)
PERJANTAINA, MAALISK. S K — FRIDAY, MARCH 5
TOVERI
(T H E
COMRADE)
The organ of the Finnish w orkers in
the W estern States. The only Finnish
D aily in the W est.
Puhlished D aily,
except Sunday, at A storia, Oregon,
hy the W estern W orkm en's Publishing
Society.
JO H N V Ä L IM Ä K I, E ditor & M anager
O ffice
Seventh and Com m ercial St.,
Opposite Post O ffice.
TELEPHONE —
O ffice 3 6 5 ;
E ditorial D ep't 832.
Entered as seeond*slass mail
July 18, 1912, at (he Post Offioe
at
Astoria, O regon, under the
A c t of M arch 3, 1879.
K Ä Y Ö LJYLLÄ .
E n tistä Y hdysvaltain e lin ta r
ve-tirehtööriä H ooveria on a-
le ttu puum aam aan Y hdysvaltain
presidentiksi ja
täm ä hänen
“runnauksensa” on k äy n y t niin
hyvästi, että m onet ovat ihm e
telleet, m iten mies, jo ta vas
taan varsinkin naisten p u o lel
ta oli niin paljon napinaa n ii
hin aikoihin kun hän sokeri-
kieltom ääräyksiä jakeli, on n y t
niin suureen suosioon päässyt,
e ttä m olem pien valtapuolueiden,
eli ainakin toisen n iistä lu u l
laan olevan pak o tetu n ottam aan
hänet ehdokkaakseen vaikka ei
haluaisikaan.
M utta asia selvenee ehkä kai
kille kun ilm otam me, että hänen
vaalikoneensa käy öljyllä, sillä
samalla öljyllä, m ikä käyttää
niin nopeasti m u itakin nyky
ajan koneita, autom obiilejä, il
m alaivoja y. m. R alph A rnold
nim inen öljy-insinööri, jo lla on
paljon su h teita maan suurim
pien ö ljy -y h tiö id en kanssa ja
jolla on k o n tto ri sekä Los A n
gelesissa
että New Y orkissa,
huolehtii hänen puustaam ises-
taan. ö ljy on m onasti ennen
kin o so ttau tu n u t y h tä hyväksi
käyttövoim aksi p o liittiselle ma
siinalle kuin m uillekin koneille.
T ässäkin se taas näy ttelee ih
m eellistä voimaansa.
H Ä V IÖ J O K A K O IT U U O N
N E K S I.
Olemme su urella m ielenkiin
nolla seuranneet S eattlen unio
n ise e n , kolm iliiton, v aalitaiste
lua. Ja puhuaksem m e suoraan,
olim me peloissam m e siitä jos he
sattu isiv at voittam aan. M iksi?
Siksikö että vastustaisim m e työ
väen
valtaa, tai haluaisim m e
nähdä
po rv arit
voitokkaina?
Sellainen ei tie ty sti voi tu lla
kysym ykseenkään.
Me pelkä
simme S eattlen kolm iliittolais-
ten voittoa siksi, että käsitim
me voiton m erkitsevän heille
suurem paa
tuhoutum isen vaa
raa kuin heitä m uuten m iltään
tah o lta voisi uhata. K olm iliiton
takana oleva väki ei ole luokka-
vietoista työväestöä. Siinä on
hyvä m äärä vanhoja sosialiste
ja yleensä alkaa S eattlen ty ö
väki käsittää, että työväen luo
kan on o tettav a p o liittin en val
ta käsiinsä, jos se m ielii jo ta
kin voittaa.
M utta siitä sei
kasta, että enem m istö väestös
tä oli luokkatiedotonta, jo h tu i
si I Hl iiiiiiiiiH iim iiim i iiin H iH inm m m i
kin, että valtaa alettiin tav o i
telem aan keinoilla, jo tk a eivät
missään tapauksessa sovi ty ö
väenliikkeen keinoiksi.
Sikäli
kun vaalipäivä läheni ja kolmi-
liitto laisten toiveet vallan saa
vuttam isesta alkoivat kasvaa, a-
le ttiin
ty ö läisten
ohjelm asta
tinkiä. P itk in m atkaa oli k y l
lä vakuuteltu, että vaikka D un
can onkin ty ö läisten ehdokas,
tulee hänestä silti kaikkien kau
pungin asukkaiden m ajuri joka
tasapuolisesti palvelee kaikkia.
Tässä
n y t oli tie ty sti hyvä
m äärä tav allista vaalipuhviakin,
joka sellaisenaan on vähemmän
arvoista. M utta vaalien lähes
tyessä ja varsinkin nim itysvaa-
lien ohi m entyä, a le ttiin iskeä
luokkakatsom usta
alas siinä
m äärin, että kukaan jo k a hom
maa katseli sosialistisella sil
mällä, ei saattan u t m uuta kuin
sylkästä. “ D uncan ei tu le edusta
maan m itään luokkaa, eikä to i
mimaan m inkään luokan erikois-
edustajana.” T u o llaisia lausei
ta oli vaalipuhvit ja. puheet
täynnä.
