f
LAUANTAINA, MAALISK. 13 P.—SAT., MARCH 13
TOVERI
monta kertaa voimakkaampana.
Farmarien non-partisanismikaan
(T H E C O M R A D E )
ei
voi loppulaskussa johtaa mi
The organ of the Finnish w orkers in
the W estern States. The only Finnish hinkään muuhun kuin siihen.
Valtio siis saa yhä enempi
D a ily in the West.
Published D aily,
taloudellista merkitystä ja teh
except Sunday, at A storia, Oregon,
tävää.
Mutta työväen kehityk
by the W estern W orkm en's Publishing
sestä
sitten
xüppuu tuleeko tä
Society.
mä valtio joutumaan työläisten
JOHN VÄLIMÄKI, Editor & Manager hallittavaksi vai jääkö se edel
leenkin porvariston riistoväli-
O ffice Seventh and C om m ercial St., neeksi, joka laitoksienpa kautta
kerää työläisten työn tulokset
Opposite Post O ffice.
ja maksaa ne valtion bondien
TELEPHONE —
O ffice 3 6 5 ;
korkoina ja suurina virkamies-
Editorial D»p*t 8 32 .
palkkoina
porvaristolle, pitäen
» .......-
'• -----— y
- ■*---- ------------- ;
Entered as second-class m ail m atter palveluksessaan olevia työläisiä
samallaisen virkavalta-orjuuden
July 16, 1912, at the Post O ffice
alla
kuin nykyisin jo ovat pos-
at Astoria, O regon, under the
tityöläiset ja muut.
A c t of M arch 3 . 1879.
Syndikalistit selittävät, että
työläisten ei tulisi välittää val
tiosta
eikä virkailijain äänestä
rastitoiminnan
misestä, mutta silloin kun näem
me, että poliittiset virkailijat
ilmiöitä
tulevat suoranaisesti yhä enem
Standard öljy-yhtiön India pi ja suurempien työläisjoukko
nan valtiossa laillistettu haara, jen taloudellisen elämänkin hal
joka on pienin osa öljytrustis-1 litsijoiksi, miten silloin valti
toiminnan sivuuttami
ta, on tuottanut viime vuoden ollisen
nen
on
mahdollista,
jos kerran
ajalla voittoa 34 7i miljoonaa
valtion
alle
kuuluvissa
talou
dollaria, eli 115 prosenttia. Ja
vieläkin ymmärrettävämmin sa dellisissa laitoksissa aijotaan
noen: jokaista dollaria vastaan joskus työläiset saattaa täysiin
" ,
mitä yhtiön pääomaksi on sijoi oikeuksiinsa?
Syndikalismi
on
saattanut
ol
tettu, on tämän yhden vuoden
la
joskus
ymmärrettävää
niissä
ajalla saatu takasin dollari ja
>15 senttiä. Yhtiö on siis mak-i pikkutuotannon maissa, joissa
sanut yHden vuoden ajalla omis se on syntynytkin, mutta Ame
tajilleen takasin enempi kuin rikan suurteollisuus joka kes
mitä he ovat siihen sijottaneet. kittymisensä . ja . monopolinsa
kautta näin kulkee valtiokapi-
Tällä tavoin ovat maksaneet talismia kohden pakottaa työ
kaikki muut tämän suuren mo-’ väestön seuraamaan perässään
nopolin eri osat lähes viisikym valtiollisen taistelun areenalle.
mentä vuotta.
Muuten se jää ajastaan jälkeen,
Ei ole siis kumma, jos John eikä ole tehtävänsä tasolla sil
D. Rockefeller, joka tuon lai loin kun kapitalismi on lopulli
toksen suurimmaksi osaksi o-
sesti kehittynyt siihen mittaan
mistaa, lahjdtteleekin satamil- että muutos sosialistiseen yh
joonia joululahjoina, kuten hän teiskuntajärjestykseen käy vält
äskettäinkin teki. Se on vält tämättömäksi.
tämätöntä ellei hän tahdo teh
dä toisista kapitalisteista bol-
shevikeja,
jotka ottaisivat ja Kommunistivaino
tumppaisivat koko järjestelmän
W ashingtonissa
nurin, tai siirtäisivät hänen öl-j
jymonopolinsa
liittovaltioiden
omaisuudeksi, johon se luonnos
Mikäli meille tulleet tiedot o-
taan kapitalistisen kehityksen sottavat,
ovat
Washingtonin
jatkuessakin täytyy lopulla siir valtion viranomaiset alottaneet
tää ennen kuin se käy koko jär uudelleen
kommunistien vai
jestelmää uhkaavaksi.
Rocke noamisen ja vangitsemisen val
feller on yksi niitä kapitalisti tiossaan. Aberdeenistä ilmote-
sen yhteiskunnan rahakuninkai- taan, että siellä on toimitettu
ta, jonka kylläkään ei tarvitse tarkastuksia ja samoin Seatt
perustaa köyhälistöstä, eikä kan lessa, josta jo ennemmin on
sasta. mutta jos hän käyttäisi kerrottu. Vangitsemisia lienee
yksilöllistä valtaansa ja öljy- tehty, tai tehtänee näiden joh
monopoliaan yhtä armottomasti dosta. Viranomaiset ovat tällä
yksityisten etujensa edistämi kertaa ryhtyneet jahtiin ehkä
seen kuin tekevät toiset pie-j Washingtonin
valtion entisen
nemmät porvarit, olisi hän pian sosialistipuolueen virastosta saa
kaikkien toisten porvarien vaa miensa osotteiden ja raporttien
rana ja siksi hänen täytyy huo perusteella, koskapa Aberdee-
lehtia järjestelmän säilymisestä nissäkin on toimitettu tarkas
luovuttelemalla lahjotusten ni-f tus tov. Rantalaisen asunnolla,
mellä pois sitä. mikä hänen o- joka ei ole kommunistipuolueen
maisuuteensa lisättynä tuottai kanssa ollut muussa tekemises
si turmion niin hänelle kuin sä kuin että ’ hänet valittiin e-
koko trustijärjestelmällekin.
