»«* \
/ '
9
TORSTAINA, MAALISK. 11 P.—-THURSDAY, MARCH Jl
kommunistien eroamisesta, ei W ashingtonin kaupungeissa. Ne tuotteena ensin kansalliselta näkö
siksi että niinkään moni toveri tekevät parhaansa heikontaak- kannalta.
(T H E C O M R A D E )
tietoisesti
hyväksynyt 6een työläisten järjestöjen voi M itään suurem paa “Itpputeosta”
The organ of the Finnish w o rk e r* m olisi
kommunistisen taktiikan, vaan mia kaikilla keinoilla, suorilla ei guildsosialism i)la vielä ole, ja tä
the Western States. T h e only Finnish
hän a s t| ilm estyneet Järjestelm ää
D aily in the W est.
Published D a ily .’ pääasiallisesti siksi, että useat ja epäsuorilla ja mikään ei näy
p
k irjo tu k set ovat jossain
jäsenet menettivät toimintaha- tä voivan’ estää taistelun puh o h tiv at
except Sunday, at A storia, O re g o n ,,
lunsa hajoamisen tähden ja päät keamista näillä työaloilla tänä m äärin pintapuolisia k äsitellessään
by the W estern W o rk m e n ’s Publishing
______ n iitä probleem eja, jo ita Ihm iskunta
*
tivät jäädä sivuun siksi kun keväänä.
Society.
on m iettin y t vuosisatojen
aikana.
-i'" '
‘»«»awwaad—
1 puolue jälleen yhdistäytyy.
Unioiden toim itsijat laskevat M utta sensijaan e sitetä ä n n ä itä a a t
Mutta sosialistipuolue jää sik aivan oikein. Kapitalistit eivät j
J O H N V Ä L IM Ä K I, E ditor & Manager
si ainoaksi puolueeksi, jossa ne ole aselevon solmiamisen <äl-’ te ita su u rella innostuksella ja niiden
ta k an a on joukko enim m äkseen nuo
O ffice Seventh and Com m ercial S t.,' työläiset jotka tahtovat sosia keen ajatelleet mitään niin har
lismia, voivat toimia. Me ke taasti kuin sitä, miten saada riis ria m iehiä, jo tk a eiv ät säiky m itään
Opposite Post O ffice.
hotamme jokaista sosialistia yh tettyä työväenjärjestöiltä taka vaivaa, ja Jotka ovat ylpeitä siitä,
TELEPHONE —
O ffice 3 6 5 ;,
tymään
sosialistipuolueeseen. sin rte vähäiset myönnytykset, e ttä ovat realisteja, joiden on r a t
E ditorial T i p ’» 8 32 .
k aistav a probleem eja eik ä h aaveil
—
........
; Poliittinen valta on välttämät mitä niille sodan ajalla olosuh
ta
Sosialismi teiden pakosta täytyi tehdä. E i v a utopistisia unelm ia. H eillä ei
Entered as second-class m ail m atter tömyys työläisille.
on ainoa päämäärä työväenluo vätkä ne tyytyisi ainoastaan sii ole m itään tu rh a m a ista uskoa siitä,
July 18, 1912, at the Post O ffice
kan poliittiselle vallalle ja so hen. Ne tahtoisivat hävittää e ttä ' m ailm an jälleen rak en tam in en
at Astoria, O regon, under the
sialistipuolue on ainoa väline, kokonaan kaiken ajatuksenkin tap ah tu u heidän johdollaan Juuri sil
A c t of M arch 3 , 1879.
jonka avulla työväenluokka voi järjestymisestä, jos se suinkin lä ja sillä tavalla, m u tta he uskovat
olevansa oikealla tiellä. He luulevat
saada poliittisen vallan sosialis olisi mahdollistä.
Y K S I T U L E V A N SO D A N I tisia tarkotuksia varten.
huom dkvansa y h teisk u n tak eh ity k ses
S Y IT Ä .
k o ettav at
Toverit, presidentin, kongres Siinä tarkotuksessa taistelevat sä vissin pyrkim yksen,
Japanin nukketeollisuus on sin ja lainlaatijakuntain vaali niiden omistamat sanomalehdet ta rttu a täh än pyrkim ykseen, tehdä
kohonnut ensimäiseksi laajuu taistelut ovat alkaneet. Olette ja puhujat, julkiset ja salaiset se tietoisem m aksi ja jä rje s tä ä vof-
Missä m at sen ym pärille. Ennen kaikkea
dessaan maailmassa. Se on val ko te sosialistipuolueen muka asiamiehet kaikkialla.
lannut Saksan paikan maailman na, kantamassa sen kuormaa, a- ikänä työläisillä näyttää vaan pelkäävät he k an g istu m ista opinkap-
markkinoilla ja ainoa läheinen vustamassa sen työtä ja edistä olevafi jotakin toimintaa, mikä paleihin ja voimien h a jo tta m ista te
kilpailija, mitä sillä on tällä mässä sosialismin asiaa? Ellei, uhkaa näiden sotayoitoista liho oreettisiin, erittelyihin. H eidän a a t
alalla, on Yhdysvallat.