T y ö läisten
etukysy-
m ykset, joiden tähden vaalitais
telu u n an tau d u ttiin , jäiv ät ai
van sy rjään ja tilalle asetettiin
kaupungin puhdistam inen v ii
noista, p o rto ista ja käm pläreis-
tä y. m. sam allaista roskaa, jo il
la p orvarilliset refo rm aatto rit,
U uli H ansonista lähtien, ovat
p eitelleet todellisia kysym yksiä
niinkauvan kuin vaaleja on toi
m itettu . Jo s vaalit olisi to im i
te ttu näiden viim eisten esitys
ten m ukaisesti u n ionisteille e-
dullisesti, jo s p ik k uporvaristo
olisi n o u d attan u t esity stä ja va
lin n u t täm än luokkien y läpuo
lella olevan ehdokkaan, Dunca-
nin, m ajuriksi ja yleensä luo
v u ttan u t vallan kaupungissa hä
nen puolueelleen, niin m itä tuo
voitto olisi m erkinnyt? Se oli
si m erkinnyt sitä, että tuon hal
lituksen olisi tä y ty n y t toim ia
ohjelm ansa
m ukaisesti, jä ttä ä
luokkaedut — työväenluokan e-
d u t .— huom ioon ottam atta, m e
netellä sam aten kuin m enette
levät ne reform iporvarit, jo tk a
puhuvat kauniita sanoja ty ö lä i
sille, m u tta joka k erta kun tu
lee kysym ys työväen oikeuksis
ta, asettuvat n iitä vastaan.
Täm ä h allitu s ei olisi voinut
olla virassa k u u tta päivää, jo u
tu m atta rikkom aan tu o ta lupa
ustaan luokkaetujen yläpuolel
la olem isesta. Jos se olisi ty ö
väenluokalle
uskollinen ollut,
olisi se saanut porvarit niskaan
sa ja joko ero tettu virasta tai
pysynyt virassa ainoastaan jo n
kunlaisten “d ik tatu u rik ein o jen ”
avulla, jo tk a yhdessä kaupun
gissa työväen hallituksen käyt-
täm inä vetelevät huonosti, vaik
ka porvarit sitä pitävät tap a
naan. Se olisi siten säily ttän y t
työläisten suosion ja k annatuk
sen, m utta m enettänyt sen mikä
sille viransaannin teki m ahdol
liseksi.
M utta se seikka jo yksinään,
että valtaa tällä tavoin y rite t
tiin saada, osottaa ettei tu o llais
ta jy rkkää oman ohjelm an seu
raam ista suunniteltukaan. M ie
tittiin
peräänantam ista porva
ristolle, kun vaan valta saadaan,
ja sillä peräänantam isella, kom-
niinnnm tininiinininim inim num m t
ten suhteiden valossa. Saksassa ovat
itsenäisten ja enemmistösosialistien
välit sapekkaan katkeria. Itsenäiset
pitävät
enemmistösosialteteja
so
sialismin luopioina, suorastaan mili
tarismin ja taantumuksen välikap
Nyt kun uutteet kertovat Englan paleina.
nin Itsenäisen Työväenpuolueen liit-! Jos enemmistöläiset eivät käyttäi
tyneen Kolmanteen Internationaleen. ‘ si vaarin pyhää sosialistinimeä. niin
lienee mielenkiintoista lukea millä i eivät itsenäjset asiasta niin paljoa
vastenmielisyydellä tuon puolueen välittäisi.
Värinsä tunnustavaa ja
johtajat ovat kolmatta katselfeet. selvin lipuin toimivaa vihollista koh
J. Itamsey MacLXmald, joka avoimes taan osotetaan enemmän kristillistä
ti tunnustaa
olevansa Uerusteinln suvaitsevaisuutta kuin vihollisena
oppien kannattaja enempi kuin* ke-! työskentelevää ystävää kohtaan. Ber
senkään muitten, on kuukausi taka- l nissä ja muissa kansainvälisissä ko-
perin kirjottanut tästä kysvmykses- , kauksisfca tämä ilmeni
itsenäisten
ta Labour Leaderiin seuraavan välit- j leppymattömänä vihana enemmistö-
te,evän katsauksen:
sosialisteja
kohtaan, mitä seikkaa
‘•Saksan
itsenäisten sosialistien muut edustajat*paheksuivat. Se saat
paatos erota toisesta ja ryhtyä kan toi asemamme vaikeaksi. Se muis
nattamaan kolmatta internationalea tutti veristä sataa. Luzernissä se
on todellakin huomattava
seikka. kohosi huippuunsa ja itsenäiset il-
Mutta älkäämme lukeutuko niihin, mottivat aikovansa Genevessä’herät
joiden mielipiteet muuttuvat joukon4 tää kysvmykserf enemmistösosialisti-
mukana ja joiden vakaumukset vaih en erottamisesta. Muutamat meistä
tuvat äänekkäästä hälinästä.
kehottivat ryhtymään yhdistymisko-
Jos koko Europa yhtyisi kalman-! keislin. Jos enemmistöläisyvs on pe
teen
internationaleen, niin silloin rinjuurin hävitettävä, niin se hävi
meillä kyllä olisi täysi syy epäillä o- tettäköön. Tunteet ovat ilmeisesti
mia johtopäätelmiamme. emmekö olleet liian voimakkaita ja itsenäis
kenties olisi jättäneet huomioou ot ten kuilta toiseen internationaleen
tam atta joitakin seikkoja niihin vai i nähden johtuu katkeruudesta eneni-
kuttavia. mutta ei sekään semmoise mistottosialisteja vastaan.
