Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (March 5, 1920)
) PERJANTAINA, MAALISK. S K — FRIDAY, MARCH 5 TOVERI (T H E COMRADE) The organ of the Finnish w orkers in the W estern States. The only Finnish D aily in the W est. Puhlished D aily, except Sunday, at A storia, Oregon, hy the W estern W orkm en's Publishing Society. JO H N V Ä L IM Ä K I, E ditor & M anager O ffice Seventh and Com m ercial St., Opposite Post O ffice. TELEPHONE — O ffice 3 6 5 ; E ditorial D ep't 832. Entered as seeond*slass mail July 18, 1912, at (he Post Offioe at Astoria, O regon, under the A c t of M arch 3, 1879. K Ä Y Ö LJYLLÄ . E n tistä Y hdysvaltain e lin ta r ve-tirehtööriä H ooveria on a- le ttu puum aam aan Y hdysvaltain presidentiksi ja täm ä hänen “runnauksensa” on k äy n y t niin hyvästi, että m onet ovat ihm e telleet, m iten mies, jo ta vas taan varsinkin naisten p u o lel ta oli niin paljon napinaa n ii hin aikoihin kun hän sokeri- kieltom ääräyksiä jakeli, on n y t niin suureen suosioon päässyt, e ttä m olem pien valtapuolueiden, eli ainakin toisen n iistä lu u l laan olevan pak o tetu n ottam aan hänet ehdokkaakseen vaikka ei haluaisikaan. M utta asia selvenee ehkä kai kille kun ilm otam me, että hänen vaalikoneensa käy öljyllä, sillä samalla öljyllä, m ikä käyttää niin nopeasti m u itakin nyky ajan koneita, autom obiilejä, il m alaivoja y. m. R alph A rnold nim inen öljy-insinööri, jo lla on paljon su h teita maan suurim pien ö ljy -y h tiö id en kanssa ja jolla on k o n tto ri sekä Los A n gelesissa että New Y orkissa, huolehtii hänen puustaam ises- taan. ö ljy on m onasti ennen kin o so ttau tu n u t y h tä hyväksi käyttövoim aksi p o liittiselle ma siinalle kuin m uillekin koneille. T ässäkin se taas näy ttelee ih m eellistä voimaansa. H Ä V IÖ J O K A K O IT U U O N N E K S I. Olemme su urella m ielenkiin nolla seuranneet S eattlen unio n ise e n , kolm iliiton, v aalitaiste lua. Ja puhuaksem m e suoraan, olim me peloissam m e siitä jos he sattu isiv at voittam aan. M iksi? Siksikö että vastustaisim m e työ väen valtaa, tai haluaisim m e nähdä po rv arit voitokkaina? Sellainen ei tie ty sti voi tu lla kysym ykseenkään. Me pelkä simme S eattlen kolm iliittolais- ten voittoa siksi, että käsitim me voiton m erkitsevän heille suurem paa tuhoutum isen vaa raa kuin heitä m uuten m iltään tah o lta voisi uhata. K olm iliiton takana oleva väki ei ole luokka- vietoista työväestöä. Siinä on hyvä m äärä vanhoja sosialiste ja yleensä alkaa S eattlen ty ö väki käsittää, että työväen luo kan on o tettav a p o liittin en val ta käsiinsä, jos se m ielii jo ta kin voittaa. M utta siitä sei kasta, että enem m istö väestös tä oli luokkatiedotonta, jo h tu i si I Hl iiiiiiiiiH iim iiim i iiin H iH inm m m i kin, että valtaa alettiin tav o i telem aan keinoilla, jo tk a eivät missään tapauksessa sovi ty ö väenliikkeen keinoiksi. Sikäli kun vaalipäivä läheni ja kolmi- liitto laisten toiveet vallan saa vuttam isesta alkoivat kasvaa, a- le ttiin ty ö läisten ohjelm asta tinkiä. P itk in m atkaa oli k y l lä vakuuteltu, että vaikka D un can onkin ty ö läisten ehdokas, tulee hänestä silti kaikkien kau pungin asukkaiden m ajuri joka tasapuolisesti palvelee kaikkia. Tässä n y t oli tie ty sti hyvä m äärä tav allista vaalipuhviakin, joka sellaisenaan on vähemmän arvoista. M utta vaalien lähes tyessä ja varsinkin nim itysvaa- lien ohi m entyä, a le ttiin iskeä luokkakatsom usta alas siinä m äärin, että kukaan jo k a hom maa katseli sosialistisella sil mällä, ei saattan u t m uuta kuin sylkästä. “ D uncan ei tu le edusta maan m itään luokkaa, eikä to i mimaan m inkään luokan erikois- edustajana.” T u o llaisia lausei ta oli vaalipuhvit ja. puheet täynnä. T y ö läisten etukysy- m ykset, joiden tähden vaalitais telu u n an tau d u ttiin , jäiv ät ai van sy rjään ja tilalle