N iini niin miksi ei?
neiden porvarien • kukkaroetuja. teen sa on siis enim m äkseen toimin-
sielläm e näemnfe niiden edusta tasuunntelm a, työjärjestelm ä.
kertovat tehtailijain julkaisut.
— Eivät taida olla siis perättö-: E U R O P A N T IL A N N E YHÄ jain käyvän sotaa noita yrityk E sitäm m e tä ssä liikkeen h isto riaa
sen p ääpiirteissä. V uonna 1907 esit
PAHENEE.
siä vastaan.
miä ne kiinalaisten väitteet, et-,
ti
E nglannissa ark k ite h ti A. J. P enty
tä Japani tulee olemaan idän
Tiedot Europasta osottavat,
Toverikin saa osansa tuosta a jatu k sen kansallisten “guildien" s.o.
“Hunnivalta.”
että rahallinen asema siellä on hyökkäyksestä. Toveri, vaikka
yhä pahenemassa. Elintarpei se onkin etupäässä suomalais k eskiajan tyyppisten am m attik u n tien
UUSI K U U LU STE LU
den hinnat ovat aina vaan ko ten työläisten liikettä edustava uudelleen luom isesta, m ikä ajatu s
O H ARELLE.
honneet Jtaikikalla. Europan rà- lehti, on siitä huolimatta joutu jo aikasem m in oli silloin tällöin «-
Puolueen kansallisvirasto il- han kurssi Amerikassa, joka on nut monta kertaa toimimaan siin ty n y t taloudellisia ja sosialisia
mottaa / saaneensa lakimieheltä ainoa maa, joka voi tavaroita sin suoranaisesti yhteistyössä eng kysym yksiä pohtivien kirjailjoiden
tiedon, että Kate O’Haren asi ne välittää, on laskenut ja tuo lanninkielisten työläisten pyr teoksissa. Pentyn p ääasiallisen a tar-
assa on ilmennyt seikkoja, joi tanto Europassa itsessään py kimysten kanssa, julkasemalla k o tuksena oli tällöin taid ek äsity ö n
den perusteella hänen asiansa synyt ennallaan tai pienentynyt heille sanomalehteä y. m. ja kehittäm inen. A atetta pohtivat in
saadaan uudelleen kuulustelta entisestään.
Europa ei ole kaikki tämä on saattanut porva nokkaasti useam m an vuoden ajan m.
vaksi, scnjälkeen kun syytetty päässyt selvenemään siitä kaa riston kohdistamaan hyökkäyk m. O rage ja Hobson, jo tk a ovat kir-
kirjot-uksia
on jo palvellut vuoden vanki oksesta mikä sillä oli aselevon sensä meihinkin. Se käsittää jo tta n e e t ansiokkaita
lassa.
päättyessä edessään. Se ei ole että mekin olemme yhtenä kiu tä s tä am m attifcuntasuunnitelm asta.
Tähän tu tu stu iv a t m u u tam at nu o ret
Puoluevirasto on tämän joh pystynyt luomaan uudelleen sana heidän tiellään.
rad ik aalit, jo tk a toim ivat syndikalis-
dosta lähettänyt keräyskirjeet tuotantoa, mikä sillä oli sodan
Työväenliike, unionistinen ja min puolesta Englannis^h. H eidän
kaikille osastoille, voidakseen edellä ja mikä nytkin olisi sen poliittinen, tahdottaisiin hävit
j ukossaan oli G. D. H. Cole, Labour
palkata lakimiehen häntä avus ainoa pelastus.
tää länsirannikolta. Mutta sii R esearch B epartm entin nykyinen
tamaan,
puolueen
rahastossa
Amerikalaiset rahamiehetkin nä ei porvaristo tule onnistu
kun ei muuten ole varoja häntä ovat huolissaan Europan tilan maan. Ellei se olisi sokea, tun sih teeri, joka silloin oli fabiaani-
N äm ä m olem
auttaa.
tähden ja kaikkien maiden joh nustaisi se jo itsekin sen. Seatt nen*) syndikalisti.
tavat rahamiehet pitävät yhtä lessa, jossa sitä vastaan on e- m at ryhfhät yhtyivät v. 1915, jolloin
"E N N U ST U S T O T E U T U mittaisesti kokouksia, hakien nimmän sotaa käyty, on se voi m uodostettiin N ational Guilds Lea-
N U T,"
ratkaisua pulmalle, jonka edes makkain kaikista. Jos porvaris gue. Täm ä liitto el ole koskaan pi
Ylläolevalla otsikolla kirjot- sä nerokkainkin porvarillinen to nykyistä kiihkeää kamppai- tän y t p ääm ääränään suuren jäsen
taa Oakland W orld, Californian finanssinero jää neuvottomana Juaan sitä vastaan jatkaa kohot m äärän saavuttam ista, m u tta se v aa
intatarm oa ja ym m ärtäm ystä
kommunistien asiasta m.’ m. seu- seisomaan.
taa se sen yhtä voimakkaaksi k tii aik toim
ilta n iiltä Jotka liitty v ä t siihen.
raavaa: “Anita W hitneyn tuo Tuleva kesä tulee näyttämään muuallakin.
G uildsosialism illa on
nyt kuitenkn
mitseminen oli ennen kaikkea miten Europan käy. Ellei tuo
sangen
laaja k a n n attajista , johon
kommunistisen
työväenpuolu tannollinen asema parane Euro
muun
m uassa kuuluu enem m istö
een tuomitsemista.
