, e ttä rauhanteko V enäjän k an ssa on pelkkien toive» lansijan taloudellisessa ja poliittlses- den p iiristä siirty n y t tosioloissa ) sa eläm ässä, ja kun neuvostohallitus ' tu n n u staa näiden valtioiden riippu- m ahdolliseksi. ! m attom uuden, niin sam alla m yöskin M ääräävänä ra u h a llisten olojen ke laillistutet& an, liittoutuneiden vaiku- V aikeam hittym iselle tu lee olem aan liitto u tu I tn s ra lta niihin nähden. neiden jo h tav an valtion Englannin m aksi m uodostuu jä rje ste ly idässä, kanta. Et h erkkäuskoisinkaan poli- j olletikin kun silloin on o te tta v a huo tilkko ja k sa uskoa sellaista tarua, mioon m yöskin K aukasian naftaläh- e ttä E nglannin hallitus p u htaasti teet, jo tk a nyt ovat Englannin h a l “d em o k ratian " p e ria atteid e n innos lussa. sillä ovathan G eorgia ja Ar- tam an a edelleenkin tukisf K oltsha ■ m eniä E nglannin suojeluksen alai- kin ja D enikinin puuhia, jo tk a her hsina. Y htä pulm allisia ovat olosuh- iHHnnmnimiHmiiHitiHHHiHttnnii 1111 te e t kaukaisessa idässä, sillä Kiinan kysym ys ja am erikalais-japanilain'n ris tiriita ovat siellä taaskin kar;i- tyneet. Selväpuitteisin on kuitenkin nykyisin tärk ein kysymys, Venäjän sisäisten m arkkinoiden avautumin'n ja liittoutuneiden vaikutus Vei in talouseläm ää uudelleen järj« '»tri- essä. Neuvosto-Venäjän jöhtavat t 1: ovat täysin selvillä, e ttä tätä k jy m ystä ra tk a ista e ssa 011 soviteli -a neuvostohallituksen talouspolitii» *n ja länsim aiden kapitalism in v< . M utta silti el «e m erkitse - ' i e tä neuvostohallituksen on hy. ' a vä kaikki, m itä liittoutuneiden o m atit aikovat sille tarjota N to-Venäjän ulkopoliittinen a ¡1 siksi luja, e ttä sen edustajat •• ‘Ot teluissa ovat suotuisassa a:*-n. --a v e rra ttu n a liittoutuneiden dipl 1‘ teihin. N euvottelujen jä t S - ¡n. ensim äisenä ehtona on luon»'- e ttä liittolaishallitukset ovat 1 i: luopum aan k aikista sota!« ■’-» ' ’’ m enpiteistä Neuvosto-Venäj; 1 taan. T ä stä taas on varmat r siinä tapaukse«sa, että toisaai i ' ’ lännin, R anskan ja Amerika. ■ set ta rk a sti seuraa*at v aiti'’: sä tem ppuilua, ja että t isä ’ 1 san työläiset entistä tehokk mmm v a stu sta v a t vieläkin h u o m a " ' 4 olevia sotaisia puuhia Venäjää ' taan. joiden seurauksena S ' •> tuisi su u resti kärsim ään. Ra-ha n ajan kan ssa alkaa kuvastua sä v allitsevasta verisestä -c'im' 1 M utta selväpiirteiseksi ja to d e -iS* si se tulee vain silloin. Jo« kaik. 1 m aiden köyhälistö siihen m uistaa periaatteen : “ tua n-- : - ' tu r", sinun asiasi on kysy®)•***•-■•«*.