asetettiin kaupungin puhdistam inen v ii noista, p o rto ista ja käm pläreis- tä y. m. sam allaista roskaa, jo il la p orvarilliset refo rm aatto rit, U uli H ansonista lähtien, ovat p eitelleet todellisia kysym yksiä niinkauvan kuin vaaleja on toi m itettu . Jo s vaalit olisi to im i te ttu näiden viim eisten esitys ten m ukaisesti u n ionisteille e- dullisesti, jo s p ik k uporvaristo olisi n o u d attan u t esity stä ja va lin n u t täm än luokkien y läpuo lella olevan ehdokkaan, Dunca- nin, m ajuriksi ja yleensä luo v u ttan u t vallan kaupungissa hä nen puolueelleen, niin m itä tuo voitto olisi m erkinnyt? Se oli si m erkinnyt sitä, että tuon hal lituksen olisi tä y ty n y t toim ia ohjelm ansa m ukaisesti, jä ttä ä luokkaedut — työväenluokan e- d u t .— huom ioon ottam atta, m e netellä sam aten kuin m enette levät ne reform iporvarit, jo tk a puhuvat kauniita sanoja ty ö lä i sille, m u tta joka k erta kun tu lee kysym ys työväen oikeuksis ta, asettuvat n iitä vastaan. Täm ä h allitu s ei olisi voinut olla virassa k u u tta päivää, jo u tu m atta rikkom aan tu o ta lupa ustaan luokkaetujen yläpuolel la olem isesta. Jos se olisi ty ö väenluokalle uskollinen ollut, olisi se saanut porvarit niskaan sa ja joko ero tettu virasta tai pysynyt virassa ainoastaan jo n kunlaisten “d ik tatu u rik ein o jen ” avulla, jo tk a yhdessä kaupun gissa työväen hallituksen käyt- täm inä vetelevät huonosti, vaik ka porvarit sitä pitävät tap a naan. Se olisi siten säily ttän y t työläisten suosion ja k annatuk sen, m utta m enettänyt sen mikä sille viransaannin teki m ahdol liseksi. M utta se seikka jo yksinään, että valtaa tällä tavoin y rite t tiin saada, osottaa ettei tu o llais ta jy rkkää oman ohjelm an seu raam ista suunniteltukaan. M ie tittiin peräänantam ista porva ristolle, kun vaan valta saadaan, ja sillä peräänantam isella, kom- niinnnm tininiinininim inim num m t ten suhteiden valossa. Saksassa ovat itsenäisten ja enemmistösosialistien välit sapekkaan katkeria. Itsenäiset pitävät enemmistösosialteteja so sialismin luopioina, suorastaan mili tarismin ja taantumuksen välikap Nyt kun uutteet kertovat Englan paleina. nin Itsenäisen Työväenpuolueen liit-! Jos enemmistöläiset eivät käyttäi tyneen Kolmanteen Internationaleen. ‘ si vaarin pyhää sosialistinimeä. niin lienee mielenkiintoista lukea millä i eivät itsenäjset asiasta niin paljoa vastenmielisyydellä tuon puolueen välittäisi. Värinsä tunnustavaa ja johtajat ovat kolmatta katselfeet. selvin lipuin toimivaa vihollista koh J. Itamsey MacLXmald, joka avoimes taan osotetaan enemmän kristillistä ti tunnustaa olevansa Uerusteinln suvaitsevaisuutta kuin vihollisena oppien kannattaja enempi kuin* ke-! työskentelevää ystävää kohtaan. Ber senkään muitten, on kuukausi taka- l nissä ja muissa kansainvälisissä ko- perin kirjottanut tästä kysvmykses- , kauksisfca tämä ilmeni itsenäisten ta Labour Leaderiin seuraavan välit- j leppymattömänä vihana enemmistö- te,evän katsauksen: sosialisteja kohtaan, mitä seikkaa ‘•Saksan itsenäisten sosialistien muut edustajat*paheksuivat. Se saat paatos erota toisesta ja ryhtyä kan toi asemamme vaikeaksi. Se muis nattamaan kolmatta internationalea tutti veristä sataa. Luzernissä se on todellakin huomattava seikka. kohosi huippuunsa ja itsenäiset il- Mutta älkäämme lukeutuko niihin, mottivat aikovansa Genevessä’herät joiden mielipiteet muuttuvat joukon4 tää kysvmykserf enemmistösosialisti- mukana ja joiden vakaumukset vaih en erottamisesta. Muutamat meistä tuvat äänekkäästä hälinästä. kehottivat ryhtymään yhdistymisko- Jos koko Europa yhtyisi kalman-! keislin. Jos enemmistöläisyvs on pe teen internationaleen, niin silloin rinjuurin hävitettävä, niin se hävi meillä kyllä olisi täysi syy epäillä o- tettäköön. Tunteet ovat ilmeisesti mia johtopäätelmiamme. emmekö olleet liian voimakkaita