Lautakun-i passa kapitalistisen om istusjär
“ Gaild” -sosialismi
Labour R eserarch D epartm entin v a r
nan päätös totesi, että k. t. p. I jestelmän alaisena, ei mikään
21 *•
sin aisista toim ivista jäsen istä.
Ja
oli rikoksellinen syndikalisti-J voi estää niitä maita, yhtä toi
r
• >
Se
yhteiskunnallinen
liike,
joka
u
u
tta
su
u
rta
hiillkom
issionia
ase
nen järjestö. Selvästi se on sensa perään, menemästä sosia
lopputulos jota juuri odotimme listiseksi, joka on ainoa Euro käy tällä nigaelTä, lienee ulkopuolel te tta e s s a kävi ilmi, e ttä kaivostyö-
näissä jutuissa. Laki oli kir pan kansojen työväenkerrosten la Englannin, m issä se on saanut m iesten edustajien enem m istö oli
alkunsa, v e rra tta in vähän tunnettu. guildsosiallstinen.
jotettu niin, että se vastasi val toivo ja turva.
R u o tsin si’ 6n ilm estynyt filosofi B er
The N ational Guilds League on
lankumouksellisen • joukkotoi-'
tran d Russellin k irja “Tie vapau nyt sodan jälkeen k e h ittä n y t suures
minnan menettelytapoja ja k. t. J Ä R J E S T Y N Y T PÄÄOM A
teen", # joka, joskaan se täydellisesti ti toim intaansa. Sillä on alaosasto
K A IK E N T A K A N A .
p. johtajat ajoivat suinpäin sen
kitaan.
Kun kommunististen
Joitakin päiviä takaperin pi ’ei liity guildsosialism in ju listam aan Etelä-A frikassa ja se on k osketuksis
vasensiipeläisten ohjelmaa en ti länsirannikon m etallityöläis oppiin, on kuitenkin su u rissa p iir sa sitä lähellä olevien reform iliikkei-
siksi levitettiin Californiassa, ten liiton toimeenpaneva komi tein k irjo tettu lähem m in m ainittua den kanssa m. m. Itäv allassa ja A-
varotettiin näitä tovereita, että tea kokouksen Tacomassa. Täl sosialism ia Ruotsin “Socialdem okra- m erikassa. Viimeksi on liitto läh et
se tulee saattamaan heidät lain le kokoukselle luettiin kaikkien te n ”isSa olleen Allan Bougtin kir- tän y t ed u stajan sa R uotsiin vaikuttaa
m aan siellä sen aatteid en 'hyväksi.
kanssa vastakkain. Mutta useat organiseeraajien ja paikallis jottam an kuvauksen m ukaan.
nuoremmista ja vähemmän ko osastojen virkailijain raportit Niiden viiden, kuuden vuoden a i Järjeste lm ä n ohjelm a on lyhyesti
keneista tovereistamme, jotka viimesein kolmen kuukauden kana, jolloin guildsosialism i on ju lk i seu raav a: “ Sellaisen yhteiskdnnan
sem m in esiintynyt, eivät sen k a n n a t perustam inen, m issä tu o tan to jä r
olivat innostuneet Venäjän val ajalta.
pyrkineet je ste tä ä n dem okraattisien yhtym ien
lankumouksen johdosta, antoi Kaikki nämä toimintakerto ta ja t ole erikoisem m in
vat kauniilta helähtävien “val mukset osottivat, että länsiran kansainvälisesti k eh ittäm ään jä rje s Hautta, joihin o tta v a t o saa kunkin
lankumouksellisten”
fraasien nikon työnantajain liitto on val telm äänsä. O saksi on sota ollut sii
johtaa itsensä harhaan. He pi mistanut itselleen maaperää ryh hen syynä, osaksi seikka, e ttä eng ♦) ‘‘Fabian Society” on nim eltään
tivät heille annettuja varotuk tyäkseen tänä keväänä pane la n tila iset ovat ovat aina osottautu- tu n n e ttu v. 1883 Lontoossa p e ru stet
sia “opportunististen" tai "vas maan käytäntöön avointa työ- n eet taipuvaisiksi olem aan o m is s a 1 tu yhdistys, jonka tark o tu k sen a on
tavallankumouksellisten” yrityk pajajärjestelmää
ja vastusta oloissaan m erenhuuhtom assa s a a ri-' sosialististen aatteid en levittäm inen.
sinä pelottaa heitä. Nyt he su- maan kaikkia palkankorotusai- valtak u n n assaan , ja lopulta se. e t t ä ; Se k an n attaa rau h allista uudistustyö
rukseen huomaavat, miten to keita. Unioiden virkailijat ker guildsosialistit ovat kyllin tie to is ia : tä hyljäten tällöin kaikki v äkivaltai
dellisia nämä varoitukset oli tovat että erittäinkin on nii siitä, e ttä heidän täytyy syventyä ja 1 set keinot sekä luokkataistelun pe
vat.