naan olisi meille riittävänä aihee
Tämän yhteydessä ou itsenäisten
na niistä luopumiseen. Emme me tä-i johto täydellisesti muuttunut.
hän asti ole kieltäytyneet liittymäs
Kautsky. Bernstein y. m. ovat ku
tä kolmanteen internationaleen sen kistuneet ja sijalle on kohonnut uu
vuoksi, että vain harvat maat siihen sia miehiä kuten Crispen. Jos Haa-
kuuluvat, vaan sen tähden, että em se olisi elänyt, niin olisi hänen ase
me luota sen menettelytapoihin, ja mansa kysymyksenalainen.
Hilfer-
koska meillä on eriävät käsitykset ding on joutunut vähemmistöön. Ny
kehityksen kulusta. Muistaen tämän kyiset uudet miehet ovat neuvosto-
tarkastakaamme tilannetta.
suunnan kannattajia.
Miksi on Saksan itsenäisten kan
Missä parlamentti ei toimi, siellä
ta muuttunut? Tätä kysymystä on neuvosfipyrkimykset
voimistuvat.
käsiteltävä kahdelta puoletta. Sak j Sen lisäksi Saksa nykyisessä tilaa
san sisäisten olojen ja kansainvälis-j saan, uupuneena, nöyryytettynä, ny-
Kolmannen internatio
nalen kehittyminen
Earopassa
prom issilla porvariston kanssa,
olisi h äv itetty se yksim ielisyys
m illä S eattlen jä rje sty n y t ty ö
väki n y t tähän taistelu u n osaa
o tti. Kun ei Seattlessakaan kai
kesta m aineestaan huolim atta o-
le luokkatietoisuuteen kouluun-
tu n u tta työväenpuoluetta, niin
e ttä jo u k o t sen k au tta voisivat
ja osaisivat pitää virk ailijain sa
m enettelystä huolta, olisivat v ir
k ailijat .jotka jo virkoihin p y r
kiessään olivat kom prom issioh-
jelm alla esiintyneet, olleet vä
hän päästä O le H ansonin kan
nalla. U nion kannattam anahan
se U ulikin on virkaansa pääs
syt.
Pttkatyöläiset rakenta
vat taloja itselleen
PUOLUEASIOITA
kassastaan, u i sitten kokoo rahaa
keräyslistoilla U i kolehdeilla ja lä
S O S IA L IS T IP U O L U E E N
SU O M A hettää rahat suoraan toveri Jacob
Hlllquitille ylläoievalla osotteella.
LAISILLE O 8 ASTOILLE.
apu on suurin apu. —
New Yorkin paikallisjärjestön puo N. Pikainen
Y. U. T.
Raivaaja kertoo pukutyöläisten ta-
lonrakennuspuuhista seuraavaa:
lesta on lähetetty Suomalaisille so-
“Amalgamated Clothing Workers siallstiosastollle seuraava kirje:
järjestön kehitys näyttää monta kau
Hyvät toverit:—
nista piirrettä Amerikan union is Li “ Tämä on kiireellinen vetoomus
sen työväenliikkeen sisäisen uudis teihin, pyytäen teitä tulemaan puo
tuksen alalla Tämä järjestö ei ole luettanne ja sen periaatteita avus
pelkästään työtrustin asemaa tavoi tamaan aikana, jolloin kaikki New
televa järjestö, vaan se lainaa laa Yorkin valtion vanhoilliset voimat
jaa huomiota yleensä työläismall- yrittävät murskata liikettämme.
man aatteille ja sivistysrlennollle.
“Viiden sosialistisen lainlaatijan
Niinpä
Amalgamated
Clothing erotus oli merkin-anto vanhoillisille
Workers Järjestö on aloittanut raken alkaa laatimaan lakeja Ja määräyk
S e lv ä n » sosialistisen liikkeen tamaan työläisten sivistystemppeliä siä, jotka tekisivät mahdottomaksi
syntym isen kannalta tuo olisi New Yorkissa. Temppelin rakenta puolueen olemassaolon. Jos he on
ehkä o llu t hyvä asia.
M utta mista varten on ostettu tonttimaa, nistuvat siinä, niin se uraa va teko
k atk eru u tta, p ettym ystä ja epä missä aikoinaan sijaitsi New Yorkin heidän puoleltaan on yrittää panna
luottam usta se olisi poliittiseen kaupungin ensimäinen historiallinen kaikki sosialistit vankilaan, hävittää
toim intaan
nähden tu o tta n u t mus3o, nimittäin toisen avenuen ja kotitarkastuksien ja hyökkäyksien a-
vulla heidän
kokouspaikkansa ja
niin paljon, että on paljon e- 11 kadun kulmauksesta.
päämajansa,
vaania
ja vainota mei
dullisem pi kun sikäläinen ty ö
Tähän temppeliin, jonka kustan
väenliike pääsee vallasta sy r nusarvio on laskettu $600,000, tulee dän puolueemme jäseniä.
