Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (March 11, 1920)
»«* \ / ' 9 TORSTAINA, MAALISK. 11 P.—-THURSDAY, MARCH Jl kommunistien eroamisesta, ei W ashingtonin kaupungeissa. Ne tuotteena ensin kansalliselta näkö siksi että niinkään moni toveri tekevät parhaansa heikontaak- kannalta. (T H E C O M R A D E ) tietoisesti hyväksynyt 6een työläisten järjestöjen voi M itään suurem paa “Itpputeosta” The organ of the Finnish w o rk e r* m olisi kommunistisen taktiikan, vaan mia kaikilla keinoilla, suorilla ei guildsosialism i)la vielä ole, ja tä the Western States. T h e only Finnish hän a s t| ilm estyneet Järjestelm ää D aily in the W est. Published D a ily .’ pääasiallisesti siksi, että useat ja epäsuorilla ja mikään ei näy p k irjo tu k set ovat jossain jäsenet menettivät toimintaha- tä voivan’ estää taistelun puh o h tiv at except Sunday, at A storia, O re g o n ,, lunsa hajoamisen tähden ja päät keamista näillä työaloilla tänä m äärin pintapuolisia k äsitellessään by the W estern W o rk m e n ’s Publishing ______ n iitä probleem eja, jo ita Ihm iskunta * tivät jäädä sivuun siksi kun keväänä. Society. on m iettin y t vuosisatojen aikana. -i'" ' ‘»«»awwaad— 1 puolue jälleen yhdistäytyy. Unioiden toim itsijat laskevat M utta sensijaan e sitetä ä n n ä itä a a t Mutta sosialistipuolue jää sik aivan oikein. Kapitalistit eivät j J O H N V Ä L IM Ä K I, E ditor & Manager si ainoaksi puolueeksi, jossa ne ole aselevon solmiamisen <äl-’ te ita su u rella innostuksella ja niiden ta k an a on joukko enim m äkseen nuo O ffice Seventh and Com m ercial S t.,' työläiset jotka tahtovat sosia keen ajatelleet mitään niin har lismia, voivat toimia. Me ke taasti kuin sitä, miten saada riis ria m iehiä, jo tk a eiv ät säiky m itään Opposite Post O ffice. hotamme jokaista sosialistia yh tettyä työväenjärjestöiltä taka vaivaa, ja Jotka ovat ylpeitä siitä, TELEPHONE — O ffice 3 6 5 ;, tymään sosialistipuolueeseen. sin rte vähäiset myönnytykset, e ttä ovat realisteja, joiden on r a t E ditorial T i p ’» 8 32 . k aistav a probleem eja eik ä h aaveil — ........ ; Poliittinen valta on välttämät mitä niille sodan ajalla olosuh ta Sosialismi teiden pakosta täytyi tehdä. E i v a utopistisia unelm ia. H eillä ei Entered as second-class m ail m atter tömyys työläisille. on ainoa päämäärä työväenluo vätkä ne tyytyisi ainoastaan sii ole m itään tu rh a m a ista uskoa siitä, July 18, 1912, at the Post O ffice kan poliittiselle vallalle ja so hen. Ne tahtoisivat hävittää e ttä ' m ailm an jälleen rak en tam in en at Astoria, O regon, under the sialistipuolue on ainoa väline, kokonaan kaiken ajatuksenkin tap ah tu u heidän johdollaan Juuri sil A c t of M arch 3 , 1879. jonka avulla työväenluokka voi järjestymisestä, jos se suinkin lä ja sillä tavalla, m u tta he uskovat olevansa oikealla tiellä. He luulevat saada poliittisen vallan sosialis olisi mahdollistä. Y K S I T U L E V A N SO D A N I tisia tarkotuksia varten. huom dkvansa y h teisk u n tak eh ity k ses S Y IT Ä . k o ettav at Toverit, presidentin, kongres Siinä tarkotuksessa taistelevat sä vissin pyrkim yksen, Japanin nukketeollisuus on sin ja lainlaatijakuntain vaali niiden omistamat sanomalehdet ta rttu a täh än pyrkim ykseen, tehdä kohonnut ensimäiseksi laajuu taistelut ovat alkaneet. Olette ja puhujat, julkiset ja salaiset se tietoisem m aksi ja jä rje s tä ä vof- Missä m at sen ym pärille. Ennen kaikkea dessaan maailmassa. Se on val ko te sosialistipuolueen muka asiamiehet kaikkialla. lannut Saksan paikan maailman na, kantamassa sen kuormaa, a- ikänä työläisillä näyttää vaan pelkäävät he k an g istu m ista opinkap- markkinoilla ja ainoa läheinen vustamassa sen työtä ja edistä olevafi jotakin toimintaa, mikä paleihin ja voimien h a jo tta m ista te kilpailija, mitä sillä on tällä mässä sosialismin asiaa? Ellei, uhkaa näiden sotayoitoista liho