den menettely tässä suhteessa kehittää*,* a jatu sjä rje stelm ää n sä ja riaatteen . Jäse n et ovat enim m äseen
Sosialistipuolue on kärsinyt silmiinpistävää
Oregonin ja tu tk ia sitä b rittiläisten olosuhteiden oppineita ja kirjailijoita.
iintvniiiiiiifnifiiiiiiiifiniiiiitiiiifiiiiiiin iiiiiiiitiiiiiiiiniiiiiiiiitiiiiiiiitiiiitiiiniit» l i i i i i i i H i f n i i i i t i i i i i i i i i i i i i i n i i i i H i i m t i i i f Y T T iiiiiiiiiiiir t it it t t iiit it r u iiit H iiiiiiiiiiit r f f
TOVERI
A
«iästä hallituksen varoja ja siir- tunnuksien syy, että elämä niin
tyvät tuottavaan työhön.
kalliiksi tulee, vaan syy on siinä
V enäjää arm eija. -
E lintae-'
H e o v a t te r v e t u l l e i t a mihin i- että irte.elämme liian "ylellises
peilten hintojen kohoam inen. — kina he^vain menevät koska he ti".
eivät kuluta yksityisiltä mitään,
^le sen seikan parhaiten tie
N aapurini politiikkaa.
j vaan sensijaan rakentavat teitä dämme,
mutta antaa herrain
Siitä sovietti-Venäjän armei-i ia hnoneita, puhdistavat maata, touhuta, eihän heillä ole tärke-
jasta on viime arkoina kirjotettu kyntävät peltoja tai rakentavat ^nrpääkään tekemistä.
sangen paljon, eikä syyttä, Se siltoja, mitä kansa kutkiinkin
Hallituksen “numeropirut” ri
on ihmeellinen laitos.
haluaa teettää.
vat kanssa olleet liikkeellä ja he
Miten se on niin voimakkaak-j Kun tulee määräys sotilaspal- ovat saaneet selville, että elin
si ia kansan suosiota nauttivaksi velukseen, tuleva/ he sotilasase- kustannukset
sittenkin
ovat
tullut. käy selville senaatin tut- mal,e aseineen ja mukanaan niin nousseet. Palkannousuun
ver
kiimoista
Venäjän asemasta. «londn päivän ruoka-annokse* raten ovat rurikatavarain hinnat
Tutkija antaa siitä seuraavanlai- kuin määräys vaatii, siten pois- nousseet hnimaavasti. Kas täs
seti lausunnon.
, taen hallitukselta muonitusprob-
joitain esimerkkejä jokapäi-
Ka ilossa Kapitalistisissa o ia is - ( li e m in . Eturintaman miehet ja 1 sä
väisistä
ruf)kalajeista joita e
sa muodostuu mobilisoidusta ar- reservit vaihtavat paikkaa yhto- j luulisi liian
"ylellisiksi’’. Ko
meijasta sotilaskurin. traditsio- niittää, siten saaden vaihtelua e- ' hoaminen koskee ainoastaan v.
niensa. ja leirielämänsä takia e- tunntanian miesten yksitoikkoi- 1191Q.
rikoinen kasti, muista ihmisistä seen elämään työskentelpmällä
.Sipulit 120 prosenttia, kaalit
eristetty kansanluokka. Seilai- i kansan keskuudessa.
.
s., perunat 69 pros.. so
set militariraioitukset tekevät
Tämä välttämätön kansanval- keri pro
65
pros., rusinat 53 pros.,
armeijasta pelkän havitvsfconeis- toinen menettely kehittyi soti-
ton. jota voidaan käyttää yksin- ’äitien itsensä vaatimuksesta, et | viskut 47 pros., kahvi 41 p ro s,
omaan militaritarkotuksim sota- ' a heidän annettaisi työskennel- riisi 31 pros.. jauhot 23 pros..
riutamaila. Xe elävät yksitoik- ’■* jnaanviljelykse-sä ja tehtais- ja kännutettu lohi 16 prosenttia.
Liha on numeroiden mukaan py
koista paraadt- ja harjo’tuselä-( Ja tuottaa itse kulunkinsa sen- synyt
miltei ¡«iikallaan ja papu-
m aä; kulutus on suuri tuottavai-!
että rappeutuisivat ka- 1 jen ilmotetaan
alenneen 18 pro-
suutta o* ollenkaan.
särmeissä kansan kustannuksel-
■ senttiä, joka. on hyvin lnonnol-
Venäjän punainen armeija on k.
vapaa kaikista näistä kalliista
5?n luonnollista että sellainen lista, katsoen siihen että armei-
oli melkein hajalla vuoden lo-
paheita. Lukuunottamatta so- militarijärjestö voi menestyä ai- i I ja
pussa.
ta rintamalla olevia miehiä, on se noastaan vapaassa maassa, jossa
Kun noita numeroita vertaa
hyödyllisessä työssä.
koko miesväesto voi olla täysiä I vuoden
1919 palkkojen korotuk-
Kun reserriväki saapuu heille asustettu ja voidaan silti heihin
■
siin
niin
todellakin ihmetellä
m ää^ttyyn paikkaan hajaannu- hiottaa käytännöllisinä työläisi-
i täytjy. että työläiset pysyvät
vat sotilasosastot ja miehet me- n® ja sotilaina.