jä y tetty n ä, porvareita arvostel sijoitettavaksi New Yorkin pukutyö “Estääksemme sen, meidän täy
len, kehittym ään luokkatietoi- läisten järjestön virastot. Raken tyy saada avustusta jokaiselta tä
män maan sosialistiosastolta Ja pai
seksi puolueeksi.
nuksen piirustukset ovat jo valmiit. kallisjärjestöltä. Meidän menomme
Me sosialistit
emme kyllä Yhteen kerrokseen sijoitetaan varsi viiden lainlaatijakuntamiehen erotta-
kään voi toivoa, että sikäläinen naiset union toimistot ja konttorit misjutussa ovat suuret ja jos ette
kolm iliittoon kuuluva unionis- sekä johtokunnan huoneet. Toiseen tule meitä avustamaan HETI meidän
tinen väl$i yhtenä joukkona ke kerrokseen järjestetään järjestön ra- asiamme on menetetty.
Suuri osa
‘‘Me toivomme että teidän osaston
h itty isi
sosialistipuolueen oh hastonhoitotoimistot.
rakennuksesta
käytetään
juhlasaliksi
ne Ja teidän jäsenenne käsittävät tä
jelm an tasolle. M utta sitä me
voimme olla v ak u u tettu ja, e t 2,500 henkeä varten. Ylin kerros män tilanteen ja lähettävät niin suu
tä m inkä kauvemmin sikäläiset rakennetaan lasista ja teräksestä, ren rahasumman avustukseksi kuin
no n -p artisan istit
pysyvät val tullen siihen lähipitäen juhlasalin suinkin voivat. Minkä summan hy
lasta sy rjäy tetty in ä, sen laajem kokoinen istuskelusali. Rakennuk vänsä voitte lähettää niin lähettäkää
piin p iireih in heidän porvaris sen pohjakerrokseen sijoitetaan voi se heti. Me tarvitsemme rahaa nyt
toa vastaan tekem änsä akitat- mistelusali ja ravintola. Paitsi näitä heti.
sioni leviää ja sitä suurem pi on tulee rakennukseen noin 20 pienem ‘‘Sosialistisen liikkeen tulevaisuus
selvien sosialististen käsitysten pää huonetta, joissa voidaan pitää riippuu teidän vastauksestanne. Mei
levenem inen heidän rikkirepi- kokouksia ja oppikursseja. Luonnol dän ei tarvitse sanoa enempää, te
m ällään porvarillisella m aape lisesti rakennussuunnitelmaan kuu olette ennenkin ymmärtäneet. Täs
luu myöskin erikoinen osa kirjastoa sä tapauksessa me toivomme, teidän
rällä.
varten. Koko rakennussuunnitelma vastauksenne tulee olemaan myöntä
M ikään sosialistinen sanom a
i on laadittu pitämällä silmällä työ- vä ja nopea.
lehti, eipä edes m ilw aukeelai-
Lähettäkää niin suuri summa kuin
nen L eaderikaan, voisi m uoka läisluokan omaperäisen sivistystyön
tarpeita. Ja semmoisena tämä suun voitte, osotteella:
ta m ielialaa sosialism ille m yö
Jacob Hillquit, Treasurer, Room
tätuntoiseksi täm än kapinalli nitelma valaisee kysymyksenalaisen
työväenjärjestön luonnetta ja hen 505, 7 East 15th Street, New York
seksi käyneen työväen keskuu
keä.
City.
dessa siinä m äärin ja sillä ta
valla kun on teh n y t U nion Re-
cor viim eisen vuoden ajalla.
Se on p aljastanut porvarien val
heet, rep in y t vanhoja puolueita
ja käsityksiä, m ikä jä ttä ä sitä
lukevan
työläisen aivot avoi
meksi sosialism ille. M utta äs
keinen tapaus osottaa että niin
pian kuin täm ä non-partisanien
joukko
lähtee käytännölliseen
poliittiseen toim intaan, tapah
tuu se tavalla, mikä onnistum i
sen hetkellä ajaa porvarien kä
siin.
T uleeko näin vielä ta
pahtum aan, tulevatko kolm iliit-
tolaiset vielä vallan näillä por
v arillisilla keinoillaan saamaan,
sen tulevaisuus näyttää. M utta
ennen kuin se tapahtuu, toivo
kaamme että he ehtisivät m ah
dollisim m an
paljon agiteeraa-
maan, sitä suurem pi olisi se
saalis m inkä sosialistinen liike
tulee heiltä perim ään, kun sat
tum an tilaisuus kerran nostaa
heidät sinne m istä he nopeim
min kukistuvat.
Nimileimasimia kumis
ta tehdään T over is sa;
tilatkaa sellainen heti!
i
Varat tämän rakennuksen rakenta
miseen kannetaan jäsenistöltä silen,
että kukin pukutyöläinen New Yor
kissa antaa yhden päiväpalkan ra
kennusrahastoon. Jo tulevassa tam
mikuussa arvellaan rakennuksen sei
sovan valmiina.