dustajaksi siihen kokoukseen,
Standard Öljy on yksi niitä jossa Washingtonin valtion so-
laitoksia, joka on aikoja sitten sialistipuolue päätti yhtyä kom
kehittynyt
yksityisomistuksen munistiseen
työväenpuoluee
alla suuremmaksi kuin järjestel seen, johon kokoukseen hän ei
män jatkumiselle olisi sopivaa. kuitenkaan mennyt, eikä niin-
Kun ei kansan ja valtio-omis ollen ojjut päättämässä asiasta
tuksen kehitys ole ^.seurannut puoleen eikä toiseen.
tarpeellisessa
määrin perässä,
Tämä lienee nyt sitä toisinta-
ottaakseen sen )/:i»eksi omai haravoimista”, mitä jotkut vi
suudeksi, täytyy sen mielialan ranomaiset
lupasivat äskeisen
lauhduttamiseksi,
mikä
itse ison jahdin jälkeenr- jonka a-
suurporvaristossa tällaista jätti jalla taas on joutunut tuhat-
läistä vastaan herää, koettaa ta- n iiiiiiim n iirf» n n iiiin in im iiim iin i» iii
sotella liikkeen äärettömiä tulo-i
ja tällätavoin.
Terästrusti alkaa olla samas
enäjän rauhankysy-
sa tilassa.
Sen puolesta on
. mys
Garnegie koettanut Rock^felle-
rin tavoin tehdä uhrauksia, et
tei vaara kovin suureksi kas M iltä rauhankysym ys Suomesta päin
katseltuna näyttää.
vaisi.
lieiiuik. 13 p. Sosialidem okraatis
Lihatrusti alkaa olla yhtä täy
dellinen. Kun vielä muutamia sa k irjo tetaan :
muita tärkeitä tuotantoaloja ke Saksan riippum attom an sosialide
hittyy tälle monopolitasolle, ei m okraattisen puolueen keskusjohto
mikään voi estää pikkuporva julkaisi lokak. 21 p 1919 kehotuk
ristoa
nousemasta taisteluun, sen. joka kohdistuu pääom an k an
mikä saattaa nuo trustiutuneet sainväliseen liittoutum iseen V enäjää
1 leisrauhan
saav u ttam i
monopolit
liittovaltioiden
o- vastaan.
maisuudeksi. Siiloin meillä on seksi idässä puolletaan tä ssä ju lis
valtiokapitalismin
aika,
joka tu k sessa k an sain v älistä toim intaa
„
tulee olemaan työväestölle yhtä seuraa villa p eru steilla:
tyly ja ankara, ellei ankarampi
‘ Täm ä rau h a voidaan
saav u ttaa
kuin nykyinen, ellei työväestö vain siten, e ttä koko Europan köy
samalla pyri ja pääse valtiossa hälistö pakottaa h allitu k set luopu
määrääväksi.
, v
m aan so tilasretk ik u n n ista ja V enä
Rautateiden takasinluovutta- jän kansaan kohdistuvasta m u rh aa
miskysymyksessä äskettäin il vasta saarro sta ja lakkaam aan sekä
meni jo runsaasti pikkuporva julkisesti e ttä salaisesti tukem asta
riston halua saada nämä suuret n o ltsh ak ia. Denikiniä, Ju d eu itsh ia ja
kansalliset laitokset liittovalti A valow -B ern»ndtia. sam oinkuin po
oiden omaisuudeksi, mutta se liittisesti tahi taloudellisesti painos-
ei ollut vielä kylliksi, voima . aiuasta reunavaltioita ja k äy ttäm äs
kas estämään niiden luovutta tä n iitä taisteluun Neuvosto-Venäjää
mista. Sota on lihottanut mjl- vastaan. Niin kauan kuin Länsi-
joneerien ohella myöskin pik Europan im perialism i keinotekoises
kuporvariston niin. että siltä on ti y lläp itää idässä kaaosta ja a n a r
tilapäisesti hävinnyt se kiukku kiaa häik& ilem ättä k äy ttäen itäm aita
mitä se osotti muutamia vuosia omiin poliittisiin tark o tu k siin sa. ei
takaperin trustivaltaa vastaan. rauha oie mahdollinen.**
Mutta kun ylimääräiset vero
Viime Kuukausien tap ah tu m at o-
tukset ja muut kapitalistisen ta vat o so ttan eet näm ä lauseet tosiksi.
lousjärjestelmän luonnolliset ve Vasta yhä kasvava v astu stu s liitto
dättimet ovat taasen ehtineet laism aiden työväestön taholta sekä
saattaa kaikki sotarikkaudet nii taloudelliset vaikeudet ja sotaretken
den käsiin, joilla on ennestään epäonnistum inen id ässä ovat pakot
kin kaikki, tylee bryanilainen tan eet liittoutuneiden valtiom iehet
kansallisomistus-ohjelma • taas alottam aan neuvottelut Neuvosto-Ve
uudelleen muotiin ja ennestään ( näjän kanssa. Sam oin se sitk eä
T
V
kunta työläistä maan eri osissa
viranomaisten verkkoon.