; hengissä lainkaan.
nevat töihin, joko maalle toi teh-
» * *
Laskettuamme
keskimäärin
taaseen, mitä työtä vmparistöllä
Elintan ekemnttelijat koetta- ■ noista kymmenestä, yksinkertai
sattuu olemaan, lie vievät a-; ra t uskottua meille työläisille, semmassakin taloudessa väittä-
seet mukanaan; lakkaavat syö-^että ei se ole korkeiden’ elinkus- ^mättömistä ruokatarpeista, saam-
YHTÄ
liliA
*•
IA
J /I
T C lI V T A
tu o tan n o n h aaran
kaikki
työläiset,
m uodostaen kokonaisuuden, joka «-
d u staa kalkkia työläisiä kaik illa te
ollisuusaloilla. T oiselta puolen val
tion ja paikallishallinnon kansanval-
ta istu ttam in en , teollisuuden ta rk a s
tuksen jakam inen tu o ttajien ja ku
lu ttajien kesken.
T uotantovälinei
den pitäisi olla valtion h allu ssa ja
•'guildien”, am m attikuntien olisi val
v o ttav a tuotan taliik että.
R atkaisu
on jossain sen tap aisessa jaossa eikä
p u h taassa kollektivism issa tai puh
ta assa syndikalisraissa”, (Cole.)
Täm än ohjelm an en sim äisestä lau
see sta saisi m ahdollisesti sen k ä si
tyksen, e ttä kysym yksessä on jon
kunlainen id ealistinen Leninism i, tai
joka tap au k sessa syndlkalism i, ja
v a sta to isessa sija ssa “valtiososlälis-
tin e n ” aines. On k e rta kaikkiaan sa
n ottava, e ttä guildsoeialism i el ta h
dokaan esiin ty ä m inään v a rsin aise s
ti uutena, se ed u sta a kom prom issia.
E nglantilaiset, sanoo B ertrand Rus-
sel, ovat ain a o so tta n ee t vissiä tai-
' *
t
purnusta kom prom isseihin.
G uikh
sosialism i on siis yrity s su la tta a yh
teen b rittilä ise llä m aaperällä uudis
te ttu
syndlkalism i
ja fablanism ia
m u istu ttav a valtiososialism i. T ai oi
keam m in: lähtien syndfk alistislsta
a ja tu k sista guildsosialistit ovat huo
m anneet m ahdottom aksi valtion vas
tu stam isen syndikalism in tie tä . Ol
len näiden kahden suunnan välillä
k ä y ttä v ä t he hyväkseen v astu stajien
toisilleen e sittäm iä syitä. H e syyt
tä v ä t v altio so sialisteja siitä, e ttä he
ovat k atso n eet itsen sä sokeiksi ta r
k astaessaan jakoprobleem eja ja e ttä
he o v at k äsitelleet kaikkia yhteis-
kuntakys^m yksiä k u lu ttajien näkö
kannalta. Seuraus siitä olisi byro
k ra a ttin e n tyrannina. T oiselta puo
len sy y ttäv ät ne svndikalisteja ja e-
risu u n taisia teollisuusunionisteja sii
tä, e ttä he y h tä yksipuolisesti pyrki
v ät saattam aan yhteiskunnan a lttiik
si itsekkäille tu ottajaeduille tahtoen
taisin sanoen luoda teollisuuden ty-
ranniuden. He m oittivat nykyaikasia
so sialid em o k raatteja siitä, e ttä hei
dän p yrkim ystensä sum m ana ovat
o lleet k o rk e a t palkat valtiokontrol-
lin alaisena, e ttä taistelu on k e sk it
ty n y t työtuntien ja palkkojen tin k i
m iseen siinä m äärin, e ttä se on ollut
om iaan lev ittäm ään
k a p ita listista
m oraalia ja tappam aan idealism ia ja
todellista vapauspyrkim ystä.
Tun
nem m e täm än arvostelun syndikalis
min taholta, ja tiedäm m e myöskin
sen arvostelun, jonka guildsosialism i
on suu n n an n ut syndikalism ia vas
taan, nim ittäin, e ttä he kieltäessään
valtion e iv ät ta rjo a m itään m uuta
kuin an ark istise n kaaoksen. T ark as
takaam m e hiukan n iitä kulm akiviä,
joille näm ä en g lan tilaiset k äytännöl
liset id ealistit ta h to v a t ra k e n ta a uu
den m ailm an.
Voi sanoa, e ttä guildsosialistit o-
v at o tta n e et oppinsa perustaksi sen
näkökohdan, m ikä heillä on työn a r
vosta. He p itäv ät turm iollisena si
tä ta v allista k ansantaloudellista k a t
san to tap aa, e ttä työ k äsitetä ä n tav a
raksi, e ttä palkka on h in ta työstä
hyödykkeenä, jonka arvo m äärätään
työm arkkinoilla.
Ei voida, sanovat
he, Jos tah d otaan ra k e n ta a yhteis
kunta vapauspyrkim yksille, tällä ta
voin irro tta a ty ö tä
työn tek ijästä.