Myöskin muissa
kaupungeissa, joissa Amalgamated
Clothing Workers järjestöllä en vah
voja osastoja, suunnitellaan tämmöi
siä
sivistystemppeleitä.
Chicagon
pukutyöläisten järjestöt ovat aikeis
sa ostaa maata rakentaakseen mil
joonan dollarin maksavan oman ta
lon.
Paitsi sitä, että sosialistisen hen
gen ja tarkotusperän omaksuva, työ
väenliike toimii työläisluokan oman
sivistyksen eteen ja tarvitsee siis
temppeleitä vakinaisesti käyttääk
seen, johtaa tähän myöskin se seik
ka, että kapitalistien hallitsemat ko-
koushuoneustot ja salit on suljettu
vapauttamisensa hyväksi työskente
leviltä työläisiltä.
Nykyisen taantumuksen raivotes
sa on iloista kuulla, että työläls-
mailmassa toimii kauas tulevaisuu
teen tähtäävä, suuria aatteita tavoi
televa liike, joka pyrkii antamaan
työväenliikkeelle uuden hengen ja
koko yhteiskunnalle uudey muodon
ja järjestelmän.’’
No, 54
Ylläolevan
kirjeen johdosta.
New Yorkin sosialistien paikallis
järjestön valitseman komitean puo
lesta on lähetetty ylläoleva kirje
suoraan jokaiselle suomalaiselle so-
sialistiosastolle puoluelehdlssä ole
vien osotteiden mukaan.
Komitean on täytynyt toimia si
ten, että lähettää kirjeet suoraan
osastoille ilman keskusviraston väli
tystä. syystä kun rahantarve on niin
kiireellistä laatua.
Te tiedätte, että New Yorkin val
tion lainlaatijakunnan teko, jolla se
erotti virallisissa vaaleissa valitut
viisi sosialistista lainlaatijaa, ei ole
muuta kuin alkusoittoa sosialistien
vainoamisessa.
New Yorkin valtion lainlaatija-
kunta on menettänyt $500,000 valtion
varoja syyttääksen sosialisteja.
Sosialistien täytyy valmistautua
vastaamaan
kaikkiin
mahdollisiin
syytöksiin ja syyttäjäin valheisiin.
Sosialistipuolueen
lakimiesten
on
täytynyt toimia nopeasti ja koota
todistuskappaleita, joilla voidaan ku
mota syyttäjäin valheelliset syytök
set. Sellainen työ on tullut .maksa
maan rahaa, joten rahallinen avus
tus on tarpeen.
Toivottavasti jokainen suomalai
nen osasto myöntää jonkun summan
ALUEKOMITEOILLE JA ALUEKIR-
JUREILLE
Nyt kun pilrikomiteain toiminta on
lakkauUttu ja niiden tehtävät siirty
vät aluekomiteoille ja järjestön kes
kusvirastolle on aluekomiteain olta-
va kilnteämmässä yhteydessä kes
kusviraston kanssa kuin tähän asti.
Ainoastaan harvat alueet ja alueko
miteat raporteer&avat toiminnastaan
keskusvirastoon ja lehdissä olleis
ta aluekomiteain raporteisu on nii
den toimintaa mahdoton seurata.
Tämän tähden nyt ensimäisenä
toimenpiteenä vei vote ta an
kaikkia
aluekomiteoita ja niiden sihteereitä
1. Lähettämään keskusvirastoon
tarkan kirjeenvaihto-osotteensa. On
useiU aluekirjureita joille osotetut
kirjeet palaavat takaisin siitä pyys
tä että osoite on epätäydellinen, Ui
sitten kirjuri on muuttanut asuoto-
aan.
2. Lähettämään tarkan selostuksen
alueen rajoista, mitkä osastot «tuulu
vat alueeseen.
3. Lähettämään Urkan tilaston a-
lueen jäsenmäärästä.
4. LähetUmään selostus alueen ra
havaroista joita voidaan käyttää
agiutsionityöhön.
5. Onko alueella tupa agitaattorel-
ta, puhujia tai luennoitsijoita ja jos
on, niin mitkä ovat niiden nimet?
6. Milloin alueella on viimeksi liik
kunut järjestön. Ui piirien palveluk
sessa olleita puhujia, tai luennoitsi
joita.
Näihin kysymyksiin on saaUva
jokaiselta alueelta pikainen vastaus.
Järjestömme on nyt jaettu aluei
siin seuraavasti: 1 Massan alue; 2
New Yorkin alue; 3 Pennsylvanian
alue; 4 Ohion alue; 5 Etelä-Michiga-
nin alue; 6 Illinoisin alue; 7 Kupari-
saaren alue; 8 Marquetten alue; 9
Cogebicin alue; 10 Superiorin alue;
11 Mesaban alue; 12 Minneapolin a-
lue; 13 VuoristovaltJoitten alue; 13
Californian alue; 15 Oregonin—Wa-
shingtonin alue.
Sellaisilla alueilla joissa ei vielä
ole aluejärjestöä olemassa, kehote
taan osastoja heti ottamaan alotteen
aluejärjestöjen muodostamiseksi. En
nen piireille mennyt järjestön agi-
tatsionivero lähetetään alueille ja tä
mänkin tähden täytyy kaikkialla ol
la aluejärjestöt toiminnassa.