ja itsenäis kenties olisi jättäneet huomioou ot ten kuilta toiseen internationaleen tam atta joitakin seikkoja niihin vai i nähden johtuu katkeruudesta eneni- kuttavia. mutta ei sekään semmoise mistottosialisteja vastaan. naan olisi meille riittävänä aihee Tämän yhteydessä ou itsenäisten na niistä luopumiseen. Emme me tä-i johto täydellisesti muuttunut. hän asti ole kieltäytyneet liittymäs Kautsky. Bernstein y. m. ovat ku tä kolmanteen internationaleen sen kistuneet ja sijalle on kohonnut uu vuoksi, että vain harvat maat siihen sia miehiä kuten Crispen. Jos Haa- kuuluvat, vaan sen tähden, että em se olisi elänyt, niin olisi hänen ase me luota sen menettelytapoihin, ja mansa kysymyksenalainen. Hilfer- koska meillä on eriävät käsitykset ding on joutunut vähemmistöön. Ny kehityksen kulusta. Muistaen tämän kyiset uudet miehet ovat neuvosto- tarkastakaamme tilannetta. suunnan kannattajia. Miksi on Saksan itsenäisten kan Missä parlamentti ei toimi, siellä ta muuttunut? Tätä kysymystä on neuvosfipyrkimykset voimistuvat. käsiteltävä kahdelta puoletta. Sak j Sen lisäksi Saksa nykyisessä tilaa san sisäisten olojen ja kansainvälis-j saan, uupuneena, nöyryytettynä, ny- Kolmannen internatio nalen kehittyminen Earopassa prom issilla porvariston kanssa, olisi h äv itetty se yksim ielisyys m illä S eattlen jä rje sty n y t ty ö väki n y t tähän taistelu u n osaa o tti. Kun ei Seattlessakaan kai kesta m aineestaan huolim atta o- le luokkatietoisuuteen kouluun- tu n u tta työväenpuoluetta, niin e ttä jo u k o t sen k au tta voisivat ja osaisivat pitää virk ailijain sa m enettelystä huolta, olisivat v ir k ailijat .jotka jo virkoihin p y r kiessään olivat kom prom issioh- jelm alla esiintyneet, olleet vä hän päästä O le H ansonin kan nalla. U nion kannattam anahan se U ulikin on virkaansa pääs syt. Pttkatyöläiset rakenta vat taloja itselleen PUOLUEASIOITA kassastaan, u i sitten kokoo rahaa keräyslistoilla U i kolehdeilla ja lä S O S IA L IS T IP U O L U E E N SU O M A hettää rahat suoraan toveri Jacob Hlllquitille ylläoievalla osotteella. LAISILLE O 8 ASTOILLE. apu on suurin apu. — New Yorkin paikallisjärjestön puo N. Pikainen Y. U. T. Raivaaja kertoo pukutyöläisten ta- lonrakennuspuuhista seuraavaa: lesta on lähetetty Suomalaisille so- “Amalgamated Clothing Workers siallstiosastollle seuraava kirje: järjestön kehitys näyttää monta kau Hyvät toverit:— nista piirrettä Amerikan union is Li “ Tämä on kiireellinen vetoomus sen työväenliikkeen sisäisen uudis teihin, pyytäen teitä tulemaan puo tuksen alalla Tämä järjestö ei ole luettanne ja sen periaatteita avus pelkästään työtrustin asemaa tavoi tamaan aikana, jolloin kaikki New televa järjestö, vaan se lainaa laa Yorkin valtion vanhoilliset voimat jaa huomiota yleensä työläismall- yrittävät murskata liikettämme. man aatteille ja sivistysrlennollle. “Viiden sosialistisen lainlaatijan Niinpä Amalgamated Clothing erotus oli merkin-anto vanhoillisille Workers Järjestö on aloittanut raken alkaa laatimaan lakeja Ja määräyk S e lv ä n » sosialistisen liikkeen tamaan työläisten sivistystemppeliä siä, jotka tekisivät mahdottomaksi syntym isen kannalta tuo olisi New Yorkissa. Temppelin rakenta puolueen olemassaolon. Jos he on ehkä o llu t hyvä asia. M utta mista varten on ostettu tonttimaa, nistuvat siinä, niin se uraa va teko k atk eru u tta, p ettym ystä ja epä missä aikoinaan sijaitsi New Yorkin heidän puoleltaan on yrittää panna luottam usta se olisi poliittiseen kaupungin ensimäinen historiallinen kaikki sosialistit vankilaan, hävittää toim intaan nähden tu o tta n u t mus3o, nimittäin toisen avenuen ja kotitarkastuksien ja hyökkäyksien a- vulla heidän kokouspaikkansa ja niin paljon, että on paljon e- 11 kadun kulmauksesta. päämajansa, vaania ja vainota mei dullisem pi kun sikäläinen ty ö Tähän temppeliin, jonka kustan väenliike