Että viranomaiset Washing-
tdnissa viitsivät n y t' uudelleen
tämänlaiseen
touhuun ryhtyä,
se osottaa ettei vainoamisella
ole niinkään paljon tarkotusta
sammuttaa kommunististen aat
teiden
levenemistä
(jota he
myöskään nykyisellä menette
lyllään eivät voi tehdä) kuin
pelottaa kaikkia toisia työväen
liikkeessä
toimivia työläisiä,
ettei
kukaan uskaltaisi ottaa
minkäänlaiseen, ei rauhallisim-
paankaan yritykseen osaa. Sil
lä sulaa varain tuhlaustahan on
lähettää valtion varoilla kym
meniä miehiä tutkimaan “puo
luetta”, jossa parhaimmillaan
ollessa oli Ruby Hermanin tie
donantojen mukaan 94 täysin-
maksanutta jäsentä.
Washingtonin entiset sosia
listit kyllä olivat kovassa tou
hussa yhtyä kommunisteihin sii
hen aikaan kun he sosialistipuo
lueen valtiojarjestön siellä ha
jottivat, mutta kun sitten heti
perään tuli se yleinen kömmu-
nistivaino, uskalsi vaan muuta
mat heistä täyttää aikeensa.
Nekin jotka ensimäisen maksun
maksoivat, ovat sittemmin jää
neet, Hermanin viimeisen kir
jelmän mukaan, jonka hän lä
hetti lehdille, kokonaan sivuun
niin ettei Washingtonissa ole
nyt kommunistipuoluetta enem
pi kuin sosialistipuoluettakaan.
Ne jotka näin vähästä säikäh
tivät ja kommunistisen järjes
tönsä hylkäsivät, eivät tietysti
kään ole sellaisia kommuniste
ja miksi viranomaiset heitä ku
vitelevat. Sillä todellisille kom
munisteille, sanottakoonpa heis
tä muuten mitä tahansa, on an
nettava tunnustus siitä etteivät
he pelkää, eivätkä luovu järjes
töstään näin vähän tähden. Ne
jotka niin tekevät, eivät ole vie
lä kommunisteja, vaikkapa oli
sivat itsekin sitä luulleet ole-
vansa.
Don Quexidon tappelua on
siis viranomaisten touhu siellä
sikäli kun kommunistit ja hei
dän kurittamisensa on kysy
myksessä.
Luokkaedut ja lauta
kuntaoikeus
Porvarillinen k an san v alta on om i
aan luom aan suurim m alle osalle k an
sa sta sen käsityksen, e ttä valtio on
yläpuolella
taloudellisista
eduista
johtuvien luokkasuhteitten. Luullaan,
e ttä valtion tah o lta jaetaan oikeutta
tasapuolisesti kaikille yhteiskunnan
jäsenille. O ikeuslaitoksien, etenkin
lautakuntaoikeuden uskotaan
a n ta
van oikeudenm ukaisen tuomion, s. o.
la n g ettaa tehdyn rikoksen m ukai
sen rangaistuksen.
Tuolle k äsity k
selle luo pohjan porvarillinen laki ja
kansalaisten v altiolliset oikeudet.
K aikissa näissä m aissa, joissa on
kum ottu v an h an aik aiset säätyetuoi-
keudet ja tilalle a se te ttu porvarilli
nen hallitus, sekä laissa m äärätty
k an salaiset tasa-arvoisiksi. on koko
lujaan kiin ty n y t tuo k äsite sorron-
alaisiinkin luokkiin.
Kun elettiin feodalista ja pikku
p o rv arillista taloutta, niin lailla m ää
rättiin , m illä etu o ik eu k silla olevat
k an san k erro k set kuuluvat m ihinkin
säätyyn.
H eidän y h teisk u n n alliset
oikeutensa ja velvollisuutensa mää-
riteitiin säädöksillä, sam oin hetd&n m aisem isesta, niin n iistä selviäisi
su h teen sa toisiin säätyihin. V altiolli e tte i m onikaan syytös ole ollut te h
se t o ik eu d et olivat silloin s&ätyoike- dyn rikoksen arvoinen, vaan on
uksia ja sellaisin a kaikkien ihm is tuom io lan g etettu luokkataistelusyis-
ten selvästi k äsitettäv issä.
Noiden tä. Ne o v at työväenluokan ja om is
oikeuksien p eru steen a oli m aanom is tav an luokan välisiä luokkataistelun
tu s ja am m attik u n tao ik eu d et ja h ei ilm enem ism uotoja eikä m itään muu
dän etu jaan valvovain virkailijain, ta.
pappien ja m uiden apurien toim et.
Meille suom alaisille on iählnnä ja
P o rv arillisessa vallankum ouksessa elävin esim erk ki .Toverin o ikeusjut
.teh tiin ty h jäk si perinnölliset sääty- tu jo ssa W. N. Reivo ja A. J. Par-
oikeudet ja ju liste ttiin tilalle ansait- tan jo u tu iv a t suom alaisten %työläis-
hem isoikeus.