Em m e ole k e h itty n eet paljoakaan
m aaorjuudesta, m ikäli ihm iset ovat
p a k o tettu ja m yym ään sen osan it
sestään , jolla on suuri kysyhtä —
m ikäli siis pääom an haltija katsoo
edulliseksi täm än työn käy ttäm isen
ja jolloin palkkatyöläinen p alk k aan
sa v astaan ’ luopuu k aik ista tu o tan
non ja lopullisen valihistuneen tu o t
teen ta rk a stu k se sta . T äm ä on v ää
rää vapautta. P alkkatyöläisen ase
tiiiiifiiiir n iiiiitiiiiiiiiifiifiK iiit iiiiiiiiiiii
me tulokseksi 36.2 prosenttia. joista asti, kuten kaikki muutkin
Jos työpalkat olisivat kohonneet savolaiset, ja minut nähtyään
suhteellisesti samassa määrässä hän heti tietenkin afkoj politi
edellyttäisi se. että miehen, joka koimaan.
•
vuosi sitte sai palkkaa viisi dol
Kuuleppas. sanoi hän. tiedät
laria päivältä, pitäisi nyt saada kös mistä syystä eivät Toverin
$7.81 ja jos hän sai vuosi sit lukijat saa kansalaispapercita?
ten kuusi dollaria päivältä pitäi
Ei mitään syytä ole ilmotettu
si hänen nyt saada'^9.37 voidak mnuta kuin että he lukevat T o
seen ostaa perheelleen saman veria ja kuuluvat jäsenenä sosia
nräärän
elämäntarpeita kuin listipuolueeseen, vastasin minä.
vuosi sitten, lainkaan ottamatta
Onhan se niinkin, mutta on
vielä huomioon, että perheissä, siinä toinenkin syy. Katsos kun
joissa on useampia kuluttajia minä jo pikku poikana olin sen
kuin kaksi, kasvaa kulutus vuo ! Kososeh Vihtorin konttuorissa
si vuodelta vaikka perheen luku juoksupoikana ja senjälkeenkin
määrä ei lisäännytään. Ja vuok olen tutustumia noihin virka
rat. (työväestö ei yleensä omista miesten meininkeihin. niin mi-
asuntojaan että voisimme puhua ! nullehan oli heti selvänä mistä
veroista) ovat kohonneet aivan koko juttu johtuu, tuumaili ka-
samassa qiäärässä yleisesti las , verini ja alkoi hiljalleen lämme
kettuna. ’ ovatpa paikottain hy tä puhumaan kiivaammin ja sil
pänneet aina satäkin prosenttia. loin kanssa sekausi keskuste
Jos tuota menoa vain jatkuu, luun tuo kansanomainen puhe
niin täytynee kai liittyä Christi tapa.
an Scientisfeihin ja alkaa käyt
Katsos se toinen syy on—
tämään vilkkaampaa mielikuvi
Mutta eihän sitä muuta syytä
tusta. olettaa syöneensä vaikka • ole. ilmotettu asianomaisten vi-
ei olekaan. Minkäänlaista toi ranomaisten taholta, ehätin mi-
voa elinkustannuksien pikaisesta i nä
väliin.
alentumisesta ei ole tätiä kertaa i Siinähän se jnstaan onnii. kii-
olemassa. Työväenjärjestöillä : rehti toverini. En minä ole suot
on täysi työ tapella riehuvaa ta ollunna siinä Vihtorin kont
taantumusta vastaan ja keinot tuorissa. etten minä jotain tie-
telijat sillä välin kokoovat sa- ; taisi
“sisäisistä” meinin
tumaisia^ rikkauksia hallitusko geistä. niistä
joita
sellaisilla liikemie-
neiston suosiollisella avulla.
i hilla tapaa olla
< # £
• Mutta eihän.nyt ole kysymvk-
; sessä Kososen kaltaiset liikemie-
Eräänä päivänä kohtasin kau i het. näistä asioista
päättävät
pungilla vanhan toverini, kina j tuomarit— —
politiikan mies muinaisista a- • Joo, mutta sammoo moata ne
No. 59
m a m u istu ttaa o rju u tta ja hän on
avuton työttöm yyttä y. in. ra sta a n .
T ällaisen asem an epäkohdat onkin
aina tu n n u stettu , m u tta tä tä näkö
k a n taa on •m yöskin pidetty m oraali
sen arvioinnin sekottaonisena tieteel
liseen k atsantotapaan. K ysym ys on
selvästi se, onko y hteiskunta jä rje s
te ttä v issä niin, e ttä pääom a ja työ-
yhtyvät jokaisen työntekijän kädes
sä.
N ykyisessä suurteollisuudessa,
joka perustuu A oittoetulhln, on tä l
lainen p alk k ajärjestelm ä v älttä m ä
tön kuuluen ohSlisesti sen luontee
seen.
M utta, se littä v ä t guildsosia
listit, siinäkin tapauksessa, e ttä val
tio om istaisi kaiken pääom an ja
kaikki v a lta olisi sen käsissä k äyt
täisi se työvoim aa tällä tavalla. On
kuitenkin aivan sefvää. e ttä kysy
mys on vain sen osanoton snhdemää-
rä stä , Jonka työm ies saisi “kollektii
visessa” tai guiidsosfalistisessa yh
teiskuntajärjestyksessä:* pääasia on
se, e ttä kukin yksilö on osallinen
tuotantovälineihin.