oreettisiin, erittelyihin. H eidän a a t alalla, on Yhdysvallat. N iini niin miksi ei? neiden porvarien • kukkaroetuja. teen sa on siis enim m äkseen toimin- sielläm e näemnfe niiden edusta tasuunntelm a, työjärjestelm ä. kertovat tehtailijain julkaisut. — Eivät taida olla siis perättö-: E U R O P A N T IL A N N E YHÄ jain käyvän sotaa noita yrityk E sitäm m e tä ssä liikkeen h isto riaa sen p ääpiirteissä. V uonna 1907 esit PAHENEE. siä vastaan. miä ne kiinalaisten väitteet, et-, ti E nglannissa ark k ite h ti A. J. P enty tä Japani tulee olemaan idän Tiedot Europasta osottavat, Toverikin saa osansa tuosta a jatu k sen kansallisten “guildien" s.o. “Hunnivalta.” että rahallinen asema siellä on hyökkäyksestä. Toveri, vaikka yhä pahenemassa. Elintarpei se onkin etupäässä suomalais k eskiajan tyyppisten am m attik u n tien UUSI K U U LU STE LU den hinnat ovat aina vaan ko ten työläisten liikettä edustava uudelleen luom isesta, m ikä ajatu s O H ARELLE. honneet Jtaikikalla. Europan rà- lehti, on siitä huolimatta joutu jo aikasem m in oli silloin tällöin «- Puolueen kansallisvirasto il- han kurssi Amerikassa, joka on nut monta kertaa toimimaan siin ty n y t taloudellisia ja sosialisia mottaa / saaneensa lakimieheltä ainoa maa, joka voi tavaroita sin suoranaisesti yhteistyössä eng kysym yksiä pohtivien kirjailjoiden tiedon, että Kate O’Haren asi ne välittää, on laskenut ja tuo lanninkielisten työläisten pyr teoksissa. Pentyn p ääasiallisen a tar- assa on ilmennyt seikkoja, joi tanto Europassa itsessään py kimysten kanssa, julkasemalla k o tuksena oli tällöin taid ek äsity ö n den perusteella hänen asiansa synyt ennallaan tai pienentynyt heille sanomalehteä y. m. ja kehittäm inen. A atetta pohtivat in saadaan uudelleen kuulustelta entisestään. Europa ei ole kaikki tämä on saattanut porva nokkaasti useam m an vuoden ajan m. vaksi, scnjälkeen kun syytetty päässyt selvenemään siitä kaa riston kohdistamaan hyökkäyk m. O rage ja Hobson, jo tk a ovat kir- kirjot-uksia on jo palvellut vuoden vanki oksesta mikä sillä oli aselevon sensä meihinkin. Se käsittää jo tta n e e t ansiokkaita lassa. päättyessä edessään. Se ei ole että mekin olemme yhtenä kiu tä s tä am m attifcuntasuunnitelm asta. Tähän tu tu stu iv a t m u u tam at nu o ret Puoluevirasto on tämän joh pystynyt luomaan uudelleen sana heidän tiellään. rad ik aalit, jo tk a toim ivat syndikalis- dosta lähettänyt keräyskirjeet tuotantoa, mikä sillä oli sodan Työväenliike, unionistinen ja min puolesta Englannis^h. H eidän kaikille osastoille, voidakseen edellä ja mikä nytkin olisi sen poliittinen, tahdottaisiin hävit j ukossaan oli G. D. H. Cole, Labour palkata lakimiehen häntä avus ainoa pelastus. tää länsirannikolta. Mutta sii R esearch B epartm entin nykyinen tamaan, puolueen rahastossa Amerikalaiset rahamiehetkin nä ei porvaristo tule onnistu kun ei muuten ole varoja häntä ovat huolissaan Europan tilan maan. Ellei se olisi sokea, tun sih teeri, joka silloin oli fabiaani- N äm ä m olem auttaa. tähden ja kaikkien maiden joh nustaisi se jo itsekin sen. Seatt nen*) syndikalisti. tavat rahamiehet pitävät yhtä lessa, jossa sitä vastaan on e- m at ryhfhät yhtyivät v. 1915, jolloin "E N N U ST U S T O T E U T U mittaisesti kokouksia, hakien nimmän sotaa käyty, on se voi m uodostettiin N ational Guilds Lea- N U T," ratkaisua pulmalle, jonka edes makkain kaikista. Jos porvaris gue. Täm ä liitto el ole koskaan pi Ylläolevalla otsikolla kirjot- sä nerokkainkin porvarillinen to nykyistä kiihkeää kamppai- tän y t p ääm ääränään suuren jäsen taa Oakland W orld, Californian finanssinero jää neuvottomana Juaan sitä vastaan jatkaa kohot m äärän saavuttam ista, m u tta se v aa intatarm oa ja ym m ärtäm ystä kommunistien asiasta m.’ m. seu- seisomaan. taa se sen yhtä voimakkaaksi k tii aik toim ilta n iiltä Jotka liitty v ä t siihen. raavaa: “Anita W hitneyn