A nsaitsem iseksi k ä si ten edustam an luokkataistelun uh
te tä ä n kaikkea, m itä itse kukin toi riksi, vaikka eiv ät olleet vähim m äs
m äärässä persoonallisesti
m ellaan an saitsee, olipa se sitte päi säk ään
syyllisiä
siih
en rikokseen m inkä no
v äpalkalla a n sa ittu a
ta i oppineen
jalla
he
tuom
ittiin kahdeksi vuodek
am m attilaisen ansio, k u ten virkam ie
hen tai m uun vapaan am m atin har- si vankilaan. Satuin olem aan Tove
jo tta m a ansio, ta h i liikevoitolla ja rin johtokunnassa, ja sinä aikana
T overissa
rah ankorolla an sa ittu osuus y h teis kun h eid ät vangittiin,
k u n n allisesta rik k au d esta.
Tuossa työssä, jo ten tunnen persoonallisesti
piilee se porvarillisen tasa-arvoisuu- koko tark o in m iten asia todellisesti
den petos U skotaan e ttä kun k aik il on.
M ikä lienee ollut heidän persoonal
la yhteiskunann jäsen illä on lailli
nen oikeus mille ansioalalle tahansa, linen m ielipiteensä sotaan nähden,
niin se m uka tekee k a n salaiset tasa- niin he täy d ellisesti käsittiv ät, ettei
arvoisiksi, jo illa lain edessä on sa ole sovelias k enenkään ry h ty ä vas
m an laiset oikeudet. K enellä on suu tu stam aan A m erikan sotatoim ia, ja
rim m at rikkaudet, h än ellä on myös niinollen he te k iv ä t kaikkensa e t
kaikki lailliset ja v altio lliset oikeu te iv ä t olisi Joutuneen rikkom aan va
det, kun taas köyhät ovat kaiken koilulakia. S illä heidän teh täv än sä
lain tu rv an ulkopuolella. Tuo lain so sialistisen lehden peräsim essä e-
k irjain
k an salaisten
tasa-arvoisun- dellytti sen v aaran joka päivä. E i
clesta ja porvarillinen opetus v alti kä h eitä lainkirjaim en rikkom isesta
ollisista ja y h teisk u n n allisista oike olisikaan p y sty tty syyttäm ään, ellei
u k sista p itä ä m onenkin valistuneen salak av alan vehkeilyn k a u tta Tove
henkilön siinä käsity k sessä, että rin liik e ttä edustavina henkilöinä a-
valtion ta h o lta tasa-arvoisuus v allit je ttu loukkuun. Niiden tah o lta joi
see k an salaisten kesken. H enkilön den eduille Toverin liike oli vahin
täy ty y olla koko pitkällä m arxilaisen gollinen suun n iteltiin koko juttu.
Muodollinen syytös teh tiin aivan
opin tu n tija n , ennenkuin voi k äsit
Me hyvin tiedäm
tää, e ttä valtiolaitos. siihen lu ettu n a keinotekoisesti.
me,
e
tte
i
kenelläkään
palvejuskun
oikeusosastot, palvelevat vain om is
liassa olevilla henkilöillä, vielä v ä
tavien luokkien etuja.
A llekirjottaneellakin oli p orvaril hem m än asianom aisilla, ollut m in
lisen
kirjallisuuden
k asv attam an a k ä ä n la ista tieto a oliko T overin kirja
viim eisenä ennakkoluulona k äsity s kaupassa “ Bees and B u tterflies”-r.i-
lau tak u n tao ik eu d en
langettam ien m istä k irjasta. Se sattu i löytym ään
tuom ioiden oikeudenm ukaisuudesta. to isten v äh äp ätöisten englanninkie
P o rv arillisissa valtio-opillisissa k ir listen k irjasten joukosta, kun kom ea
joissa an n etaan n äet k ä sittä ä , e ttä nuori m ies tuli kirjakauppaan, sa
englantilainen lautakunaoikeus a n taa noen olevansa sosialistinen ylioppi
p arh aiten oikeudenm ukaisen tuom i las ja h alu av ansa o staa sosialistis
on, koska se perustuu terveelle ih- j ta k irjallisu u tta.
K irjak au p an m y y jätär m itään pa
m isjärjelle ja tunnolle. S entähden
h
aa
aav istam atta, o tti hyllyltä nipun
vaaditaankin, kun johonkin asiaan
ja sanoi o stajalle:
valitaan lau tak u n ta, e tte i heillä ole kirjavihkosia
m itään ennakkom ielipiteitä a sia n o ‘•Tässä on kirjoja, vaan hän ei tie
m aista kohtaan. Ja kun heillä ei ole dä m itä la jia kirjoja siinä on". O s
m itään lainopillista tu n tem u sta ri ta ja valitsee tarkotuksilleen sopivan
koksen suuruuteen nähden, niin he kirjan. Siinä on koko asian perus
a n ta v a t senm ukaisen tuom ion, m i te. K uten näkyy, ei ole yh tään e-
ten asia on heille todistusten k au t päilystäkään, e ttä k irjak au p asta oli
si tieten ja tark o tu k sella levitetty
ta selvinnyt oikeuskuulustelussa.