Heti kun Järjestön uudet säännöt
hyväksytään alkavat alueet saamaan
agitatsionikassaansa 10 senttiä jokai
sesta veromerkistä mitä heidän alu
eellaan myydään. Tämä tekee $1.20
vuodessa jäsentä kohti. Tämä vero
peritään keskusviraston kautta ja
lähetetään alueille kukausittain.
Toverillisesti,
HENRY ASKELI,
S. S. Järj. siht.
Aberdeen, Wash.
S. s. klupi viettää hauskan oh-
jelmailtaman lauantaina tk. 6 p. Oh
jelma tulee olemaan arvokas Siitä
paras numero on tov. Suvannon kir-
jottama 1 näytöksinen kappale ‘‘Oi
keaan rintamaan”. Kappale on ku
vaus Suomen luokkasodasta.
Siis
kotimainen. Kaikkihan tietysti ha-
IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIlllHlllllllllllllllllilll» 01000001020201000000010200020130475353534853530100020202000002010039020100000002020202010000010001
lettynä, nälkiintyneenä, työttömänä,
Tämä belgialaisten teko, mitä voi
on vallankumoustilanteessa ja val taneekaan sen puolesta esittää puh
lankumouksen aikana on vasemmis taasti belgialaiselta kannalta katso
to välttämätön.
en, voimistaa tavattomasti kolmatta
Kaiken tämän voitte sovittaa ar internationalea ja heikontaa toista.
vosteluunne liittolaisten politiikasta
Toinen internationale tuntuu ole
ja Voitte helposti käsittää mistä sei van vain kokoelma sovinnaisia ryh
koista tällainen asiaintila johtuu. miä, joka ei kykene asettumaan sel
Minä mainitsen teille tapahtumat. välle kansainvälisen sosialismin po
Joka päivä niiden vaikutus kasvaa.
litiikan kannalle eikä voimakkaasti
Siinä sisäiset syyt Leipzigissä teh kokoomaan mailman työtätekeviä
tyyn päätökseen. Ne eivät kuulu mei luokkia.
hin vähintäkään. Ne koskevat pel
Myönnän, että kaikki se on hyvin
kästään saksalaisia.
Mutta kansainväliset syyt
ovat vaikuttavaa. Siitä johtuvat kaikki e-
rimielisyydet
Saksan
tapaisessa
meillekin tärkeitä. Ne johtuvat toi
maassa
ja
itsenäisen
puolueen
ase
sen internationalen luonteesta ja ne
massa olevassa puolueessa.
aiheutuvat eri ryhmien 3Ota-aikaises-
ta politiikasta.
iSe heikontaa Bernin vaikutusta,
Mitä voitaneekaan esittää niiden mutta pitäisikö sen lisätä Mosko
sosialistien puolustukseksi, jotka so van?
dan aikana astuivat
hallitukseen,
Sen ei pitäisi. Teidän tulee muis
niin heidän on täytynyt olla täysin taa, että Bernin ja Moskovan välil
tietoisia kahdesta seikasta: he tuli lä ei edotus ole sama kuin hallitus-
vat
vastuunalaisiksi monista pää sosialistien ja itsenäisten
välillä,
töksistä. joiden kautta he joutui vaan on näillä ristiriitaiset periaat
vat ristiriitaan sosialistisen politii teet demokratiasta ja yhteiskunnal
kan kanssa, ja he vaikeuttivat po lisesta kehityksestä. Ja muistakaam
liittisen internationalen uudistamis me vieläkin, että näihin erimieli
ta.
syyksiin vaikuttavat tavattomasti eri
Kenties olisi heidän pitänyt taju maiden, kuten Saksan, Venäjän ja
ta kolmaskin vaikeus, jonka heidän Englannin, erilaiset poliittiset olot..
vastustajansa
kyllä
huomasivat: Vain tosioloihin nojautuva arvostelu
normaalioloihin palattuaan he tulisi on varmaa.
vat olemaan hallitusmieiisiä vastus
Mutta Moskovaan suuntautumista
taen politiikassa riippumatonta ar- kiiruhtaa toinenkin onneton seikka.
vostelukantaa. jolla sosialistien on On ilmotettu, että Geneven kokous
parlamenteissa
pysyttävä
kunnes lykätään. Ollaan levottomia. Siellä
mailma on edistynyt jonkun verran tullaan keskustelemaan kysymyksiä,
kauemmaksi.
joista mielipiteet ovat jyrkästi eriä
Tällaista kantaa kuvaa liiankin iy . viä. Internationalen on purjehditta
vin ja täydellisesti Belgian sosialis va myrskyistä merta, salakarien kes
tien päätös ryhtyä osallisiksi “kan kitse. Mutta juuri siitä syystä koko
salliseen hallitukseen’’, jonka pää on us olisi pidettävä, sillä purjeet on
taantumuksellinen. Minun mielestäni pidettävä ylhäällä ja peräsintä hy
on tällainen menettely sovittelua,; vin hoidettava, muuten laiva ajau
josta voi olla vain yksi merkitse-1 tuu matalikolle. Sellaisissa oloissa
vämpi seuraus.
on pelastuksena vain toiminta.