pääsee vallasta sy r nusarvio on laskettu $600,000, tulee dän puolueemme jäseniä. jä y tetty n ä, porvareita arvostel sijoitettavaksi New Yorkin pukutyö “Estääksemme sen, meidän täy len, kehittym ään luokkatietoi- läisten järjestön virastot. Raken tyy saada avustusta jokaiselta tä män maan sosialistiosastolta Ja pai seksi puolueeksi. nuksen piirustukset ovat jo valmiit. kallisjärjestöltä. Meidän menomme Me sosialistit emme kyllä Yhteen kerrokseen sijoitetaan varsi viiden lainlaatijakuntamiehen erotta- kään voi toivoa, että sikäläinen naiset union toimistot ja konttorit misjutussa ovat suuret ja jos ette kolm iliittoon kuuluva unionis- sekä johtokunnan huoneet. Toiseen tule meitä avustamaan HETI meidän tinen väl$i yhtenä joukkona ke kerrokseen järjestetään järjestön ra- asiamme on menetetty. Suuri osa ‘‘Me toivomme että teidän osaston h itty isi sosialistipuolueen oh hastonhoitotoimistot. rakennuksesta käytetään juhlasaliksi ne Ja teidän jäsenenne käsittävät tä jelm an tasolle. M utta sitä me voimme olla v ak u u tettu ja, e t 2,500 henkeä varten. Ylin kerros män tilanteen ja lähettävät niin suu tä m inkä kauvemmin sikäläiset rakennetaan lasista ja teräksestä, ren rahasumman avustukseksi kuin no n -p artisan istit pysyvät val tullen siihen lähipitäen juhlasalin suinkin voivat. Minkä summan hy lasta sy rjäy tetty in ä, sen laajem kokoinen istuskelusali. Rakennuk vänsä voitte lähettää niin lähettäkää piin p iireih in heidän porvaris sen pohjakerrokseen sijoitetaan voi se heti. Me tarvitsemme rahaa nyt toa vastaan tekem änsä akitat- mistelusali ja ravintola. Paitsi näitä heti. sioni leviää ja sitä suurem pi on tulee rakennukseen noin 20 pienem ‘‘Sosialistisen liikkeen tulevaisuus selvien sosialististen käsitysten pää huonetta, joissa voidaan pitää riippuu teidän vastauksestanne. Mei levenem inen heidän rikkirepi- kokouksia ja oppikursseja. Luonnol dän ei tarvitse sanoa enempää, te m ällään porvarillisella m aape lisesti rakennussuunnitelmaan kuu olette ennenkin ymmärtäneet. Täs luu myöskin erikoinen osa kirjastoa sä tapauksessa me toivomme, teidän rällä. varten. Koko rakennussuunnitelma vastauksenne tulee olemaan myöntä M ikään sosialistinen sanom a i on laadittu pitämällä silmällä työ- vä ja nopea. lehti, eipä edes m ilw aukeelai- Lähettäkää niin suuri summa kuin nen L eaderikaan, voisi m uoka läisluokan omaperäisen sivistystyön tarpeita. Ja semmoisena tämä suun voitte, osotteella: ta m ielialaa sosialism ille m yö Jacob Hillquit, Treasurer, Room tätuntoiseksi täm än kapinalli nitelma valaisee kysymyksenalaisen työväenjärjestön luonnetta ja hen 505, 7 East 15th Street, New York seksi käyneen työväen keskuu keä. City. dessa siinä m äärin ja sillä ta valla kun on teh n y t U nion Re- cor viim eisen vuoden ajalla. Se on p aljastanut porvarien val heet, rep in y t vanhoja puolueita ja käsityksiä, m ikä jä ttä ä sitä lukevan työläisen aivot avoi meksi sosialism ille. M utta äs keinen tapaus osottaa että niin pian kuin täm ä non-partisanien joukko lähtee käytännölliseen poliittiseen toim intaan, tapah tuu se tavalla, mikä onnistum i sen hetkellä ajaa porvarien kä siin. T uleeko näin vielä ta pahtum aan, tulevatko kolm iliit- tolaiset vielä vallan näillä por v arillisilla keinoillaan saamaan, sen tulevaisuus näyttää. M utta ennen kuin se tapahtuu, toivo kaamme että he ehtisivät m ah dollisim m an paljon agiteeraa- maan, sitä suurem pi olisi se saalis m inkä sosialistinen liike tulee heiltä perim ään, kun sat tum an tilaisuus kerran nostaa heidät sinne m istä he nopeim min kukistuvat. Nimileimasimia kumis ta tehdään T over is sa; tilatkaa sellainen heti! i Varat tämän rakennuksen rakenta miseen kannetaan jäsenistöltä silen, että kukin pukutyöläinen New Yor kissa antaa yhden päiväpalkan ra kennusrahastoon. Jo tulevassa tam mikuussa arvellaan rakennuksen sei