Kaikin
Tuo k a tsa n to k a n ta
pitj
k au an so tav a staista k irjallisu u tta.
m inuakin siinä uskossa, e ttä lauta voimin k oetettiin varoa e tte i niin
Kun m ain itu t henkilöt
kuntaoikeus lan g ettaa tuom ion il tapahtuisi.
rnan luokkaetujen vaikutusta. Luu vangttiin ja kun yleisö kuuli syyn
lin e ttä
V enäjällä ja Suom essa, vangitsem iseen, niin m elkein poikke'-
e ttä
jo ssa tuom areilla on suurin v alta u k setta kaikki Ihm ettelivät,
oikeustuvissa, tap ah tu u luokkatuo- m oisestakin a sia sta syytetään, vielä
m ioita,
koska
v irk av altaiset y lä pä jo tk u t p itiv ät koko syytöstä n au
luokkaa ed u stav at tu o m arit jak av a t runalaisena, jopa sellainenkin yleisö
o ik eu tta luokkansa hyväksi. M utta joka p e ria attee llisesti ei o llu t Tove
to ista on tä ssä m aassa, jossa on rin kannalla.
k öyhälistöstä
kohonneet
tuom arit
O ikeuden käynnissä o sotettiin lau
ja lau tak u n n alla suurin osa tuom i tak u n n alle
aivan
yksityisseikkoja
on langettam isessa, täällä saadaan m yöten, m iten asia tapahtui. E iv ät
tasapuolinen oikeus
kä sy y ttä jä t pystyneet todistam aan,
T uota
k a tsa n to k a n ta a
h o rju tti e ttä sy y tety t olisivat olleet yhtään
pah an p äiv äsesti
jo
ennen so taa osallisia k irjan m yönnissä, tai siinä,
kaikki ne oikeusjutut, m itä käytiin e ttä k irja löytyi k irjak au p asta. M ut
suorastaan työn ja pääom an väli ta kun la u ta k u n ta oli om istavan luo
sissä taistelu issa, ja sodanaikana kan etu ja ajava, niin se katsoi a sia n
on p a ljastu n u t täm än m aan oikeus : om aiset syylliseksi. N iissä kirjotuk-
laito sten luokkaluonne
niin
ette* > sissa m itä lu ettiin T overista la u ta
voi olla p u h ettak aan k an salaisten , kunnalle, ei myös ilm ennyt, e ttä o-
tasap u o lisista
oikeuksista
lain o- lisi rik o ttu vakoilulakia. Ne olivat
dessä.
arv o stelu ja taloudellisten olojen nu-
Jo s olisi tilaisuus tu tk ia kaikkien rin k u risu u d esta ja siinä se tosiasial
o ik eu sju ttu jen p ö y täk irjat m itä so- j linen rikos olikin, jo sta tuom io lan
dan aik an a lau tak u n tao ik eu s lan g etettiin , siis p u h ta asti luokkasuh
getti poliittisten m ielip iteitten il teista johtuva. T ässä oikeudenkä.vn-
iim im m n n m iin m tiin n n im n n n n im i iiiiitt< i!ifiiiiii!!iiii!iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiitiiiiiiiitiin ii»
vastustus, jo ta Saksan ty ö läiset har-
jo ttiv a t so tilaallisten ja diplom aat
tisten v irasto jen peto llista k ak si
n aam aisu u tta kohtaan idän kysym yk
sissä. pakotti näinä tekem ään lopun
Itäm erenm aiden
seikkailusta, m ikä
seikka m elkoisesti v aik u tti bolshevi-
k iv astaisen rin tam an m urtum iseen
sillä hetkellä, jolloin Ju d en itsh in a r
m eija pahim m in
uhkasi P ietaria.
T ässä tosin on m yöskin ollut su u re
na tek ijän ä se seikka, e ttä englan-
tilais-ranskalainen so tilasjo h to pel
käsi m uodostunutta saksalais-venä-
laistä ju u k k eriliitto a, jo sta kreivi
Goltxin
ja
ru h tin as
Avalow-Ber-
mondtin y h teisto im in ta oli selvänä
m erkkinä. M utta tuskinpa täm ä sa
lainen
ristiriita olisi aih eu ttan u t
m inkäänlaisia p äättäv iä toim enpitei
tä, jolleivät lä ttilä iset ja liettu alaiset
olisi taistelleet saksalais-venäläisiä
seikkailijalaum oja vastaan ja jollei
vät S ak sassa työläiset olisi v astu s
ta n e e t hallituksen id än p o litiik k aa,
m inkä johdosta länsim aissa yleinen
huomio kiintyi sak salaisten ja venä
läisten
taan tu m u k sellisten
liitosta
m ahdollisesti koituviin vaaroihin.
Sen johdosta, e ttä huolellisesti val
m istettu hyökkäys P ietaria vastaan
epäonnistui, raukesi m uutam ien viik
kojen kuluessa taistelu bolshevikeja
vastaan myöskin m uilla rin tam illa ja
rauhan
m ahdollisuudet
kasvoivat
huom attavasti. Ju u ri sentähden. e t
tä
Neuvosto-Venäjän
v astu stajain
leirissä oli P ietarin k u k istu m ista pi
d etty aivan varm ana, m erk itsi hyök
käyksen epäonnistum inen täy d ellista
katastro o fia koko sekaantum ispolitii-
kalle. L isätyin vofnain neuvostohal
lituksen a rm eijat ryhtyivät ah d ista
m aan K oltshakin ja D enikinin jouk
koja, joiden selkäpuoli oli heikko
asujam iston
tyytym ättöm yyden ja
om issa riveissä vallitsevan an ark ian
tähden ja joiden täytyi y h tä m ittaa
p erään ty ä asem asta toiseen. S am al
la kasvoi reu n av altio issa yhä voi
m akkaam pi halu aio ttu a rau h an n eu
vottelut N euvosto-Venäjän k an ssa ja
•torjua so taisten selkkauksien ja tk u
m inen. K aiken täm än johdosta oli
liitto u tu n eitten pakko luopua e stä
m ästä reunavaltioita rau h an n eu v o t
telu ista V enäjän k an ssa ja m uuten
kin ry h ty ä suunnittelem aan loppu
selvityksiä so taseik k ailu ista m uilla
rintam illa.