Toinen on sit
ten kysym ys, kum m assako tapauk
sessa dem okraatin«» y hteiskunta on
todellakin elävästi kansanvaltainen.
ii .
G uildsosialistit ta h to v at peru staa
uuden yhteiskunnan ryhm äedustuk-
seen. joka nojautuu siihen asem aan
(functio), m ikä kallakin yksilöllä on
to iselta puolen am m attilaisena tu o t
ta ja n a ja to iselta puolen kulu ttajan a.
H enkilö,
sanovat he, voi edustaa*
to ista henkilöä tav henki(pryhm ää
kaikissa heidän toivom uksissaan. Jot
ka a litu isesti vaihtelevat, m utta hän
voi edustaa heitä m ääräty ssä sulv
teessä, joko tu o tta jin a tai k u lu tta ji
na
hyödykkeihin tai am m atteihin
nähden. G uildsosialistit k ieltäy ty v ät
k a n attam a sta sitä p ro le ta arista k a t
som usta, e ttä vain teoUisuustyöläi-
nen on tu o tta ja . Kun
he puhuvat
henkilöstä tn o tajana, niin he tarkot-
tavat aina hänen su h tau tu m istaan
m äärätyn työärvon a ik aan saam isek
si, y k sin k ertaisesti siis hänen am
m attiaan. K aikissa m uissa su h teis
sa on hän yhteisk u n taan nähden k u
lu tta ja ja sellaisena on hänellä suun
naton m äärä ta rp e ita tyydytettavi-
nään.
L äpikäyvänä p e ria attee n a g u ild l
valtiossa olisi siis kunkin yksilön
kuluttaja- ja tu o tta ja etu jen välinen
funktiojako. Gtiildi yhdistää kaikki
m äärätyn alueen asu k k aat, jotka
h a rjo tta v a t
m ä ärätty ä tointa tai
m ä ärätty ä työtä jollain teollisuusa
lalla tai m uulla am m attialalla. Ko
m iteajärjestelm än k a u tta alkaen pie
nim m istä työhuoneista guildin kor
keim paan to irteen p an ev aan kom ite
aan saakka, m uodostuu g u ild ist^ o r
gaaninen kokonaisuus.
M utta kul
lekin
pienim m ällekin
tu o tan to ry h
m älle on v a ra tta v a v e rra tta in suuri
itsem äärääm isoikeus. K eskusvallalle
on kuitenkin tu n n ustettava* la k ia sä ä
tävä valta, se saa yhdessä “ valtion”
kanssa m ä ärätä hinnat y. m. K aikki
guildit lä h e ttä v ä t sitten ed u stajan sa
guildkongressiin. T ärk eä on ajatu s
e ttä guildyhtym ät • ja sam aan ry h
m ään kuuluvat -kuluttajaneuvostot o-
v at a litu isessa kosketuksessa keske
nään, joten v ältetään ‘‘b y ro k raatti
n e n ” ra tk a isu v a lta korkeim m an au k
to riteetin taholta, m ikä tulisi kysy
m ykseen vain poikkeustapauksissa.
S aataisiin siis te o ria ssa aikaan jon
kunlainen balanssi taloudellisen ja
poliittisen vallan välillä.
K orkeim
m an valtiovallan luonteeseen n ä h
den ovat guildsosialistit m uuten yk
sim ielisiä.
Toisten m ielestä pitäisi
sen olla sam an kuin guildkongressin.
Sillä pitäisi olla lak iasäätäv ä alansa,
joka olisi e ro te ttu teollisu u salasta ja
jo k a yhdessä guildien kanssa mää-
V aosikokoaskatsu
Pacific Development Societyn
jäsenet kutsutaan täten yhtiö
kokoukseen, joka pidetään per
jantaina, huhtikuun 16 päivänä
1920, kello 4 ip. S. S. Klubin
talolla, 264 Taylor Ave., Asto-
r iässä, Ore.
Kokouksessa täytetään paik
kakunnalta pois muuttamisen
tähden ja muuten syntyneet a-
vonaiset johtokunnan jäsenten
paikat, kuullaan johtokunnan
toimintakertomus siltä ajalta
kun yhdistys on ollut olemassa
ja keskustellaan kaikista muis*
ta yhdistystä koskevista, koko
uksessa mahdollisesti esille tu
levista asioista. M
Jäsenet voivat olla edustettui
na joko persoonallisesti tai val
takirjoilla, kuten yhdistyksen
säännöt edellyttävät.
Pacific Development Socie
tyn johtokunnan puolesta,
A. N. KOSKELA, kirj.
V aosikokouskutsu
W estern Workmens Publish
ing Societyn jäsenet kutsutaan
täten yhtiön varsinaiseen vuosi-
kokukseen, joka pidetään Asto-
riassa, Ore., lauantaina, huhti
kuun 17 p., 1920 kello 10 ap.
S. S. Klubin talolla, 264 Taylor
Ave.
Kokouksessa luetaan edellisen
vuodfcn tili- ja toimintakerto
mus, valitaan jäsenet eroamis-
vuorossa olevien johtokunnan
jäsenien tilalle ja käsitellään
kaikkia muita liikettä koskevia
asioita, mitä mahdollisesti ko
kouksessa esille tuodaan.