sovan valmiina. Myöskin muissa kaupungeissa, joissa Amalgamated Clothing Workers järjestöllä en vah voja osastoja, suunnitellaan tämmöi siä sivistystemppeleitä. Chicagon pukutyöläisten järjestöt ovat aikeis sa ostaa maata rakentaakseen mil joonan dollarin maksavan oman ta lon. Paitsi sitä, että sosialistisen hen gen ja tarkotusperän omaksuva, työ väenliike toimii työläisluokan oman sivistyksen eteen ja tarvitsee siis temppeleitä vakinaisesti käyttääk seen, johtaa tähän myöskin se seik ka, että kapitalistien hallitsemat ko- koushuoneustot ja salit on suljettu vapauttamisensa hyväksi työskente leviltä työläisiltä. Nykyisen taantumuksen raivotes sa on iloista kuulla, että työläls- mailmassa toimii kauas tulevaisuu teen tähtäävä, suuria aatteita tavoi televa liike, joka pyrkii antamaan työväenliikkeelle uuden hengen ja koko yhteiskunnalle uudey muodon ja järjestelmän.’’ No, 54 Ylläolevan kirjeen johdosta. New Yorkin sosialistien paikallis järjestön valitseman komitean puo lesta on lähetetty ylläoleva kirje suoraan jokaiselle suomalaiselle so- sialistiosastolle puoluelehdlssä ole vien osotteiden mukaan. Komitean on täytynyt toimia si ten, että lähettää kirjeet suoraan osastoille ilman keskusviraston väli tystä. syystä kun rahantarve on niin kiireellistä laatua. Te tiedätte, että New Yorkin val tion lainlaatijakunnan teko, jolla se erotti virallisissa vaaleissa valitut viisi sosialistista lainlaatijaa, ei ole muuta kuin alkusoittoa sosialistien vainoamisessa. New Yorkin valtion lainlaatija- kunta on menettänyt $500,000 valtion varoja syyttääksen sosialisteja. Sosialistien täytyy valmistautua vastaamaan kaikkiin mahdollisiin syytöksiin ja syyttäjäin valheisiin. Sosialistipuolueen lakimiesten on täytynyt toimia nopeasti ja koota todistuskappaleita, joilla voidaan ku mota syyttäjäin valheelliset syytök set. Sellainen työ on tullut .maksa maan rahaa, joten rahallinen avus tus on tarpeen. Toivottavasti jokainen suomalai nen osasto myöntää jonkun summan ALUEKOMITEOILLE JA ALUEKIR- JUREILLE Nyt kun pilrikomiteain toiminta on lakkauUttu ja niiden tehtävät siirty vät aluekomiteoille ja järjestön kes kusvirastolle on aluekomiteain olta- va kilnteämmässä yhteydessä kes kusviraston kanssa kuin tähän asti. Ainoastaan harvat alueet ja alueko miteat raporteer&avat toiminnastaan keskusvirastoon ja lehdissä olleis ta aluekomiteain raporteisu on nii den toimintaa mahdoton seurata. Tämän tähden nyt ensimäisenä toimenpiteenä vei vote ta an kaikkia aluekomiteoita ja niiden sihteereitä 1. Lähettämään keskusvirastoon tarkan kirjeenvaihto-osotteensa. On useiU aluekirjureita joille osotetut kirjeet palaavat takaisin siitä pyys tä että osoite on epätäydellinen, Ui sitten kirjuri on muuttanut asuoto- aan. 2. Lähettämään tarkan selostuksen alueen rajoista, mitkä osastot «tuulu vat alueeseen. 3. Lähettämään Urkan tilaston a- lueen jäsenmäärästä. 4. LähetUmään selostus alueen ra havaroista joita voidaan käyttää agiutsionityöhön. 5. Onko alueella tupa agitaattorel- ta, puhujia tai luennoitsijoita ja jos on, niin mitkä ovat niiden nimet? 6. Milloin alueella on viimeksi liik kunut järjestön. Ui piirien palveluk sessa olleita puhujia, tai luennoitsi joita. Näihin kysymyksiin on saaUva jokaiselta alueelta pikainen vastaus. Järjestömme on nyt jaettu aluei siin seuraavasti: 1 Massan alue; 2 New Yorkin alue; 3 Pennsylvanian alue; 4 Ohion alue; 5 Etelä-Michiga- nin alue; 6 Illinoisin alue; 7 Kupari- saaren alue; 8 Marquetten alue; 9 Cogebicin alue; 10 Superiorin alue; 11 Mesaban alue; 12 Minneapolin a- lue; 13 VuoristovaltJoitten alue; 13 Californian alue; 15 Oregonin—Wa- shingtonin alue. Sellaisilla alueilla joissa ei vielä ole aluejärjestöä olemassa, kehote taan osastoja heti ottamaan alotteen aluejärjestöjen muodostamiseksi. En nen piireille mennyt järjestön agi- tatsionivero lähetetään alueille