T ätä liitto u tu n eitten
politiikassa
ta p a h tu n u tta k ään n e ttä ed istiv ät ne
selkkaukset, jo ita ilm eni Neuvosto-
V enäjää vastaan su o ritettu jen soti
laallisten toim enpiteiden yhteydessä
Etu- ja K eski-A asiassa. M itä enem
män h ajaan n u s K oltshakin ja Deni-
kipin leireissä lisääntyi ja m itä e-
tem m äksi punainen arm eija tu n k eu
tui T urk estan iin ja S iperiaan, sitä
su u rem m ak si kasvoi
E nglannissa
huolestuneisuus siitä, e ttä Etu-Aa-
sian ja Intian m u h am ettilaiset k an
sat. t jo tk a T urkin kysym yksen jä r
jestely n tak ia olivat ja tk u v a sti kuo-
hum istilassä. sa a tta isiv a t ru v eta lii-
kehtim ään.
Kun E nglannin sano-
m istossa puhutaan ‘‘bolshevikkien'’
pu u h ista T u rk estan issa,
P ersiassa.
A fganistanissa ja Intiassa, niin il
m eisesti
liioitellaan
tark o tu k sella
v o ittaa yleitien m ielipide k a n n a tta
m aan V enäjän asioihin sekaantum is-
politiikkaa.
E n g lan tilaisten aseiden
huono onni V enäjällä ja T u rk estan in
kapinallisten asukkaiden m enesty«
ta istelu ssa v alk o k aartilaisia vastaan
ovat voim akkaasti k iih d y ttän eet In
No. 61
nissä. kuten m onessa m uussakin, tu
li v astakkain työläisten ja om istavan
luokan taloudellisista eduista johtu
v a t luokkaedut. Tuskin löytyy sitä
inhim illisen eläm än alaa, jossa em
me löytäisi luokkaetujen jälkiä, jos
vain on ta rk k a silm ä ne h av aitse
m aan, vaikka ne olisivat
puettuna
m inkälaiseen puolueettom uuden vaip
paan.
M arx sanoo e ttä keskiaikaisten tie
dem iesten hyökkäykset kirkon opin
k ap p aleita ja avaruusoppia, sekä sen
a ik aista eläm änym m ärrystä vastaan
olivat hyökkäyksiä silloin vallitse
vaa taloudellista jä rje ste lm ä ä v as
taan. S entähden ne saiv at raivoon
sen aikaisen om istavan luokan. H än
myös on ensin latisunut tuon pal
jon sisältävän totuuden, e ttä tiede,
taide, uskonto, filosofia ja valtiolli
nen toim inta ovat h e ija stu sta itse-
kunkin a ja n tuotantotavoista.
Se
ta rk o tta a sitä e ttä itsekunakin a ik a
na taloudelliset olot lyövät leim ansa
kalkkien noihin y llälueteltujen kult-
turieläm än ilmiöihin. Tuota lau set
ta syndik alistiset a in ek set ym m är
tä v ät väärin, tu lk itessaan Marxin
ta rk o ttan een valtion olevan h eijas
tuksen taloudellisista oloista ja jol
la el ole m uka m itään m erk ity stä
k apitalistien ja työläisten välisessä
luokkataistelussa, v aikka M arx on
nim enom aan lausunut e ttä luokka
ta istelu on oleellisesti valtiollista.
Nyt eletään aikaa, jolloin näem m e
hänen oppinsa ihka elävänä jokapäi
väisessä eläm ässä.* K uta keskitty
neem m äksi
k apitalistinen tuotanto
tulee, sen valtiollisem m aksi se tu
lee, se on, tuotantoaloja hallitaan
valtiom ahdin kau tta. O m istava luok
ka on n ähnyt eduilleen parhaaksi yh
den keskitetyn jä rje stö n k a u tta jos
sain m äärässä ra jo tta a sitä tu o ta n
non anarkiaa, m inkä porvarillinen
y hteiskunta
sy n n y ttää
Nykyinen
valtiom ahti k o ettaa tasapuolisesti a-
jaa kalkkien om istavien luokkien ta
loudellisia etuja.
O ikeuslaitos on
yksi osa valtlollsesTa koneistosta. Jo
ka uskollisesti palvelee om istavien
etuja, sam oin kuin m uutkin valtion
osat.
O livatpa alem m at oikeuslai
to k set m uodollisesti lau tak u n taan ta
hi tuom arivaltaan perustuvia, tulos
on sam a työväenluokkaan nähden.
Luokkatuom ion ne lan g ettav a t työ
läisille joka tapauksessa.
P e te r K ähkönen,
Mttosi&ofcoasfenfsa
Pacific Development Societyn
jäsenet kutsutaan täten yhtiö
kokoukseen, joka pidetään per
jantaina, huhtikuun 16 päivänä
1920, kello 4 ip. S. S. Klubin
talolla, 264 Taylor Ave., Asto-
riässä, Qre.
Kokouksessa täytetään paik
kakunnalta pois muuttamisen
tähden ja muuten syntyneet a-
vonaiset johtokunnan jäsenten
paikat, kuullaan johtokunnan
toimintakertomus siltä ajalta
kun yhdistys on ollut olemassa
ja keskustellaan kaikista muis
ta yhdistystä koskevista, koko
uksessa mahdollisesti, esille tu
levista asioista.
Jäsenet voivat olla edustettui
na joko persoonallisesti tai val
takirjoilla, kuten yhdistyksen
säännöt edellyttävät.