Jos lopullinen päätös olisi ollut,
ettei Geneven kokousta helmikuussa
pidetä, niin huonosti olisivat toisen
internationalen asiat.
Voisimmeko
me pysyä toimettomina ja jättää
Moskovaan liittymisen ainoaksi mah
dollisuudeksi?
Minun mielestäni ei niin saa ta
pahtua.
Kansainvälinen sosialismi
ei saa sitoa itseään Moskovan ohjel
maan.
Silloin
sosialistinen liike
muuttuisi hurjasti vallankumouksel
lisen vähemmistön puuhiksi ja se
joutuisi jälleen samanlaisiin oloihin,
joissa se oli miespolvia takaperin,
muutamien vieraassa mailmassa toi
mivien tienraivaajien haaveeksi.
Jos Geneven kokous ei önnistu
niin on Itsenäisen Työväenpuolueen
heti ryhdyttävä luomaan uutta in
ternationalea. On pidettävä kokous,
johon kutsutaan kaikki sellaiset
ryhmät, jotka ollen lujasti sosialis
tisella pohjalla tunnustavat kansalli
set eroavaisuudet ja käsittävät, mi
ten välttämätöntä on pysyä koske
tuksissa kaikkien työväestön henkis
ten virtausten, myöskin sodasta ja
sen onnettomuuksista johtuvien ää-
rimmäisyyssuuntien kanssa.
Sosialistiset menettelytavat ovat
nykyisin pakostakin erilaisia, siksipä
olisikin turha yritys, jos koetettai
siin internationale saada yhtenäisek
si tässä suhteessa. Kun vain myön
nämme tämän, niin 9/10 vaikeuksis
ta katoaa. Ei pidä unohtaa vanhaa
viisaatta, se, mikä on toiselle ter
veellistä, on toiselle myrkkyä.
kansainvälisen kanssa ja yhtyä kol
manteen. on joukkojen painostuksen
Biihen suuntaan täytynyt oiia hyvin
suuren ja kansainvälisen tilanteen
kehittyä yhä vastuksellisemmaksi
heidän lempimälleen herraa sosialis
tien liitolle.
Mitä Ranskassa ajatellaan.
Ranskan sosialistisen liikkeen joh
tomies, Jean Longuet, on Lontoossa
käydessään
antanut
selostuksen
London Daily Heraldille, jossa hän
osottaa että Ranskassa katsellaan
sosialistien
keskuudessa kolmatta
vähän suopeammin. Hän lausuu m
m. seuraavaa:
"Internationalen asema nykyhet
kellä on vaikea ja sekava. Kansain
välisyys on kärsinyt paljon sodan ai
kana ja nykyisin meillä onnettomuu
deksi on kaksi internationalea, toi
nen Bernin konferenssissa, toinen
Moskovassa perustettu.
Sveitsin sosialistit eivät aluksi liit
tyneet toiseen internationaleen ja
äärimmäinen ryhmä siellä vaati kol
manteen liittymistä. Amerikan ja
Norjan työväenpuolueet asettuivat
samalle kannalle. Italian sosialisti
nen puolue on jo liittynyt Mosko
vaan. j a lopuksi on huomattava, et
tä Saksan itsenäiset ovat luojftineet
toisesta ja siirtyneet kolmannen kan
nalle.
•
Koko tilanne on hyvin omieton.
Kaksi internationalea on yhtä vahin
gollinen seikka kuin jossakin maas
sa kaksi työväenpuoluetta, mutta hy
vin vaikeata on saada eri suuntaiset
Kuten edelläolevasta selviää on ryhmät yksimielisiksi. Ranskassa on
Kolmas kansainvälinen todellakin joukko vasemmistososialistejä. jotka
“myrkkyä” MacDonaldille ja muille haluavat kolmanteen internationalem
hänen kaltaisilleen. Jos siis siinä liittymistä. Mutta minusta näyttää,
uutisessa on perää mikä viime .vii että Englannin työväen liikkeen mie
kolla julaistiin ja jossa kerrotaan, het harvoilla poikkeuksilla vastusta
että Itsenäinen työväenpuolue on ■ vat Moskovaan liittymistä. Ja kun
päättänyt
katkaista välinsä toisen j kansainvälinen toiminta ilman Eng- j
luavat näyttämöltä nähdä synnyin-
maamme viimeaikaisia tapahtumia
kappale on lyhyt mutta kyllin sel-
västi kuvaa, kuinka monessa tapa
uksessa veli nousee veljeään vas
taan kilhkeänä taistelemaan, luui-
Ien olevansa oikeassa. Niinpä täs-
säkin, on räikeä kuvaus erään työ-
läisperheen kohtalosta, luokkasodan
aikana. No, niin, enpäs puhukaan
enempää, tulkaapas vaan katsomaan
niin tulette varmaan näkemään että
se ansaitsee katsomista. Muutakin
ohjelmaa tulee m. m. runo, laulua,
soittoa, ja Jotakin ionia — pitäisi
tuleman, ehkä murrejuttuakin Ja
lopuksi tanssitaan - niin että lattia
kuumenee, hyvällä soitolla. Siinä,
hän sitä onkin nautintoa yhden il-
lan osalle. Sisäänpääsy on 35 sent
tiä ainoastaan. Siellähän sitä sitte
taasen tavataan. — Järven poika
Miltä Suomi nykyisin
näyttää
Eräs a8torialainen, joka viime
syksynä lähti täältä Suomeen, kir
jottua sieltä eräälle tuttavalleen kat
sauksen maan asemasta, joka. vaik
kakaan se ei näytä olevan mikään
sosialistisen
katsantokannan
mu
kaan tehty, saakoon sijansa tässä.