ja tä mänkin tähden täytyy kaikkialla ol la aluejärjestöt toiminnassa. Heti kun Järjestön uudet säännöt hyväksytään alkavat alueet saamaan agitatsionikassaansa 10 senttiä jokai sesta veromerkistä mitä heidän alu eellaan myydään. Tämä tekee $1.20 vuodessa jäsentä kohti. Tämä vero peritään keskusviraston kautta ja lähetetään alueille kukausittain. Toverillisesti, HENRY ASKELI, S. S. Järj. siht. Aberdeen, Wash. S. s. klupi viettää hauskan oh- jelmailtaman lauantaina tk. 6 p. Oh jelma tulee olemaan arvokas Siitä paras numero on tov. Suvannon kir- jottama 1 näytöksinen kappale ‘‘Oi keaan rintamaan”. Kappale on ku vaus Suomen luokkasodasta. Siis kotimainen. Kaikkihan tietysti ha- IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIlllHlllllllllllllllllilll» 01000001020201000000010200020130475353534853530100020202000002010039020100000002020202010000010001 lettynä, nälkiintyneenä, työttömänä, Tämä belgialaisten teko, mitä voi on vallankumoustilanteessa ja val taneekaan sen puolesta esittää puh lankumouksen aikana on vasemmis taasti belgialaiselta kannalta katso to välttämätön. en, voimistaa tavattomasti kolmatta Kaiken tämän voitte sovittaa ar internationalea ja heikontaa toista. vosteluunne liittolaisten politiikasta Toinen internationale tuntuu ole ja Voitte helposti käsittää mistä sei van vain kokoelma sovinnaisia ryh koista tällainen asiaintila johtuu. miä, joka ei kykene asettumaan sel Minä mainitsen teille tapahtumat. välle kansainvälisen sosialismin po Joka päivä niiden vaikutus kasvaa. litiikan kannalle eikä voimakkaasti Siinä sisäiset syyt Leipzigissä teh kokoomaan mailman työtätekeviä tyyn päätökseen. Ne eivät kuulu mei luokkia. hin vähintäkään. Ne koskevat pel Myönnän, että kaikki se on hyvin kästään saksalaisia. Mutta kansainväliset syyt ovat vaikuttavaa. Siitä johtuvat kaikki e- rimielisyydet Saksan tapaisessa meillekin tärkeitä. Ne johtuvat toi maassa ja itsenäisen puolueen ase sen internationalen luonteesta ja ne massa olevassa puolueessa. aiheutuvat eri ryhmien 3Ota-aikaises- ta politiikasta. iSe heikontaa Bernin vaikutusta, Mitä voitaneekaan esittää niiden mutta pitäisikö sen lisätä Mosko sosialistien puolustukseksi, jotka so van? dan aikana astuivat hallitukseen, Sen ei pitäisi. Teidän tulee muis niin heidän on täytynyt olla täysin taa, että Bernin ja Moskovan välil tietoisia kahdesta seikasta: he tuli lä ei edotus ole sama kuin hallitus- vat vastuunalaisiksi monista pää sosialistien ja itsenäisten välillä, töksistä. joiden kautta he joutui vaan on näillä ristiriitaiset periaat vat ristiriitaan sosialistisen politii teet demokratiasta ja yhteiskunnal kan kanssa, ja he vaikeuttivat po lisesta kehityksestä. Ja muistakaam liittisen internationalen uudistamis me vieläkin, että näihin erimieli ta. syyksiin vaikuttavat tavattomasti eri Kenties olisi heidän pitänyt taju maiden, kuten Saksan, Venäjän ja ta kolmaskin vaikeus, jonka heidän Englannin, erilaiset poliittiset olot.. vastustajansa kyllä huomasivat: Vain tosioloihin nojautuva arvostelu normaalioloihin palattuaan he tulisi on varmaa. vat olemaan hallitusmieiisiä vastus Mutta Moskovaan suuntautumista taen politiikassa riippumatonta ar- kiiruhtaa toinenkin onneton seikka. vostelukantaa. jolla sosialistien on On ilmotettu, että Geneven kokous parlamenteissa pysyttävä kunnes lykätään. Ollaan levottomia. Siellä mailma on edistynyt jonkun verran tullaan keskustelemaan kysymyksiä, kauemmaksi. joista mielipiteet ovat jyrkästi eriä Tällaista kantaa kuvaa liiankin iy . viä. Internationalen on purjehditta vin ja täydellisesti Belgian sosialis va myrskyistä merta, salakarien kes tien päätös ryhtyä osallisiksi “kan kitse. Mutta juuri siitä syystä koko salliseen hallitukseen’’, jonka pää on us olisi pidettävä, sillä purjeet on taantumuksellinen. Minun mielestäni pidettävä ylhäällä ja peräsintä hy