tuo Tuleva kesä tulee näyttämään muuallakin. G uildsosialism illa on nyt kuitenkn mitseminen oli ennen kaikkea miten Europan käy. Ellei tuo sangen laaja k a n n attajista , johon kommunistisen työväenpuolu tannollinen asema parane Euro muun m uassa kuuluu enem m istö een tuomitsemista. Lautakun-i passa kapitalistisen om istusjär “ Gaild” -sosialismi Labour R eserarch D epartm entin v a r nan päätös totesi, että k. t. p. I jestelmän alaisena, ei mikään 21 *• sin aisista toim ivista jäsen istä. Ja oli rikoksellinen syndikalisti-J voi estää niitä maita, yhtä toi r • > Se yhteiskunnallinen liike, joka u u tta su u rta hiillkom issionia ase nen järjestö. Selvästi se on sensa perään, menemästä sosia lopputulos jota juuri odotimme listiseksi, joka on ainoa Euro käy tällä nigaelTä, lienee ulkopuolel te tta e s s a kävi ilmi, e ttä kaivostyö- näissä jutuissa. Laki oli kir pan kansojen työväenkerrosten la Englannin, m issä se on saanut m iesten edustajien enem m istö oli alkunsa, v e rra tta in vähän tunnettu. guildsosiallstinen. jotettu niin, että se vastasi val toivo ja turva. R u o tsin si’ 6n ilm estynyt filosofi B er The N ational Guilds League on lankumouksellisen • joukkotoi-' tran d Russellin k irja “Tie vapau nyt sodan jälkeen k e h ittä n y t suures minnan menettelytapoja ja k. t. J Ä R J E S T Y N Y T PÄÄOM A teen", # joka, joskaan se täydellisesti ti toim intaansa. Sillä on alaosasto K A IK E N T A K A N A . p. johtajat ajoivat suinpäin sen kitaan. Kun kommunististen Joitakin päiviä takaperin pi ’ei liity guildsosialism in ju listam aan Etelä-A frikassa ja se on k osketuksis vasensiipeläisten ohjelmaa en ti länsirannikon m etallityöläis oppiin, on kuitenkin su u rissa p iir sa sitä lähellä olevien reform iliikkei- siksi levitettiin Californiassa, ten liiton toimeenpaneva komi tein k irjo tettu lähem m in m ainittua den kanssa m. m. Itäv allassa ja A- varotettiin näitä tovereita, että tea kokouksen Tacomassa. Täl sosialism ia Ruotsin “Socialdem okra- m erikassa. Viimeksi on liitto läh et se tulee saattamaan heidät lain le kokoukselle luettiin kaikkien te n ”isSa olleen Allan Bougtin kir- tän y t ed u stajan sa R uotsiin vaikuttaa m aan siellä sen aatteid en 'hyväksi. kanssa vastakkain. Mutta useat organiseeraajien ja paikallis jottam an kuvauksen m ukaan. nuoremmista ja vähemmän ko osastojen virkailijain raportit Niiden viiden, kuuden vuoden a i Järjeste lm ä n ohjelm a on lyhyesti keneista tovereistamme, jotka viimesein kolmen kuukauden kana, jolloin guildsosialism i on ju lk i seu raav a: “ Sellaisen yhteiskdnnan sem m in esiintynyt, eivät sen k a n n a t perustam inen, m issä tu o tan to jä r olivat innostuneet Venäjän val ajalta. pyrkineet je ste tä ä n dem okraattisien yhtym ien lankumouksen johdosta, antoi Kaikki nämä toimintakerto ta ja t ole erikoisem m in vat kauniilta helähtävien “val mukset osottivat, että länsiran kansainvälisesti k eh ittäm ään jä rje s Hautta, joihin o tta v a t o saa kunkin lankumouksellisten” fraasien nikon työnantajain liitto on val telm äänsä. O saksi on sota ollut sii johtaa itsensä harhaan. He pi mistanut itselleen maaperää ryh hen syynä, osaksi seikka, e ttä eng ♦) ‘‘Fabian Society” on nim eltään tivät heille annettuja varotuk tyäkseen tänä keväänä pane la n tila iset ovat ovat aina osottautu- tu n n e ttu v. 1883 Lontoossa p e ru stet sia “opportunististen" tai "vas maan käytäntöön avointa työ- n eet taipuvaisiksi olem aan o m is s a 1 tu yhdistys, jonka tark o tu k sen a on tavallankumouksellisten” yrityk pajajärjestelmää ja vastusta oloissaan m erenhuuhtom assa s a a ri-' sosialististen aatteid en levittäm inen. sinä pelottaa heitä. Nyt he su- maan kaikkia palkankorotusai- valtak u n n assaan , ja lopulta se. e t t ä ; Se k an n attaa rau h allista uudistustyö rukseen huomaavat, miten to keita. Unioiden virkailijat ker guildsosialistit