Helsinki, 27 I ’20.
Hyvä Toveri:
Ei ole tullut paljon kirjotettua
kun on aika mennyt katselemises
sa ja muissa hommissa — vaan kun
nyt on välipäätä niin aloin.
Tietenkin tämän ‘Takkaan’’ Suo-
meri* asiat ovat siellä asuville ja
varsinkin tänne aikoville aika mie
lenkiintoisia; — koetan nyt parhan
ni vertailevan näkökannan ja innos-
tumattoman mielialan vallitsemana
jutustaa — siis
mahdollisimman
puolueettomasti.
Poliittinen tilanne: — Ulkopoliit
tinen tilanne on kuten muissakin
äsken vapautuneissa maissa “suur
ten’’ valtioiden vanavedessä kulke
mista — tai ainakin koetetaan ar
vailemalla pysyä hyvissä väleissä
kaikkien kanssa; varsinkin Englan
ti ja sen ulkopoliittinen kanta oi
virallisesti, tai ainakin näyttää ole
van, määräävänä tekijänä “itsenäi
sen”, lapsuus-askelia ottavan maam
me ulospäin toimiessa. Ja eipä ih
mekään.
Onhan ‘‘merten valtias”
taloudellisesti Suomelle tärkein ul-
ko-suurvalloista; sitä paitsi nykyi
nen ulkoministeri Holsti on aina.
niin sanotaan, ollut anglo-saksilal-
sen kulttuurin kannattaja. — Siis
lyhyesti: Suomi seuraa virallisesti
ympärysvaltojen ulkopoliittisia ku
perkeikkoja. — Onhan täällä tieten
kin, varsinkin vanhoillisissa piireis
sä
(“Uuden Suomen” puolue ja
ruotsikot), innokkaita saksalaisuu
den ja sen kulttuurin kannattajia;
keisarihomnian miehiä, joille Man
nerheim, Pietarin valiot us ja Suu
ren Valkoisen Suomen rakennus o-
vat kaikki kaikessa, ja jotka jar
ruttavat ulkopoliittisesti nykyisen
“keskus”-hallituksen tointa — Venä
jään nähden virallinen mieliala on
yhtä epävarma kuin suurvalloilla
kin; yleensä ollaan sitä mieltä että
itsenäisyyttä ei alisteta enää Venä
jän imperialismille — eikä kai muil
lekaan?
Ulkopolitiikkaan kuulunee
reunavaltioiden täällä pitämä konfe
renssi, johon ottivat osaa Puola,
Latvia, Viro, Liettua ja Suomi ja
mimimuniiHiiimiimnimiiHiHiiimiH
lantia olisi mahdotonta, niin olisi
minusta nykyhetkellä kolmanteen
internationaleen yhtyminen käytän
nössä tuhoisa toimenpide.
Ranskassa sellainen teko ainakin
merkitsisi työväenliikkeen hajotta
mista, sillä oikeistososialistit, ilta
oleh vastustanut sodan viimeisenä
neljänä vuotena, tulisivat eroamaan,
jos koettaisimme saada aikaan
laista päätöstä.
Saksan Itsenäiset ja Sve isin työ
väenpuolue ovat ehdottane« t. «tti
toisesta internationalesta eronnet
vasemmistososialistlt pitäisivät kon
ferenssin yhdessä niiden kam s
jotka ovat siinä pysyneet, mutta o-
vat suuresti tyytymättömiä -• n P*-
Vaatteisiin. Mielestäni oL-1
v’n
tärkeää, että Englannin. Hau •
Saksan ja Sveitsin vasemistob
ynnä Italian voimakas
puolue kokoontuisivat neuvot tee
maan, miten nykyisestä v.
tilanteesta voitaisiin selvitä.
Huolimatta siltä, että lian-ka
sosialistisen puolueen vastuut at ko
etttvat musertaa sen parkmen' -
vaaleissa, on se myöhemmin 1
lisvaaleissa
osottautunut v
kaatumaksi kuin milloinkaan
Me olemme suurimmaksi o.-a
lanneet Ranskan tärkeimmät k.
punglt.”
Kuten viime perjantaina f
sa julaistusta. myöhemmin IL
ta saapuneesta kirjelmästä
on Ranskassakin jo tuon J ¡k* KU-
lettu siihen/ että vasemmisto
kusta kanattavat toisesta er« MfiiSte
ja kolmanteen yhtymistä.
Sosialistinen liike on siis ny
viuä voimakkaasti painatit-
uutta liittoutumilta kohden,
hylkää ne lahonneet menettely
mitkä toisen kansainväl.sec ?
vat
O
<