on tällainen menettely sovittelua,; vin hoidettava, muuten laiva ajau josta voi olla vain yksi merkitse-1 tuu matalikolle. Sellaisissa oloissa vämpi seuraus. on pelastuksena vain toiminta. Jos lopullinen päätös olisi ollut, ettei Geneven kokousta helmikuussa pidetä, niin huonosti olisivat toisen internationalen asiat. Voisimmeko me pysyä toimettomina ja jättää Moskovaan liittymisen ainoaksi mah dollisuudeksi? Minun mielestäni ei niin saa ta pahtua. Kansainvälinen sosialismi ei saa sitoa itseään Moskovan ohjel maan. Silloin sosialistinen liike muuttuisi hurjasti vallankumouksel lisen vähemmistön puuhiksi ja se joutuisi jälleen samanlaisiin oloihin, joissa se oli miespolvia takaperin, muutamien vieraassa mailmassa toi mivien tienraivaajien haaveeksi. Jos Geneven kokous ei önnistu niin on Itsenäisen Työväenpuolueen heti ryhdyttävä luomaan uutta in ternationalea. On pidettävä kokous, johon kutsutaan kaikki sellaiset ryhmät, jotka ollen lujasti sosialis tisella pohjalla tunnustavat kansalli set eroavaisuudet ja käsittävät, mi ten välttämätöntä on pysyä koske tuksissa kaikkien työväestön henkis ten virtausten, myöskin sodasta ja sen onnettomuuksista johtuvien ää- rimmäisyyssuuntien kanssa. Sosialistiset menettelytavat ovat nykyisin pakostakin erilaisia, siksipä olisikin turha yritys, jos koetettai siin internationale saada yhtenäisek si tässä suhteessa. Kun vain myön nämme tämän, niin 9/10 vaikeuksis ta katoaa. Ei pidä unohtaa vanhaa viisaatta, se, mikä on toiselle ter veellistä, on toiselle myrkkyä. kansainvälisen kanssa ja yhtyä kol manteen. on joukkojen painostuksen Biihen suuntaan täytynyt oiia hyvin suuren ja kansainvälisen tilanteen kehittyä yhä vastuksellisemmaksi heidän lempimälleen herraa sosialis tien liitolle. Mitä Ranskassa ajatellaan. Ranskan sosialistisen liikkeen joh tomies, Jean Longuet, on Lontoossa käydessään antanut selostuksen London Daily Heraldille, jossa hän osottaa että Ranskassa katsellaan sosialistien keskuudessa kolmatta vähän suopeammin. Hän lausuu m m. seuraavaa: "Internationalen asema nykyhet kellä on vaikea ja sekava. Kansain välisyys on kärsinyt paljon sodan ai kana ja nykyisin meillä onnettomuu deksi on kaksi internationalea, toi nen Bernin konferenssissa, toinen Moskovassa perustettu. Sveitsin sosialistit eivät aluksi liit tyneet toiseen internationaleen ja äärimmäinen ryhmä siellä vaati kol manteen liittymistä. Amerikan ja Norjan työväenpuolueet asettuivat samalle kannalle. Italian sosialisti nen puolue on jo liittynyt Mosko vaan. j a lopuksi on huomattava, et tä Saksan itsenäiset ovat luojftineet toisesta ja siirtyneet kolmannen kan nalle. • Koko tilanne on hyvin omieton. Kaksi internationalea on yhtä vahin gollinen seikka kuin jossakin maas sa kaksi työväenpuoluetta, mutta hy vin vaikeata on saada eri suuntaiset Kuten edelläolevasta selviää on ryhmät yksimielisiksi. Ranskassa on Kolmas kansainvälinen todellakin joukko vasemmistososialistejä. jotka “myrkkyä” MacDonaldille ja muille haluavat kolmanteen internationalem hänen kaltaisilleen. Jos siis siinä liittymistä. Mutta minusta näyttää, uutisessa on perää mikä viime .vii että Englannin työväen liikkeen mie kolla julaistiin ja jossa kerrotaan, het harvoilla poikkeuksilla vastusta että Itsenäinen työväenpuolue on ■ vat Moskovaan liittymistä. Ja kun päättänyt katkaista välinsä toisen j kansainvälinen toiminta ilman Eng- j luavat näyttämöltä nähdä synnyin- maamme viimeaikaisia tapahtumia kappale on lyhyt mutta kyllin sel- västi kuvaa, kuinka monessa tapa uksessa veli nousee veljeään vas taan kilhkeänä taistelemaan, luui- Ien olevansa oikeassa. Niinpä täs- säkin, on räikeä kuvaus erään työ- läisperheen kohtalosta, luokkasodan aikana. No, niin, enpäs puhukaan enempää, tulkaapas vaan katsomaan niin tulette varmaan näkemään että se ansaitsee katsomista. Muutakin ohjelmaa tulee