ovat kyllin tie to is ia : tä hyljäten tällöin kaikki v äkivaltai dellisia nämä varoitukset oli tovat että erittäinkin on nii siitä, e ttä heidän täytyy syventyä ja 1 set keinot sekä luokkataistelun pe vat. den menettely tässä suhteessa kehittää*,* a jatu sjä rje stelm ää n sä ja riaatteen . Jäse n et ovat enim m äseen Sosialistipuolue on kärsinyt silmiinpistävää Oregonin ja tu tk ia sitä b rittiläisten olosuhteiden oppineita ja kirjailijoita. iintvniiiiiiifnifiiiiiiiifiniiiiitiiiifiiiiiiin iiiiiiiitiiiiiiiiniiiiiiiiitiiiiiiiitiiiitiiiniit» l i i i i i i i H i f n i i i i t i i i i i i i i i i i i i i n i i i i H i i m t i i i f Y T T iiiiiiiiiiiir t it it t t iiit it r u iiit H iiiiiiiiiiit r f f TOVERI A «iästä hallituksen varoja ja siir- tunnuksien syy, että elämä niin tyvät tuottavaan työhön. kalliiksi tulee, vaan syy on siinä V enäjää arm eija. - E lintae-' H e o v a t te r v e t u l l e i t a mihin i- että irte.elämme liian "ylellises peilten hintojen kohoam inen. — kina he^vain menevät koska he ti". eivät kuluta yksityisiltä mitään, ^le sen seikan parhaiten tie N aapurini politiikkaa. j vaan sensijaan rakentavat teitä dämme, mutta antaa herrain Siitä sovietti-Venäjän armei-i ia hnoneita, puhdistavat maata, touhuta, eihän heillä ole tärke- jasta on viime arkoina kirjotettu kyntävät peltoja tai rakentavat ^nrpääkään tekemistä. sangen paljon, eikä syyttä, Se siltoja, mitä kansa kutkiinkin Hallituksen “numeropirut” ri on ihmeellinen laitos. haluaa teettää. vat kanssa olleet liikkeellä ja he Miten se on niin voimakkaak-j Kun tulee määräys sotilaspal- ovat saaneet selville, että elin si ia kansan suosiota nauttivaksi velukseen, tuleva/ he sotilasase- kustannukset sittenkin ovat tullut. käy selville senaatin tut- mal,e aseineen ja mukanaan niin nousseet. Palkannousuun ver kiimoista Venäjän asemasta. «londn päivän ruoka-annokse* raten ovat rurikatavarain hinnat Tutkija antaa siitä seuraavanlai- kuin määräys vaatii, siten pois- nousseet hnimaavasti. Kas täs seti lausunnon. , taen hallitukselta muonitusprob- joitain esimerkkejä jokapäi- Ka ilossa Kapitalistisissa o ia is - ( li e m in . Eturintaman miehet ja 1 sä väisistä ruf)kalajeista joita e sa muodostuu mobilisoidusta ar- reservit vaihtavat paikkaa yhto- j luulisi liian "ylellisiksi’’. Ko meijasta sotilaskurin. traditsio- niittää, siten saaden vaihtelua e- ' hoaminen koskee ainoastaan v. niensa. ja leirielämänsä takia e- tunntanian miesten yksitoikkoi- 1191Q. rikoinen kasti, muista ihmisistä seen elämään työskentelpmällä .Sipulit 120 prosenttia, kaalit eristetty kansanluokka. Seilai- i kansan keskuudessa. . s., perunat 69 pros.. so set militariraioitukset tekevät Tämä välttämätön kansanval- keri pro 65 pros., rusinat 53 pros., armeijasta pelkän havitvsfconeis- toinen menettely kehittyi soti- ton. jota voidaan käyttää yksin- ’äitien itsensä vaatimuksesta, et | viskut 47 pros., kahvi 41 p ro s, omaan militaritarkotuksim sota- ' a heidän annettaisi työskennel- riisi 31 pros.. jauhot 23 pros.. riutamaila. Xe elävät yksitoik- ’■* jnaanviljelykse-sä ja tehtais- ja kännutettu lohi 16 prosenttia. Liha on numeroiden mukaan py koista paraadt- ja harjo’tuselä-( Ja tuottaa itse kulunkinsa sen- synyt miltei ¡«iikallaan ja papu- m aä; kulutus on suuri tuottavai-! että rappeutuisivat ka- 1 jen ilmotetaan alenneen 18 pro- suutta o* ollenkaan. särmeissä kansan kustannuksel- ■ senttiä, joka. on hyvin lnonnol- Venäjän punainen armeija on k. vapaa kaikista näistä kalliista 5?n luonnollista että sellainen lista, katsoen siihen että armei- oli melkein hajalla vuoden lo- paheita. Lukuunottamatta so- militarijärjestö voi menestyä ai- i I ja pussa. ta rintamalla olevia miehiä, on se noastaan vapaassa maassa, jossa Kun noita numeroita vertaa hyödyllisessä työssä. koko miesväesto voi olla täysiä I vuoden 1919 palkkojen korotuk- Kun reserriväki saapuu