Pacific
Development Socie
tyn jt itokunnan puolesta,
__ ' A. N. K O SK E LA , kirj.
V uosikokouskutsu
Western Workmens Publish
ing Society’n jäsenet kutsutaan
täten yhtiön varsinaiseen vuosi-
kokukseen, joka pidetään Asto-
riassa, Ore., lauantaina, huhti
kuun 17 p„ 1920 kello 10 ap.
S. S. Klubin talolla, 264 Taylor
Ave.
Kokouksessa luetaan edellisen
vuoden tili- ja toimintakerto
mus, valitaan jäsenet eroamis-
vuorossa olevien johtokunnan
jäsenien tilalle ja käsitellään
kaikkia muita liikettä koskevia
asioita, mitä mahdollisesti ko
kouksessa esille tuodaan.
Jäsenet voivat olla edustet
tuina joko persoonallisesti eli
valtakirjoilla, kuten yhdistyk
sen säännöt määräävät.
Astoriassa, Ore., maalisk. 5 p.
1920.
JA C O B KO N TAS,
Western Workmens Pub. So
cietyn johtok. kirjuri.
tään puolueen jä se n tä ei pidetä hy
vässä
jäsenyydessä
konventslonin
jälkeen jos hänen jäsen kirjassaan el
ole tä tä m erkkiä.
K ansalliskouventsioni pidetään tou
kokuun 1 päivänä Ja e ttä voimme
m aksaa edustajille sekä kyytikulu*.
KANSALLISKONVENTSIONI*
e ttä päivärahan, ennen kuin he läh
VEROT.
te v ät ' kotiaan konventsionista. on
S. S. Jä rje stö n
keskusvirastoon ta rp eellista, e ttä jokainen jäsen os
k irjo tta a
kan sallissih teeri
seuraa taa täm än m erkin ennen kouvent-
vaa:
sionia.
“ K ansaliisperustuslakiin juuri v-
Luottaen siilien e ttä teette par
leiSäänestyksellä hyväksytty pykälä haanne n äitten verom erkkien myyn
kuuluu seu raa v asti:
nissä. e ttä kokouskulut voidaan suo
Luku V ili, pykälä 5. E dustajien ritta a ja e ttä järjestö n n e jäsenet
rau tatiek y y d it, niihin luettu n a ma- pysyvät hyvässä jäsenyydessä, jään
kuuvaunum aksut konventsioniin ja
Toverillisesti.
sieltä takaisin, sekä 5.00 dollaria päi
OTTO BRANSTETTER.
v ärah aa kustannuksien korvaam isek
K ansallissihteeri.
si, m aksetaan k a n sallisv irasto sta e-
rik o isesta k o nventsionirahastosta, jo
K uten kansallissihteerin kirjeestä
hon ra h a t hankitaan m yym ällä jä se nähdään /in jokaisen Sosialistipuo-
nille erikoisia konventsionim erkkejä. lueeseen kuuluvan S. S. osa to» jä
P ykälä 6. N äitä konventsionim erk senen lu n a stetta v a 50 serflln kausal-
kejä m yydääa 50 sen tillä kappale, liskonventsioniverom erkki, tämän ;a
eikä ketään pidetä hyvässä puolu tulevan huhtikuun ajalla
Jo’ aisf-u
een jäsenyydessä konventsionissa, ei jäsenen on se lunastettava. Nämä
kä sen jälkeenkään, jos hänen jä- m erk it o vat nyt pakollisia.
sen k irjassaan ei ole tä tä m erk k iä”.
Jokaisen osaston on nyt heti las
N äm ä m e rk it ovat nyt valm iina k ettav a kuinka m onta jäsentä hei
m yytäväksi. T ietenkin tu le tte k äyt dän o sastossaan on ja tilattava ylitä
täm ään kaikkia keinoja selostaes- m onta kappaletta
näitä merkkejä.
sanne jäsenistölle e ttä näm ä vero- R aha on lä h e te ttä v ä tilauksen mu
m erk it ovat pakollisia ja e ttä ke- kana. Jo s o sastossa on sata ja .-entä,
PUOLUEASIOIT A
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiu iiiiiiiiiiiii
tian ja Etu-A asian kansojen vapaus ra t H ans V ortsin uusim pien tu tk i
liikkeitä
Itäm ailla lisääntyvät Eng m uksien m ukaan o vat “ dem okrati
lannin p o liittiset vaikeudet sitä m u an" rehellisiä ja vilpittöm iä ystäviä.
kaa, kuin sen arvovalta ja poliittinen Ei m yöskään voi vakavasti ajatella,
asem a heikkeuevät M ustanm eren a- e ttä rau h a voitaisiin «olmia vain
lanteella. N iitä ta as — se seikka V enäjän kaikkien hallitu k sien p itä
tu lee päivä päivältä yhä ilm eisem män “ konferenssin" suostum uksella.
m äksi — ei voida enää D enikinin N äiden vuosi takaperin esiintyneiden
avulla säily ttää ja senvuoksi täy ty y konferenssia jät uksien uudelleen * el
kin E nglannin ryhtyä suuntaam aan pym inen on m ahdotonta jo senkin
politiikkaansa V enäjällä uusille u- vuoksi, e ttä reu n av altio t ovat rau-
rille.
hanpuuhissa N euvosto-V enäjän kans
K un tilanne on tällainen, niin on sa ja K oltshikin ja 'D e n ik in in “hal
helposti y m m ärrettäv ää, e ttä E ng litu k set" taas ovat nykyisin hyvin
lannin hallitus, vaikkakin se alussa kyseenalaisia suureita.