Jäsenet voivat ojia edustet
tuina joko persoonallisesti eli
valtakirjoilla, kuten yhdistyk
sen säännöt määräävät.
Astoriassa, Ore., maalisk. 5 p.
1920.
JACOB KONTAS,
W estern Workmens Pub. So
cietyn johtok. kirjuri.
räisi hinnat, palkat y. m Toisten
m ielestä pitäisi sillä olla määrätyin,
pi valta. Guildit ei tietystikään sai
si olla m itään liikeyrityksiä, jotka
peru stu isiv at voitonsaantiin. Mutta
tä rk e ää on, e ttä sillä olisi täysi
valtji hallita om ia ’ asioitaan tuo
tantoon nähden.
Tällaisen valtion luulisi
olevan
tuo ttajien tyranniutta. Mutta tällöin
on m uistettava, e ttä eri tuotantoalo
jen e d u sta ja t o vat tuottajia vain
juuri siihen teollisuusalaan nähden,
johon he kuuluvat, m utta kuluttajia
kaikkiin muihin aloihin nähden Joe
kun toisen riistäm inen olisi silloin
itsen sä riistäm stä.
E ttä joku tär
keäm pi teollisuusryhm ä voisi käyt
tä ä m ahtikeinoja ajaessaan etnaan.
on y htä m ahdollista kuin nytkin,
m utta huolim atta edellytyksestään
e ttä ihm iset tulevaisuudessa olisivat
m oraalisesti perinpohjaisesti muut
tuneita. täytyy guildsosiaiistienkfn e-
d elly ttää pakkovaltaa
valtiossaan.
M utta heidän järjestelm ään- i vas
taan voi e sittä ä paljonkin vastaväit
teitä.
B yrokratia ja ••koliektivi.«-
m i” o vat heille pelottavana aaveena,
m u tta he eivät- ole itse vapa!:: s;.ti
Onko parem pi, e ttä pikkutyrannit
h allitsev at yhteiskunnan joka nur
kassa kuin suuret sen keskuk^-a
A m m attiperiaate avaa tunti-ni’i'<-'r-
tyranniudelle
Pelastuksena oh-i hi
loin laaja vallan epäkesk«-i-’a ¡n-'
Kysym ys on vain «e, eikr. k
veisi sam oihin seurauksiin koin V
lllllllllllllllllililllllHillilllllKIIIIIIIIHI»* 1 *
ovat kuin maalarin housut; tuo
Kyllä sinun olisi
marit ja liikemiehet. Liikemie sen Kososen \ ’iht«u
histä tehdään tuomareita ja sit sa juoksupoikana 11
te ne tuomita mätkivät kuin lii ni, tuum aili hän
kemiehet ainakin.
täisit kuinka hau
Mutta eihän tällä asialla ole runnasi niin et tu<>
ole mitään yhteyttä liikemiesten telisi.
kanssa sillä eihän kansalaisuus
M utta eihän Ko-
ole liikekysvmvs, sanoin minä teettän y t katuja, vä
taasen saadakseni toveriltani u-
Siinäpä se niksi
los mikä se toinen syy kansaiais-
kita.
sanoi toverini ’
paperien kieltoon hänen mieles
mä
lasejaan
Kats< -
tään oli
Kyllä vain. Katsos se on täl hyvissä väleissä
lä lailla. Jos nyt kaikille Tove kanssa, m. m. potK
rin lukijoille ja Astorian sosia rosvf»-Must'*sen k;
listeille annettaisi kansalaisoi ne Kuopion k a i ’
keudet niin tiedätkös mikä siitä kontrahdilla niin sai
tulisi Siitä tulisi se. että kun lenkin kaikki kont
äänestetään suurien bondilaino- neliä kylläkään, kun
jen
hyväksymisestä, suurista tanyt töitään, ollut
maakaupoista ja* yleensä kaikis ta koneistoa j» ila
ta kaupungin tärkeimmistä asi katua tehdä, mu:
oista, joilla ratkaistaan miljoo m uuten oli lu* tett
nien dollareitten kulutukset maa- sai hän kontrahdit
huijarien ja suurliikkeitten ornis- vuorostaan antoi n«
tajain pääasiallisimmaksi hyö tehtäväksi ja ne n
dyksi. niin voisihan käydä si liannet mitä oli <<
ten. että Toverin Ipkijat ja so- hinnoilla jalan här.
sialistiosaston jäsepvt äänestäisi sen ja rosvo-M us’
vät herrain kotkotukset kumoon. Näin jutteli toveri:
Siksi on edullista että tuomarit että on niitä p tk
ovat liikemiesten puolella ja es fosvo-M ustosia tu
tävät sosialistit pääsemästä kan maahan, ja alkoi sa
m atkaansa.
salaisiksi.
Mutta eihän katujen laskemi
Kehotin häntä t-
sesta ja ’ sen semmoisista kau kaupunkiin tu lt:-
pungin korjauksista päätetä y- m?^n luonani ia -
leisäänestyksellä, sanoin minä nemmän niistä Ku
sillä aikaa kun toverini vetosi
T)n sitä tässäkin
ilmaa keuhkoihinsa.
i sen aihetta, sanoi : ■
•Häneltä pääsi suuri nahru.
Ullia-