heille asustettu ja voidaan silti heihin ■ siin niin todellakin ihmetellä m ää^ttyyn paikkaan hajaannu- hiottaa käytännöllisinä työläisi- i täytjy. että työläiset pysyvät vat sotilasosastot ja miehet me- n® ja sotilaina. ; hengissä lainkaan. nevat töihin, joko maalle toi teh- » * * Laskettuamme keskimäärin taaseen, mitä työtä vmparistöllä Elintan ekemnttelijat koetta- ■ noista kymmenestä, yksinkertai sattuu olemaan, lie vievät a-; ra t uskottua meille työläisille, semmassakin taloudessa väittä- seet mukanaan; lakkaavat syö-^että ei se ole korkeiden’ elinkus- ^mättömistä ruokatarpeista, saam- YHTÄ liliA *• IA J /I T C lI V T A tu o tan n o n h aaran kaikki työläiset, m uodostaen kokonaisuuden, joka «- d u staa kalkkia työläisiä kaik illa te ollisuusaloilla. T oiselta puolen val tion ja paikallishallinnon kansanval- ta istu ttam in en , teollisuuden ta rk a s tuksen jakam inen tu o ttajien ja ku lu ttajien kesken. T uotantovälinei den pitäisi olla valtion h allu ssa ja •'guildien”, am m attikuntien olisi val v o ttav a tuotan taliik että. R atkaisu on jossain sen tap aisessa jaossa eikä p u h taassa kollektivism issa tai puh ta assa syndikalisraissa”, (Cole.) Täm än ohjelm an en sim äisestä lau see sta saisi m ahdollisesti sen k ä si tyksen, e ttä kysym yksessä on jon kunlainen id ealistinen Leninism i, tai joka tap au k sessa syndlkalism i, ja v a sta to isessa sija ssa “valtiososlälis- tin e n ” aines. On k e rta kaikkiaan sa n ottava, e ttä guildsoeialism i el ta h dokaan esiin ty ä m inään v a rsin aise s ti uutena, se ed u sta a kom prom issia. E nglantilaiset, sanoo B ertrand Rus- sel, ovat ain a o so tta n ee t vissiä tai- ' * t purnusta kom prom isseihin. G uikh sosialism i on siis yrity s su la tta a yh teen b rittilä ise llä m aaperällä uudis te ttu syndlkalism i ja fablanism ia m u istu ttav a valtiososialism i. T ai oi keam m in: lähtien syndfk alistislsta a ja tu k sista guildsosialistit ovat huo m anneet m ahdottom aksi valtion vas tu stam isen syndikalism in tie tä . Ol len näiden kahden suunnan välillä k ä y ttä v ä t he hyväkseen v astu stajien toisilleen e sittäm iä syitä. H e syyt tä v ä t v altio so sialisteja siitä, e ttä he ovat k atso n eet itsen sä sokeiksi ta r k astaessaan jakoprobleem eja ja e ttä he o v at k äsitelleet kaikkia yhteis- kuntakys^m yksiä k u lu ttajien näkö kannalta. Seuraus siitä olisi byro k ra a ttin e n tyrannina. T oiselta puo len sy y ttäv ät ne svndikalisteja ja e- risu u n taisia teollisuusunionisteja sii tä, e ttä he y h tä yksipuolisesti pyrki v ät saattam aan yhteiskunnan a lttiik si itsekkäille tu ottajaeduille tahtoen taisin sanoen luoda teollisuuden ty- ranniuden. He m oittivat nykyaikasia so sialid em o k raatteja siitä, e ttä hei dän p yrkim ystensä sum m ana ovat o lleet k o rk e a t palkat valtiokontrol- lin alaisena, e ttä taistelu on k e sk it ty n y t työtuntien ja palkkojen tin k i m iseen siinä m äärin, e ttä se on ollut om iaan lev ittäm ään k a p ita listista m oraalia ja tappam aan idealism ia ja todellista vapauspyrkim ystä. Tun nem m e täm än arvostelun syndikalis min taholta, ja tiedäm m e myöskin sen arvostelun, jonka guildsosialism i on suu n n an n ut syndikalism ia vas taan, nim ittäin, e ttä he kieltäessään valtion e iv ät ta rjo a m itään m uuta kuin an ark istise n kaaoksen. T ark as takaam m e hiukan n iitä kulm akiviä, joille näm ä en g lan tilaiset k äytännöl liset id ealistit ta h to v a t ra k e n ta a uu den m ailm an. Voi sanoa, e ttä guildsosialistit o- v at o tta n e et oppinsa perustaksi sen näkökohdan, m ikä heillä on työn a r vosta. He p itäv ät turm iollisena si tä ta v allista k ansantaloudellista k a t san to tap aa, e ttä työ k äsitetä ä n tav a raksi, e ttä palkka on h in ta työstä hyödykkeenä, jonka arvo m äärätään työm arkkinoilla. Ei voida, sanovat he, Jos tah d otaan ra k e n ta a