hangotteli vastaan ja osotti y n sey t
L iittoutuneiden ja etenkin E nglan
tä ä n neuvostohallituksen lä h e ttilä s
tä Litvinoffia vastaan, yhtä kaikki nin on nyt Länsi-Europan im perialis-
ja tk a a • K ööpenham inan neuvotteluja m ia v arten p e la ste tta v a kaikki rip-
ja e ttä liittoutuneiden korkein neu rp e e t, m itä m yttyyn m en n eistä sota-
vostokin on V enäjän osuustoim inta- to im en p iteistä V enäjää vastaan vie
liikkeiden v älityksellä p ä ä ttä n y t a- lä voi pelastaa. On p y rittäv ä 1. tu r
lo tta a kauppayhteyden V enäjän kans vaam aan V enäjällä olevat tavarava-
sa, m ikä itse a sia ssa m erkitsee Ve rastot, 2. pysähdyttäm ään punaisen
eijan tunkeutum inen Etu-Aasi-
n äjän saarro n lak k au ttam ista
To I ¡•arm
aan, 3. sy rjäy ttäm ään Jap an in her-
sin ei tä s tä liittoutuneiden politiikan
k ä än te e stä voi vielä p äättää, e ttä i ruus Itä-A asiassa ja 4. saavuttam aan
Englannin.
R anskan ja A m erikan ' h allitseva \a s e m a V enäjän markki*
h allitu k set olisivat nyt jo taipuvaisia i noilla. O saksi on näm ä pääm äärät
Pohjoisen Jääm eren
solm iam aan rauhan Neuvosto-Venä jo saav u tettu
rannoilla
ja
Itäm
eren m aissa ovat
jän kanssa. Jo k a tap au k sessa m onet
!
liitto
u
tu
n
ee
t
jo
saa
n e et varm an ja
m e rk it o so ttäv at,
e ttä rauhanteko
V enäjän k an ssa on pelkkien toive» lansijan taloudellisessa ja poliittlses-
den p iiristä siirty n y t
tosioloissa ) sa eläm ässä, ja kun neuvostohallitus
' tu n n u staa näiden valtioiden riippu-
m ahdolliseksi.
! m attom uuden, niin sam alla m yöskin
M ääräävänä ra u h a llisten olojen ke laillistutet& an, liittoutuneiden vaiku-
V aikeam
hittym iselle tu lee olem aan liitto u tu I tn s ra lta niihin nähden.
neiden jo h tav an valtion Englannin m aksi m uodostuu jä rje ste ly idässä,
kanta. Et h erkkäuskoisinkaan poli- j olletikin kun silloin on o te tta v a huo
tilkko ja k sa uskoa sellaista tarua, mioon m yöskin K aukasian naftaläh-
e ttä E nglannin hallitus
p u htaasti teet, jo tk a nyt ovat Englannin h a l
“d em o k ratian " p e ria atteid e n innos lussa. sillä ovathan G eorgia ja Ar-
tam an a edelleenkin tukisf K oltsha ■ m eniä E nglannin suojeluksen alai-
kin ja D enikinin puuhia, jo tk a her hsina. Y htä pulm allisia ovat olosuh-
iHHnnmnimiHmiiHitiHHHiHttnnii 1111
te e t kaukaisessa idässä, sillä Kiinan
kysym ys ja am erikalais-japanilain'n
ris tiriita ovat siellä taaskin kar;i-
tyneet. Selväpuitteisin on kuitenkin
nykyisin tärk ein kysymys, Venäjän
sisäisten m arkkinoiden avautumin'n
ja liittoutuneiden vaikutus Vei in
talouseläm ää uudelleen järj« '»tri-
essä.
Neuvosto-Venäjän jöhtavat t
1:
ovat täysin selvillä, e ttä tätä k jy
m ystä ra tk a ista e ssa 011 soviteli -a
neuvostohallituksen
talouspolitii» *n
ja länsim aiden kapitalism in v< .
M utta silti el «e m erkitse - ' i e tä
neuvostohallituksen on hy.
' a
vä kaikki, m itä liittoutuneiden
o
m atit aikovat sille tarjota
N
to-Venäjän ulkopoliittinen a
¡1
siksi luja, e ttä sen edustajat •• ‘Ot
teluissa ovat suotuisassa a:*-n. --a
v e rra ttu n a liittoutuneiden dipl
1‘
teihin.
N euvottelujen
jä t S
- ¡n.
ensim äisenä ehtona on luon»'-
e ttä liittolaishallitukset ovat 1 i:
luopum aan k aikista sota!« ■’-» ' ’’
m enpiteistä Neuvosto-Venäj; 1
taan. T ä stä taas on varmat r
siinä tapaukse«sa, että toisaai i ' ’
lännin, R anskan ja Amerika. ■
set ta rk a sti seuraa*at v aiti'’:
sä tem ppuilua, ja että t isä ’ 1
san työläiset entistä tehokk mmm
v a stu sta v a t vieläkin h u o m a " ' 4
olevia sotaisia puuhia Venäjää '
taan. joiden seurauksena S
' •>
tuisi su u resti kärsim ään. Ra-ha
n ajan kan ssa alkaa kuvastua
sä v allitsevasta verisestä -c'im' 1
M utta selväpiirteiseksi ja to d e -iS*
si se tulee vain silloin. Jo« kaik. 1
m aiden
köyhälistö siihen
m uistaa periaatteen : “ tua n-- : - '
tu r", sinun asiasi on kysy®)•***•-■•«*.