m. m. runo, laulua, soittoa, ja Jotakin ionia — pitäisi tuleman, ehkä murrejuttuakin Ja lopuksi tanssitaan - niin että lattia kuumenee, hyvällä soitolla. Siinä, hän sitä onkin nautintoa yhden il- lan osalle. Sisäänpääsy on 35 sent tiä ainoastaan. Siellähän sitä sitte taasen tavataan. — Järven poika Miltä Suomi nykyisin näyttää Eräs a8torialainen, joka viime syksynä lähti täältä Suomeen, kir jottua sieltä eräälle tuttavalleen kat sauksen maan asemasta, joka. vaik kakaan se ei näytä olevan mikään sosialistisen katsantokannan mu kaan tehty, saakoon sijansa tässä. Helsinki, 27 I ’20. Hyvä Toveri: Ei ole tullut paljon kirjotettua kun on aika mennyt katselemises sa ja muissa hommissa — vaan kun nyt on välipäätä niin aloin. Tietenkin tämän ‘Takkaan’’ Suo- meri* asiat ovat siellä asuville ja varsinkin tänne aikoville aika mie lenkiintoisia; — koetan nyt parhan ni vertailevan näkökannan ja innos- tumattoman mielialan vallitsemana jutustaa — siis mahdollisimman puolueettomasti. Poliittinen tilanne: — Ulkopoliit tinen tilanne on kuten muissakin äsken vapautuneissa maissa “suur ten’’ valtioiden vanavedessä kulke mista — tai ainakin koetetaan ar vailemalla pysyä hyvissä väleissä kaikkien kanssa; varsinkin Englan ti ja sen ulkopoliittinen kanta oi virallisesti, tai ainakin näyttää ole van, määräävänä tekijänä “itsenäi sen”, lapsuus-askelia ottavan maam me ulospäin toimiessa. Ja eipä ih mekään. Onhan ‘‘merten valtias” taloudellisesti Suomelle tärkein ul- ko-suurvalloista; sitä paitsi nykyi nen ulkoministeri Holsti on aina. niin sanotaan, ollut anglo-saksilal- sen kulttuurin kannattaja. — Siis lyhyesti: Suomi seuraa virallisesti ympärysvaltojen ulkopoliittisia ku perkeikkoja. — Onhan täällä tieten kin, varsinkin vanhoillisissa piireis sä (“Uuden Suomen” puolue ja ruotsikot), innokkaita saksalaisuu den ja sen kulttuurin kannattajia; keisarihomnian miehiä, joille Man nerheim, Pietarin valiot us ja Suu ren Valkoisen Suomen rakennus o- vat kaikki kaikessa, ja jotka jar ruttavat ulkopoliittisesti nykyisen “keskus”-hallituksen tointa — Venä jään nähden virallinen mieliala on yhtä epävarma kuin suurvalloilla kin; yleensä ollaan sitä mieltä että itsenäisyyttä ei alisteta enää Venä jän imperialismille — eikä kai muil lekaan? Ulkopolitiikkaan kuulunee reunavaltioiden täällä pitämä konfe renssi, johon ottivat osaa Puola, Latvia, Viro, Liettua ja Suomi ja mimimuniiHiiimiimnimiiHiHiiimiH lantia olisi mahdotonta, niin olisi minusta nykyhetkellä kolmanteen internationaleen yhtyminen käytän nössä tuhoisa toimenpide. Ranskassa sellainen teko ainakin merkitsisi työväenliikkeen hajotta mista, sillä oikeistososialistit, ilta oleh vastustanut sodan viimeisenä neljänä vuotena, tulisivat eroamaan, jos koettaisimme saada aikaan laista päätöstä. Saksan Itsenäiset ja Sve isin työ väenpuolue ovat ehdottane« t. «tti toisesta internationalesta eronnet vasemmistososialistlt pitäisivät kon ferenssin yhdessä niiden kam s jotka ovat siinä pysyneet, mutta o- vat suuresti tyytymättömiä -• n P*- Vaatteisiin. Mielestäni oL-1 v’n tärkeää, että Englannin. Hau • Saksan ja Sveitsin vasemistob ynnä Italian voimakas puolue kokoontuisivat neuvot tee maan, miten nykyisestä v. tilanteesta voitaisiin selvitä. Huolimatta siltä, että lian-ka sosialistisen puolueen vastuut at ko etttvat musertaa sen parkmen' - vaaleissa, on se myöhemmin 1 lisvaaleissa osottautunut v kaatumaksi kuin milloinkaan Me olemme suurimmaksi o.-a lanneet Ranskan tärkeimmät k. punglt.” Kuten viime perjantaina f sa julaistusta. myöhemmin IL ta saapuneesta kirjelmästä on Ranskassakin jo tuon J ¡k* KU- lettu siihen/ että vasemmisto kusta kanattavat toisesta er« MfiiSte ja kolmanteen yhtymistä. Sosialistinen liike on siis ny viuä voimakkaasti painatit- uutta liittoutumilta kohden, hylkää ne lahonneet menettely mitkä toisen kansainväl.sec ? vat O <