yhteis kunta vapauspyrkim yksille, tällä ta voin irro tta a ty ö tä työn tek ijästä. Em m e ole k e h itty n eet paljoakaan m aaorjuudesta, m ikäli ihm iset ovat p a k o tettu ja m yym ään sen osan it sestään , jolla on suuri kysyhtä — m ikäli siis pääom an haltija katsoo edulliseksi täm än työn käy ttäm isen ja jolloin palkkatyöläinen p alk k aan sa v astaan ’ luopuu k aik ista tu o tan non ja lopullisen valihistuneen tu o t teen ta rk a stu k se sta . T äm ä on v ää rää vapautta. P alkkatyöläisen ase tiiiiifiiiir n iiiiitiiiiiiiiifiifiK iiit iiiiiiiiiiii me tulokseksi 36.2 prosenttia. joista asti, kuten kaikki muutkin Jos työpalkat olisivat kohonneet savolaiset, ja minut nähtyään suhteellisesti samassa määrässä hän heti tietenkin afkoj politi edellyttäisi se. että miehen, joka koimaan. • vuosi sitte sai palkkaa viisi dol Kuuleppas. sanoi hän. tiedät laria päivältä, pitäisi nyt saada kös mistä syystä eivät Toverin $7.81 ja jos hän sai vuosi sit lukijat saa kansalaispapercita? ten kuusi dollaria päivältä pitäi Ei mitään syytä ole ilmotettu si hänen nyt saada'^9.37 voidak mnuta kuin että he lukevat T o seen ostaa perheelleen saman veria ja kuuluvat jäsenenä sosia nräärän elämäntarpeita kuin listipuolueeseen, vastasin minä. vuosi sitten, lainkaan ottamatta Onhan se niinkin, mutta on vielä huomioon, että perheissä, siinä toinenkin syy. Katsos kun joissa on useampia kuluttajia minä jo pikku poikana olin sen kuin kaksi, kasvaa kulutus vuo ! Kososeh Vihtorin konttuorissa si vuodelta vaikka perheen luku juoksupoikana ja senjälkeenkin määrä ei lisäännytään. Ja vuok olen tutustumia noihin virka rat. (työväestö ei yleensä omista miesten meininkeihin. niin mi- asuntojaan että voisimme puhua ! nullehan oli heti selvänä mistä veroista) ovat kohonneet aivan koko juttu johtuu, tuumaili ka- samassa qiäärässä yleisesti las , verini ja alkoi hiljalleen lämme kettuna. ’ ovatpa paikottain hy tä puhumaan kiivaammin ja sil pänneet aina satäkin prosenttia. loin kanssa sekausi keskuste Jos tuota menoa vain jatkuu, luun tuo kansanomainen puhe niin täytynee kai liittyä Christi tapa. an Scientisfeihin ja alkaa käyt Katsos se toinen syy on— tämään vilkkaampaa mielikuvi Mutta eihän sitä muuta syytä tusta. olettaa syöneensä vaikka • ole. ilmotettu asianomaisten vi- ei olekaan. Minkäänlaista toi ranomaisten taholta, ehätin mi- voa elinkustannuksien pikaisesta i nä väliin. alentumisesta ei ole tätiä kertaa i Siinähän se jnstaan onnii. kii- olemassa. Työväenjärjestöillä : rehti toverini. En minä ole suot on täysi työ tapella riehuvaa ta ollunna siinä Vihtorin kont taantumusta vastaan ja keinot tuorissa. etten minä jotain tie- telijat sillä välin kokoovat sa- ; taisi “sisäisistä” meinin tumaisia^ rikkauksia hallitusko geistä. niistä joita sellaisilla liikemie- neiston suosiollisella avulla. i hilla tapaa olla < # £ • Mutta eihän.nyt ole kysymvk- ; sessä Kososen kaltaiset liikemie- Eräänä päivänä kohtasin kau i het. näistä asioista päättävät pungilla vanhan toverini, kina j tuomarit— — politiikan mies muinaisista a- • Joo, mutta sammoo moata ne No. 59 m a m u istu ttaa o rju u tta ja hän on avuton työttöm yyttä y. in. ra sta a n . T ällaisen asem an epäkohdat onkin aina tu n n u stettu , m u tta tä tä näkö k a n taa on •m yöskin pidetty m oraali sen arvioinnin sekottaonisena tieteel liseen k atsantotapaan. K ysym ys on selvästi se, onko y hteiskunta jä rje s te ttä v issä niin, e ttä pääom a ja työ- yhtyvät jokaisen työntekijän kädes sä. N ykyisessä suurteollisuudessa, joka perustuu A oittoetulhln, on tä l lainen p alk k ajärjestelm ä v älttä m ä tön kuuluen ohSlisesti sen luontee seen. M utta, se littä v ä t guildsosia listit, siinäkin tapauksessa, e ttä val tio om istaisi kaiken pääom an ja kaikki v a lta olisi sen käsissä k äyt täisi se työvoim aa tällä tavalla. On kuitenkin aivan sefvää. e ttä kysy mys on vain sen osanoton snhdemää- rä stä , Jonka työm ies saisi “kollektii visessa” tai guiidsosfalistisessa yh teiskuntajärjestyksessä:* pääasia on se, e ttä kukin yksilö on osallinen tuotantovälineihin. Toinen on sit ten kysym ys, kum m assako tapauk sessa dem okraatin«» y hteiskunta on todellakin elävästi kansanvaltainen. ii . G uildsosialistit ta h to v at peru staa uuden yhteiskunnan ryhm äedustuk- seen. joka nojautuu siihen asem aan (functio), m ikä kallakin yksilöllä on to iselta puolen am m attilaisena tu o t ta ja n a ja to iselta puolen kulu ttajan a. H enkilö, sanovat he, voi edustaa* to ista henkilöä tav henki(pryhm ää kaikissa heidän toivom uksissaan. Jot ka a litu isesti vaihtelevat, m utta hän voi edustaa heitä m ääräty ssä sulv teessä, joko tu o tta jin a tai k u lu tta ji na hyödykkeihin tai am m atteihin nähden. G uildsosialistit k ieltäy ty v ät k a n attam a sta sitä p ro le ta arista k a t som usta, e ttä vain teoUisuustyöläi- nen on tu o tta ja . Kun he puhuvat henkilöstä tn o tajana, niin he tarkot- tavat aina hänen su h tau tu m istaan m äärätyn työärvon a ik aan saam isek si, y k sin k ertaisesti siis hänen am m attiaan. K aikissa m uissa su h teis sa on hän yhteisk u n taan nähden k u lu tta ja ja sellaisena on hänellä suun naton m äärä ta rp e ita tyydytettavi- nään. L äpikäyvänä p e ria attee n a g u ild l valtiossa olisi siis kunkin yksilön kuluttaja- ja tu o tta ja etu jen välinen funktiojako. Gtiildi yhdistää kaikki m äärätyn alueen asu k k aat, jotka h a rjo tta v a t m ä ärätty ä tointa tai m ä ärätty ä työtä jollain teollisuusa lalla tai m uulla am m attialalla. Ko m iteajärjestelm än k a u tta alkaen pie nim m istä työhuoneista guildin kor keim paan to irteen p an ev aan kom ite aan saakka, m uodostuu g u ild ist^ o r gaaninen kokonaisuus. M utta kul lekin pienim m ällekin tu o tan to ry h m älle on v a ra tta v a v e rra tta in suuri itsem äärääm isoikeus. K eskusvallalle on kuitenkin tu n n ustettava* la k ia sä ä tävä valta, se saa yhdessä “ valtion” kanssa m ä ärätä hinnat y. m. K aikki guildit lä h e ttä v ä t sitten ed u stajan sa guildkongressiin. T ärk eä on ajatu s e ttä guildyhtym ät • ja sam aan ry h m ään kuuluvat -kuluttajaneuvostot o- v at a litu isessa kosketuksessa keske nään, joten v ältetään ‘‘b y ro k raatti n e n ” ra tk a isu v a lta korkeim m an au k to riteetin taholta, m ikä tulisi kysy m ykseen vain poikkeustapauksissa. S aataisiin siis te o ria ssa aikaan jon kunlainen balanssi taloudellisen ja poliittisen vallan välillä. K orkeim m an valtiovallan luonteeseen n ä h den ovat guildsosialistit m uuten yk sim ielisiä. Toisten m ielestä pitäisi sen olla sam an kuin guildkongressin. Sillä pitäisi olla lak iasäätäv ä alansa, joka olisi e ro te ttu teollisu u salasta ja jo k a yhdessä guildien kanssa mää- V aosikokoaskatsu Pacific Development Societyn jäsenet kutsutaan täten yhtiö kokoukseen, joka pidetään per jantaina, huhtikuun 16 päivänä 1920, kello 4 ip. S. S. Klubin talolla, 264 Taylor Ave., Asto- r iässä, Ore. Kokouksessa täytetään paik kakunnalta pois muuttamisen tähden ja muuten syntyneet a- vonaiset johtokunnan jäsenten paikat, kuullaan johtokunnan toimintakertomus siltä ajalta kun yhdistys on ollut olemassa ja keskustellaan kaikista muis* ta yhdistystä koskevista, koko uksessa mahdollisesti esille tu levista asioista. M Jäsenet voivat olla edustettui na joko persoonallisesti tai val takirjoilla, kuten yhdistyksen säännöt edellyttävät. Pacific Development Socie tyn johtokunnan puolesta, A. N. KOSKELA, kirj. V aosikokouskutsu W estern Workmens Publish ing Societyn jäsenet kutsutaan täten yhtiön varsinaiseen vuosi- kokukseen, joka pidetään Asto- riassa, Ore., lauantaina, huhti kuun 17 p., 1920 kello 10 ap. S. S. Klubin talolla, 264 Taylor Ave. Kokouksessa luetaan edellisen vuodfcn tili- ja toimintakerto mus, valitaan jäsenet eroamis- vuorossa olevien johtokunnan jäsenien tilalle ja käsitellään kaikkia muita liikettä koskevia asioita, mitä mahdollisesti ko kouksessa esille tuodaan. Jäsenet voivat ojia edustet tuina joko persoonallisesti eli valtakirjoilla, kuten yhdistyk sen säännöt määräävät. Astoriassa, Ore., maalisk. 5 p. 1920. JACOB KONTAS, W estern Workmens Pub. So cietyn johtok. kirjuri. räisi hinnat, palkat y. m Toisten m ielestä pitäisi sillä olla määrätyin, pi valta. Guildit ei tietystikään sai si olla m itään liikeyrityksiä, jotka peru stu isiv at voitonsaantiin. Mutta tä rk e ää on, e ttä sillä olisi täysi valtji hallita om ia ’ asioitaan tuo tantoon nähden. Tällaisen valtion luulisi olevan tuo ttajien tyranniutta. Mutta tällöin on m uistettava, e ttä eri tuotantoalo jen e d u sta ja t o vat tuottajia vain juuri siihen teollisuusalaan nähden, johon he kuuluvat, m utta kuluttajia kaikkiin muihin aloihin nähden Joe kun toisen riistäm inen olisi silloin itsen sä riistäm stä. E ttä joku tär keäm pi teollisuusryhm ä voisi käyt tä ä m ahtikeinoja ajaessaan etnaan. on y htä m ahdollista kuin nytkin, m utta huolim atta edellytyksestään e ttä ihm iset tulevaisuudessa olisivat m oraalisesti perinpohjaisesti muut tuneita. täytyy guildsosiaiistienkfn e- d elly ttää pakkovaltaa valtiossaan. M utta heidän järjestelm ään- i vas taan voi e sittä ä paljonkin vastaväit teitä. B yrokratia ja ••koliektivi.«- m i” o vat heille pelottavana aaveena, m u tta he eivät- ole itse vapa!:: s;.ti Onko parem pi, e ttä pikkutyrannit h allitsev at yhteiskunnan joka nur kassa kuin suuret sen keskuk^-a A m m attiperiaate avaa tunti-ni’i'<-'r- tyranniudelle Pelastuksena oh-i hi loin laaja vallan epäkesk«-i-’a ¡n-' Kysym ys on vain «e, eikr. k veisi sam oihin seurauksiin koin V lllllllllllllllllililllllHillilllllKIIIIIIIIHI»* 1 * ovat kuin maalarin housut; tuo Kyllä sinun olisi marit ja liikemiehet. Liikemie sen Kososen \ ’iht«u histä tehdään tuomareita ja sit sa juoksupoikana 11 te ne tuomita mätkivät kuin lii ni, tuum aili hän kemiehet ainakin. täisit kuinka hau Mutta eihän tällä asialla ole runnasi niin et tu<> ole mitään yhteyttä liikemiesten telisi. kanssa sillä eihän kansalaisuus M utta eihän Ko- ole liikekysvmvs, sanoin minä teettän y t katuja, vä taasen saadakseni toveriltani u- Siinäpä se niksi los mikä se toinen syy kansaiais- kita. sanoi toverini ’ paperien kieltoon hänen mieles mä lasejaan Kats< - tään oli Kyllä vain. Katsos se on täl hyvissä väleissä lä lailla. Jos nyt kaikille Tove kanssa, m. m. potK rin lukijoille ja Astorian sosia rosvf»-Must'*sen k; listeille annettaisi kansalaisoi ne Kuopion k a i ’ keudet niin tiedätkös mikä siitä kontrahdilla niin sai tulisi Siitä tulisi se. että kun lenkin kaikki kont äänestetään suurien bondilaino- neliä kylläkään, kun jen hyväksymisestä, suurista tanyt töitään, ollut maakaupoista ja* yleensä kaikis ta koneistoa j» ila ta kaupungin tärkeimmistä asi katua tehdä, mu: oista, joilla ratkaistaan miljoo m uuten oli lu* tett nien dollareitten kulutukset maa- sai hän kontrahdit huijarien ja suurliikkeitten ornis- vuorostaan antoi n« tajain pääasiallisimmaksi hyö tehtäväksi ja ne n dyksi. niin voisihan käydä si liannet mitä oli << ten. että Toverin Ipkijat ja so- hinnoilla jalan här. sialistiosaston jäsepvt äänestäisi sen ja rosvo-M us’ vät herrain kotkotukset kumoon. Näin jutteli toveri: Siksi on edullista että tuomarit että on niitä p tk ovat liikemiesten puolella ja es fosvo-M ustosia tu tävät sosialistit pääsemästä kan maahan, ja alkoi sa m atkaansa. salaisiksi. Mutta eihän katujen laskemi Kehotin häntä t- sesta ja ’ sen semmoisista kau kaupunkiin tu lt:- pungin korjauksista päätetä y- m?^n luonani ia - leisäänestyksellä, sanoin minä nemmän niistä Ku sillä aikaa kun toverini vetosi T)n sitä tässäkin ilmaa keuhkoihinsa. i sen aihetta, sanoi : ■ •Häneltä pääsi suuri nahru. Ullia-
